Oulunkaaren kuntayhtymä Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2018 2019 Yhtymähallitus --.12.2016 Yhtymävaltuusto --.12.2016 1
Sisällysluettelo KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN KATSAUS... 4 SUUNNITTELUN PERUSTA... 6 2.1 Suunnittelun taustatietoja... 6 OULUNKAAREN MALLI... 11 3.1 Organisaatio... 11 3.2 Oulunkaaren strategia... 12 TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA 2017 2018... 13 4.1 Talousarviorakenne... 13 4.2 Sitovuustaso... 13 4.3 Laskutuksen perusteet... 14 4.4 Käyttösuunnitelmat... 15 4.5 Talousarvion seuranta... 15 4.6 Talousarvion muutokset... 15 4.7 Käyttötalous: talousarvio 2017 ja toimintasuunnitelma 2018-2019... 17 4.8 Tuloslaskelma... 19 4.9 Investoinnit... 21 4.9.1 ICT -hankinnat... 21 4.9.2 Rahoitusvastuut... 21 4.10 Rahoituslaskelma... 23 TOIMINTASUUNNITELMA... 24 5.1 Hallinto... 24 5.1.1 Hallinto-organisaatio... 24 5.1.2 Yleinen kuntayhtymän hallinto... 24 5.2 Elinkeinojen kehittäminen... 25 5.2.1 Elinkeinohankkeet... 26 5.3 Seudullinen kuntapalvelutoimisto... 29 5.3.1 Kuntapalvelutoimiston tuotanto... 29 5.4 Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiskeskus... 30 5.4.1 Järjestämiskeskus... 30 5.4.2 Järjestämissopimukset... 30 5.4.3 Sosiaali- ja terveyspalvelujen hankkeet... 31 5.5 Sosiaali- ja terveyspalvelutuotanto... 32 5.5.1 Perhepalvelut... 32 5.5.2 Terveyspalvelut... 32 5.5.3 Vanhuspalvelut... 32 2
5.5.4 Palvelualojen yhteiset tavoitteet... 33 HENKILÖSTÖ... 34 TALOUSARVIO 2017 JA TALOUSSUUNNITELMA 2018 2019... 36 7.1 Laskelma hallinnon ja elinkeinojen kuntaosuuksista... 36 7.2 Laskelma kuntapalvelutoimiston maksuosuuksista... 37 7.3 Laskelma soten tuotannon raamista kunnittain... 42 7.3.1 Kaikki kunnat yhteensä... 42 7.3.2 Iin kunta... 44 7.3.3 Pudasjärven kaupunki... 45 7.3.4 Simon kunta... 46 7.3.5 Utajärven kunta... 47 7.3.6 Vaalan kunta... 48 7.4 Laskelma kuntien maksuosuuksista v. 2014 2019... 49 Liitteenä kuntien järjestämissopimukset 3
Kuntayhtymän johtajan katsaus Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelu on edennyt Juha Sipilän hallituksen linjausten mukaisesti siten, että sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu on suunnitelmien mukaan siirtymässä 18:sta maakunnalle 1.1.2019 lähtien. Muita maakunnalle siirtyviä tehtäviä ovat työ- ja elinkeinopalvelut, ympäristöterveydenhuolto, pelastustoimi, aluekehittäminen, liikennejärjestelmäsuunnittelu sekä maaseudun kehittäminen ja lomituspalvelut. Kunnat vastaavat jatkossa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä, liikunta- ja kulttuuripalveluista, nuorisotoimesta, paikallisesta elinkeinopolitiikasta sekä maankäytöstä ja rakentamisesta. Esivalmisteluvaihe uudistusten osalta ovat käynnissä sekä Pohjois-Pohjanmaalla että Lapin maakunnassa. Asiakkaan valinnanvapautta sosiaali- ja terveyspalveluissa tullaan valinnanvapausmallin virkamieslinjausten mukaan lisäämään porrastetusti ja sen odotetaan nopeuttavan hoitoon pääsyä sekä parantavan palvelujen saatavuutta. Valinnanvapaus laajenee tällä hetkellä julkisen järjestelmän sisällä tapahtuvasta valinnanvapaudesta yksityisen ja järjestöjen tuottamiin palveluihin. Julkista vastuuta edellyttävät tehtävät ja maakunnan oma sote-tuotanto tulevat maakunnan palvelulaitoksen vastuulle. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksessa on tärkeää huolehtia kansalaisten yhdenvertaisten palvelujen saatavuuden sekä integroitujen palvelujen tavoitteista. Tärkeänä tavoitteena on monialaisten integroitujen palvelujen kehittäminen paljon eri palvelujen käyttävien palvelutarpeisiin vastaamisessa. Digipalvelut mahdollistavat uudenlaisia joustavia lähipalveluja. Maakunnille on hallituksen linjausten mukaan tulossa yhteisiä valtakunnallisia palvelukeskuksia, joihin tullaan keskittämään maakuntien tarvitsemia tukipalveluja. Lisäksi maakunnat voivat perustaa kuntien tai muiden julkisen sektorin yhteistyökumppaneiden kanssa yhteisiä tukipalveluja. Palvelukeskukset tuottavat tukipalveluja maakunnille, maakuntien tytäryhteisöille ja palvelulaitoksille. Tukipalvelujen järjestelyissä tulisi huomioida pienten kuntien erityispiirteet, jotta myös kuntien elinvoimanäkökulmat tulevat huomioiduksi uudistusten toimeenpanossa. Maakunta- ja sote-uudistus vaikuttaa kuntayhtymän toimintaan seuraavana kahtena vuotena oleellisesti. Julkisen talouden tilanne jatkuu haastavana. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa vuonna 2016 1,1 % edelliseen vuoteen verrattuna ja seuraavana vuonna kasvu jää yhden prosentin tuntumaan. Ennusteen mukaan bruttokansantuote tulee olemaan vielä 2018 noin 3 % pienempi kuin vuonna 2008 ja Suomen julkinen talous pysyy alijäämäisenä vuosikymmenen loppuun saakka. Talouden sopeuttamistoimet eivät ole supistaneet valtiontalouden alijäämää merkittävästi ja verotulot eivät riitä rahoittamaan julkisia menoja ikääntymisen aiheuttaessa automaattista menojen kasvupainetta. Elinkeinojen kehittämisessä kuntayhtymä tuottaa kunnille seudullista elinkeinoneuvontaa. Lisäksi kuntayhtymä hallinnoi ja on mukana elinkeinojen kehittämishankkeissa, jotka liittyvät mm. työllistämiseen ja uusiutuvan energian hyödyntämiseen. Kuntapalvelutoimiston osalta valmistaudutaan maakuntauudistuksen tuloon ja yhteisessä 4
valmistelussa haetaan jäsenkuntien erityispiirteet huomioivia ratkaisumalleja. Oulunkaarella on hyviä kokemuksia hajautetun toimintamallin toimivuudesta. Sosiaali- ja terveyspalveluissa palvelualojen yhteisiä tavoitteita ja toimenpiteitä ovat kuntalaisten osallisuus ja omatoimisuus, kehittäminen kuuluu kaikille -toimintamallin soveltaminen sekä toiminnan kehittäminen kansallisten ja maakunnallisten sotevalmistelun linjausten mukaisesti. Kuntayhtymä osallistuu aktiivisesti muutoksen valmisteluun. Tiedolla johtaminen ohjaa Oulunkaaren toimintaa ja toiminnassa noudatetaan hoito- ja palvelutakuita. Kuntayhtymän vuoden 2017 talousarvion toimintakulujen loppusumma on 123.946.471 (-0,2 % edelliseen vuoteen verrattuna). Sosiaali- ja terveyspalvelutuotannon talousarvio on edellisen vuoden tasolla. Kunnittainen vaihteluväli sosiaali- ja terveyspalvelutuotannon osalta on -0,3-0,7 prosenttia. Leena Pimperi-Koivisto kuntayhtymän johtaja 5
