HÄIJÄÄN KESKUSTAN ASEMAKAAVA A 017

Sastamalan kaupunki Maankäyttö Yhdyskuntasuunnittelu HÄIJÄÄN KESKUSTAN ASEMAKAAVA A 017 KUVA 1: SUUNNITTELUALUEEN SIJAINTI OPASKARTALLA MOUHIJÄRVEN ALUEELLA, RAJAUS MUSTALLA Asemakaavan selostus 25.9.2015 Luonnos OAS Tekninen lautakunta 26.11.2009 Vireille tulosta kuulutettu vko 49 / 2009 Ehdotus Tekninen lautakunta Ehdotus kaupunginhallitus Ehdotus nähtävillä Hyväksyminen kaupunginhallitus Voimaantulo

Sastamalan kaupunki 2 1. PERUS-JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaavaselostus koskee 25.9.2015 päivättyä asemakaavaluonnosta. Asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Häijään alueen tiloja 790-563-1-31, -1-89, -1-30, -1-34, 790-555-1-77, -1-36, -1-86, -1-37 ja -1-27 sekä yleisen tien aluetta (Rieniläntie). Asemakaavalla muodostuvat Häijään alueen korttelit 219 ja 220 sekä katualuetta. 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Sastamalan kaupungin koillisosassa entisen Mouhijärven kunnan alueella käsittäen Häijään kylän vanhan keskusta-alueen Kyläraitin molemmin puolin. Alue sijaitsee valtatien 11 (Pori-Tampere) ja Hämeenkyröön johtavan seututien 249 risteyksessä. Matkaa Sastamalan keskustaan on 20 km. Kaava-alue rajoittuu pohjoisessa valtatie 11:een ja itäpuolella Rieniläntiehen. Länsipuolella alue rajoittuu kiinteistöön 790-555-1-5 ja etelässä kortteliin 219. Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 3,6 ha. KUVA 2: HÄIJÄÄN KESKUSTA-ALUEEN ASEMAKAAVAN ALUSTAVA SUUNNITTELUALUERAJAUS. ALUEEN RAJAUS SAATTAA VIELÄ TARKENTUA SUUNNITTELUTYÖN KULUESSA. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavan nimi on. Asemakaavan työnumero on A 017/2009. Asemakaavan tarkoituksena on tutkia Häijään vanhan keskusta-alueen edellytyksiä ja mahdollisuuksia yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen ja yritystoiminnan toimintamahdollisuuksien parantamiseen sekä selvittää kyläkuvan kannalta merkittävät ominaispiirteet ja rakennukset, joiden säilyminen on tärkeää. Tavoitteena on myös liikenneturvallisuuden parantuminen. Samaan aikaan valmistellaan Kyläraitin parantamissuunnitelmaa.

Sastamalan kaupunki 3 Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelmassa Häijään merkitys kaupungin alakeskuksena on suunniteltu vahvistumaan monipuolisen palvelutarjonnan ja hyvän sijainnin ansiosta. 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1. PERUS-JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 Tunnistetiedot... 2 1.2 Kaava-alueen sijainti... 2 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 2 1.4 Selostuksen sisällysluettelo... 3 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 3 1.6. Selvitykset ja suunnitelmat... 3 2. TIIVISTELMÄ... 4 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 4 2.2 Asemakaava... 5 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 5 3 LÄHTÖKOHDAT... 5 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 5 3.2 Suunnittelutilanne... 12 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 17 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 17 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 17 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 17 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 17 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset... 18 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS... 18 5.1 Kaavan rakenne... 18 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 19 5.3. Aluevaraukset... 20 5.4 Kaavan vaikutukset... 20 5.5. Ympäristön häiriötekijät... 20 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset... 20 5.7 Nimistö... 20 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 21 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 21 6.2 Toteutuminen ja ajoitus... 21 6.3 Toteutuksen seuranta... 21 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 LIITE 4 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaluonnos (25.9.2015), pienennös Asemakaavan havainnekuva Otteet kohdeinventoinneista (Mouhijärvi Häijää Salmi osayleiskaava-alueen rakennetun ympäristön selvitys 2012) 1.6. Selvitykset ja suunnitelmat Ehdotusvaiheessa olevaan Mouhijärvi Häijää Salmin osayleiskaavaan liittyen on laadittu selvityksiä, jotka käsittävät myös -alueen.

