Taloudellisesti ja ekologisesti kestävät laidunkasvit ja käytännöt Virnalaidunkoe ja monivuotinen laidunkasvikoe

Samankaltaiset tiedostot
Itä-Suomen Yliopiston laidunkoeohjeet. 1. Laidunkasvikoe. Kesto: Perustetaan 2010 seurataan 2011 ja 2012

Tutkimussuunnitelma - Taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävämpi laiduntamisjärjestelmä

Yliopistonlehtori Eeva Kuusela, Itä-Suomen yliopisto

Yksivuotiset seosrehukasvustot

Raisioagro. Nurmiopas 2014

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Kokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa

Vaihtoehtoisia valkuaiskasveja rehuntuotantoon. Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p

Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Ohran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Luke Mikkelin nurmikokeet 2018

Nurmen perustaminen. Anu Ellä & Jarkko Storberg. Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ProAgria Länsi-Suomi

Yksivuotiset laitumet luomutiloilla

Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön hanke Lyhytnimi: Ravinneresurssi

Nurmen sadontuottokyvyn ylläpito kannattaa

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen

Luomukanapäivä Loimaa Ulla Maija Leskinen Puh luomukotieläinasiantuntija

Kerääjäkasvit talouden näkökulmasta

Seosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke

Ajankohtaisia tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA

Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Kokemuksia sinimailasen viljelystä. Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki Toimittanut Jukka Rajala

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

Havaintokoeseminaari Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p

Muuruveden koulutilan luonnonmukainen tuotanto. Nousiainen Jari MMM, agronomi, lehtori Savon ammatti- ja aikuisopisto

Valkuaisrehu kokeiden satotuloksia 2017

Kerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa

LAMPAIDEN SYYSLAIDUNTAMINEN

Viherlannoitus ja aluskasvit kokeissa ja käytännössä

Nurmien fosforilannoitus

Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle

Kerääjäkasvien rehuntuotantopotentiaali

Laidunnusstrategioiden kehittäminen luomumaidontuotannossa. Kuopio,Marraskuu 2017 Hans Lund, ØkologiRådgivning Danmark, (Luomuneuvoja, Tanska)

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

TULOKSIA JA KOKEMUKSIA LAIDUNKOKEISTA JA ZEOLIITISTA EEVA KUUSELA, ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO. (Kuva Mikaela Mughal)

Yksivuotiset laitumet luomutiloilla

Palkokasvinurmien siemenseokset. Arja Nykänen Luomukasvintuotannon erikoisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo p

Rehu- ja siementuotannon yhdistämistilanteita

Energiatehoa palkokasveilla ja typensidonnalla. Petri Leinonen Elomestari Oy / Kukkolankosken luomu Koskitie 185 / Mäkikierintie Tornio

Kokemuksia ja tuloksia kesältä katsaus Ravinneresurssikokeeseen. Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä

Limousin kasvattajien talvipäivät, Ähtäri Tuottava maa karjalle. Ulla Maija Leskinen

Valkuaisomavaraisuutta palkokasveja viljelemällä

Näillä keinoilla parempia tuloksia nurmesta

Palkokasvi tutkimus Suomessa. Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Fosforilannoituksen satovasteet nurmilla

Nurmikokeiden havaintoja 2013

Sekaviljely maan kasvukunnon ja kasvutekijöiden käytön parantajana

Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena

Aluskasvit ja palkokasvien mahdollisuudet typenhallinnassa

Palkokasvien viljelyn pullonkaulat viljelyn haasteita

Valkuaisrehu demokokeiden satotuloksia 2016

Ruisvehnä MITEN JAKAA REHUNTUOTANNON RISKIÄ MUUTTUVASSA ILMASTOSSA? UUDET JA UUDENTYYPPISET REHUKASVIT RISKINJAKAJINA

Alsikeapila vaatimattomampi kuin puna-apila matala ja kosteutta hyvin kestävä juuristo paras apila eloperäisille maille sopii myös hyvin seoksiin

Kerääjäkasvit. Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät Hannu Känkänen, Luke

Timo Lötjönen MTT Ruukki

Reservikalium lannoituksen suunnittelussa

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013

Peltoviljely Muuruveden koulutilalla

Kerääjäkasvikokemuksia

SRV- sulava raakavalkuainen eri nurmirehuissa

PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 LOHKOKOHTAINEN SATO. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli

Karjanlannan hyödyntäminen

Syysrypsikooste Luomuviljelijäkokemusten vaihto-päivä. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Luonnonhoitopellot. Luonnonhoitopellot. Monivuotiset nurmipeitteiset luonnonhoitopellot Riistapellot Maisemapellot Niittykasvien luonnonhoitopellot

Nurmien K-lannoitus satovasteet, rehun laatu ja tuotantokustannus

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere

SATA-HÄMEEN KOEASEMAN TIE DOTE N:o 2

Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa

Palkokasvien vaikutus maahan. Markku Yli-Halla

NURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ. Sotkamo Mika Isolahti

Palkokasvit voisivat korvata puolet väkilannoitetypestä. Maatalouden trendit, Mustiala Hannu Känkänen

Aluskasveja rikkakasvien kiusaksi

Tukihaku Täydentävät ehdot

RaHa-hankeen kokemuksia

Taulukko 1. Viljan, öljykasvien ja palkokasvien typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) Perustoimenpide: Peltokasvien lannoitus

Ravinteiden hyväksikäytön parantaminen lähtökohtana maan hyvä kasvukunto

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön hanke

Miksi tarvitaan viljelykiertoa nyt?

Gluteeniton luomuviljelykierto, puhdas kaura ja syysrypsi Joensuu

Kuminan perustaminen suojakasviin

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa

Laiduntaminen - syönti ja maittavuus

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Aluskasvien mahdollisuudet luomuviljan rikkakasveja vastaan

TOIMIVIA RATKAISUJA NAUTAKARJATILOJEN LUOMULAITUMILLA

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin.

Luomupellon rikkakasvit hallintaan viljelyn keinoin

Nurmilajit. Talvi Piirrettyjen kuvien lähde:

Kerääjäkasvien monet hyödyt, haasteita unohtamatta

Transkriptio:

Sanna Kykkänen Pellot tuottamaan hanke Kesä 2010 Taloudellisesti ja ekologisesti kestävät laidunkasvit ja käytännöt Virnalaidunkoe ja monivuotinen laidunkasvikoe

Pellot tuottamaan hanke Kesä 2010 Sanna Kykkänen

Tilat 6 tilaa Kitee Liperi Outokumpu Ylä-Valtimo

Kokeen tavoitteet ja perustaminen Tavoitteet Laidunrehun riittävyyden parantaminen keskikesällä (kuivuus) ja syksyllä Satohuipun tasaaminen Perustaminen Siemenseos: Ruisvirna (Hungvillosa) 30 kg/ha, Italianraiheinä (Fabio) 12 kg/ha,kaura (syysruis) 80 kg/ha Monivuotinen laidun (verrokkina) Laiduntaminen osana tilan normaalia laidunkiertoa

Näytteenotto Ennen laidunnusta 3 näytettä Tuorepaino, kuivapaino Botaaninen analyysi Virnat Heinät Kuollut osa

Tulokset Kg ka/ha 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Kylvö 21.5. He, m 19.7. 29.8. 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Kylvö 3.6. (1.6.) He, rm 15.7. 17.8. 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Kylvö 2.6. (HtMr, rm) 16.7. 30.8. 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Kylvö 2.6. HtMr, m 18.7. 30.8. 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Kylvö 1.6. He, rm, Mm 25.7. 2.9. 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Kylvö 2.6. HtMr, m 8.7. 23.7. 30.7. 13.8. 20.8.

Tila, jolla viisi laidunnuskertaa Virnalaitumen kasvustokoostumus 23.7. Virnalaitumen kasvustokoostumus 30.7. Virna Kaura + heinä Virna Kaura + heinä Virnalaitumen kasvustokoostumus 13.8. Virnalaitumen kasvustokoostumus 20.8. Virna Heinä + (kaura) Virna heinä + (kaura)

Tila, jolla kaksi laidunnuskertaa Virnalaitumen kasvustokoostumus 15.7. Virnalaitumen kasvustokoostumus 17.8. Virna Kaura + heinä Virna Kaura + heinä Huom! Suojavilja kylvetty ennen virnaa