Suunnittelun perusta Kuntien ja kuntayhtymien lähivuosien toiminnan suunnitteluun vaikuttavat olennaisesti maakunta- ja sote-uudistus. Myös maailman ja valtiontalouden kehitysnäkymät haastavat kuntien tilannetta. On olennaista, että tulevat kansallisen ja maakuntatason linjaukset tukevat kuntien elinvoimaa ja kuntalaisten hyvinvointia laaja-alaisesti. Ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa vuonna 2016 yhteensä 1,1 % edelliseen vuoteen verrattuna. Seuraavien kahden vuoden aikana kasvu jää yhden prosentin tuntumaan ja koko ennusteperiodilla kumulatiivinen kasvu jää vain noin kolmeen prosenttiin. Huolimatta hienoisesta talouden piristymisestä Suomen taloustilanne pysyy lähivuosien ajan heikkona. Ennusteen mukaan BKT tulee olemaan vielä 2018 noin 3 % pienempi kuin vuonna 2008 ja teollisuustuotannon taso jäisi hieman yli viidenneksen alemmalle tasolla kuin kymmenen vuotta sitten. Lähivuosien taloudellista aktiviteettia kannattelee etupäässä yksityinen kulutus ja investoinnit. Suomen julkinen talous pysyy alijäämäisenä vuosikymmenen loppuun saakka. Julkiseen talouteen on eri hallitusten toimesta kohdentunut mittavia sopeutustoimia, mutta niistä huolimatta alijäämä ei ole supistunut merkittävästi. Talouden hidas kasvu ei tuota tarpeeksi verotuloja rahoittamaan julkisia menoja ikääntymisen aiheuttaessa automaattista menojen kasvupainetta. (Lähde: Valtiovarainministeriö; Taloudellinen katsaus Syksy 2016.) 2.1 Suunnittelun taustatietoja 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 Väestöennuste Väestöennuste Väestöennuste Väkiluku 2015 2020 2030 2040 Ii 9663 10344 10855 11110 Pudasjärvi 8257 7879 7374 7006 Simo 3238 3251 3101 2985 Utajärvi 2861 2688 2525 2432 Vaala 3074 2945 2777 2705 6
Iin kunta, väestökehitys ikäryhmittäin 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 18,4 20,3 24,0 24,7 56,3 53,6 51,3 51,4 25,3 26,1 24,7 23,9 2015 2020 2030 2040 Yli 65-v., % väestöstä 16-64-vuotiaat, % väestöstä 0-15-v., % väestöstä Pudasjärven kaupunki, väestökehitys ikäryhmittäin 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 27,5 31,4 36,3 34,8 55,2 51,0 45,7 46,8 17,3 17,6 18,0 18,4 2015 2020 2030 2040 Yli 65-v., % väestöstä 16-64-vuotiaat, % väestöstä 0-15-v., % väestöstä Simon kunta, väestökehitys ikäryhmittäin 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 27,7 31,8 35,9 33,8 54,9 51,0 46,6 48,3 17,4 17,2 17,5 17,9 2015 2020 2030 2040 Yli 65-v., % väestöstä 16-64-vuotiaat, % väestöstä 0-15-v., % väestöstä 7
Utajärven kunta, väestökehitys ikäryhmittäin 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 26,5 29,6 35,4 34,6 55,6 52,6 47,2 48,1 17,9 17,8 17,4 17,3 2015 2020 2030 2040 Yli 65-v., % väestöstä 16-64-vuotiaat, % väestöstä 0-15-v., % väestöstä Vaalan kunta, väestökehitys kunnittain 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 31,9 34,3 39,8 39,3 54,1 53,1 48,4 49,0 14,0 12,6 11,9 11,6 2015 2020 2030 2040 Yli 65-v., % väestöstä 16-64-vuotiaat, % väestöstä 0-15-v., % väestöstä 8
Kelan ikävakioitu sairastavuusindeksi 160,0 140,0 120,0 100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 0,0 137,9 133,9 136,1 119,6 123,0 114,9 113,7 Ii Pudasjärvi Simo Utajärvi Vaala LPSHP PPSHP 2005 2010 2015 Kelan ikävakioidun sairastavuusindeksin muuttujat ovat kuolleisuus, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuus väestöstä. Kelan vakioitu kansantauti-indeksi 200,0 150,0 135,0 140,8 116,1 160,3 147,0 117,2 136,0 100,0 50,0 0,0 Ii Pudasjärvi Simo Utajärvi Vaala LPSHP PPSHP 2005 2010 2015 Indeksi sisältää ikä- ja sukupuolivakioituna: 1. Diabetes 2. Psykoosit 3. Sydämen vajaatoiminta 4. Nivelreuma 5. Astma 6. Verenpainetauti 7. Sepelvaltimotauti Edellä olevien taulukoiden ja kuvaajien lähteenä Tilastokeskus, Sotkanet ja Kela 2016. Lisätietoja muun muassa kuntien sähköisistä hyvinvointikertomuksista. 9
Palveluiden jaottelu palvelutasoittain (ns. värikori-malli) Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelut on jaoteltu kolmeen niin sanottuun värikoriin: vihreään, keltaiseen ja punaiseen. Vihreät palvelut ovat kevyitä, ennaltaehkäiseviä palveluita, keltaisissa palveluissa asiakas tarvitsee tilapäistä palvelua ja punaiset puolestaan ovat raskaita, esimerkiksi ympärivuorokautisia palveluita. Värikori-mallin avulla voidaan seurata esimerkiksi ennaltaehkäiseviin palveluihin panostamisen vaikutuksia muihin palvelukokonaisuuksiin. Samoin värikori-malli edistää hyvien käytäntöjen vertailua kuntien välillä. Vihreän korin palvelukokonaisuuksia ovat esimerkiksi päivätoiminnan palvelut, neuvolapalvelut, Omahoito-alustan käyttöön liittyvät palvelut, omaishoidon tuki sekä eräät suun terveydenhuollon palvelut. Keltaisia palveluja ovat esimerkiksi kotihoito ja vastaanoton toiminnot. Punaisia palveluja puolestaan ovat muun muassa hoiva- ja osastohoito ja asumispalvelut. Alla olevassa kuvaajassa on koottu yhteen kaikkien kolmen palvelualan (perhe-, terveys-, vanhuspalvelut) katteen jakaantuminen eri palvelutasoihin. 60% 50% 40% 30% 49,5 % 38,4 % 47,1 % 45,9 % 40,5 % 40,3 % 42,8 % 42,6 % 42,7 % 42,3 % 42,6 % 41,8 % 43,2 % 41,0 % 20% 10% 0% 12,1 % 12,4 % 13,8 % 14,5 % 15,0 % 15,6 % 15,8 % TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TA 2016 10
Oulunkaaren malli 3.1 Organisaatio Oulunkaaren organisaatiokaavio voidaan kuvata seuraavasti: Yhtymävaltuusto Kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää yhtymävaltuusto. Kukin kuntayhtymän jäsenkunta valitsee yhtymävaltuustoon edustajansa väestöpohjan mukaan niin, että Iin kunnalla ja Pudasjärven kaupungilla kummallakin on seitsemän (7) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä. Simon, Utajärven ja Vaalan kunnilla kullakin on viisi (5) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä. Yhtymävaltuustolla on puheenjohtaja ja kaksi (2) varapuheenjohtajaa. Yhtymähallitus Kuntayhtymän hallituksen kokoonpano (14 jäsentä) määräytyy jäsenkuntien väestömäärän perusteella seuraavasti: Iin kunta: neljä (4) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä Pudasjärven kaupunki: neljä (4) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä Simon kunta: kaksi (2) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä Utajärven kunta: kaksi (2) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä Vaalan kunta: kaksi (2) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä Yhtymähallituksella on puheenjohtaja ja yksi (1) varapuheenjohtaja. Yhtymähallituksessa pysyvinä asiantuntijajäseninä ovat kunnanjohtajat läsnäolo- ja puheoikeudella. Esittelijänä toimii kuntayhtymän johtaja. Yhtymähallituksen tehtävä on kaksijakoinen: 11
