Helsingin yliopisto Valintakoe 26.5.2014 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta KOE 1 Elintarvike-ekonomia ja yrittäjyys Kuluttajaekonomia Maatalousekonomia ja yrittäjyys Markkinointi Metsäekonomia ja markkinointi Sekä A- että B-osasta tulee saada vähintään 10 pistettä. Mikäli A-osan pistemäärä on vähemmän kuin 10 pistettä, B-osa jätetään arvostelematta. A-OSA, 30 p. (vastaaminen keltaiselle vastauslomakkeelle): Kysymyksen muotoilusta riippumatta jokaisessa kohdassa 1 15 on yksi tai kaksi neljästä annetusta vaihtoehdosta oikein. Kohdasta saa yhden pisteen vain, jos se on täysin oikein. Väärästä vastauksesta ei jaeta miinuspisteitä. Valitse jokaisesta alla olevasta väittämästä oikea vaihtoehto/oikeat vaihtoehdot: 1. Mitä Business Model Canvas -mallilla tarkoitetaan pääsykoekirjassa? (s. 51) a. Avointa innovaatiomallia, joka auttaa hahmottamaan yrityksen tuotetarjoomaa. b. Tulevaisuusskenaariomallia, joka auttaa hahmottamaan yrityksen missiota ja visiota. c. Visuaalista työkalua, joka auttaa hahmottamaan liiketoiminnan keskeiset toiminnot ja niiden vuorovaikutuksen. d. Liiketoimintamallia, joka auttaa hahmottamaan muun muassa liiketoiminnan tuotannollisia rakenteita. 2. Tulevaisuussignaalit ovat merkkejä mahdollisesti trendiksi voimistuvasta ilmiöstä. Mikä tai mitkä seuraavista ei tai eivät kuulu tulevaisuussignaaleihin pääsykoekirjan mukaan kuluttajanäkökulmasta tarkasteluna? (s. 368) a. Verkostoväsymys. b. Blogalisaatio. c. Vihreä kuluttaminen. d. Nettisukupolven työskentelyeetos. 3. Petersin ja Watermanin 7S-malli kuvaa keskeisiä elementtejä, joiden tila ja keskinäiset suhteet vaikuttavat yrityksen onnistumiseen muutosprosessissa. Mikä tai mitkä seuraavista ei tai eivät kuulu malliin? (s. 375) a. Taidot (Skills) b. Tyyli (Style) c. Materiaalit (Stuff) d. Henkilöstö (Staff) 4. Mikä tai mitkä seuraavista ei tai eivät kuulu Strategy as Practice -lähestymistapaan pääsykoekirjan mukaan? (s. 68) a. Strategia on yritysjohdon määrittelemä suunta ja tyypillisesti kirjoitettu suunnitelma. b. Strategia on yhtä kuin käytännöt, jotka organisaatiossa todellisuudessa tapahtuvat. c. Strategia on luonteeltaan sosiaalista eli vuorovaikutusta ja jaettuja käsityksiä. d. Strategia ei ole rationaalista toimintaa, vaan siihen heijastuvat arvot, valtarakenteet ja tunteet.