Sastamalan kaupunki 4 Liikenne - Häijään tiejärjestelyt, tarveselvitys ja yleissuunnitelma, Tielaitos, Hämeen tiepiiri 1994 - Valtatie 11 parantaminen Häijään liittymän kohdalla ja Häijään keskustassa, 1998 - Kevyen liikenteen järjestelyt maantiellä 249 Häijään kohdalla, Tiehallinto Hämeen tiepiiri 2007 - Lounais-Pirkanmaan liikenneturvallisuussuunnitelma 2008, kunnat ja Tiehallinnon Hämeen tiepiiri 2008 - Meluselvitys, Häijään taajama, Promethor 2009 Palvelut - Häijään kauppakeskuksen vaikutusten arviointi, raportti 22.3.2001 (tark. 31.1.2002) - Mouhijärvi-Häijää-Salmi osayleiskaava-alueen palvelu- ja yritysverkkoverkkoselvitys, 2.2.2011 / FCG (kaupalliset palvelut) Luonto, maisema ja kulttuuriympäristö Vammalan Mouhijärven kulttuuriympäristön kehityshanke: - Rakennetun ympäristön selvitys, 15.12.1997 - Maisemaselvitys, 30.12.1997 - Luontoselvitys, 30.12.1997 - Väestö- ja elinkeinoselvitys, 15.12.1997 - Kyläkeskustelutilaisuudet 1997 ja yrityshaastattelu 1998 - Vammalan ja Mouhijärven kulttuuriympäristöjen maisemahoitosuunnitelma, 2000 - Mouhijärven muinaisjäännösinventointi, Mikroliitti 2009 ja 2012 - Mouhijärvi Häijää Salmi osayleiskaavan maisemaselvitys 2010 - Mouhijärvi Häijää Salmi luontoselvitys 2011 - Mouhijärvi Häijää Salmi osayleiskaava-alueen rakennetun ympäristön selvitys 2012 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava sisältyy Sastamalan kaupungin kaavoitusohjelmaan 2015-2016. a on valmisteltu pitkään. Mouhijärven kunnanhallitus päätti asettaa kokouksessaan 18.04.2005 Häijään keskustan 8.3.2005 päivätyn kortteleita 219 ja 227-231 koskevan asemakaavan suunnitteluaineiston nähtäville ja pyytää viranomaistahojen lausunnot. Kaavan laadinta kuitenkin keskeytettiin luonnosvaiheeseen, jotta kantakartta alueelta saatiin uusittua. Uusi kantakartta valmistui 2007. Asemakaava otettiin Sastamalan kaupungin kaavoitusohjelmaan vuonna 2009 aloitettavaksi suunnittelukohteeksi ja kaavoitusprosessi käynnistettiin kokonaan uudestaan. Tekninen lautakunta hyväksyi kokouksessaan 26.11.2009 Häijään vanhan keskusta-alueen ja korttelin 219 asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja kaava kuulutettiin vireille. Aikataulullisista syistä korttelin 219 asemakaavamuutos ja laajennus käsiteltiin erillisenä hankkeena, jossa selvitettiin opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueen muutosmahdollisuudet ja vaihtoehdot huomioiden ala-asteen mahdollinen laajentuminen sekä uusi päiväkoti. Häijään korttelin 219 asemakaavamuutos ja laajennus tuli lainvoimaiseksi 2012. Häijään muun keskusta-alueen asemakaavan laatiminen on odottanut lähialueiden maankäytön suunnitelmien tarkentumista. Häijään Kyläraitin alueelle on vuoden 2015 aikana aloitettu laatimaan kadun parantamissuunnitelmaa. Tämä asemakaava laaditaan parannettavan Kylänraitin molemmin puolin.

Sastamalan kaupunki 5 OAS Tekninen lautakunta 26.11.2009 Vireille tulosta kuulutettu vko 49 / 2009 Ehdotus Tekninen lautakunta Ehdotus kaupunginhallitus Ehdotus nähtävillä Hyväksyminen kaupunginhallitus Voimaantulo 2.2 Asemakaava Asemakaavassa esitetään Kyläraitin ja Rieniläntien katualue sekä alueella olevat asuin-, liike- ja toimitilakiinteistöt. Vanhan rakennuskannan säilymisen edellytyksiä parannetaan mahdollistamalla alueella myös täydennysrakentaminen erillis- ja asuinpientaloin sekä liike- ja toimistotiloin. Asemakaavassa huomioidaan valtatien aiheuttama melu. Katualueen laajuudessa on huomioitu kevyenliikenteen reitin tarvitsema tila. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttaminen on mahdollista kun asemakaavan muutos on kuulutettu lainvoimaiseksi. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Sastamalan pohjoisosassa, entisen Mouhijärven kunnan ja Häijään vanhan kyläkeskuksen alueella. Alueen pohjoispuolella kulkee Tampereen ja Porin välinen valtatie 11. KUVA 3: ILMAKUVA SUUNNITTELUALUEELTA