kuntayhtymän yleiset tehtävät sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alueen tilaajahallituksen tehtävät. Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakuntaan kuuluu yksi jäsen ja henkilökohtainen varajäsen jokaisesta jäsenkunnasta. Tarkastuslautakunnalla on puheenjohtaja ja yksi (1) varapuheenjohtaja. Palvelutuotantolautakunta Sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alueen tuotantopuolen toiminnasta vastaa palvelutuotantolautakunta. Lautakunnassa on yhteensä 14 jäsentä ja jokaisella henkilökohtainen varajäsen seuraavalla kuntakohtaisella jaotuksella: Iin kunta: neljä (4) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä Pudasjärven kaupunki: neljä (4) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä Simon kunta: kaksi (2) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä Utajärven kunta: kaksi (2) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä Vaalan kunta: kaksi (2) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä Lautakunnalla on puheenjohtaja ja kaksi (2) varapuheenjohtajaa. Palvelutuotantolautakunnan esittelijöinä toimivat palvelujohtajat (perhe-, terveys-, vanhuspalvelujohtajat). Tiimit Poliittisen ohjauksen lisäksi kuntayhtymän toimintamallissa ovat mukana jäsenkuntien ja kuntayhtymän viranhaltijoista koostuvat tiimit, jotka toimivat valmistelevana elimenä vastaten oman toimialansa suunnittelusta sekä prosessien kehittämisestä sekä osaltaan toiminnan arvioinnista. Tiimien rooli kuntien välisen yhteistyön ja viestinnän kanavana on myös merkittävä. Johtotiimiin kuuluvat jäsenkuntien kunnanjohtajat, yhtymähallituksen puheenjohtaja, kuntayhtymän johtaja ja hallinto- ja henkilöstöjohtaja. Johtotiimin keskeinen tehtävä on omistajaohjaus yhtymähallituksen tukena. Elinkeinotiimi vastaa elinkeinotoimen palveluista, niiden kehittämisestä ja siihen liittyvistä hankkeista. Elinkeinotiimiin kuuluvat kuntien elinkeinovastaavat, seudullinen yritysasiamies sekä kuntayhtymän johtaja. Soten kehittämistiimin tehtävänä on ohjata ja edistää soten palvelujen kehittämistoimintaa. Hallintotiimin tehtävänä on yleisen kuntayhtymän ja kuntapalvelutoimiston toiminnan sekä niiden alaisten hankkeiden suunnittelu ja kehittäminen. Hallintotiimin jäseniä ovat kuntien ja kuntayhtymän hallintojohtajat. Tiimit toimivat tarvittaessa myös toimialansa hankkeiden ohjausryhmänä. 3.2 Oulunkaaren strategia Strateginen suunnitelma ohjaa Oulunkaaren johtamis- ja kehittämistyötä. Oulunkaaren strategia pohjautuu kuntien strategioihin ja siten osaltaan vahvistaa jäsenkuntien omistajaohjausta. Strategian pohjalta laaditaan vuosittaiset, kuntakohtaiset järjestämissopimukset. Kuntapalvelutoimiston toimintaa ohjaavat palvelusopimukset. 12
Yhteisten linjausten ja yhteisiin päämääriin sitoutumisen kautta kuntayhtymä ja omistajakunnat voivat ennakoida toimintaympäristön muutoksia, vastata kuntalaisten palvelutarpeisiin, kehittää toiminnan vaikuttavuutta ja laatua sekä saavuttaa asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Strategian painopistealueita tarkastellaan vuosittain palvelu- ja järjestämissopimuksia laadittaessa sekä osana kuntayhtymän talous- ja toimintasuunnittelua. Oulunkaaren nykyinen strategia on voimassa vuoden 2016 loppuun saakka. Tähän liittyen vuoden 2016 aikana on työstetty strategian päivittämistä seuraavasti: Helmikuu: Työstäminen Oulunkaaren kehittämistiimissä Maaliskuu: Taustakysely kuntalaisille, asiakkaille, luottamushenkilöille, Oulunkaaren ja kuntien henkilöstölle ja johdolle (vastauksia n. 600) Huhtikuu: Oulunkaaren kuntaseminaari Rokualla, työpajatyöskentely Toukokuu: Strategialuonnoksen esittely toimielimille Kesä-syyskuu: Kuntalaistapahtumiin osallistuminen (Ii, Pudasjärvi, Simo, Utajärvi, Vaala) Lokakuu-marraskuu: Käsittely yksiköittäin lähiesimiesten johdolla koko Oulunkaaren henkilöstön kanssa, työstäminen toimielimissä Joulukuu: Päivitetty strategia päätöksenteossa Tammikuu 2017 alkaen: Strategian toimeenpano Strategiatyössä keskeisinä ohjaavina elementteinä ovat olleet maakunnallisen ja kansallisen tason muutoksiin valmistautuminen, kuntalaisten ja asiakkaiden kytkeminen mukaan prosessiin sekä omistajakuntien strategiset linjaukset. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017 2018 4.1 Talousarviorakenne Seutuvaltuusto on kokouksessaan 14.11.2008 hyväksynyt talousarviorakenteen. Osastojako (osastotaso 2) on seuraava: Hallinto Elinkeinojen kehittäminen Seudullinen kuntapalvelutoimisto Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiskeskus Sosiaali- ja terveyspalvelutuotanto Rahoitus Investoinnit 4.2 Sitovuustaso Sitovuustaso tarkoittaa tasoa, jolle yhtymävaltuusto myöntää määrärahat eli tulosaluekohtaisia määrärahoja. Oulunkaaren talousarvion sitovuus on osastotaso 2, mutta sosiaali- ja terveyspalvelutuotannossa sitovuustaso on kuntakohtainen. 13
Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämissopimusten mukaan sitovuus on Oulunkaaren kuntayhtymän ja kunnan välillä nettoraamin taso (pois lukien erikoissairaanhoito). Jos sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannon toiminnan muutos kesken vuoden edellyttää lisämäärärahaa, kyseessä olevan päätöksen tekee ensin peruskunta ja sen jälkeen Oulunkaaren yhtymävaltuusto. Euromääräisten tavoitteiden lisäksi sitovia ovat kuntakohtaiset järjestämissopimukset sekä strategisten tavoitteiden painopisteet vuodelle 2016. 4.3 Laskutuksen perusteet Jäsenkuntien maksuosuudet kuntayhtymälle määräytyvät seuraavasti: kuntayhtymän hallinto: asukaslukujen suhteessa elinkeinojen kehittäminen: asukaslukujen suhteessa osallistujakuntien mukaan seudullinen kuntapalvelutoimisto: käytön mukaisten tuotehintojen perusteella yhteistoiminta-alueen järjestämiskeskus: asukaslukujen suhteessa, palvelujen ostot käytön mukaan sosiaali- ja terveystoimen hankkeet: asukaslukujen suhteessa osallistujakuntien mukaan yhteistoiminta-alueen tuotannon hallinto: asukaslukujen suhteessa yhteistoiminta-alueen palvelutuotanto: jokaisen kunnan omalla alueella tapahtuva palvelutuotanto maksetaan suoraan kunkin kunnan toimesta, kuntien kesken tapahtuva palvelutuotanto laskutetaan aiheuttamisperiaatteen mukaan suoritemallilla Asukaslukuna käytetään toimintavuoden alun asukaslukua lopullisessa laskutuksessa ja ennakkolaskutuksissa edellisen toimintavuoden alun asukaslukua. Sopimuskunnan lopullinen maksuosuus menoihin määräytyy toimintavuoden toteutuneiden kustannusten perusteella. Toteutuneisiin kustannuksiin otetaan ulkoiset toimintamenot, suoriteperusteiseen laskutukseen perustuvat sisäiset menot sekä suunnitelman mukaiset poistot ja korko tuotantovälineisiin sitoutuneelle pääomalle. Maksuosuutta määrättäessä vähennetään toteutuneista kustannuksista asiakasmaksut ja muut toimintatuotot. Maksuosuus jaksotetaan kuukausittain suoritettavaan ennakkomaksuun ja tasauserään. Ennakkomaksu lasketaan talousarvioon merkitystä maksuosuudesta. Tasauserä muodostuu toteutuneiden vuosikustannusten ja maksuosuusennakoiden erotuksesta. Maksuosuuden kuukausierää voidaan tarkistaa toimintavuoden aikana talousarviomuutokseen perustuen. Tarkistus voi tulla voimaan aikaisintaan talousarviomuutosta seuraavan toisen kuukauden alusta lukien. Maksuennakoiden eräpäivät Kuntayhtymän maksuosuudet, ns. yleinen maksuosuus Maksuennakot laskutetaan kahdesti vuodessa, eräpäivät 31.3. ja 31.8. Kuntapalvelutoimiston tuotanto Maksuosuusennakoiden eräpäivä on kuukauden 12. päivä. 14
Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannon maksuosuudet Maksuosuusennakot on suoritettava sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannossa kuukauden 12. päivään mennessä ja erikoissairaanhoidon ennakko 28. päivään mennessä. Tasauserä on suoritettava laskutusvuotta seuraavan vuoden heinäkuun loppuun mennessä. Maksuosuuden suorituksen viivästymisestä peritään viivästyskorkolain mukainen korko. Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma 2018 2019 on laadittu edellä mainitun osastojaon perusteella. Kuntalain 65 :n mukaan talousarviossa on käyttö- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Oulunkaaren hallintosäännön (3 luku 23 25 ) mukaan yhtymävaltuusto hyväksyy talousarviossa toimielimelle tehtäväkohtaiset ja hankekohtaiset toimintatavoitteet, määrärahat ja tuloarviot. Yhtymävaltuusto päättää, miten talousarvio ja sen perustelut sitovat yhtymähallitusta ja muita kuntayhtymän viranomaisia. 4.4 Käyttösuunnitelmat Yhtymähallitus ja palvelutuotantolautakunta hyväksyvät talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmat. Käyttösuunnitelmassa päätetään yhtymävaltuuston hyväksymien tehtävien toteuttaminen ja jaetaan tavoitteet, määrärahat ja tuloarviot edelleen pienemmiksi kokonaisuuksiksi. Käyttösuunnitelman hyväksymiseen liittyvää toimivaltaa yhtymähallitus tai palvelutuotantolautakunta voi siirtää edelleen muille toimielimille ja viranhaltijoille. 4.5 Talousarvion seuranta Talousarvion toteutumista seurataan kuukausittaisilla taloustiedotteilla sekä kolme kertaa vuodessa toteutettavalla laajemmalla osavuosiarvioinnilla, jossa tarkastellaan järjestämissopimukseen kirjattujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Palvelutuotantolautakunta seuraa osaltaan järjestämissopimusten ja talousarvion toteutumista. Talousarvion pitävyyttä käydään säännöllisesti läpi omistajakuntien kanssa myös järjestämiskeskuksen kuntaneuvotteluissa. Mahdollisista muutoksista talousarviovuoden aikana neuvotellaan järjestämiskeskuksen johdolla kuntien ja palvelutuotannon kanssa. 4.6 Talousarvion muutokset Talousarvioon tehtävät muutokset on esitettävä yhtymävaltuustolle talousarviovuoden aikana. Määrärahamuutokset tulee hakea ennen kuin sitova määräraha on ylittynyt. Talousarviovuoden jälkeen talousarvion muutoksia voidaan käsitellä vain poikkeustapauksissa. 15
Jos jokin kunnan sosiaali- ja terveyspalvelualoista on ylittymässä, mutta kunnan sosiaali- ja terveystoimen omatuotanto ei ylity, tulee määrärahan muutosta hakea syyskuun loppuun mennessä yhtymävaltuustolta. Mikäli kunnan raami on omassa tuotannossa tai erikoissairaanhoidossa ylittymässä, tulee asia viedä jäsenkunnan käsittelyyn. Kunnan raamin ylitykseen myöntää ensin jäsenkunnan valtuusto ylitysoikeuden ja sen jälkeen asia tuodaan Oulunkaaren yhtymävaltuuston käsittelyyn. Määrärahan muutosesityksessä on selvitettävä myös muutoksen vaikutus toiminnallisiin tavoitteisiin ja tuloarvioihin. Vastaavasti toiminnallisia tavoitteita ja tuloarvioita koskevassa muutosesityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutus määrärahoihin. 16
4.7 Käyttötalous: talousarvio 2017 ja toimintasuunnitelma 2018-2019 Osastot 2 Ulkoinen ja sisäinen TP 2015 TA2016 TA 2017 16/17 % TA 2018 17/18 % TA 2019 18/19 % Ulkoinen ja sisäinen Hallinto TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT 2 064 670 1 906 031 1 919 300 0,7 1 955 559 1,9 1 994 670 2,0 TOIMINTAKULUT -1 775 067-1 707 737-1 716 997 0,5-1 751 337 2,0-1 786 364 2,0 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ 289 603 198 294 202 303 2,0 204 222 0,9 208 307 2,0 Rahoitustuotot ja -kulut 3 802 0 0 0 0 0,0 0 0,0 VUOSIKATE 293 404 198 294 202 303 2,0 204 222 0,9 208 307 2,0 Poistot ja arvonalentumiset -2 086-2 086-2 085 0,0 0-100,0 0 0,0 TILIKAUDEN TULOS 291 319 196 208 200 218 2,0 204 222 2,0 208 307 2,0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 291 319 196 208 200 218 2,0 204 222 2,0 208 307 2,0 Elinkeinojen kehittäminen TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT 5 688 60 359 253 585 320,1 258 657 2,0 263 830 2,0 TOIMINTAKULUT -162 308-256 567-453 803 76,9-462 879 2,0-472 137 2,0 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -156 620-196 208-200 218 2,0-204 222 2,0-208 307 2,0 VUOSIKATE -156 620-196 208-200 218 2,0-204 222 2,0-208 307 2,0 TILIKAUDEN TULOS -156 620-196 208-200 218 2,0-204 222 2,0-208 307 2,0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -156 620-196 208-200 218 2,0-204 222 2,0-208 307 2,0 Seudullinen kuntapalvelutoimisto TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT 3 105 485 3 372 953 3 349 374-0,7 3 402 600 1,6 3 470 652 2,0 TOIMINTAKULUT -3 091 993-3 359 460-3 335 882-0,7-3 402 600 2,0-3 470 652 2,0 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ 13 492 13 493 13 492 0,0 0-100,0 0 2,0 VUOSIKATE 13 492 13 493 13 492 0,0 0-100,0 0 2,0 Poistot ja arvonalentumiset -13492-13 493-13 492 0,0 0-100,0 0 0,0 TILIKAUDEN TULOS 0 0 0 0 0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 0 0 0 0 0 17
Osastot 2 Ulkoinen ja sisäinen TP 2015 TA2016 TA 2017 Ulkoinen ja sisäinen SOTE- järjestämiskeskus TULOSLASKELMA 16/17 % TA 2018 17/18 % TA 2019 18/19 % TOIMINTATUOTOT 100 240 349 99 972 632 100 048 969 0,1 102 022 200 2,0 104 062 645 2,0 TOIMINTAKULUT -589 992-570 732-649 969 13,9-662 968 2,0-676 228 2,0 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ 99 650 357 99 401 900 99 399 000 0,0 101 359 232 2,0 103 386 417 2,0 VUOSIKATE 99 650 357 99 401 900 99 399 000 0,0 101 359 232 2,0 103 386 417 2,0 TILIKAUDEN TULOS 99 650 357 99 401 900 99 399 000 0,0 101 359 232 2,0 103 386 417 2,0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 99 650 357 99 401 900 99 399 000 0,0 101 359 232 2,0 103 386 417 2,0 SOTE-tuotanto TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT 18 684 520 18 889 279 18 418 024-2,5 18 786 384 2,0 19 162 112 2,0 TOIMINTAKULUT -118 307 494-118 263 796-117 789 820-0,4-120 145 616 2,0-122 548 529 2,0 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -99 622 974-99 374 517-99 371 796 0,0-101 359 232 2,0-103 386 417 2,0 VUOSIKATE -99 622 974-99 374 517-99 371 796 0,0-101 359 232 2,0-103 386 417 2,0 Poistot ja arvonalentumiset -27 383-27 383-27 204-0,7 0-100,0 0 0,0 TILIKAUDEN TULOS -99 650 357-99 401 900-99 399 000 0,0-101 359 232 2,0-103 386 417 2,0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -99 650 357-99 401 900-99 399 000 0,0-101 359 232 2,0-103 386 417 2,0 Oulunkaaren kuntayhtymä TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT 124 100 712 124 201 254 123 989 252-0,2 126 425 400 2,0 128 953 908 2,0 TOIMINTAKULUT -123 926 854-124 158 292-123 946 471-0,2-126 425 400 2,0-128 953 908 2,0 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ 173 858 42 962 42 781-0,4 0-100,0 0 0,0 Rahoitustuotot ja -kulut 3 802 0 0 0 0 VUOSIKATE 177 660 42 962 42 781-0,4 0-100,0 0 0,0 Poistot ja arvonalentumiset -42 961-42 962-42 781-0,4 0-100,0 0 0,0 TILIKAUDEN TULOS 134 699 0 0 0 0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 134 699 0 0 0 0 18
