Asemakaavaselostuksen sisällysluettelo Selostuksen liitteet... 2 Erillisselvitykset:... 2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 3 1.1 Tunnistetiedot... 3 1.2 Kaava-alueen sijainti... 3 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 3 2 TIIVISTELMÄ... 3 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 3 2.2 Asemakaava... 3 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 3 3 LÄHTÖKOHDAT... 4 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 4 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 4 3.1.2 Rakennettu ja luonnonympäristö, suojelu ja häiriöt... 4 3.1.3 Maanomistus... 5 3.2 Suunnittelutilanne... 5 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 5 3.2.2 Maakuntakaava... 5 3.2.3 Raision yleiskaava 2020... 5 3.2.4 Asemakaava... 6 3.2.7 Rakennusjärjestys... 6 3.2.8 Pohjakartta... 6 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 6 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 6 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 6 4.3 Osalliset ja yhteistyö... 6 4.3.1 Osalliset... 6 4.3.2 Vireilletulo... 7 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 7 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 9 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS...10 5.1 Kaavan rakenne...10 5.1.1 Mitoitus...10 5.1.2 Palvelut...10 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen...10 5.3 Aluevaraukset...10 5.4 Kaavan vaikutukset...10 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön...10 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön...12 5.4.3 Muut vaikutukset...14 5.5 Ympäristön häiriötekijät...14 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset...14 5.7 Nimistö...15 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS...15 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat...15 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus...15 1
Selostuksen liitteet 1. Kaava-alueen sijainti 2. Ote Raision yleiskaavasta 2020 3. Tilastolomake 4. Havainnekuva Erillisselvitykset: 1. Moottoriurheilualueen ympäristömeluselvitys, Promethor Oy 16.6.2011 2. Moottoriurheilualueen ympäristölupa, Raision kaupunki 28.9.2011 3. YVA-selvitys Kiviaineksen otto- ja kierrätysalueet ja ylijäämämaiden vastaanotto Turun seudulla, Rudus Oy ja Palovuoren Kivi Oy/Pöyry Environment Oy 25.2.2009 4. Viuhkometsän maankaatopaikan ympäristölupa, Aluehallintovirasto 17.9.2012 5. YVA-selvitys Jätteen energiahyötykäyttö (jätevoimala), Turun Seudun Jätehuolto Ramboll Finland Oy 15.2.2013 2
1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavalla muodostuu 4. kaupunginosan (Mahittula) moottoriurheilualuetta. 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Raision 4. kaupunginosassa (Mahittula) Raumantien itäpuolella sen välittömässä läheisyydessä, Raision keskustasta pohjoiseen n. 3,5 km. Alue sisältää moottorirata-alueen laajentumisalueineen. Liite 1: Kaava-alueen sijainti 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavoitettavasta alueesta käytetään nimeä Palovuori. Asemakaavahankkeen tavoitteena on mahdollistaa moottoriratatoiminnan jatkuminen alueella ja sen käytössä olevan alueen laajentaminen koilliseen nykyisestä moottorirata-alueesta. Tulevan maankäytön yhteydessä on alueen vaurioitunutta maisemakuvaa tarkoitus parantaa maisemointitoimenpitein. 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet - Asemakaava on tullut vireille Kaavoituskatsauksella 2014 (7.2.2014). - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja asemakaavaluonnosaineisto teknisessä lautakunnassa 17.3.2015 - Kuulutus luonnosvaiheen nähtävilläolosta (26.3.2015, Kaupunkiuutiset -lehti, kaupungin ilmoitustaulu ja Raision kaupungin verkkosivut) - Luonnosvaiheen nähtävilläolo, 26.3. 24.4 2015 - Luonnosvaiheen vuorovaikutusten arviointi ja kaavaehdotuksen valmistelu. Jätevoimalan alue jätettiin pois kaavasta. - Asemakaavaehdotus teknisessä lautakunnassa, 7.6. 2016 - Ehdotusvaiheen nähtävilläolo, 16.6.-19.8.2016, ei muistutuksia, 2 lausuntoa. - Asemakaavaehdotus kaupunginhallituksessa, 19.9.2016 - Asemakaavaehdotus kaupunginvaltuustossa, 17.10.2016 2.2 Asemakaava Asemakaava-alueen suuruus on noin 41,2 hehtaaria. Alueelle muodostuu Moottoriurheilualuetta (E-1), jolla on rakennusoikeutta 5000 k-m² rakennuksille ja 4000 k- m² katoksille. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Uutta asemakaavaa voidaan alkaa toteuttaa asemakaavan vahvistumisen jälkeen edellyttäen, että tarvittava kunnallistekniikka on ensin valmiina ja moottoriradan laajenemisalueella sijaitsevan maankaatopaikan toiminta on päättynyt. 3
3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Palovuoren asemakaavan alueella sijaitsee Raision moottorirata ja maa-ainesten ottopaikka sekä maankaatopaikka. Nykyisen moottoriradan alueella on toiminut Raision vanha kaatopaikka vuosina 1959-1984. Moottoriradan pohjoispuolisella alueella on harjoitettu kiviainesten ottoa ja murskausta, joiden päätyttyä aluetta on käytetty ympäristöluvan mukaisesti puhtaiden ylijäämämaiden maankaatopaikkana. Kallion louhinta ja kiviainesten murskaus kaava-alueen luoteispuolella jatkuu Palovuoren Kivi Oy:n toimesta. Lisäksi jo louhituille alueille ajetaan ylijäämämaita täytöiksi ja lopuksi maankaatopaikat maisemoidaan. 