5. Mikä tai mitkä seuraavista ei tai eivät kuulu muutosjohtamisen tyypillisiin vaiheisiin pääsykoekirjan mukaan? (s. 254) a. Uuden toimintamallin vakiinnuttaminen. b. Uusien ratkaisujen etsintä. c. Ristiriitojen ilmeneminen nykyisessä toimintatavassa. d. Muutosta estävien toimintatapojen tunnistaminen ja eliminoiminen. 6. Mikä tai mitkä seuraavista liittyy tai liittyvät etnografiseen tutkimusotteeseen markkinointitutkimuksessa? (s. 85) a. Tilastojen tuottaminen ja hyödyntäminen. b. Ihmisten toiminnan tarkastelu arkisissa tilanteissa ja elinympäristöissä. c. Trendianalyysien ja muiden määrällisten aineistojen tuottaminen ja hyödyntäminen. d. Kyselytutkimuksen laatiminen ja lähettäminen ennalta valituille kohderyhmille. 7. Markkinoinnin tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden mittaaminen on haasteellista. Mikä tai mitkä seuraavista väitteistä ei tai eivät kuulu haasteisiin pääsykoekirjan mukaan? (s. 99) a. Haasteellisuus johtuu siitä, että markkinoinnin toimenpiteiden vaikutukset tapahtuvat vaihtelevalla aikajänteellä. b. Haasteellisuus johtuu siitä, että asiakkaat eivät aina ymmärrä markkinoinnin tavoitteita. c. Haasteellisuus johtuu siitä, että yrityksen omat ja kilpailijoiden toimenpiteet vaikutuksineen ovat päällekkäisiä. d. Haasteellisuus johtuu siitä, että brändin rakentaminen saattaa tuottaa tulosta vasta vuosien kuluttua. 8. Kun tuotteesta rakennetaan brändiä, on pääsykoekirjan mukaan mietittävä määrättyjä kysymyksiä. Mikä tai mitkä seuraavista kysymyksistä ei tai eivät ole olennaisia tässä yhteydessä? (s. 112) a. Mitä brändi merkitsee kohderyhmälle? b. Mikä on brändin persoonallisuus? c. Kenelle brändi luodaan? d. Miksi tuotteesta pitäisi rakentaa brändi? 9. Mikä tai mitkä seuraavista kuvaa tai kuvaavat diversifiointia yrityksen kansainvälistymisen kasvustrategiana? (s. 131) a. Toiminnan ulottaminen uusille markkinoille, toimialoille ja tuotteisiin. b. Yritysostojen toteuttaminen kotimarkkinoilla. c. Olemassa olevien markkinoiden kehittäminen esimerkiksi uusilla kohdesegmenteillä. d. Yhteistoimintajärjestelyt joko jalostusketjussa edeltävien tai seuraavien yritysten kanssa. 10. Yrityksen suorituskyvyn mittareiden laatimiseen on muotoutunut kokemusperäisiä peukalosääntöjä. Mikä tai mitkä seuraavista on tai ovat näitä peukalosääntöjä pääsykoekirjan mukaan? (s. 283) a. Yrityksen kannattaa mitata vain niitä asioita, joihin huomio ja kehittyminen halutaan suunnata. b. Yrityksen kannattaa mitata mahdollisimman laajasti suorituskykyään, sillä mitä ei mitata, sitä ei voi johtaa. c. Yrityksen kannattaa laatia riittävän vähän ja helppotajuisia mittareita, jotta ne on helppo pitää mielessä. d. Yrityksen kannattaa joko palkata asiantuntija tai ostaa suorituskykymittaus ulkopuolelta, sillä mittaaminen kuluttaa huomattavasti yritysjohdon resursseja. 11. Poistettu.
12. Mikä seuraavista segmentointiin liittyvistä näkökulmista on pääsykoekirjan mukaan innovatiivisin ja todennäköisesti kilpailukykyisin? (s. 138) a. Taloudellisiin tekijöihin perustuva alueellinen segmentointi. b. Asiakkaiden käyttäytymiseen ja elämäntyyliin perustuva segmentointi. c. Geopoliittisiin tekijöihin perustuva alueellinen segmentointi. d. Samanlaisiin asiakasryhmiin useissa maissa perustuva hybridi segmentointi. 