Kauppakorkean pääsykoe 2016 / Ratkaisut Johtaminen ja markkinointi

Transkriptio

1 Kauppakorkean pääsykoe 2016 / Ratkaisut Johtaminen ja markkinointi 1. / Ratk: Osio 1 / Epätosi; Ei, vaan tällöin vallitsevaa ihmiskuvaa on kuvattu mekanistiseksi (s.1). Osio 2 / Epätosi; Ei, vaan tällöin organisaatioita tarkasteltiin suljettuina järjestelminä (s.2). Osio 3 / Epätosi; Ei, vaan työn tehokkuutta pyrittiin parantamaan tällä tavoin (s.2). Osio 4 / Tosi; Näin voidaan päätellä, vertaa sivut / Ratk: Osio 1 / Epätosi; Ei, vaan väite koskee Frederick Tayloria (s.5). Osio 2 / Tosi (s.7). Osio 3 / Epätosi; Eivät tehneet, vertaa s.2. Osio 4 / Epätosi; Näin ei todeta kirjassa, vertaa s / Ratk: Osio 1 / Epätosi; PESTE-analyysi ei liity Porteriin, vertaa s. 67. Osio 2 / Epätosi; Ei, vaan väite koskee toimialan rakenteen määräytymistä kilpailuvoimien avulla (s.75) Osio 3 / Tosi (s.76). Osio 4 / Epätosi; Ei, vaan väite viittaa PESTE-analyysiin (s.67-72). 4. / Ratk: Osiot 1, 3 ja 4 / Tosia (s.94 ja s.94 sekä s.93). Osio 2 / Epätosi; Näin ei todeta kirjassa, vertaa sivut / Ratk: Osio 1 / Epätosi; Näin ei todeta kirjassa, vertaa sivut Osio 2 / Tosi (s.108). Osio 3 / Epätosi; Ei, vaan 7-S-malli on Petersin ja Watermanin kehittämä (s.104). Osio 4 / Epätosi; Näin ei todeta kirjassa, vertaa s / Ratk: Osiot 1, 2 ja 4 / Tosia (s.194). Osio 3 / Epätosi; Näin ei todeta kirjassa, vertaa s / Ratk: Osiot 1, 2 ja 3 / Tosia (s.243 ja s.242 sekä s.244). Osio 4 / Epätosi; Ei, vaan nämä toimet johtivat henkilöstön toiminnan tehokkuuden nousuun (s.241).

2 8. / Ratk: Osio 1 / Epätosi; Näin ei ole, vertaa s Osio 2 / Tosi (s.248). Osio 3 / Epätosi; Ei, vaan tämä koskee organisaation suhdepääomaa (s.247). Osio 4 / Epätosi; Ei, vaan aineettoman varallisuuden tuottamaa kilpailuetua ei voi jäljitellä (s.248). 9. / Ratk: Väite 2 / Väittämä on väärin, sillä se koskee jaksottaista markkinatutkimusta (s.83). 10. / Ratk: Väite 2 / Väittämä on väärin, sillä mystery shopping liittyy havainnointiin (s.86). 11. / Ratk: Väite 1 / Väittämä on oikein, vertaa s / Ratk: Väite 1 / Väittämä on oikein (s.135). 13. / Ratk: Väite 2 / Väittämä on väärin, vertaa s / Ratk: Väite 2 / Väittämä on väärin, sillä B2B-asiakkaan ostoprosessi on yleensä pitkäkestoinen, ja kynnys vaihtaa ostopaikkaa on tyypillisesti korkeampi (vertaa sivut ). 15. / Ratk: Väite 2 / Väittämä on väärin, sillä se koskee suhdemarkkinointia (s.188). 16. / Ratk: Väite 2 / Väittämä on väärin, sillä osuuskunnan omistajajäsenten saamat hyödyt jakautuvat sen mukaan, kuinka paljon kukin käyttää osuuskunnan palveluja (s.56). 17. / Ratk: Väite 2 / Väittämä on väärin, vertaa sivuun / Ratk: Väite 2 / Väittämä on väärin, sillä alaistaidot eivät ole esimiestaitojen vastakohta (s.266).