3.1.2 Rakennettu ja luonnonympäristö, suojelu ja häiriöt Kaava-alue ei ole enää luonnontilassa lukuun ottamatta kalliomäkistä aluetta moottoriradan itä-/kaakkoispuolella, joka on maastoltaan ja kasvillisuudeltaan samanlaista kuin alue, jolla on harjoitettu maa-ainesten ottoa. Moottorirata-alueen tulevalla laajenemisalueella on suoritettu maa-ainesten ottoa, jonka päätyttyä sille on ajettu puhtaita ylijäämämaita täytöiksi maankaatopaikan toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan (AVI 17.9.2012) mukaisesti. Lopuksi maankaatopaikka maisemoidaan ylijäämämailla ja kasvukerroksilla sekä istutuksin. Tämän johdosta kaupunki ei ole teettänyt alueelta erillisiä luonto- tms. selvityksiä. Kaavan laatija on selvittänyt alueen luontoarvoja lukuisien maastokäyntien avulla. Palovuoren Kivi Oy on yhdessä Ruduksen kanssa laatinut alueesta ympäristövaikutusten arviointiselvityksen (Pöyry Environment Oy 25.2.2009). Turun Seudun Jätehuolto Oy on teetättänyt Ramboll Finland Oy:llä ympäristövaikutusten arviointiselvityksen (15.2.2013) mahdollisen jätteenpolttolaitoksen (jätevoimala) sijoittamiseksi Palovuoreen tai Turun Topinojalle. YVA-selvitykseen sisältyi myös luontoselvitys. Mahdollisen jätteenpolttolaitoksen alue on jätetty pois kaava-alueesta asemakaavan ehdotusvaiheessa. Kyseisen alueen kaavoitusta jatketaan omana kaavahankkeenaan kun konkreettinen rakennushanke ilmaantuu. Kullaanvuoren kallioalue (KAO020072, arvoluokka 4, valtakunnallisesti arvokas kallioalue) sijaitsee kaava-alueen itäpuolella, noin 800 metrin päässä moottorirataalueen keskipisteestä. Kaava-alue ulottuu lähimmillään noin 100 metrin päähän suojelualueesta. Kullaanvuoren suojelua on toteutettu rauhoittamalla alueita luonnonsuojelualueiksi (Kullaanvuoren pohjoinen suojelualue YSA022702, Kullaanvuoren lakialueen suojelualue YSA024696 ja Kullaanvuoren eteläinen suojelualue YSA022701). Alueen luonnonsuojeluperusteet ovat kallioalueet, kulttuurihistorialliset ja geologisesti arvokkaat kohteet sekä erilaiset biotoopit ja kasvillisuudet. Luonnonsuojeluperusteiden mukaisesti alueen erityiset lajit eivät ole herkkiä melulle. Valtioneuvoston päätöksen melutason ohjearvoista (993/1992) mukaan luonnonsuojelualueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 db eikä yöohjearvoa 40 db. Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. Valtioneuvoston päätöksen kohdassa soveltamisala mainitaan, että päätös ei koske ampuma- ja moottoriurheiluratojen aiheuttamaa melua. Tästä huolimatta näitä ohjearvoja sovelletaan varsin yleisesti myös moottoriratojen melupäästöihin. Kaava-alueella ei ole häiriintyviä kohteita. Lähialueen merkittävin melulähde on Palovuori-Nousiainen välillä nelikaistaiseksi muutettu Raumantie eli valtatie 8, joka kulkee etelä-pohjoissuunnassa kaava-alueen länsipuolella. Moottorirata-alueella harjoitettava moottoriurheilutoiminta aiheuttaa meluhaittoja ja jonkin verran pölyämistä. Moottoriurheilutoiminta alueella on Raision kaupungin myöntämän ympäristöluvan alaista toimintaa. Ympäristöluvassa on määritelty esimerkiksi alueen käyttöajat, sallitut moottoriurheilulajit, sallitut meluarvot ja kilpailutapahtumissa yhtäaikaisesti ajettavien lajien määrä. 4
Lähimmät valtatien itäpuoliset asuinkiinteistöt sijaitsevat moottorirata-alueen reunasta noin 250m luoteeseen ja noin 600m etelään. Valtatie 8:n toisella puolella sijaitseva kaupungin omistama asuinkiinteistö sijaitsee noin 200m lounaaseen moottorirata-alueen reunasta. Moottorirata-alueen keskipisteeseen tulee kaikilla edellä mainituilla etäisyyttä noin 200-250m enemmän. Kolmen moottorirataa lähimpänä olevan asuinkiinteistön asuinrakennusten etäisyydet valtatien ajoradoista vaihtelevat välillä 50-110 metriä. Rata-alue ympäristöineen on korkeussuhteiltaan vaihtelevaa ja näin ollen tarjoaa luonnollisia meluesteitä eri ilmansuuntiin. Raision kaupunki on teetättänyt Promethor Oy:llä 16.6.2011 päivätyn moottoriurheilualueen ympäristömeluselvityksen. Lähialueella on vain vähän häiriintyviä kohteita. Alue on harvaan asuttua ja sillä on harjoitettu vuosikymmenien ajan ympäristöhäiriötä aiheuttavaa toimintaa. 3.1.3 Maanomistus Alue on pääosin Raision kaupungin omistuksessa. Vähäinen osa alueesta moottoriradan eteläosassa on yksityisomistuksessa. Kaupungin omistuksessa olevat maat on vuokrattu Raision moottoriratayhdistykselle vuoden 2030 loppuun asti ja moottoriradan laajenemisalue maankaatopaikaksi Palovuoren Kivi Oy:lle vuoden 2017 loppuun asti. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto on tarkistanut 13.11.2008 alueidenkäytön suunnittelua koskevia tavoitteita. Näitä aikaisemmat tavoitteet olivat vuodelta 2000. Alueiden käytön tavoitteita ovat mm. toimiva aluerakenne, eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu, toimivat yhteysverkot ja energianhuolto. Erityistä painoarvoa on nyt ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja ennen kaikkea yhdyskuntarakenteen eheyttämisessä. Tavoitteissa todetaan mm. seuraavaa: - "Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia" - "Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan." - "Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Runsaasti henkilöliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot suunnataan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai muutoin hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle." - kaupunkiseutuja kehitetään tasapainoisina kokonaisuuksina siten, että tukeudutaan olemassa oleviin keskuksiin. Keskuksia ja erityisesti niiden keskusta-alueita kehitetään monipuolisina palvelujen, asumisen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueina." 3.2.2 Maakuntakaava Turun kaupunkiseudun maakuntakaava on vahvistettu 23.8.2004 ympäristöministeriössä. Maakuntakaavassa alue on osoitettu kokonaan Maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). 3.2.3 Raision yleiskaava 2020 Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 23.8.2004 Raision oikeusvaikutteisen yleiskaavan vuodelle 2020. 5