13. Yrityksen ostojen ohjauksessa voidaan soveltaa ABC-analyysia. Mikä tai mitkä seuraavista väitteistä ei tai eivät kuvaa ABC-analyysia ostojen ohjauksessa pääsykoekirjan mukaan? (s. 163, 381) a. ABC-analyysi on sovellus Pareto-säännöstä. b. ABC-analyysi ei ole sovellus Pareto-säännöstä. c. Tuotteet jaetaan ABC-analyysissa rutiini- ja volyymituotteisiin sekä kriittisiin ja strategisiin tuotteisiin. d. Mikään edellä annetuista vaihtoehdosta ei kuvaa ABC-analyysia. 14. Mihin seuraavista Yrjö Engeströmin kehittämä toiminnan teoria keskittyy pääsykoekirjan mukaan? (s. 250-251) a. Malli keskittyy organisaation toiminnan tarkasteluun suhteessa ympäröivään yhteiskuntaan. b. Malli keskittyy yrityksen ja sen kilpailijoiden välisen markkinatoiminnan tarkasteluun. c. Malli keskittyy organisaation sisäisten vaikutussuhteiden tarkasteluun. d. Malli keskittyy organisaatioiden välisen kanssakäymiseen tarkasteluun johtamisen näkökulmasta. 15. Pääsykoekirjan mukaan Henry Mintzberg kritisoi strategista suunnittelua 1990-luvulla. Mikä tai mitkä seuraavista kuvaa tai kuvaavat esitettyä kritiikkiä? (s. 67) a. Yritysten strateginen suunnittelutyö perustuu mennyttä kuvaaville taloudellisille mittareille. b. Yritysten strateginen suunnittelutyö perustuu kilpailijoiden tarkkailuun. c. Yritysten strateginen suunnittelutyö on analyyttista, kliinistä ja konemaista. d. Yritysten strategisessa suunnittelutyössä painottuu liikaa henkilöstön osaamisen tarkastelu. 16. Maamme hallitus haluaa elvyttää taloutta, ja haluaa että kokonaistuotannon lisäyksen kertova kerroinvaikutus on vähintään 25 miljardia euroa. Kuinka paljon julkisia kulutusmenoja täytyy lisätä, jotta elvytystavoite täyttyy, kun kotitalouksien rajakulutusalttius on 0.8? a. 1 miljardia euroa b. 4 miljardia euroa c. 6 miljardia euroa d. 8 miljardia euroa (Oikeat vastaukset s. 214, ruotsinkielisessä s. 392) 17. Yritys tuottaa ainoastaan tuotetta A. Yrityksen kokonaiskustannukset ovat 4000 euroa ja yksikkökustannukset 100 euroa. Tällöin a. yritys tuottaa 10 kpl tuotetta A b. yritys tuottaa 20 kpl tuotetta A c. yritys tuottaa 30 kpl tuotetta A d. yritys tuottaa 40 kpl tuotetta A (Oikea vastaus s. 75, ruotsinkielisessä s. 127)
18. Mikä tai mitkä seuraavista väittämistä on / ovat oikein: a. Monopoli maksimoi voittojaan kun sen rajakustannus on suurempi kuin rajatulo. b. Monopoli maksimoi voittojaan kun sen rajakustannus on pienempi kuin rajatulo c. Monopoli maksimoi voittojaan kun sen rajakustannus on yhtä suuri kuin rajatulo d. Monopoli maksimoi voittojaan kun se valitsee tuotannon tason, jolla kokonaistulojen ja kokonaiskustannusten erotus on mahdollisimman pieni. (Oikea vastaus s. 81, ruotsinkielisessä s. 175) 19. Oletetaan, että pankit voivat lainata 90% ihmisten sinne tekemistä talletuksista eteenpäin, ja että ihmiset eivät pidä ollenkaan käteistä rahaa. Kun talletat pankkiin 200 euroa, pankkijärjestelmä luo silloin rahaa a. 20 euroa. b. 180 euroa. c. 2000 euroa. d. 4000 euroa (Oikea vastaus s. 187-188, ruotsinkielisessä s. 402) 20. Oletetaan, että kysyntäsuora on laskeva. Yksi piste kysyntäsuoralla kertoo, että 20 euron hinnalla tuotetta A kysytään 4 kpl. Toinen piste kysyntäsuoralla kertoo, että 40 euron hinnalla tuotetta A kysytään 2 kpl. Oletetaan, että tarjontasuora on nouseva. Tällöin a. markkinatasapainossa hinta voi olla 5 euroa. b. markkinatasapainossa hinta voi olla 70 euroa. c. markkinatasapainossa tuotetaan aina enemmän kuin 8 kpl tuotetta A. d. markkinatasapainossa voidaan tuottaa 3 kpl tuotetta A. (Oikeat vastaukset s. 51-52 ruotsinkielisessä s. 46) 21. Oletetaan laskeva kysyntäsuora ja nouseva tarjontasuora tuotteelle B. Mikäli suorat eivät leikkaa positiivisella osalla koordinaatistoa