3 Kauppakorkean pääsykoe 2016 / Ratkaisut Laskentatoimi 19. / Ratk: Kirjoitetaan luvut ensin tuloslaskelman mukaiseen järjestykseen: Liikevaihto Ostot tilikauden aikana Palkat ja palkkiot Eläkekulut (vertaa s. 26) Suunnitelman mukaiset poistot Liikevoitto Korkokulut ja muut rahoituskulut Satunnaiset kulut Poistoeron muutos Tuloverot Tilikauden voitto Nyt liikevoitto = ( ) = ( ). Voitto ennen satunnaisia eriä = liikevoitto korkokulut ja muut rahoituskulut = = ( ). Tilikauden voitto = ( ) = ( ). Osiot 1, 2 ja 4 / Tosia. Osio 3 / Epätosi. 20. / Ratk: Osiot 1, 2 ja 4 / Tosia (s.33). Osio 3 / Epätosi; Ei, vaan kyseisten saamisten muutos kuuluu liiketoiminnan rahavirtoihin (s.33).

4 21. / Ratk: Luokitellaan taseen erät ensin varoihin sekä omaan pääomaan ja velkoihin. Varat Oma pääoma ja velat Aineettomat oikeudet Osakepääoma Liikearvo Edellisten tilikausien tulos Maa- ja vesialueet Tilikauden tulos Rakennukset ja rakennelmat Lainat rahoituslaitoksilta Koneet ja kalusto Eläkelainat Valmiit tuotteet Ostovelat Myyntisaamiset Siirtovelat Siirtosaamiset Rahavarat 800 Nyt Oma pääoma ja velat ovat yhteensä = ( ). Pitkäaikaiset varat ovat yhteensä = ( ). Oma pääoma = = ( ). Vaihto-omaisuus = ( ). Vast: Osio 3 (sivut 36 ja 38). 22. / Ratk: Osio 1 / Tosi (s.112). Osio 2 / Tosi, sillä IFRIC ja SIC ovat tilinpäätösten tulkintaohjeita (s.35). Osio 3 / Tosi (s.98-99). Osio 4 / Epätosi; Ei, vaan tällöin välilliset kustannukset kohdistetaan ensin resurssikohdistimen avulla toiminnoille (s.142).

5 23. / Ratk: Lasketaan ensin vapaa kassavirta (s.57). Myynti Liikevoitto-% 30 Liikevoitto Vero-% 26 Liikevoitto verojen jälkeen = 0, = Lisäinvestoinnit Lisäkäyttöpääoma Vapaa kassavirta Vapaan kassavirran tuotto = 100 Vapaa kassavirta / Oman pääoman markkina-arvo. Huom: Oman pääoman markkina-arvo otetaan huomioon ilman yhtiön omistamia omia osakkeita (s.70). Siis vapaan kassavirran tuotto = / = 5,0 %. Vast: Osio / Ratk: Osiot 1, 2 ja 3 / Tosia (s.77 ja s.79 ja s.73). Osio 4 / Epätosi; Ei, vaan tarvitaan tieto korollisen vieraan pääoman määrästä (s.76). 25. / Ratk: Osio 2 / Oletetaan, että oma pääoma = 50a ja vieras pääoma = 50a. Tällöin WACC = (50a / 100a) 10,5 % + (50a / 100a) 8,5 % = 9,5 %. Siis osio 2 on epätosi. Osio 3 / Olkoon vieraan pääoman määrä = 55a ja oman pääoman määrä = 45a. Tällöin WACC = (45a / 100a) 10,5 % + (55a/100a) 8,5 % = 9,4 %. Siis osio 3 on tosi.