Raision oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa alue sijoittuu Maiseman parantamisalueelle (EM) ja Maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU). EM-alueen parannustoimenpiteet on sopeutettava alueen pinnanmuotoihin ja kasvillisuuteen. Aluetta saa käyttää myös urheilun ja siihen liittyvien palvelujen tarpeisiin. Alue rajoittuu Palovuorentien osalta Pohjoisten alueiden osayleiskaavaan. Liite 2: Ote Raision yleiskaavasta 2020 3.2.4 Asemakaava Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. 3.2.7 Rakennusjärjestys Raision kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.1.2012. 3.2.8 Pohjakartta Pohjakartta on Raision kaupungin mittauspalveluiden laatima. Pohjakartta täyttää JHS 185 suositukset. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan suunnittelun tarpeen syntyyn vaikutti kaksi asiaa. Alussa kiireellisempänä asiana oli kaavoittaa tontti mahdollisesti Raisioon sijoitettavalle jätteenpolttolaitokselle. Kaavaprosessin aikana asia näytti ratkeavan siten, että kyseinen laitos sijoitettaisiin Saloon, mutta tästä ei edelleenkään ole täyttä varmuutta. Vastaavaan käyttötarkoitukseen sopivan korttelialueen pitäminen mukana kaavahankkeen luonnosvaiheessa katsottiin tästä huolimatta tarkoituksenmukaiseksi, vaikka jätteenpolttolaitos rakennettaisiinkin jonnekin muualle. Ehdotusvaiheessa jätteenpolttolaitokselle ajateltu alue kuitenkin jätettiin pois kaava-alueesta ja sen kaavoitusta jatketaan omana kaavahankkeenaan kun konkreettinen rakennushanke ilmaantuu. Kaavahankkeen toinen merkittävä käynnistäjä on tarve vakinaistaa alueelle sijoittunut moottoriratatoiminta ja osoittaa sille asemakaavalla asianmukaiset, myös laajentumisen mahdollistavat aluevaraukset. Raision moottoriradalla on edellytyksiä kehittyä maakunnallisesti merkittäväksi moottoriurheilukeskukseksi. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Päätös kaavamuutokseen ryhtymisestä on tehty kaavoitusohjelman 2013 hyväksymisen yhteydessä ja kaavamuutos on tullut vireille Kaavoituskatsauksella 2014. 4.3 Osalliset ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Kaavahankkeessa ovat osallisina: - naapurialueiden asukkaat - alueen kiinteistönomistajat - naapurialueen kiinteistönomistajat - yritykset ja yhteisöt - muut, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa - Raision moottoriratayhdistys - Caruna Oyj - Varsinais-Suomen ELY-keskus 6
Kaavan valmistelee Raision kaupungin teknisen keskuksen maankäyttöpalveluista toimistoarkkitehti Juha Virola ja suunnitteluavustaja Eija Elo. Toimialojen puitteissa valmisteluun osallistuu myös kaupungin asiantuntijoita ympäristö- ja rakennusvalvonta- sekä kunnallisteknisistä palveluista. 4.3.2 Vireilletulo Vireilletulosta on ilmoitettu vuoden 2014 kaavoituskatsauksessa (Raisio Tiedottaa lehti 7.2.2014). 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavoituksen vaiheista on kerrottu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, joka saatettiin teknisen lautakunnan tietoon 17.3.2015 sekä postitettiin Varsinais-Suomen Ely-keskukseen (Lounais- Suomen Ympäristökeskus). Luonnosvaihe Asemakaavan luonnosaineisto oli nähtävillä yhdessä osallistumis- ja arviointisuunnitelman kanssa teknisen keskuksen asiakaspalvelupisteessä ja kaupungin verkkosivuilla sekä esillä kirjaston yhteispalvelupisteessä 26.3. 24.4 2015. Luonnoksesta ei jätetty yhtään mielipidettä. Caruna Oy antoi lausunnon kaavaluonnoksesta. Tiivistelmä Caruna Oy:n lausunnosta kaavaluonnoksesta: Palovuorentien varrella olevien kohteiden sähkönsyöttö voidaan hoitaa nykyisestä puistomuuntamosta. Mikäli alueelle on tulossa merkittävästi lisää sähkönkäyttöä, tulee kaavassa varata puistomuuntamolle paikka läheltä sähkön käyttökohdetta. Vastine: Nykyiselle puistomuuntamolle osoitetaan tilavaraus. Kaava-alueen uuden rajauksen johdosta ei ole tarpeen osoittaa muita tilavarauksia puistomuuntamoille. Ehdotusvaihe Kaava-alueesta päätettiin ehdotusvaiheessa jättää pois yhdyskuntateknistä huoltoa tai jätteenkäsittelyä palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialue (jätevoimala), jota jatketaan omana kaavahankkeenaan kun konkreettinen rakennushanke ilmaantuu. Palovuoren asemakaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä teknisen keskuksen asiakaspalvelupisteessä ja kaupungin verkkosivuilla sekä esillä kirjaston yhteispalvelupisteessä 16.6. 19.8.2016. Kaavaehdotuksesta pyydettiin lausunnot Varsinais- Suomen ELY-keskukselta, Caruna Oy:ltä ja DNA Oy:ltä. Lisäksi Raision Moottoriratayhdistykselle ilmoitettiin kaavaehdotuksen nähtävillä olosta. Ehdotuksesta ei jätetty yhtään muistutusta. Caruna Oy ja Varsinais-Suomen ELY-keskus antoivat lausunnon. Caruna Oy:llä ei ollut huomautettavaa kaavasta. ELY-keskuksen lausunnon johdosta asemakaavaselostusta on täydennetty. Asemakaavakarttaan ei ole ollut tarvetta tehdä muutoksia. Tiivistelmä Caruna Oy:n lausunnosta kaavaehdotuksesta: Luonnosvaiheessa jätettyyn lausuntoon nähden ei kaavasta ole lisähuomioita. Olemassa oleva puistomuuntamo on huomioitu kaavassa. Tiivistelmä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen lausunnosta kaavaehdotuksesta: 7