Tulokset Tarjolla olevan rehun määrä ensimmäisessä mittauksessa suuri Syötävää riitti heinäkuun lopulla ja elokuussa ensimmäinen syöttö aikaisemmin, useampia laidunnuskertoja Tuloksiin vaikuttivat Kuivuus Laidunnuskäytännöt maalaji

Johtopäätökset Kuivanakin kesänä virna tarjosi monivuotisten nurmien lisänä rehua heinä-elokuussa Yksivuotinen laidun kannattaa kylvää ajoissa (toukokuun puoliväli) suurin hyöty

Pellot tuottamaan hanke Kesä 2010

Kokeen tarkoitus Tutkia palkokasvien käytön ja lannoituksen vähentämisen vaikutuksia laitumen kasvuun, satoon, kasvikoostumukseen ja rehuarvoon (vrt. heinät) Apila typensitojana Keltamaite typensitojana, myös puhaltumisen esto, selvityminen

Tilat 4 tilaa Juuka, Ylä-Valtimo, Liperi

Perustaminen Apila + lannoitus Apila, ei lannoitusta Heinä + lannoitus Heinä, ei lannoitusta Koeruudukko Kaksi siemenseosta Valkoapila 3,5 kg/ha + Keltamaite 4,5 kg/ha + Lumisuomen siemenseos 17 kg/ha Heinäseos: Lumisuomen siemenseos 25 kg/ha Suojavilja (yhdellä tilalla ei) Lannoitus Karjanlanta perustettaessa Laidunkaudella lannoitettavat lohkot tilan normaalikäytännön mukaan (väkilannoite) / lannoittamattomat lohkot (yksi tila ei lannoittanut lainkaan) - Puhdistusniitot laidunnuksen jälkeen

Näytteenotto 4 näytettä/ruutu (yht. 16) Tuorepaino Kuivapaino tarjolla olevan rehun määrä Botaaniset analyysit Apila Heinä Keltamaite

16.8.2010 Apila, ei-lannoitus Apila, lannoitus

16.8.2010 Heinä, ei-lannoitus Heinä, lannoitus

Tulokset 6000 5000 4000 3000 Kylvö 20.5. HsHHt, m Ei lannoitusta! Heinä, ei la. Heinä, ei lan. 6000 5000 4000 3000 Kylvö 5.6. HHt, m Ei suojaviljaa! Heinä, ei lan. Heinä, lan 2000 1000 Apila, ei lan. Apila, ei lan 2000 1000 Apila, ei lan Apila, lan 0 0 12.7. 19.7. 3.9. 19.7. 16.8 6000 5000 4000 3000 Kylvö 25.5. HtMr, rm Kasvuolosuhte et laitumella hyvin vaihtelevat! heinä, ei lan. Heinä, lan 6000 5000 4000 3000 Kylvö 18.5. HsHHt, m Heinä, ei lan. Heinä, lan 2000 1000 Apila, ei lan. Apila, lan 2000 1000 Apila, ei lan. Apila, lan 0 6.7. 23.7. 1.9 0 23.6. 29.7. 26.8.

Kasvustokoostumus Tila 1 Apila + lannoitus, 16.8. Ei suojaviljaa! apila + ei lannoitusta, 16.8. Apila Hainä Keltamaite Apila Hainä Keltamaite Tila 2 apila + lannoitus, 26.8. apila, ei lannoitusta, 26.8. Apila Hainä Keltamaite Apila Hainä Keltamaite

Tila 3 apila + lannoitus, 1.9. apila + ei lannoitusta, 1.9. Apila Hainä Keltamaite Apila Hainä Keltamaite Tila 4 apila + ei lannoitusta, 3.9. apila + ei lannoitusta, 3.9. Apila Hainä Keltamaite Apila Hainä Keltamaite

Tulokset Lannoituksella ei ainakaan kuivana kesänä merkitystä Keltamaite selviytyi laidunnuksesta Vaikuttavia tekijöitä -Kesän kuivuus -Laidunnuskäytännöt -Laitumien epätasaisuus -Maalaji ja kasvupaikka (rinne) Koe jatkuu tulokset Keltamaitteen talvehtiminen Vaikuttaako lannoituksen puute kasvuun, kun perustamislannoituksen vaikutus häviää

KIITOS!