6 Osio 4 / Jos vieraan pääoman määrä olisi 45a ja oman pääoman määrä olisi 55a, niin WACC saisi arvon (55a / 100a) 10,5 % + (45a / 100a) 8,5 % = 9,6 %. Siis osio 4 on epätosi. Osio 1 / Jos oman pääoman määrä olisi suurempi kuin vieraan pääoman määrä, niin WACC olisi suurempi kuin 9,5 % (vertaa osioon 2). Siis osio 1 on epätosi. Vast: Osio 3 (s.110). 26. / Ratk: Osiot 1, 2 ja 3 / Tosia (s.117 ja s.117 sekä s.118). Osio 4 / Epätosi; Ei, vaan interaktiivisen ohjausjärjestelmän avulla pyritään tunnistamaan strategisia epävarmuustekijöitä jotka voivat mitätöidä yrityksen nykyisen strategian (s.118). 27. / Ratk: Osiot 1, 2 ja 4 / Tosia (s.131 ja s.130 sekä s.130). Osio 3 / Epätosi; Näin ei todeta kirjassa, vertaa s / Ratk: Kriittinen piste = Kiinteät kustannukset / Yksikkökohtainen kate = / (40 24) = 1000 (kpl). Myynti kriittisessä pisteessä = = ( ). Katetuottoasetelma: Myyntituotot = Muuttuvat kustannukset = Katetuotto Kiinteät kustannukset Tulos Nyt pätee: Tulos + kiinteät kustannukset = = ( ). Vast: Osio 1 (s ).

7 29. / Ratk: Osakkeen arvo P0 = D1 / r = 7,20 / 0,06 = 120 ( ). Osio 1 / Epätosi; Ei, sillä sijoittajan tuottovaatimuksen kasvaminen laskisi osakkeen arvoa (s.54). Vast: Osio / Ratk: Osio 1 / Epätosi; Ei, vaan päinvastoin (s.151). Osiot 2 ja 3 / Tosia (s.151 ja s.150). Osio 4 / Tosi; Oletetaan siis, että tietyllä tuottovaatimuskorkokannalla i investointihankkeen nettonykyarvo on < 0. Jotta nettonykyarvon määräksi saataisiin = 0, niin nettotuottojen nykyarvojen summaa on suurennettava. Tämä merkitsee sitä, että sisäisen korkokannan r on oltava pienempi kuin tuottovaatimuskorkokannan i. 31. / Ratk: Väite 2 / Epätosi; Ei, vaan pääkirjanpidossa liiketapahtumat kirjataan asiajärjestyksessä (s.19). 32. / Ratk: Väite 2 / Epätosi; Ei, vaan sijoitetun pääoman laskukaavan osoittajassa nettotulokseen lisätään korkokulut (s.69).

8 Kauppakorkean pääsykoe 2016 / Ratkaisut Taloustiede 33. / Ratk: Osio 1 / Tosi; Kun tuotanto on järjestetty tehokkaasti, niin tuotantopanoksien käytön lisääminen nostaa kustannuksia (s.15). Osio 2 / Tosi; Kyseessä on rajakustannuksen määritelmä (s.17). Osio 3 / Tosi; Tässä tapauksessa yksikkökustannukset TC(q) / q = (10 / q) + 2 siis laskevat, kun tuotantomäärä q kasvaa (s.16). Osio 4 / Epätosi; Mittakaavaeduilla eli suurtuotannon eduilla tarkoitetaan tilannetta, jossa yksikkökustannukset laskevat, kun tuotantomäärä kasvaa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita tilannetta, jossa kokonaiskustannukset TC(q) eivät kasvaisi tuotantomäärän q kasvaessa (vertaa osioon 3) (s.43). 34. / Ratk: Osio 1 / Tosi; Näin voidaan päätellä, vertaa sivuun 34. Osio 2 / Tosi; Tällöin hyödykkeen A kysyntä on joustamatonta, jolloin hinnan lasku vähentää yrityksen myyntituloja ja toisaalta hinnan nosto kasvattaa niitä (s.33 34). Osio 3 / Epätosi; Ei, vaan jos hyödykkeen A kysynnän tulojousto on 5/4 > 1, niin hyödyke A on ylellisyyshyödyke (s.35). Osio 4 / Tosi; Jos hyödykkeiden A ja B kysynnän ristijousto on negatiivinen, niin nämä hyödykkeet ovat toistensa komplementteja eli toisiaan kulutuksessa täydentäviä (s.35). 35. / Ratk: Lasketaan ensin hinnat kaavasta p = q. Jos q = 100, niin p = = Jos q = 200, niin p = = Jos q = 300, niin p = = Jos q = 400, niin p = = 100. Jos q = 500, niin p = = Määrätään tämän jälkeen myyntitulot.