ELY-keskus huomauttaa lausunnossaan siitä, että kaava-alueella tapahtuvaa maankaatopaikkatoimintaa siihen liittyvine ympäristölupa-, maaperä- ja pintavesiasioineen sekä niiden vaikutusta asemakaavaan sekä moottoriradan laajentamisalueen toteutettavuuteen ei ole riittävästi tuotu esille kaavaselostuksessa. Lisäksi huomautetaan, että Kullaanvuoren luonnonsuojelualueen osalta kaavaselostuksen vaikutustenarvioinnissa tulisi ottaa huomioon valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992), jonka mukaan luonnonsuojelualueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 db eikä yöohjearvoa 40 db. Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. Vastine: Moottoriradan laajentumisalueeksi suunnitellulla alueella toimii tällä hetkellä Palovuoren Kivi Oy:n Viuhkometsän maankaatopaikka, jonka 17.9.2012 päivätty ympäristölupa on voimassa toistaiseksi. Raision kaupunki on vuokrannut kyseisen alueen Palovuoren Kivi Oy:lle. Vuokra-aika päättyy 31.12.2017. Ympäristöluvassa määrätään mm. alueelle tuotavaksi sallituista maa-aineksista, täytön korkeusasemista ja pintavesien johtamisesta sekä toiminnan meluvaikutuksista. Viuhkometsän maankaatopaikka koostuu kolmesta osasta, joista osat 1 ja 2 kuuluvat kaavaalueeseen. Maankaatopaikkatoiminta on näillä kahdella osa-alueella jo loppuvaiheissaan ja täytön pinta on saavuttanut ympäristöluvassa asetetun maksimitason. Arvioitua nopeampi täyttyminen on johtunut mm. valtatie 8:n välillä Palovuori- Nousiainen nelikaistaiseksi muuttamisen yhteydessä syntyneistä runsaista ylijäämämaista. Moottoriradan laajenemisalueen toteuttaminen on mahdollista vasta kun maankaatopaikkatoiminta on loppunut ja maa-alue vuokrattu Raision Moottoriratayhdistykselle. Maankaatopaikka on luokiteltu maa- ja kiviainesjätteen kaatopaikaksi. Maankaatopaikalle on läjitetty lähialueen tyypillisiä puhtaita ylijäämämaita, joista syntyy myös moottoriradan laajentumisalueelle kaavailluille ratarakenteille (Motocross, Rallisprint) sopiva alusta, jota voidaan vielä tarkoituksenmukaisilla massanvaihdoilla parantaa. Läjitysalueen reunapenkereiden vakavuus on varmistettu käyttämällä tavanomaisia läjitysmaita selvästi vakaampia maa-aineksia. Moottoriradan laajentaminen vaikuttaa myös alueen pintavesien johtamisjärjestelyihin. Maansiirtotöiden loputtua alueelle luontaisesti syntyvä aluskasvillisuus ja istutettava puusto sekä pinnanmuodoiltaan ja pintakerroksiltaan muuttunut maaperä sitovat pintavesiä tehokkaammin kuin tällä hetkellä. Moottorirata-alueen maaperään ja pintavesiin liittyvät kysymykset ratkaistaan moottoriradan ympäristöluvan ja tarkemman ratasuunnittelun avulla. Kaavamääräyksen mukaan maaperän sopivuus rakentamiseen on selvitettävä ja penkereiden vakavuus varmistettava. Kaavaselostusta täydennetään näiden tietojen osalta. Valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista (993/1992) mainitaan kohdassa soveltamisala, että päätös ei koske ampuma- ja moottoriurheiluratojen aiheuttamaa melua. Tästä huolimatta näitä arvoja kuitenkin sovelletaan varsin yleisesti myös moottoriratojen melupäästöihin. Laskennallisen melumallinnuksen mukaan moottoriradan itäpuolella olevalla Kullaanvuoren luonnonsuojelualueella moottoriradan aiheuttaman melun päiväajan keskiäänitaso voi ylittää 45 db päiväohjearvon alueen länsiosassa ja pienemmällä alueella sen länteen viettävillä kallioisilla rinteillä voi melutaso vähäisessä määrin ylittää 50 db. Viuhkometsän maankaatopaikan ympäristöluvan ehdoissa määrätään, ettei maankaatopaikan toiminnasta aiheutuva melu saa ylittää luonnonsuojelualueella päivällä klo 07:00-22:00 ekvivalenttimelutasoa 55 db eikä yöllä klo 22:00-07:00 melutasoa 50 db. Alue altistuu myös lentomelulle. 8
Ratasuunnittelulla voidaan vaikuttaa melutasoon merkittävästi. Meluesteiden ja mm. katsomorakenteina toimivien maavallien rakentaminen tulee laskemaan melutasoa siten, ettei 50 db ylittyne suojelualueella. Esimerkiksi moottoriteiden meluesteiden melua vaimentavan vaikutuksen on havaittu olevan vähintään 3-5 db. Maavalleina toteutetut meluesteet toimivat sitä paremmin mitä lähempänä ne ovat melulähdettä ja siksi niiden toimivuus on hyvin sidoksissa ratasuunnittelun kanssa. Moottoriradan aiheuttama melu ei ole iskumaista, kapeakaistaista eikä jatkuvaa. Suurimpia melupäästöjä aiheuttavia motocross-, karting- ja jokamiesluokan kilpailupäiviä on rajallinen määrä vuodessa (toimintasuunnitelman mukaan 5+10+15 kilpailupäivää) ja kilpailupäivinä merkittävää ajomelua tuottavaa ajoaikaa on keskimäärin kolme tuntia. Suurimman osan ajasta moottoriradalta ei tule lainkaan melupäästöjä. Ympäristöluvan ehdoilla säädellään mm. toiminnan meluvaikutuksia ja aikatauluja. Nykyisessä ympäristöluvassa radan käyttöaika on tiistaista sunnuntaihin klo 07:00-20:00. Ympäristöluvassa voidaan myös edellyttää ajoneuvoihin tavallista matalampaa lähtömelutasoa. Myös moottoriteknologian kehitys voi mahdollistaa lähitulevaisuudessa huomattavasti matalampia lähtömelutasoja esimerkiksi sähkömoottoristen motocross-pyörien muodossa. Luonnonsuojeluperusteiden mukaan Kullaanvuoren suojelualueen erityiset lajit/arvot (kallioalueen geologia, kasvillisuus ja biotoopit) eivät ole herkkiä melulle. Alue on ensisijaisesti suojeltu sen kallioiden ja kallioalueiden kasvillisuuden vuoksi. Alueella on kuitenkin esimerkiksi linnustoa, joka voi häiriintyä moottoriradan melusta. Linnuston osalta alueella ei ole erityisiä lajeja. Esimerkiksi avoimilla viljelyalueilla kosteikkolintujen on havaittu häiriintyvän tieliikenteen melusta ja niiden populaatiotiheys on laskenut jos melutaso on ylittänyt 50-55 db. Liikennemelusta linnuille koituvan haitan suhteen 55 db melutasoa pidetään ratkaisevana rajana. Toisaalta tiedetään, etteivät metsäisillä alueilla pesivät, tälle alueelle tyypilliset metsäkanalinnut tai varpuslinnut ole yhtä herkkiä melun vaikutuksille kuin avoimien alueiden kosteikkolinnusto. Moottoriradan melupäästö ei myöskään ole jatkuvaa kuten