4.8 Tuloslaskelma OULUNKAAREN KUNTAYHTYMÄN TP 2015 TA 2016 TA 2017 16/17 TA 2018 17/18 TA 2019 18/19 TULOSLASKELMA, ulkoiset ja sisäiset TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 112 783 821 112 784 725 112 747 151 % 0,0 114 958 457 % 2,0 117 257 626 % 2,0 Maksutuotot 9 212 770 9 112 600 9 578 591 5,1 9 770 163 2,0 9 965 566 2,0 Tuet ja avustukset 1 606 543 1 722 411 1 158 265-32,8 1 181 430 2,0 1 205 059 2,0 Muut toimintatuotot 497 578 581 518 505 245-13,1 515 350 2,0 525 657 2,0 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ 124 100 712 124 201 254 123 989 252-0,2 126 425 400 2,0 128 953 908 2,0 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -36 653 369-37 681 670-37 562 666-0,3-38 313 919 2,0-39 080 198 2,0 Henkilösivukulut -8 807 749-8 743 100-8 743 300 0,0-8 918 166 2,0-9 096 529 2,0 Henkilöstökulut -45 461 118-46 424 770-46 305 966-0,3-47 232 085 2,0-48 176 727 2,0 Palvelujen ostot -62 763 123-62 146 782-62 913 407 1,2-64 171 675 2,0-65 455 109 2,0 Aineet, tarvikkeet -3 196 433-3 393 446-3 485 697 2,7-3 555 411 2,0-3 626 519 2,0 Avustukset -6 433 142-5 832 182-4 058 007-30,4-4 139 167 2,0-4 221 950 2,0 Muut toimintakulut -6 073 039-6 361 112-7 183 394 12,9-7 327 062 2,0-7 473 603 2,0 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -123 926 854-124 158 292-123 946 471-0,2-126 425 400 2,0-128 953 908 2,0 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ 173 858 42 962 42 781-0,4 0-100,0 0 0,0 Rahoitustuotot ja -kulut 3 802 0 0 0 VUOSIKATE 177 660 42 962 42 781-0,4 0-100,0 0 0,0 Poistot ja arvonalentumiset -42 961-42 962-42 781-0,4 0-100,0 0 0,0 TILIKAUDEN TULOS 134 699 0 0 0 0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 134 699 0 0 0 0 19
Tuloslaskelma, ulkoinen OULUNKAAREN KUNTAYHTYMÄN TP 2015 TA 2016 TA 2017 16/17 TA 2018 17/18 TA 2019 18/19 TULOSLASKELMA, ulkoiset TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 107 271 509 107 006 611 106 867 822 (%) -0,1 108 961 541 (%) 2,0 111 140 772 (%) 2,0 Maksutuotot 9 212 770 9 112 600 9 578 591 5,1 9 770 163 2,0 9 965 566 2,0 Tuet ja avustukset 1 606 543 1 722 411 1 158 265-32,8 1 181 430 2,0 1 205 059 2,0 Muut toimintatuotot 497 578 581 518 505 245-13,1 515 350 2,0 525 657 2,0 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ 118 588 400 118 423 140 118 109 923-0,3 120 428 484 2,0 122 837 053 2,0 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -36 653 369-37 681 670-37 562 666-0,3-38 313 919 2,0-39 080 198 2,0 Henkilösivukulut -8 807 749-8 743 100-8 743 300 0,0-8 918 166 2,0-9 096 529 2,0 Henkilöstökulut -45 461 118-46 424 770-46 305 966-0,3-47 232 085 2,0-48 176 727 2,0 Palvelujen ostot -57 263 355-56 368 668-57 034 078 1,2-58 174 760 2,0-59 338 255 2,0 Aineet, tarvikkeet -3 191 290-3 393 446-3 485 697 2,7-3 555 411 2,0-3 626 519 2,0 Avustukset -6 433 142-5 832 182-4 058 007-30,4-4 139 167 2,0-4 221 950 2,0 Muut toimintakulut -6 065 638-6 361 112-7 183 394 12,9-7 327 062 2,0-7 473 603 2,0 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -118 414 542-118 380 178-118 067 142-0,3-120 428 485 2,0-122 837 055 2,0 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ 173 858 42 962 42 781-0,4 0-100,0 0 Rahoitustuotot ja -kulut 3 802 0 0 0 0 VUOSIKATE 177 660 42 962 42 781-0,4 0-100,0 0 Poistot ja arvonalentumiset -42 961-42 962-42 781-0,4 0-100,0 0 TILIKAUDEN TULOS 134 699 0 0 0 0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 134 699 0 0 0 0 20
4.9 Investoinnit Sopimuksessa Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alueesta (seutuhallitus 6.2.2009) kohdassa 9 on määritelty toimitiloista, kalustosta ja varusteista seuraavasti: Yhteistoiminta-alueen tarvitsemat sosiaali- ja terveystoimen kiinteistöt ja toimitilat säilyvät kuntien omistuksessa ja kuntayhtymä vuokraa tarvitsemansa tilat kunnilta. Palvelualueiden käyttöön myöhemmin tulevat tilat rakentaa ja peruskorjaukset toteuttaa alueellaan kukin sijaintikunta ja ne jäävät asianomaisen kunnan omistukseen. Toimitilojen käydessä tarpeettomiksi noudatetaan 12 kk:n irtisanomisaikaa, ellei lyhemmästä irtisanomisajasta yhteisesti sovita. Lisätiloja tarvittaessa, tilat toiminnalle osoittamisen tulee tapahtua samassa ajassa. Vuokrasopimukset laaditaan erikseen ja sopimustaso noudattaa tosiasiallisia ylläpitokustannuksia. Muutoin vuokran määräytymisessä noudatetaan yhdenmukaisia laskentaperusteita erityisesti kiinteistöpalvelujen ja pääomakustannusten osalta. Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisessa tarvittava tuotantovälineistö luovutetaan kuntayhtymälle sopimuksen mukaiseen käyttöön kirjanpitoarvosta 31.12.2009 ja Simon kunta kirjanpitoarvosta 31.12.2010. Sopijakuntien luovuttaman käyttöomaisuuden kirjanpitoarvo merkitään kuntayhtymän taseen käyttöomaisuuteen ja vastaava erä vieraan pääoman pitkäaikaisiin velkoihin. Korottoman velan takaisin maksu alkaa erikseen sovittavalla maksutavalla ja aikataululla kolmen vuoden kuluttua sopimuksen syntymisestä. Mikäli kunta irtautuu yhteistoiminta-alueesta tai yhteistoimintaalue purkautuu, palautuu kuntayhtymälle siirtynyt tuotantovälineistö takaisin jäsenkuntaan vastikkeellisena sen hetkisestä kirjanpitoarvosta siltä osin kun sitä ei ole maksettu. Koneiden, laitteiden ja muun varustuksen uusimisesta vastaa yhteistoiminta-alue alle 10.000 euron hankintojen osalta. Yli 10.000 euron hankinnoista vastaa sijaintikunta, joka vuokraa laitteen yhteistoiminta-alueen käyttöön. 4.9.1 ICT -hankinnat Oulunkaaren ICT-investoinnit vuonna 2017 muodostuvat Johdon raportointijärjestelmän hankinnasta, joka tullaan toteuttamaan kaksi vuotta kestävänä hankkeena. Vuonna 2017 tehtävän investoinnin arvo on 50.000. Muut ICT-hankinnat toteutetaan leasingrahoituksella ja kustannukset sisältyvät palvelutuotannon normaaleihin käyttötalousmenoihin. 4.9.2 Rahoitusvastuut Oulunkaaren kuntayhtymällä ei ole investointimenoja, vaan hankinnoissa käytetään 2 5 vuoden rahoitussopimuksia. Alla olevassa taulukossa on kuvattu nykyisten sekä tällä hetkellä tiedossa olevien hankintojen rahoitusvastuut kolmelle seuraavalle vuodelle. 21