Sastamalan kaupunki 6 3.1.2 Luonnonympäristö Alueella ei ole varsinaista luonnontilaista ympäristöä eikä erityisiä luonnonsuojelullisia arvoja. Suuri osa alueesta on pihamaata tai asfaltoitua aluetta. Rakentamattomat alueet ovat entistä niittyä ja puustoista piha-aluetta. Alueen maaperä on pääosin hiesua. Alue ei kuulu pohjavesialueeseen. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Elinkeinotoiminta ja palvelut Alueella ja sen lähiympäristössä toimii useita yrityksiä sekä päivittäistavarakauppa. Kaava-alueella entisessä huonekaluliikkeessä toimii nykyisin Häijään Tanssikrouvi. Kyläraitin varrella toimii vanhan tavaran liike Sattumankauppa. Myös entisessä Häijään Säästöpankin rakennuksessa on liiketiloja. Alueen länsipuolella noin 0,5 km päässä on kauppakeskus Häijään Äijä, jossa toimii useita liikkeitä. Alueen pohjoispuolella on bensiinin kylmäasema. Suunnittelualueen länsipuolella on Häijään ala-aste ja päiväkoti, jota on laajennettu 2000-luvulla kahteen otteeseen. Tekninen huolto Suunnittelualuetta rajaavat yleiset tiet valtatie 11 (Pori-Tampere) ja Rieniläntie. Alueen halki kulkee katualue Kyläraitti. Alueella on kunnallinen vesijohto- ja jätevesiverkosto, johon alueen kiinteistöt kuuluvat. Sastamalan veden hulevesilaitoksen toiminta-alueeseen aluetta ei ole toistaiseksi liitetty. Melu Promethor Oy:n 2009 laatimassa tieliikennemeluselvityksessä todettiin, että päiväajan keskiäänitaso on Häijään taajaman kohdalla yli 55 db noin 40-270 m etäisyydellä Porintien reunaviivasta. Uusien asuinrakennusten piha-alueita tai virkistysalueita ei tule ilman melusuojausta sijoittaa täydennysrakentamisessa alueille, joissa päiväajan keskiäänitaso on yli 55 db. Arkeologia Asemakaava-alueelta ei ole tiedossa muinaismuistolain suojelemia muinaisjäännöksiä. Mouhijärven- Häijään-Salmin osayleiskaava-alueella on 2009 tehty muinaisjäännösinventointi, jossa etsittiin sekä esihistoriallisia muinaisjäännöksiä että historiallisen ajan kylätontteja (Mikroliitti 2009). Asemakaavaalueella Häijään keskustassa ei inventoinnissa todettu olevan kiinteitä muinaisjäännöksiä. Rakennettu kulttuuriympäristö Kaava-alue muodostuu suurelta osin vanhasta asuin- ja liikerakennuskannasta. Häijää on ollut tärkeä kaupan keskus ja liikenteen risteyspaikka vuosisatojen ajan. Hyvän liikenteellisen sijaintinsa vuoksi Häijäästä on 2000-luvulla tullut yhä vilkkaampi palvelukeskittymä. Kyläraitti seuraa vielä osittain vanhaa linjausta. Alueen itäreunalla kulkeva Rieniläntie on osa keskiaikaista Satakuntaa ja Hämettä Pohjanmaalle yhdistänyttä Hämeenkankaan-Kyrönkankaan tietä. Tie on valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö -kohde (RKY). Asutus alueella juontaa varhaiskeskiajalta. Häijään kylän nimi oli aiemmin Vuorioinen ja se sijaitsi idempänä Tupurlantien varrella. Kylä siirrettiin nykyiselle paikalleen 1700-luvun alkupuolella ja nimettiin Häijääksi. Kylän keskuksena on Häijään vanha markkinapaikka, jolla sijaitsee vuonna 1904 rakennettu Häijään koulu laajennuksineen sekä paikalle 1980-luvun lopulla siirretty museona toimiva pakari- ja väentupa piharakennuksineen, joihin kuuluu aitta ja lato. Kylän keskustassa Mäkipään

Sastamalan kaupunki 7 talossa on toiminut kestikievari. Häijään kylä paloi 1921 ja suuri osa kylän rakennuskannasta periytyy tätä myöhäisemmältä ajalta. Uudempi asuin- ja liikerakentaminen on lomittunut perinteiseen asutukseen ja maiseman ajallinen kerroksellisuus on monitasoista. Osaa Häijään keskustan vanhoista rakennuksista on laajennettu liiketoiminnan tarpeisiin. Mutkittelevan Kyläraitin maisema kuvastaa kylän vanhaa rakennetta. Tampere-Pori -valtatien rakentaminen 1960-luvulla on pirstonut miljöötä erityisesti valtatieltä päin katsottaessa. Valtatie asettaa rajoituksia myös kylän kasvusuunnille. Valtatien pohjoispuolella on maisemallisesti arvokasta viljelyaluetta ja useita tilakeskuksia. Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa alue on merkitty maakunnallisesti arvokkaaksi Mouhijärven kirkonseudun ja länsipuolen sekä Tupurlanjärven ympäristön kulttuurimaisema-alueeksi. Alueen rakennuskannassa on sekä yksittäisiä kohteita että rakennuskokonaisuuksia, joilla on kulttuurihistoriallista arvoa ja joiden säilyminen on kyläkuvan kannalta tärkeää. Kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita on selvitetty Mouhijärvi-Häijää-Salmin osayleiskaavan yhteydessä. Otteet kohdeinventoinnista ovat tämän selostuksen liitteenä. Ote Maanmittauslaitoksen peruskartasta 1961. Valtatie on rakennettu Häijään seurantalolle saakka. Kyläraitin varrella postin ja myllyn välissä näkyvät Häijään koulu ja vanhimmat liike- ja asuinrakennukset.