moottoritiemelu, eikä siksi vaikuta samalla lailla lintujen väliseen, ääneen perustuvaan viestintään. Lintujen kannalta merkittävin ajankohta melun esiintymiselle on kevät, jolloin lintujen soidinmenot tapahtuvat. Kevääseen ajoittuu myös moottoriratatoiminnan vilkastuminen hiljaisemman talven jälkeen. Kilpailutoiminnan aktiivisin ajanjakso ajoittuu pääasiassa aikaan, jolloin puissa on lehdet ja aluskasvillisuus on runsaimmillaan. Tällä on melun leviämistä vähentävä vaikutus. Tuulen suunnalla on myös vaikutusta melun leviämiseen. Suomessa tuulee selvästi enemmän talvikaudella kuin ns. sulan maan aikana. Vallitseva tuulensuunta vaihtelee välillä etelälänsi. Moottoriradan aiheuttama melu voi aiheuttaa häiriötä luonnonsuojelualueen virkistyskäytölle. Moottorirataa lähimpänä olevalla luonnonsuojelualueen osalla liikkuminen on kyltein pyritty rajoittamaan muutamalle merkitylle polulle. Tämän johdosta alue toimii kulullisesti rajoitettuna osana ulkoilureittiä, joka johtaa laajemmille Kullaanvuoren virkistysalueille melulle eniten altistuvan osan pohjoispuolella. Lähialueella on runsaasti häiriintymätöntä virkistysaluetta. Kullaanvuoren lakialueelle johtaa kattava, opaskyltein varustettu polkuverkosto laavuineen ja nuotiopaikkoineen. Kullaanvuorelta ulkoilureitti jatkaa itään Raisionjokivarteen ja Haunisten altaalle. Aluetta ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. Edellä mainitut seikat huomioiden voidaan pitää perusteltuna hyväksyä moottoriradan lähellä olevalla luonnonsuojelualueen osalla käytettäväksi ohjearvoa 45 db suurempaa melutason päiväohjearvoa. Kaavaselostuksen vaikutustenarviointia täydennetään näillä tiedoilla. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavahankkeen tavoitteena on mahdollistaa toistaiseksi asemakaavoittamattomalla, kaupungin omistamalla maalla tapahtuneen moottoriratatoiminnan jatkuminen alueella ja sen käytössä olevan alueen laajentaminen koilliseen nykyisestä moottorirata-alueesta. Tulevan maankäytön yhteydessä on alueen vaurioitunutta maisemakuvaa tarkoitus parantaa maisemointitoimenpitein. 9
5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Kaava koostuu moottoriurheilualueesta (E-1). Alueella ei ole olemassa olevia rakennuksia. Moottoriurheilualueelle saa rakentaa moottoriurheilualuetta palvelevia rakennuksia. 5.1.1 Mitoitus Kaava-alueen pinta-ala on noin 41,2 hehtaaria, joka jakautuu seuraavasti: - moottoriurheilualue (E-1) 41,2 hehtaaria Alueen yhteenlaskettu rakennusoikeus on 5000 k-m² (+ katokset 4000 k-m²), joka vastaa tehokkuuslukua e=0,01. Liite 3: Tilastolomake 5.1.2 Palvelut Alueella ei nykyisellään ole palveluja. Moottoriurheilualueella asemakaava sallii ns. kisaravintolan ja kilpailijoiden huolto- ja palvelutilojen sekä moottoriurheilualuetta palvelevien kaupallisten palveluiden rakennusten rakentamisen. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Alue on merkittävien ympäristövaurioiden repimä. Maa-ainesten oton ja maankaatopaikkatoiminnan päättyessä alueet maisemoidaan puhtain täyttömain ja kasvukerroksin sekä puuistutuksin. Moottoriradan ratarakenteiden ja meluesteiden hyvällä suunnittelulla ja maisemoinnilla alue pyritään sopeuttamaan ympäristöönsä siten, että myös moottoriratatoiminnasta aiheutuvat esteettiset ja meluhaitat jäisivät mahdollisimman vähäiseksi. Istutettavan ja luontaisesti syntyvän puuston avulla alue tulee sopeutumaan ympäristöönsä. 5.3 Aluevaraukset Kaava-alueella on moottorirata-aluetta (E-1) noin 41,2 hehtaaria. 5.4 Kaavan vaikutukset Alue on entuudestaan kaavoittamaton ja sillä on harjoitettu yhdyskuntajätteen kaatopaikkatoimintaa, maa-ainesten ottoa ja murskausta, maankaatopaikkatoimintaa sekä moottoriratatoimintaa. Kaatopaikka on suljettu 1984, peitetty paksuin suojakerroksin ja maisemoitu sulkemisen jälkeen. Maa-ainesten otto on jo päättynyt ja maankaatopaikkatoiminta tulee lähivuosina päättymään, jolloin moottoriratatoiminta vakiintuu alueen ainoaksi toiminnaksi. Alue on harvaan asuttua ja sillä on harjoitettu vuosikymmenien ajan ympäristöhäiriötä aiheuttavaa toimintaa. Raision kaupungin maankäytön kannalta tämä alue on tarkoituksenmukaista varata ympäristöhäiriötä aiheuttaville toiminnoille. Asemakaavaratkaisulle ei laadittu vaihtoehtoja. 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Moottoriurheilualueelle kaava mahdollistaa moottoriurheilualuetta palvelevien ravintola-, kahvio-, varikko-, huolto-, varasto- ja liikerakennusten sekä ratojen ja ratoihin liittyvien rakenteiden rakentamisen. 10
Moottoriurheilualueella harjoitettava toiminta aiheuttaa sen luonteesta johtuen lähinnä meluun liittyviä vaikutuksia. Suomessa ei ole voimassa olevia ohjearvoja moottoriratojen aiheuttamalle ympäristömelulle. Valtioneuvoston päätöksen melutason ohjearvoista (993/1992) mukaan asuinalueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 55 db eikä yöohjearvoa 50 db. Valtioneuvoston päätöksen kohdassa soveltamisala kuitenkin mainitaan, että päätös ei koske ampuma- ja moottoriurheiluratojen aiheuttamaa melua. Tästä huolimatta näitä arvoja sovelletaan varsin yleisesti myös moottoriratojen melupäästöihin. Kaavassa edellytetään, ettei alueella tapahtuva toiminta saa aiheuttaa asuinalueilla 55dBA vuosikeskiarvon (ekvivalenttitaso vuosikeskiarvona) ylitystä. Ennen moottoriradan mahdollisen laajennusalueen käyttöönottoa on tarvittavat lähimmät asuinkiinteistöt huomioivat meluesteet rakennettava valmiiksi. Moottoriurheilualueen läheisyydessä on vain vähän häiriintyviä kohteita ja alueen merkittävin melunlähde on juuri äskettäin Palovuori - Nousiainen välillä nelikaistaiseksi