a. markkinatasapainossa tuotetaan aina enemmän kuin 8 kpl tuotetta B. b. markkinatasapainossa voidaan tuottaa 3 kpl tuotetta B. c. markkinatasapainossa ei tuoteta mitään. d. kysyntä on korkeintaan yhtä suurta kuin tarjonta. (Oikeat vastaukset s. 51-52 ruotsinkielisessä s. 46) 22. Seuraavat seikat pätevät kysynnän tulojoustolle: a. Kysynnän tulojousto lasketaan siten, että kysytyn määrän suhteellinen muutos jaetaan tulojen suhteellisella muutoksella b. Kysynnän tulojousto lasketaan siten, että tulojen suhteellinen muutos jaetaan kysytyn määrän suhteellisella muutoksella c. Kysynnän tulojousto on normaalihyödykkeillä positiivinen. d. Kysynnän tulojousto on normaalihyödykkeillä negatiivinen. (Oikeat vastaukset s. 61 ruotsinkielisessä s. 71)
23. Seuraavat seikat pätevät kysynnän ristijoustolle: a. Kysynnän ristijousto lasketaan siten, että hyödykkeen x määrän suhteellinen muutos jaetaan hyödykkeen y hinnan suhteellisella muutoksella b. Kysynnän ristijousto lasketaan siten, että hyödykkeen y määrän suhteellinen muutos jaetaan hyödykkeen x hinnan suhteellisella muutoksella c. Kysynnän ristijousto lasketaan siten, että hyödykkeen x hinnan suhteellinen muutos jaetaan hyödykkeen y määrän suhteellisella muutoksella d. Kysynnän ristijousto lasketaan siten, että hyödykkeen y hinnan suhteellinen muutos jaetaan hyödykkeen x määrän suhteellisella muutoksella (Oikeat vastaukset s. 61 ruotsinkielisessä s. 69) 24. Kokonaiskysynnän AD (Aggregate Demand) komponentit ovat: a. yksityinen kulutus, julkiset menot, investoinnit ja tuonti b. yksityinen kulutus, julkiset menot, investoinnit, vienti ja tuonti c. yksityinen kulutus, julkiset menot, investoinnit ja nettovienti d. yksityinen kulutus, julkiset menot, investoinnit, vienti (Oikeat vastaukset s. 197, ruotsinkielisessä s. 360) 25. Raha: a. ei ole yleisesti hyväksytty vaihdon väline b. on luonteva arvon mitta c. ei toimi arvon säilyttäjänä d. menettää arvoaan inflaation myötä (Oikeat vastaukset s. 182, ruotsinkielisessä s. 398) 26. Markkinamuodoille pätevät seuraavat väitteet: a. Oligopolitilanteessa on yksi yritys b. Oligopolitilanteessa on muutamia yrityksiä c. Oligopolitilanteessa on todella paljon yrityksiä d. Duopolitilanteessa on kaksi yritystä (Oikeat vastaukset s. 85-87, ruotsinkielisessä s. 204-205) 27. Hintadiskriminoinnin tapauksessa: a. markkinoilla on yksi hinta b. markkinoilla voi olla useita hintoja c. monopoli perii asiakkailtaan aina saman hinnan d. monopoli perii asiakkailtaan juuri sen hinnan, jonka tämä on vähimmillään valmis maksamaan (Oikea vastaus s. 83, ruotsinkielisessä s. 186-190) 28. Hyödykkeiden kysyntään: a. vaikuttaa kuluttajan tarpeiden rakenne. b. vaikuttaa hyödykkeen oma hinta. c. ei vaikuta muiden hyödykkeiden hinnat d. ei vaikuta kuluttajan tulot (Oikeat vastaukset s. 39, ruotsinkielisessä s. 58-71) 29. Täydellisen kilpailun tapauksessa: a. kunkin myyjän markkinaosuus on suuri b. kunkin myyjän markkinaosuus on pieni c. markkinoille on vapaa pääsy d. markkinoilla vallitsee epätäydellinen tietämys hyödykkeiden ominaisuuksista (Oikeat vastaukset s. 37, ruotsinkielisessä s. 149-150)
30. Euroopan unionin perussopimuksen mukaan: a. EU:n komissio ei voi rahoittaa ylivelkaantunutta euromaata. b. EU:n komissio voi rahoittaa ylivelkaantunutta euromaata. c. Euroopan keskuspankki voi ottaa valtioiden velkoja kantaakseen d. Euroopan keskuspankki ei voi ottaa valtioiden velkoja kantaakseen (Oikeat vastaukset s. 251, 265, ruotsinkielisessä eri kysymys)