Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Interventiotutkimuksen tulokset Pirjo Pietinen 2.12.2008 Kuvat: Leipätiedotus 1.12.2008
Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Tutkimusasetelma Kevät 2007 Lukuvuosi 2007 2008 Kevät 2008 Alkututkimus Interventio Loppututkimus 3 kaupunkia 12 koulua 700 nuorta 6 toimenpidekoulua Toimenpiteitä 6 toimenpidekoulua TULOKSET 6 vertailukoulua 6 vertailukoulua Ei toimenpiteitä 1.12.2008 2
Alkutilanne Energiaravintoaineiden saanti Tytöt Pojat Suositus Proteiini (E%) 16 17 10 20 Hiilihydraatit (E%) 54 53 50 60 Sakkaroosi (E%) 12,3 13,0 10 Kuitu (g/mj) 2,5 2,0 3 Rasva (E%) 30 30 25 35 Tyydyttyneet rasvahapot (E%) Monityydyttymättömät rasvahapot (E%) 11,5 11,8 10 5,3 5,2 5 10 1.12.2008 3
Alkutilanne Vitamiinien ja kivennäisaineiden saanti Vitamiinien ja kivennäisaineiden saanti: % suosituksesta 0 50 100 150 200 C-vitamiini (mg/mj) Kalsium (mg/mj) A-vitamiini (ug/mj) D-vitamiini (ug/mj) Folaatti (ug/mj) Tytöt Pojat Rauta (mg/mj) 1.12.2008 4
Tavoite 1 Sokerin saanti vähenee Aluksi Nuorten ruokavaliossa liikaa sakkaroosia: osuus energiasta 13 E% (suositus 10 %) Sakkaroosin tärkeimpiä lähteitä olivat juomat Lopuksi Sakkaroosin osuus energiasta laski 10,5 E% Tytöt söivät harvemmin makeisia Sekä tytöt että pojat joivat vähemmän sokeroituja mehujuomia 1.12.2008 5
Tavoite 1 Sokerin saanti vähenee alkutilanne Sakkaroosin tärkeimmät lähteet (% saannista) 0 5 10 15 20 25 Sokeroidut mehujuomat 20 22 Virvoitusjuomat 7 14 Makeiset 9 11 Jogurtti 10 10 Suklaa Täysmehut 5 6 7 7 Tytöt Pojat Tuoreet hedelmät 5 7 1.12.2008 6
Tavoite 2 Kasvisten ja hedelmien kulutus kasvaa Aluksi Kasviksia ja hedelmiä syötiin liian harvoin, vain kolmannes päivittäin Keskimäärin puolet vähemmän kasviksia ja hedelmiä kuin suositellaan (pojat 200 g, tytöt 250 g) Lopuksi Hedelmien ja marjojen kulutus ennallaan, vertailukouluissa kulutus väheni Pojat söivät kasviksia harvemmin kuin ennen, kuitenkin määrällisesti enemmän Folaatin ja C-vitamiinin saanti lisääntyi 1.12.2008 7
Tavoite 3 Kuidun saanti kasvaa Aluksi Kuitua saatiin liian vähän: sekä tytöt että pojat 17 grammaa (suositus 25 35 grammaa) Vain kolmannes ilmoitti syövänsä ruisleipää päivittäin Lopuksi Kuidun saanti pysyi ennallaan Tytöt söivät ruisleipää useammin Myös koululounaalla syötiin useammin leipää 1.12.2008 8
Tavoite 4 Koululounasta syödään enemmän ja useammin alkutilanne Mitä koululounaan osia yleensä syöt? Salaattia 78 % Maitoa 52 % Leipää 70 % Pääruokaa 90 % 1.12.2008 9
Tavoite 4 Koululounasta syödään enemmän ja useammin Aluksi Koululounasta päivittäin söi 71 % Tytöistä 25 % ja pojista 31 % ilmoitti syövänsä kaikki kouluaterian osat (pääruoan, salaattia, maitoa ja leipää) Lopuksi Koululounaan päivittäin syövien osuus pysyi ennallaan Pojista useammat söivät kaikki kouluaterian osat Koululounas oli ravitsemukselliselta laadultaan päivän paras ateria 1.12.2008 10
Tavoite 4 Koululounasta syödään enemmän ja useammin Koululounaan osuus päivittäisestä energiasta (%) 30 25 19 23 22 25 2007 20 2008 15 10 5 0 Tytöt Pojat 1.12.2008 11
Tavoite 5 Välipalat paranevat Aluksi Välipalat ravitsemukselliselta laadultaan aterioista heikoimpia Yleisimmät kouluaikaiset välipalat makeiset tai suklaa ja leipä Välipalavalinnat vaihtelivat selvästi koulun tarjonnan mukaan Lopuksi Välipalojen ravitsemuksellinen laatu parani hieman Tytöt söivät harvemmin makeisia kouluaikana Pojilla virvoitusjuomien kulutus kouluaikana ennallaan, lisääntyi vertailukouluissa 1.12.2008 12
Tavoite 5 Välipalat paranevat Välipalojen osuus päivittäisestä energiasta (%) 50 40 42 38 43 35 30 20 2007 2008 10 0 Tytöt Pojat 1.12.2008 13
Muita havaintoja Nuorten ajatuksia kouluruokailusta Aluksi Koululounaan syömiseen käytettiin vähän aikaa: neljä viidestä käytti alle 15 minuuttia Noin puolet oli sitä mieltä, että kouluruoka vaikuttaa myönteisesti jaksamiseen Lopuksi Syömiseen enemmän aikaa, erityisesti yli 15 minuuttia ruokailevien osuus lisääntyi Kaksi kolmasosaa ajatteli, että kouluruoka vaikuttaa myönteisesti jaksamiseen Koululounas maistui useammin hyvältä interventiokouluissa kuin vertailukouluissa 1.12.2008 14
Johtopäätöksiä Aluksi Koulujen välillä oli eroja jo lähtötilanteessa riippuen välipala- ja kouluruokailukäytännöistä Lopuksi Jo yhden vuoden aikana pienillä muutoksilla vaikutettiin nuorten valintoihin Erityisen tärkeää on estää iän myötä tapahtuvaa kehitystä esim. kasvisten käytössä On mahdollista saada aikaan positiivisia muutoksia! 1.12.2008 15