muutettu Raumantie eli valtatie 8, joka kulkee etelä-pohjoissuunnassa kaava-alueen länsipuolella. Kaava-alueella ei ole häiriintyviä kohteita. Lähimmät valtatien itäpuoliset asuinkiinteistöt sijaitsevat moottorirata-alueen reunasta noin 250m luoteeseen ja noin 600m etelään. Valtatie 8:n toisella puolella sijaitseva kaupungin omistama asuinkiinteistö on noin 200m lounaaseen moottorirata-alueen reunasta. Kolmen moottorirataa lähimpänä olevan asuinkiinteistön asuinrakennusten etäisyydet valtatien ajoradoista vaihtelevat välillä 50-110 metriä. Moottorirata-alue ympäristöineen on korkeussuhteiltaan vaihtelevaa ja näin ollen tarjoaa luonnollisia meluesteitä eri ilmansuuntiin. Raision kaupunki on teetättänyt Promethor Oy:llä 16.6.2011 päivätyn moottoriurheilualueen ympäristömeluselvityksen. Selvityksen mukaan ratatoiminnan aiheuttama melutaso ylitti vähäisessä määrin keskiäänitason päiväohjearvon 55 db motocross- ja jokamiesluokkien kilpailupäivän aikana lähimmillä asuinkiinteistöillä ennen meluesteiden korottamista. Muiden lajien kilpailutapahtumissa ohjearvo ei ylittynyt. Meluvallien korotuksen jälkeen päiväohjearvo ei enää ylity. Lähialueella on vain vähän häiriintyviä kohteita. Moottoriradan laajentumisalueella toimii tällä hetkellä Palovuoren Kivi Oy:n Viuhkometsän maankaatopaikka, jonka vuokrasopimus on päättymässä vuoden 2017 lopussa. Viuhkometsän maankaatopaikan toistaiseksi voimassa olevassa, 17.9.2012 päivätyssä ympäristöluvassa määrätään mm. alueelle tuotavaksi sallituista maa-aineksista, täytön korkeusasemista ja pintavesien johtamisesta sekä toiminnan meluvaikutuksista. Viuhkometsän maankaatopaikka on luokiteltu maa- ja kiviainesjätteen kaatopaikaksi ja se koostuu kolmesta osasta, joista osat 1 ja 2 kuuluvat kaava-alueeseen. Maankaatopaikkatoiminta on näillä kahdella osaalueella jo loppuvaiheissaan ja täytön pinta on saavuttanut ympäristöluvassa asetetun maksimitason odotettua nopeammin. Todennäköisesti maankaatopaikkatoiminta päättyy vuoden 2017 loppuun mennessä kaavaan kuuluvalla alueen osalla, jolloin alue on vuokrattavissa Raision Moottoriratayhdistykselle. Tämä edellyttää, että maankaatopaikkatoiminnan lopettamiseen liittyvät maisemointityöt ja muut järjestelyt on saatu ratkaistua. Maankaatopaikalle on läjitetty lähialueen tyypillisiä puhtaita ylijäämämaita, joista syntyy myös moottoriradan laajentumisalueelle kaavailluille ratarakenteille sopiva alusta, jota parannetaan tarkoituksenmukaisilla massanvaihdoilla ratasuunnitelmien mukaisesti. Ylijäämämaat eivät välttämättä sellaisenaan sovellu rakennusten alustoiksi ja siksi rakennuksia rakennettaessa maaperän sopivuus ja perustustavan ratkaisumahdollisuudet on selvitettävä tapauskohtaisesti. Läjitysalueen reunapenkereiden vakavuus on varmistettu käyttämällä tavanomaisia läjitysmaita selvästi vakaampia maa-aineksia. 11
Moottoriradan laajentaminen vaikuttaa myös alueen pintavesien johtamisjärjestelyihin. Maansiirtotöiden loputtua alueelle luontaisesti syntyvä aluskasvillisuus ja istutettava puusto sekä pinnanmuodoiltaan ja pintakerroksiltaan muuttunut maaperä sitovat pintavesiä tehokkaammin kuin läjitysvaiheen olosuhteissa. Tällä hetkellä maankaatopaikan pintavedet johdetaan läjitysalueen tukimuurin yli laskeutusaltaaseen, josta laskeutetut vedet purkautetaan maastovaluntana kaava-alueen eteläosassa kulkevaan avo-ojaan. Tämä sama avo-oja on myös moottoriradan muiden osien pääasiallinen pintavesien johtamiseen käytetty uoma ja se laskee Kuuanojan kautta Piuhanojaan ja lopulta Raisionlahteen. Moottorirata-alueen ratarakenteiden maaperään ja pintavesiin liittyvät kysymykset, kuten maankaatopaikan toimintaan liittyvän pintavesien laskeutusaltaan tuleva käyttö ratkaistaan moottoriradan ympäristöluvan ja tarkemman ratasuunnittelun avulla. Valtatie 8:n rinnakkaistienä pysyvä ja ELY-keskuksen yleiseksi tieksi muuttuvaan Palovuorentiehen (uusi nimi tulee olemaan Vanha Raumantie) kohdistuu moottoriurheilualueella järjestettävien yleisötapahtumien aikana liikenteellisiä vaikutuksia. Moottoriurheilualueelle osoitetaan yksi uusi liittymän paikka, jonka kautta kaikki alueelle tuleva liikenne johdetaan. Moottoriradan vanha liittymä toimii jatkossa pelastustienä sekä puistomuuntamon huoltotienä. Yleisötapahtumien pysäköintitarve on tarkoitus tyydyttää alueen sisäisellä pysäköintialueella. 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaava-alue ei ole enää luonnontilassa lukuun ottamatta kalliomäkistä aluetta moottoriradan itä-/kaakkoispuolella, joka on maastoltaan ja kasvillisuudeltaan samanlaista kuin moottorirata-aluetta ympäröivä alue. Valtaosa alueesta on ihmisen muokkaamaa ja maisema on laajoilta alueilta vaurioitunut. Moottorirata-alueen tulevalla laajenemisalueella on suoritettu maa-ainesten ottoa ja maankaatopaikkatoimintaa. Lopuksi maankaatopaikka on maisemoitava ylijäämämailla ja kasvukerroksella istutuksin ympäristöluvan ehtojen mukaisesti. Vuoden kuluessa maanläjityksen valmistumisesta ne pinta-alueet, joille ei ole tapahtunut luontaista metsittymistä, metsitetään istuttamalla männyn (70 %) ja koivun (30 %) taimia. Metsityksessä käytettävä kokonaistaimimäärä on 2 500 tainta hehtaarille. Kullaanvuoren kallioalue (KAO020072, arvoluokka 4, valtakunnallisesti arvokas kallioalue) sijaitsee kaava-alueen itäpuolella, noin 800 metrin päässä moottorirataalueen keskipisteestä. Kaava-alue ulottuu lähimmillään noin 100 metrin päähän suojelualueesta. Kullaanvuoren suojelua on toteutettu rauhoittamalla alueita luonnonsuojelualueiksi (Kullaanvuoren pohjoinen suojelualue YSA022702, Kullaanvuoren lakialueen