3StepIt -leasing-vastuut ( ) 2017 2018 2019 Oulunkaari 247 000 216 000 157 000 Ii 162 000 103 000 70 000 Pudasjärvi 186 000 171 000 124 000 Simo 11 000 8 000 5 000 Utajärvi 48 000 29 000 15 000 Vaala 14 000 8 000 2 000 Yhteensä 668 000 535 000 373 000 Oulunkaaren leasing-vastuut yhteensä ( ) 2017 2018 2019 Leasing-autot 192 000 85 000 1 000 Muut hankinnat 40 000 40 000 40 000 3StepIt -leasing-vastuut 247 000 216 000 157 000 Yhteensä 479 000 341 000 198 000 Kaikki leasing-vastuut yhteensä ( ) 2017 2018 2019 Leasing-vastuut yhteensä 900 000 660 000 414 000 Oulunkaaren budjetissa on vain Oulunkaaren leasing-vastuut, mutta Oulunkaari vastaa myös jäsenkuntien leasing-vastuista 3StepIt-sopimusten osalta. Muut hankinnat sisältävät esimerkiksi tulostimien ja Therefore-dokumentinhallinnan leasing-vastuut. 22
4.10 Rahoituslaskelma RAHOITUSLASKELMA TP 2015 TA 2016 TA 2017 16/17 TA 2018 TA 2019 (%) TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RA TOIMINNAN RAHAVIRTA VUOSIKATE 177 660 42 962 42 781-0,4 0 0 TOIMINNAN RAHAVIRTA 177 660 42 962 42 781-0,4 0 0 INVESTOINTOINTIEN RAHAVIRTA INVESTOINTIMENOT 0 0 0 0 0 INVESTOINTOINTIEN RAHAVIRTA 0 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RA 177 660 42 962 42 781-0,4 0 0 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA LAINAKANNAN MUUTOKSET PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN LIS LYHYTAIKAISTEN LAINOJEN VÄH LAINAKANNAN MUUTOKSET OMAN PÄÄMAN MUUTOKSET -98 196 MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSE TOIMEKSIANTOJEN VAROJEN -2 527 SAAMISTEN MUUTOS 1 483 276 KOROTTOMIEN VELKOJEN MUUTOS 12 088 MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSE 1 492 837 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 1 394 641 RAHAVAROJEN MUUTOS 1 572 301 42 962 42 781-0,4 0 0 KASSAVARAT 31.12. 6 961 213 KASSAVARAT 1.1. 5 388 911 RAHAVAROJEN MUUTOS 1 572 301 0 0 0 0 Huomioitavaa: Poistojen päättyminen vuonna 2017 aiheuttaa sen, että taloussuunnitelmien 2018 ja 2019 vuosikate on 0. 23
Toimintasuunnitelma 5.1 Hallinto 5.1.1 Hallinto-organisaatio Luku sisältää kuntayhtymän hallinto-organisaation, johon kuuluvat yhtymävaltuusto, tarkastuslautakunta sekä yhtymähallitus ja johtotiimi sekä hallintotiimi. Yhtymähallinnon nettomenot ovat yhteensä 113.345 (v. 2016 ta 122.738 ). 5.1.2 Yleinen kuntayhtymän hallinto Yleinen kuntayhtymän hallinto sisältää kuntayhtymän toimiston sekä henkilöstöhallinnon yleiskustannukset, asiahallinnon, viestinnän, tietohallinnon ja hankintatoimen. Henkilöstöhallintoon sisältyy hallinto- ja henkilöstöjohtajan palkkamenoista 50 %, yhteistyö- ja työsuojelutoimikunnan, työterveyshuollon, päätelasien, henkilökunnan muistamiset ja henkilökuntaetuuksiin liittyvät kustannukset. Henkilöstöhallinnon tuloina on Kelan työterveyshuollon osuus ja sisäisenä tulona eri hallintokuntien osuus yllä mainituista kustannuksista. Kuntayhtymän yleishallinnon nettomenot ovat 567.973 (v. 2016 ta 569.426 ). Henkilöstöhallinnon painopistealueet vuonna 2017: TVA:n (työn vaativuuden arviointi) loppuun saattaminen Työhyvinvoinnin lisääminen esim. aloitejärjestelmän avulla Tulevaan sote-uudistukseen valmistautuminen Tietohallinnon tehtävät on palvelusopimuksella eritytetty tietopalvelutuotannosta. Oulunkaaren kuntayhtymän tietohallinto ja kuntien tietohallinto on keskitetty Oulunkaaren kuntayhtymään. Tietohallinnosta vastaava tietohallintopäällikkö sijoittuu Oulunkaaren kuntayhtymän organisaatiossa järjestämiskeskukseen. Tietohallinnon painopistealueet vuonna 2017 ovat: Valmistautuminen ja osallistuminen tulevan maakuntauudistuksen edellyttämien toimenpiteiden suunnitteluun tietohallinnon näkökulmasta ICT-toimintaympäristön kehittäminen palvelutuotannon tarpeet ja tulevan maakunnan ICT-tuottamisen toimintaperiaatteet huomioiden Kuntayhtymän ja kuntien ICT-sopimussalkun ylläpito ja tarvittaessa sopimusten uudelleen kilpailuttaminen Tietoturvapolitiikan jalkauttaminen kuntayhtymässä ja kunnissa Tietopalvelutuotannon kehittäminen. 24
5.2 Elinkeinojen kehittäminen Elinkeinojen kehittämisellä vahvistetaan alueen kilpailukykyä ja vetovoimaisuutta osaavan henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi ja alueen elinvoimaisuuden säilyttämiseksi. Painopistealueita ovat valokuidun hyödyntäminen ja sähköisen asioinnin lisääminen. Yrittäjyyttä lisätään esimerkiksi edistämällä etätyömahdollisuuksia, verkkokauppaa ja yrittäjyyskasvatusta. Elinkeinopalveluiden seudulliset painopistealueet vuonna 2017: PK-yritystoiminnan kehittäminen painopisteenä valokuidun hyödyntäminen ja sähköisen asioinnin lisääminen. Tavoitteena 180 neuvontatapahtumaa. Perustettavien yritysten neuvontapalvelut, tavoitteena 100 uutta yritystä. Talousarvion luvut sisältävät elinkeinoneuvonnan sekä elinkeinotoimintaan liittyvät jäsenyydet ja osallisuushankkeet, joihin kuntayhtymä on sitoutunut aikaisemmin tehdyin päätöksin ja erillispäätöksin vuoden 2016 aikana. Seudullista elinkeinostrategiaa ei päivitetä hankkeiden osalta nykyisen strategian voimassaolon loppuessa vuonna 2016. Elinkeinojen kehittämisessä kuntayhtymä tuottaa kunnille seudullista elinkeinoneuvontaa. Lisäksi kuntayhtymä hallinnoi ja on mukana elinkeinojen kehittämishankkeissa, jotka liittyvät mm. työllistämiseen ja uusiutuvan energian hyödyntämiseen. Kuntapalvelutoimiston osalta valmistaudutaan maakuntauudistuksen tuloon ja yhteisessä valmistelussa haetaan jäsenkuntien erityispiirteet huomioivia ratkaisumalleja. Oulunkaarella on hyviä kokemuksia hajautetun toimintamallin toimivuudesta. Yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistämiseksi ovat käynnissä toukokuussa 2016 alkanut Kansainvälinen tapahtumamarkkinointi eli Kantama-hanke sekä elokuussa aloittanut mikroyrittäjille suunnattu Oulunkaaren ja Koillismaan kasvu- ja vientikokeiluhanke eli OK#Kasvuverkosto-hanke, jonka osatoteuttajina toimivat Oulun Yliopisto ja Naturpolis Oy. Myös lokakuussa 2016 aloittanut TyöTakomo-hanke toimii elinkeinojen kehittämishankkeena. Osallisuushankkeissa osallistutaan seudun kuntien tarpeita hyödyttäviin hankkeisiin. Kuntayhtymä on mukana Iin Micropolis Oy:n hallinnoimassa uusiutuvan energian hyödyntämistä edistävässä Energia Plus hankkeessa sekä Geologian tutkimuskeskuksen hallinnoimassa Rakennuskivituotannon resurssitehokkuuden kehittäminenhankkeessa. Kuntayhtymä on lisäksi mukana Bothnian Arcin ja Brysselin toimiston toiminnassa. Kokonaisuudessaan elinkeinopalveluihin on varattu talousarviossa 78.731 (v. 2016 ta 74.208 ) ja elinkeinohankkeille yhteensä 121.487 (v. 2016 ta 122.000 ) eli yhteensä 200.218 (v. 2015 ta 196.208 ). 25