9 Jos q = 100, niin myyntitulot = = Jos q = 200, niin myyntitulot = = Jos q = 300, niin myyntitulot = = Jos q = 400, niin myyntitulot = = Jos q = 500, niin myyntitulot = 500 (- 900) = Tämän jälkeen voidaan määrittää yrityksen voitot. Jos q = 100, niin voitto = = Jos q = 200, niin voitto = = Jos q = 300, niin voitto = = Jos q = 400, niin voitto = = Jos q = 500, niin voitto = = Siis yrityksen voitot maksimoituvat (ja saavat arvon ), kun sen myyntitulot ovat suurimmillaan (eli ). Vast: Osio 3. (Muut osiot ovat epätosia.) 36. / Ratk: Osio 1 / Jos yritys 1 valitsee hinnan 3, niin yrityksen 2 paras vastaus tähän on valita hinta 12. Jos yritys 2 valitsee hinnan 12, niin yrityksen 1 paras vastaus tähän on sen sijaan valita hinta 12. Jos yritys 1 valitsee hinnan 7, niin yrityksen 2 paras vastaus tähän on valita myös hinta 7. Jos yritys 2 valitsee hinnan 7, niin yrityksen 1 paras vastaus tähän on valita hinta 7. Siis 4,5 on Nash-tasapaino. Jos yritys 1 valitsee hinnan 12, niin yrityksen 2 paras vastaus tähän on valita hinta 3. Jos yritys 2 valitsee hinnan 3, niin yrityksen 1 paras vastaus tähän on valita hinta 12. Siis 3,3 on myös Nash-tasapaino. Osio 1 on siis tosi. Osio 2 / Yrityksen 1 valinta, jossa hinta on 3, on dominoitu verrattuna valintaan, jossa hinta on 7 (vaikka yrityksen 2 valinnalla 12 yrityksen 1 voitoille päteekin yhtäsuuruus: 2 = 2). Muita dominoituja strategioita pelissä ei ole. Osio 2 on siis epätosi (ainakin se on enemmän väärin kuin osio 1, joka on tosi). Osiot 3 ja 4 / Epätosia (vertaa osioon 1).

10 37. / Ratk: Käytetään taaksepäin järkeilyä. Yrityksen A valinta e antaa yritykselle A huonomman tuloksen kuin valinta f, joten valinta e voidaan eliminoida. Yritys B päätyisi valinnan c jälkeen voittoon 7 milj., mutta saisi valinnan d jälkeen voiton 8 milj., jos B valitsisi vaihtoehdon d ja A valitsisi sen jälkeen vaihtoehdon h. Siis B:n valinta c voidaan myös eliminoida. A.n kannattaisi valita vaihtoehto h, jos B olisi valinnut vaihtoehdon d. Mutta tämä A:n valinta antaisi A:lle kuitenkin huonomman tuloksen kuin vaihtoehto b. Siis A:n kannattaa loppujen lopuksi valita vaihtoehto b, ja kaikki muut voittojen kombinaatiot voidaan eliminoida. Näin päädytään tulokseen (5 milj., 0 milj. ). Vast: Osio / Ratk: Osio 1 / Epätosi; Ei, vaan mikäli työmarkkinat ovat tasapainossa, niin vastaavaa työttömyyttä voidaan kutsua vapaaehtoiseksi. Osiot 2, 3 ja 4 / tosia (s.135 ja s.135 sekä s.136). 39. / Ratk: Tietokoneiden laskentatehon kasvusta johtuvaa 2 prosenttiyksikön hinnannousua ei oteta mukaan inflaatioon, sillä inflaatiota korjataan laadun parantuessa (s.117). Siis kuluttajahintainflaatio = 0,2 3 % + 0,1 (- 6 %) + 0,7 2 % = 1,4 %. Vast: Osio 2.