suojelualue YSA024696 ja Kullaanvuoren eteläinen suojelualue YSA022701). Alueen luonnonsuojeluperusteet ovat kallioalueet, kulttuurihistorialliset ja geologisesti arvokkaat kohteet sekä erilaiset biotoopit ja kasvillisuudet. Luonnonsuojeluperusteiden mukaisesti alueen erityiset lajit/arvot eivät ole herkkiä melulle. Alueella on kuitenkin myös esimerkiksi linnustoa, joka voi häiriintyä moottoriradan aiheuttamasta melusta. Linnuston osalta luonnonsuojelualueella tai kaava-alueella ei ole erityisiä lajeja. Liikennemelun vaikutuksista pesiviin lintuihin on tehty tutkimuksia, joissa on havaittu, että esimerkiksi avoimilla viljelyalueilla kosteikkolintujen on havaittu häiriintyvän tieliikenteen melusta ja niiden populaatiotiheys on laskenut jos melutaso on ylittänyt 50-55 db. Liikennemelusta linnuille koituvan haitan suhteen 55 db melutasoa pidetään ratkaisevana rajana. Toisaalta tiedetään, etteivät metsäisillä alueilla pesivät, tälle alueelle tyypilliset metsäkanalinnut tai varpuslinnut ole yhtä herkkiä melun vaikutuksille kuin avoimien alueiden kosteikkolinnusto. Moottoriradan melupäästö ei myöskään ole jatkuvaa kuten moottoritiemelu, eikä siksi vaikuta samalla lailla lintujen väliseen, ääneen perustuvaan viestintään. Lintujen kannalta merkittävin ajankohta melun esiintymiselle on kevät, jolloin lintujen soidinmenot tapahtuvat. Kevääseen ajoittuu myös moottoriratatoiminnan vilkastuminen hiljaisemman talven jälkeen. Kilpailutoiminnan aktiivisin ajanjakso ajoittuu pääasiassa aikaan, jolloin puissa on lehdet ja aluskasvillisuus on runsaimmillaan. Tällä on melun leviämistä vähentävä vaikutus. 12
Luonnonsuojelualueen suuntaan moottorirata on merkittävin melunlähde sen lähiympäristössä. Valtioneuvoston päätöksen melutason ohjearvoista (993/1992) mukaan luonnonsuojelualueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 db eikä yöohjearvoa 40 db. Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. Kaavassa edellytetään, ettei alueella tapahtuva toiminta saa aiheuttaa asuinalueilla 55dBA vuosikeskiarvon (ekvivalenttitaso vuosikeskiarvona) ylitystä eikä mikään muukaan toiminta saa aiheuttaa kohtuutonta haittaa moottoriradan ympäristössä, kuten esimerkiksi Kullaanvuoren luonnonsuojelualueella. Laskennallisen melumallinnuksen mukaan moottoriradan itäpuolella olevalla Kullaanvuoren luonnonsuojelualueella moottoriradan aiheuttaman melun päiväajan keskiäänitaso voi ylittää 45 db päiväohjearvon alueen länsiosassa ja pienemmällä alueella sen länteen viettävillä kallioisilla rinteillä voi melutaso vähäisessä määrin ylittää 50 db. Moottoriradalta ei tule yöaikaan melupäästöjä. Tuulen suunnalla on myös vaikutusta melun leviämiseen. Suomessa tuulee selvästi enemmän talvikaudella kuin ns. sulan maan aikana. Vallitseva tuulensuunta vaihtelee välillä etelä-länsi. Alue altistuu myös lentomelulle, jonka ajoittuminen on pääasiassa sidoksissa reittilentojen aikatauluihin. Siviili-ilmailun melupäästöt esiintyvät epäsäännöllisemmin. Moottoriradan laajenemisalueen kohdalla sijaitsevan Viuhkometsän maankaatopaikan ympäristöluvan ehdoissa määrätään, ettei maankaatopaikan toiminnasta aiheutuva melu saa ylittää luonnonsuojelualueella päivällä klo 07:00-22:00 ekvivalenttimelutasoa 55 db eikä yöllä klo 22:00-07:00 melutasoa 50 db. Ratasuunnittelulla voidaan vaikuttaa melutasoon merkittävästi. Esimerkiksi motocross-radan toteutuksessa on luontevaa käyttää meluesteinä samanaikaisesti katsomorakenteina toimivia maavalleja, jotka estävät melun leviämistä ympäristöön. Esimerkiksi moottoriteiden meluesteiden melua vaimentavan vaikutuksen on havaittu olevan vähintään 3-5 db ja maavalleilla voidaan saavuttaa suurempikin vaimennus. Meluesteiden rakentamisen avulla voitaneen saavuttaa tilanne, jossa 50 db ei enää ylity suojelualueella. Maavalleina toteutetut meluesteet toimivat sitä paremmin mitä lähempänä ne ovat melulähdettä ja siksi niiden toimivuus on hyvin sidoksissa ratasuunnittelun kanssa. Ennen moottoriradan mahdollisen laajennusalueen käyttöönottoa on tarvittavat täydentävät meluesteet rakennettava valmiiksi, panostaen erityisesti luonnonsuojelualueen suuntaan suuntautuvan melun vähentämiseen. Moottoriradan aiheuttama melu ei ole iskumaista, kapeakaistaista eikä jatkuvaa. Suurimpia melupäästöjä aiheuttavia motocross-, karting- ja jokamiesluokan kilpailupäiviä on rajallinen määrä vuodessa (toimintasuunnitelman mukaan 5+10+15 kilpailupäivää) ja kilpailupäivinä merkittävää ajomelua tuottavaa ajoaikaa on keskimäärin kolme tuntia. Suurimman osan ajasta moottoriradalta ei tule lainkaan melupäästöjä. Ympäristöluvan ehdoilla säädellään mm. toiminnan meluvaikutuksia ja aikatauluja. Nykyisessä ympäristöluvassa radan käyttöaika on tiistaista sunnuntaihin klo 07:00-20:00. Ympäristöluvassa voidaan myös edellyttää ajoneuvoihin tavallista matalampaa lähtömelutasoa. Myös moottoriteknologian kehitys voi mahdollistaa lähitulevaisuudessa huomattavasti matalampia lähtömelutasoja esimerkiksi sähkömoottoristen motocross-pyörien muodossa. 13