5.2.1 Elinkeinohankkeet KANTAMA hanke Hankkeen kesto: 1.5.2016 31.12.2017 Hankkeen kokonaisbudjetti ja budjetti vuodelle 2017: Kokonaisbudjetti 158.401, josta tuen osuus 120.385. Vuodelle 2017 on budjetoitu 103.561. Manner-Suomen maaseuturahaston osuus on 78.706 euroa (76 %), kuntaraha 4.142 euroa (4%) ja yksityisrahoitus 20.712 euroa (20 %). Hankkeen tavoitteet: Hankeen tavoitteena on tarjota maaseudulla toimiville pienyrityksille tietoa siitä, miten pienet yritykset voivat jatkossa yhdessä harjoittaa tapahtumamyyntiä koti- ja ulkomailla. Hanke tukee yritysten kansainvälistymistä ja kasvua tarjoamalla tietoa tapahtumamarkkinoista ja niihin osallistumisesta mahdollisuuden osallistua opintomatkoille alueellisen esittelymateriaalin tuottamista ja kontakteja kohdemarkkinoilla toimiviin tahoihin kuten esimerkiksi paikallisiin yritysorganisaatioihin. Hankkeen aikana seurataan tapahtumiin osallistuvien ja yhteistyötoimien määrää. Hankkeen toimenpiteet toteutetaan vuorovaikutuksessa maaseudun yrittäjien kanssa, jolloin hankkeen aikana saatava palaute ohjaa hankkeen toteutusta. KANTAMA -hankkeen lopussa tehdään osallistuvien yritysten ja muiden toimijoiden kanssa suunnitelma siitä, miten toimintaa jatketaan. Tavoitteena on, että yritykset voisivat myöhemmin testata ja kehittää toimintamallia esimerkiksi yritysryhmähankkeessa. 26
OK#Kasvuverkosto -hanke Oulunkaaren ja Koillismaan kasvu- ja vientikokeiluverkosto hanke Hankkeen kesto: 1.8.2016 30.6.2019 Hankkeen kokonaisbudjetti ja budjetti vuodelle 2017: Hankkeen kokonaisbudjetti on 494.970, josta Pohjois-Pohjanmaa liiton kautta EAKRrahoituksen osuus 346.480. Oulunkaaren kuntayhtymän osuus päätoteuttajana on 86.978, Naturpolis Oy 19.511 osatoteuttajana, Oulun yliopisto 10.000 osatoteuttajana sekä Muhoksen kunta 10.000 kuntarahoituksella. Yritykset osallistuvat hankkeen rahoitukseen 22.000 yksityisrahoitusosuuksilla. Hankkeen budjetti vuodelle 2017 on 176.228, josta Oulunkaaren kuntayhtymän osuus on 31.478. Hankkeen tavoitteet: OK#Kasvuverkosto -hankkeen päämääränä on muodostaa mikroyritysten kasvua ja kansainvälistymistä edistävä uusi toimintamalli Oulunkaaren ja Koillismaan alueelle. Hankkeessa rakennetaan yritysohjautuva kasvu- ja vientikokeiluverkosto, joka muodostuu kolmesta alueellisesta mikroyritysten ydinryhmästä. Ryhmät toimivat Ii-Simo alueella, Muhos- Utajärvi-Vaala alueella sekä Pudasjärvi-Taivalkoski-Kuusamo alueella. Yritykset verkottuvat sekä ydinryhmässä että niiden kesken ja toteuttavat niissä kaupallistamiseen, kasvuun ja vientiin tähtääviä nopeita ja kustannustehokkaita avauksia ja kokeiluja. Onnistuneiden kokeilujen tulokset levitetään toimijoiden välityksellä myös muihin toiminta-alueen yrityksiin kasvun ja kansainvälistymisen helpottamiseksi. Mikroyritysten ydinryhmän toiminnan kautta saadaan uutta tietoa mikroyrittäjyyden haasteista, esteistä, kehittämistarpeista sekä kasvun ja kansainvälistymisen edistämisestä. Tätä tietoa tullaan hyödyntämään alueellisten kehittämisorganisaatioiden toiminnassa. Hankkeen päärahoittaja on Pohjois-Pohjanmaan liitto (EAKR-rahoitus) ja hanketta koordinoi Oulunkaaren kuntayhtymä. Hankkeen osatoteuttajina toimivat Oulun yliopiston Oulun Eteläisen instituutin Mikroyrittäjyyden tutkimusryhmä MicroENTRE sekä Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy. Lisäksi hanketta rahoittavat Muhoksen kunta ja 50 yritystä hankkeen aloitusvaiheessa. 27
TyöTakomo-hanke Hankkeen kesto: 1.10.2016-30.9.2019 Hankkeen kokonaisbudjetti ja budjetti vuodelle 2017: Hankkeen kokonaisbudjetti on 498.843, josta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kautta ESR- rahoitusta 399.074. Oulunkaaren kuntayhtymän osuus on 99.769. Vuoden 2017 budjetti on 166.714, josta Oulunkaaren kuntayhtymän osuus 33.343. Hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet: TyöTakomo -hankkeen tavoitteena on ensisijaisesti työttömien työllistäminen mutta myös uusien työpaikkojen syntyminen hankkeen toimenpiteiden tuloksena. Hankkeen kohderyhmiin kuuluvat kussakin kohdekunnissa tarkemmin määritellyt erityisryhmät. Hankkeen tavoitteena on työllistää asiakkaat pysyvästi joko suoraan tai hankkeen rinnakkaishankkeen VuokraWerstas-toimintamallin kautta. Hankkeessa luodaan ohjaava linkki elinkeinoelämän ja työnhakijan välille. Henkilöresursseja varataan erityisesti työnantaja- ja yrityskontaktien hoitamiseen sekä työllistettävien ohjaukseen työpaikoilla. Kohderyhmien työllistymismahdollisuuksia heikentävät yhtäällä työelämävalmiuksien heikentynyt tai olematon taso, toisaalla yritysten kynnys työllistää henkilöitä, jotka tarvitsevat erityistä tukea näiden valmiuksien kehittämiseen. TyöTakomo-hankkeen rinnakkaishanketuella perustettavalla VuokraWerstas-mallilla kehitetään työvoiman välitystoimintaa ja työntekijöitä markkinoidaan aktiivisesti alueen yrittäjille, yrityksille ja julkisen sektorin toimijoille. VuokraWerstas-toimintaan työllistyville tehdään varsinainen työsopimus kohdekuntaan. Pysyvä fyysinen työympäristö on ensisijaisesti kunnissa jo toimiva työpaja tai vastaava ympäristö. Se voi olla myös mikä tahansa kunnan hallinnoima työpaikka, kunhan se kehittää työllistettävän ammatillista osaamista. Rinnakkaishankkeeseen työllistyvien kanssa tehdään sopimus työntekijän edelleensijoittamisesta käyttäjäyrityksen ja kunnan kesken. Työnantajan vastuu ja velvollisuudet säilyvät varsinaisella työnantajalla edelleensijoittamisesta huolimatta. VuokraWerstas-mallin avulla vastataan erityisesti maaseudun elinkeinojen erityispiirteisiin kuten maatalousyrittäjien sesonkityövoiman tarpeisiin ja luonnonvaratuotteiden keruuseen. Samalla tuodaan helpotusta yrittäjien sijaisjärjestelyihin. TyöTakomo-hankkeen kohderyhmään kuuluville henkilöille järjestetään täsmäkoulutuksia, valmennetaan työnhakuun ja tehdään työllistymissuunnitelmia yhdessä kuntien työllistämishenkilöstön kanssa. Hankkeessa kehitetään myös työkokeilujärjestelmää niin, että se vastaisi nykyistä paremmin nopeaan siirtymiseen työelämään. Hankkeessa esitellään työnantajille myös digitaalisen työnvälityspalvelun toimintamallia, kuten esimerkiksi Work Pilots - järjestelmää. 28