11 Kauppakorkean pääsykoe 2016 / Ratkaisut Talousmatematiikka 40. / Ratk: Kuvio: Korkojen summa (lopusta alkuun) = 40 0,018 (1/52) ,018 (2/52) ,018 (3/52) ,018 (52/52) = 40 0,018 (1/52 + 2/52 + 3/ /52) = 40 0,018 ( ) / 52. Suluissa oleva summa on aritmeettinen, joten kaavaa Sn = n (a1 + an) / 2 käyttäen korkojen summaksi saadaan = [ 40 0, (1 + 52) / 2 ] / 52 = 40 0, / 2 = 19,08 ( ). Vast: Osio / Ratk: Saadaan kaavio: Kokonaismyynti Kyseisen juuston myynti Aluksi 100b 100a = 20b Lopuksi 100c 110a = 22c Nyt 20b = 100a, joten b = 5a. Edelleen 22c = 110a, joten c = 110a / 22. Tällöin 100b = 100 5a = 500a ja 100c = 100 (110a / 22) = 500a. Siis juustojen kokonaismyynti markkinoilla pysyi samana. Vast: Osio 1.

12 42. / Ratk: Olkoon Annan palkka 8 vuotta sitten = 100a. Tällöin Emman palkka 4 vuotta sitten = 1,44 100a = 144a. Annan palkka on nyt = 100a 1,10 8. Oletetaan, että Emman palkka on noussut vuotuisella muutoskertoimella q. Emman palkka on siis nyt = 144a q 4. Saadaan yhtälö: 144a q 4 = 100a 1,10 8 : 144a, josta q 4 = 100 1,10 8 / 144 eli q 4 = 1, ja siis q = 1, = 1, = 1, Siis Emman palkka oli noussut vuosittain noin 10,46 %. Vast: Osio / Ratk: Annuiteetti A = 3800, korkokerroin = 1,045, ja maksuerien määrä n = 4. Olkoon luoton kokonaismäärä = K. Annuiteetin kaava A = K q n (1-q)/(1-q n ) antaa nyt yhtälön: K 1,045 4 (1 1,045) / (1 1,045 4 ) = 3800 eli K 1, ,045 / 0, = 3800 eli 0, K = 3800, josta K = 13632, ( ). Vast: Osio / Ratk: Huomaa, että annettua kuviota ei ratkaisuissa sinänsä tarvita. Päätelmät voidaan tehdä annetun taulukon numeroiden perusteella. Vero 3700 donitsista = (700/1000) ( ) = 270 (don).

13 Nyt 270 / 3700 = 0, ,3 %. Vero 3701 donitsista = (701/100) ( ) = 270,10 (don). Siis marginaalivero = 270, = 0,10 (don), ja marginaaliveroprosentti = 0,10 / 1,00 = 0,10 = 10,0 %. Vast: Osio / Ratk: Vero 6500 donitsista = (500/1000) ( ) = 1000 (don), jolloin 1000 / 6500 = 0, ,4 %. Vero 7500 donitsista = (500/1000) ( ) = 1400 (don), jolloin 1400 / 7500 = 0, ,7 %. Edelleen vero 6501 donitsista = (501/1000) ( ) = 1000,40 (don), joten marginaaliveroprosentti = 0,40 / 1,00 = 0,40 = 40,0 %. Vielä vero 7501 donitsista = (501/1000) ( ) = 1400,40 (don), joten marginaaliveroprosentti = 0,40 / 1,00 = 0,40 = 40,0 %. Vast: Osio / Ratk: Vero 8500 donitsista = (500/1000) ( ) = 2050 (don), jolloin vero-% = 2050 / 8500 = 0, ,1 %. Vero 8501 donitsista = (501/1000) ( ) = 2050,90 (don), jolloin marginaaliveroprosentti = 90 %. Vast: Osio 2.

14 47. / Ratk: Veroprosentti välillä on ( ) / ( ) = 40 %. Veroprosentti välillä on ( ) / ( ) = 45 %. Kysytty 200 donitsin lisäansiosta määräytyvä vero = 0, , = 85 ( ). Vast: Osio / Ratk: Ajanhetki Mikko Juha A x 100a Voidaan piirtää kaavio: B 150a x (Voidaan olettaa, että ajanhetki A on aikaisempi ja ajanhetki B on myöhempi.) Kun tarkastellaan aikaväliä B A, niin pätee yhtälö: 150a x = x 100a, josta - 2x = - 250a ja siis x = 125a. Tällöin Mikon ja Juhan ikäero = 125a 100a = 150a 125a = 25a = B A. Vast: Osio / Ratk: Juhan ikä (hetkellä B) on 125a = 5 25a 4 25a = 4(B A). Vast: Osio 2.

15