Luonnonsuojelualue ja kaava-alueen itäpuolitse kulkevat ulkoilureitit Kullaanvuorelle ja Karevansuolle palvelevat virkistyskäyttöä. Moottoriradan aiheuttama melu voi aiheuttaa häiriötä luonnonsuojelualueen virkistyskäytölle. Myös moottoriurheilualue palvelee virkistyskäyttöä, vaikka moottoriurheilun luonteeseen kuuluva moottorien synnyttämä melu näyttäisi olevan ristiriidassa virkistys- ja suojelukäyttöön varatun luonnonympäristön arvojen kanssa. Nämä eri käyttötarkoitukset ovat tällä alueella tähän asti toimineet rinnakkain suhteellisen harmonisesti. Moottorirataa lähimpänä olevalla luonnonsuojelualueen osalla liikkuminen on kyltein pyritty rajoittamaan muutamalle merkitylle polulle. Tämän johdosta alue toimii kulullisesti rajoitettuna osana ulkoilureittiä, joka johtaa laajemmille Kullaanvuoren virkistysalueille melulle eniten altistuvan osan pohjoispuolella. Lähialueella on runsaasti häiriintymätöntä virkistysaluetta. Kullaanvuoren lakialueelle johtaa kattava, opaskyltein varustettu polkuverkosto laavuineen ja nuotiopaikkoineen. Kullaanvuorelta ulkoilureitti jatkaa itään Raisionjokivarteen ja Haunisten altaalle. Aluetta ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä, eikä moottoriradan melupäästöjä ole yöaikaan. Edellä mainitut seikat huomioiden voidaan pitää perusteltuna hyväksyä moottoriradan lähellä olevalla luonnonsuojelualueen osalla käytettäväksi ohjearvoa 45 db suurempaa melutason päiväohjearvoa. 5.4.3 Muut vaikutukset Moottoriurheilualueen kehittämisellä on positiivisia vaikutuksia Raision ja Turun kaupunkiseudun asukkaiden virkistysmahdollisuuksiin ja moottoriurheiluun liittyvän ja sitä tukevan elinkeinotoiminnan harjoittamiseen. Moottoriradan sijainti ulkoilureitin läheisyydessä tarjoaa myös mahdollisuuden palvella eri liikunta- ja virkistysmuotojen käyttäjien intressejä esimerkiksi yhteiskäyttöisen huoltorakennuksen/kahvilan muodossa. Maakunnallisesti merkittävä moottoriurheilualue on Raisiolle myös vetovoimatekijä. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Kaava-alueeseen kohdistuu useita melua aiheuttavia häiriötekijöitä. Merkittävin melunlähde on Raumantien (Vt8) liikennemelu, joka on luonteeltaan moottoritiemelun tapaan vaihtelevaa ja kestoltaan jatkuvaa, vaikkakin yöaikaan vähäisempää kuin päivällä. Kaava-alueen pohjoispuolella tapahtuva kallioainesten murskaus-, läjitys ja kuljetustoiminta sekä kaava-alueella tapahtuva maankaatopaikka- ja maisemointitoiminta aiheuttavat melua ja jonkin verran pölyämistä ja tärinää. Myös kaava-alueen eteläpuolella harjoitetaan kallioainesten murskausta. Pitkällä tähtäimellä kallioainesten otto ja maankaatopaikkatoiminta alueella päättyy ja korvautuu muulla, mahdollisesti virkistys- ja elinkeinotoimintaa tukevalla maankäytöllä. Moottoriratatoiminta aiheuttaa melua ja jonkin verran pölyämistä. Maa-ainesten otto, maankaatopaikka- ja moottoriratatoiminta edellyttävät kaikki ympäristölupaa, jonka avulla pystytään vaikuttamaan aiheutuneen häiriön määrään, laatuun ja ajoitukseen. Aluetta rasittaa jonkin verran myös Turun lentokentän lentomelu, vaikka alue sijaitseekin hieman lentokentän kiitoradan pituusakselin pohjoispuolella ja melko etäällä lentokentästä. 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset E-1 Moottoriurheilualue. - Alueelle saa rakentaa rakennuksia, rakenteita, laitteita ja maarakenteita, jotka palvelevat moottoriurheilua, siihen liittyvää huolto- ja kaupallista toimintaa sekä moottoriajoneuvoilla ja muilla ajoneuvoilla tapahtuvaa ajoharjoittelua. - Alueella tapahtuva toiminta ei saa aiheuttaa asuinalueilla 55dBA vuosikeskiarvon (ekvivalenttitaso vuosikeskiarvona) ylitystä eikä mikään muukaan toiminta saa aiheuttaa kohtuutonta haittaa moottoriradan ympäristössä. 14
- Meluesteelle varatun alueen osan määräyksiä: Melueste on rakennettava valmiiksi ennen moottoriradan mahdollisen laajennusalueen käyttöönottoa. Meluesteenä voi toimia maavalli tai muu esim. betonirakennelma / massiivinen aita tai näiden yhdistelmä. Betonirakennelman / aidan korkeus alueen ulkopuolelta katsottuna saa olla enintään 2 metriä. Meluesteiden ulkopuoli on maisemoitava istutuksin ja loivapiirteisinä toteutettavien penkereiden vakavuus on varmistettava. - Käytöstä poistetun vanhan kaatopaikan jätetäytön ja sen peittämiseen käytettyjen suojamaakerrosten kohdalla ei saa kaivaa eikä harjoittaa moottoriratatoimintaa siten, että jätetäytön suojakerroksia heikennetään. - Maaperän sopivuus rakentamiseen on selvitettävä ja mahdollinen pilaantunut maa-aines poistettava ennen rakennusluvan hakemista. / k Alue on varattu kunnan tarpeisiin. p + klt Pysäköimispaikka sekä liike- ja/tai toimistorakennusten rakennusala, jolle saa rakentaa myös varastorakennuksia ja autojen huolto- ja korjaamorakennuksia. mkv Rakennusala, jolle saa rakentaa moottoriratoja, katsomoita, varikkoja, autojen huolto- ja korjausrakennuksia, pysäköintitiloja, varastoja sekä kilpailutapahtumia palvelevia liike-, toimisto- ja ravintolarakennuksia. 5.7 Nimistö melu Meluesteelle varattu alueen osa. Kaavalla ei muodostu uutta nimistöä. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Alueelta on laadittu ohjeellinen havainnepiirustus. Liite 4: Havainnekuva 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Uutta asemakaavaa voidaan alkaa toteuttaa asemakaavan vahvistumisen jälkeen edellyttäen, että tarvittava kunnallistekniikka on ensin valmiina ja moottoriradan laajenemisalueella sijaitsevan maankaatopaikan toiminta on päättynyt. Raisiossa 7. päivänä kesäkuuta 2016 Raision kaupunki, Maankäyttöpalvelut Outi Pekkala Maankäyttöpäällikkö Olli Arvola Kaupunginarkkitehti 15
RAISION KAUPUNKI 04:023 Palovuori Kaavan numero ja nimi TILASTOLOMAKE Vireilletulosta ilm. pvm 7.2.2014 Ehdotuspvm 7.6.2016 Hyväksymispvm hyväksyjä Kaava-alueen pinta-ala 41,1699 Uutta kaavaa 41,1699 käyttö- kaava-alue tehok- uutta kaavaa uudet auto- tonttarkoitus pinta-ala pinta- rak.oik. kuus pinta-ala rak.oik. työpaikat paikat teja ha ala% k-m² e= +/- ha +/- k-m² kpl E 41,1699 100,0 5000 0,01 41,1699 5000 E YHT 41,1699 100,0 5000 0,01 41,1699 5000 YHT 41,1699 100 5000 0,01 41,1699 5000 RAISION KAUPUNKI PALOVUORI TILASTOLOMAKE LIITE 3