5.3 Seudullinen kuntapalvelutoimisto Oulunkaaren seudullinen kuntapalvelutoimiston varsinainen palvelutoiminta käynnistyi 1.1.2009. Toiminta on keskitetysti johdettu, hajautetusti toteutettu, uusinta tekniikkaa ja seudun osaamista hyödyntävä kuntien ja kuntaorganisaatioiden yhteinen tukipalvelujen asiantuntijakeskus. Palveluja ostavat Ii, Pudasjärvi, Simo, Utajärvi ja Vaala. Kuntapalvelutoimiston tavoitteena on palveluprosessien vakiointi/yhdenmukaistaminen, tehtävien rationalisointi ja nopeuttaminen, kehittyneemmät työtavat, tehtävien hoidon helpottaminen, palvelujen saatavuuden parantaminen ja laadunhallinta, tietojen hyväksikäytön parantaminen, henkilöstöresurssien turvaaminen, kustannussäästöjen aikaansaaminen sekä menokehityksen parempi hallinta. Toiminnan palvelut ovat talous-, henkilöstö- ja tietopalvelut. 5.3.1 Kuntapalvelutoimiston tuotanto Henkilöstöpalveluissa vuonna 2017 painopistealueet ovat: Työn vaativuuden arvioinnin vaikutusten työstäminen Tulevaan sote-uudistukseen valmistautuminen Henkilöstöpalvelussa muodostuu palkkaerittelyjä vuodessa noin 50.000 kpl. Kustannukset sisältävät 11 palvelusihteerin palkkauskustannukset. Vuodelle 2017 on arvioitu menoja 702.876. Talousarvioon on arvioitu, että sote-ytan osuus on 50 %. Kuntien osuus laskutetaan toteutuneiden tuotteistettujen palveluiden mukaisesti. Talouspalveluissa vuoden 2017 painopistealueet ovat: Henkilöstön osaamisen kehittäminen Johdon raportoinnin kehittäminen ja vaiheittainen käyttöönotto Taloushallinnon käsikirjan päivittäminen ja ylläpitäminen Tulevaan sote-uudistukseen valmistautuminen Palkkakustannukset sisältävät 12 palvelusihteerin ja yhden taloussihteeri-controllerin palkkakustannukset. Vuodelle 2017 on arvioitu menoja kokonaisuudessaan 894.625. Talousarvioon on arvioitu, että sote-ytan osuus kustannuksista on vajaat 35 %. Maksuosuudet laskutetaan toteutuneiden tuotteistettujen palveluiden mukaisesti. Tietopalveluiden painopistealueet vuodella 2017 ovat: Asiakaspalvelun ja tukipalveluiden käyttäjälähtöisyyden kehittäminen ja laadun parantaminen Käyttäjähallinnan ja käyttövaltuushallinnan kehittäminen Tulevaan sote-uudistukseen valmistautuminen Tietopalvelujen tehtävänä on noin 8.000 käyttäjän, runsaan 3.200 tietokoneen ja noin 50 palvelimen muodostama ICT-ympäristön ylläpito ja tuki. Tietopalveluiden henkilöstö käsittää yhdeksän it-asiantuntijaa, yhden it-suunnittelija ja yhden tietopalveluesimiehen. Vuodelle 2017 on arvioitu menoja kokonaisuudessaan 1.696.784. 29
5.4 Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiskeskus 5.4.1 Järjestämiskeskus Järjestämiskeskus toimii kuntien yhteistyö- ja asiantuntijakumppanina Yhteistyö kuntiin - Kuntien johtoryhmätyöskentely, kuntaneuvottelut ja -seminaarit, osallistuminen kuntien luottamuselinten työskentelyyn kutsuttaessa, lausuntojen valmistelu yhteistyössä Kuntien asiantuntijataho - Kehittämiskohteiden ja vaihtoehtoisten toimintamallien esiin nostaminen ja arvioiminen Toiminnan arviointi, seuranta ja ohjaus - Toiminnan jatkuva arviointi, seuranta, valvonta ja ohjaus, vaikuttavuuden varmistaminen, raportoinnin avoimuus ja ajantasaisuus Toiminnan suunnitelmallisuus ja ennakointi - Taustatiedon kerääminen, analysointi ja hyödyntäminen Sopimusten hallinta - Järjestämissopimusten laadinta, taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden pitävyyden varmistaminen Kuntaneuvotteluprosessi Järjestämiskeskus organisoi yhdessä kunkin kunnan kanssa vuosittaisen kuntaneuvotteluprosessin. Kuntaneuvottelujen keskeinen tavoite on järjestämissopimuksen ja budjetin valmistelu seuraavaa vuotta varten. Kuntaneuvotteluissa jäsenkuntien kanssa yhdessä sovitut tavoitteet toimivat kehittämistyön perustana. Neuvotteluprosessissa keskeistä on avoin ja tavoitteellinen vuoropuhelu kuntien kanssa. Kuntaneuvotteluprosessi toteutetaan kuntien kanssa yhdessä sovitun vuosikellon mukaan. Kuntaneuvottelujen osallistujat määrittelee omalta osaltaan kukin jäsenkunta. Tyypillisesti osallistujina on kunnan johtoryhmän lisäksi valtuuston ja hallituksen puheenjohtajistoa. Vuotuisen kuntaseminaarin osallistujat kunnat nimeävät erikseen. 5.4.2 Järjestämissopimukset Oulunkaaren ja kuntien strategioiden pohjalta syntyvät vuosittaiset järjestämissopimukset, joihin on kirjattu Oulunkaaren ja kuntien yhteinen näkemys ja sitoutuminen talousarviovuoden tavoitteisiin ja budjettiin. Järjestämissopimus syntyy vuotuisen kuntaneuvotteluprosessin tuloksena. Järjestämissopimuksen toteutumista seurataan yhteistyössä Oulunkaaren ja jäsenkuntien kanssa kuukausittaisen talousarvioseurannan yhteydessä sekä kolme kertaa vuodessa toteutettavalla laajemmalla arvioinnilla. 30
5.4.3 Sosiaali- ja terveyspalvelujen hankkeet Nimi Kuvaus Kesto Toimiva kotihoito / Lappi Toimiva arki lapsille ja perheille Pohjois- Pohjanmaalla Perhekeskustoimintamalli Lappiin integroidut monitoimijaiset palvelut perheille LÄHDE! - hyvinvointia taiteesta Tuottavuuden kehittämisen geometria TuTunKo Kansa-koulu esosiaalityön maisterikoulutus Ikäihmisten palvelut Tietojohtaminen, sähköisten palveluiden kehittäminen I&O-kärkihanke. Kotihoidon toimintamallien kehittäminen LAPE-kärkihanke. Lasten ja perheiden palveluiden kehittäminen. LAPE-kärkihanke. Lasten ja perheiden palveluiden kehittäminen. Terveyttä ja hyvinvointia taiteesta ja kulttuurista. Tavoitteena on parantaa henkilöstölähtöisen kehittämisen avulla työelämän laatua, muutos- ja innovaatiokyvykkyyttä, työhyvinvointia ja lisätä työn tuottavuutta. Kehitetään digitaalisia palveluja kotona asumisen turvaamiseen ikääntyneellä muistisairaalla. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpanon tuki. esosiaalityön maisterikoulutuksen kuntaosuudet. Kärkihankkeen tavoitteiden eteenpäin vieminen. Tarkentuu. Tarkentuu. Kokonaisbudjetti 2017 Omarah. Rahoittaja Muuta 994 000 STM 1 800 Osallistujana Simo. 10/2016-9/2018 1/2017-12/2018 1/2017-12/2018 2 M STM 12 000 Rahoituspäätöstä odotetaan. Mukana Ii, Pudasjärvi, Utajärvi ja Vaala. Kokonaisbudj. 1,5 M ja kuntien toiminnallinen osuus 907 040. STM 2 000 Rahoituspäätöstä odotetaan. Mukana Simo. 2017-2019 443 000 ESR 25 800 Rahoituspäätöstä odotetaan. 2017-2018 Oulunkaaren osahanke 178 000 2016-2017 625 000 TEKES 600 ESR 17 800 Rahoituspäätöstä odotetaan. Mukana konsortiossa Oulunkaaren lisäksi Oamk, Oulun yliopisto ja Oulun eteläisen kunnat. 8/2015-2,2 M THL 45 Mahdollinen jatkohanke tulossa 12/2017 vuodelle 2018. 2015-2017 ESR 2 700 I&O-hankkeesta kielteinen rahoituspäätös. Selvitetään muita rahoituskanavia. Valmisteltu ko. teemoihin liittyvää kehittämistyötä. Eteneminen kytkeytyy mm. maakunnallisen sote-valmisteluun. 31