Sastamalan kaupunki 8 Ote Maanmittauslaitoksen peruskartasta 1988. Valtie on rakennettu valmiiksi, samoin kuin uusi Sastamala-Hämeenkyrö tie, jonka itäpuolelle on alkanut rakentua uusi asuinalue. Häijään keskustan liikerakennuksia on laajennettu, ja posti on siirtynyt Häijään Säästöpankin taloon. Myös toinen pankkirakennus on valmistunut. Häijään koulun viereen on siirretty vanhoja rakennuksia kotiseutumuseoksi. Ote maastotietokannasta 2015 (Maanmittauslaitos). Häijään koulun länsipuolelle on rakentunut Välimaan pientaloalue 2000-luvulla.Häijään koulua ja päiväkotia on laajennettu ja tieyhteys Häijään keskustasta valtatielle siirretty lännemmäs.

Sastamalan kaupunki 9 Kuva: Rakennuskannan ikäjakauma. Numerointi viittaa kohdeinventointeihin. Liikerakennuksia Kyläraitilla, Kiviniemi Nurmela Ent. Säästöpankin konttori Pankkirakennus 1960-luvulta

Sastamalan kaupunki 10 Mäkipään tila Korvenmäki Kyläraitti idän suuntaan Rieniläntie etelän suuntaan Kyläraitin vartta lännen suuntaan Rakennuksia valtatien eteläpuolella

60 Nurmela 1:30 52 Kiviniemi 1:34 29 Mäkipää 1:77 Sastamalan kaupunki 11 Yhteenveto inventoiduista kohteista Nro ja nimi Kartta Kulttuurihistorialliset arvot Mäkipään tilalla on Häijään keskustassa sijaitsevana entisenä kauppapaikkana ja kestikievarina keskeinen merkitys alueen historiassa. 1850 valmistunut uusrenessanssista ja nikkarityylistä vaikutteita saanut päärakennus sekä viimeistään 1900-luvun alkupuolella rakennetut tiilirakenteinen navetta ja toinen talousrakennus muodostavat suorakaiteen muotoisen pihan. Rakennukset kuvastavat päärakennuksen myöhemmästä laajennuksesta huolimatta aikakauttaan hyvin ja ovat suurelta osin säilynet perinteisessä asussaan. Tilan rakennuskanta on ajallisesti melko yhtenäinen. Pihapiiri sijoittuu keskeiselle paikalle Kylänraitin varrella. Kiviniemi, 1900-luvun alkupuolella, mahdollisesti 1924 valmistunut liikerakennus Rieniläntien ja Kyläraitin risteyksessä on säilyttänyt aikakauttaan edustavan ulkoasunsa melko hyvin, erityispiirteenään liiketilojen suuret näyteikkunat. Rakennuksessa on toiminut Osuusliike Voiman kauppa 1920-luvulta lähtien. 1½-kerroksisen peiterimavuoratun rakennuksen piirteissä on uusklassismin vaikutusta, mm. julkisivun nurkkalaudat on muotoiltu koristeellisiksi. Rakennusta on laajennettu useaan otteeseen matalalla siipiosalla, mutta se on säilyttänyt melko hyvin perinteisen ulkoasunsa. Rakennuksella on taloushistoriallista merkitystä Häijään kaupallisen kehittymisen kannalta. Liikerakennus sijaitsee keskeisellä paikalla Häijään keskustassa. Eteläpuolella on 2000-luvulla valmistunut asuinrakennus. Nurmelan asuin- ja liikerakennus on valmistunut Kyläraitin varrelle 1900-luvun alkupuolella ja sitä on laajennettu useaan otteeseen. Mouhijärven Osuusliike perusti rakennukseen Häijään sivumyymälän, joka avattiin 1951. Osuusliikkeen myymälätoiminta jatkui vuoteen 1976 asti, minkä jälkeen tiloissa toimi maan ensimmäinen Vapaa- Valinta vuoteen 2008 asti. Rakennuksen vanhin osa on mansardikattoinen, lautavuorattu, piirteissään uusklassismin vaikutusta. Se on säilyttänyt perinteisen ulkoasunsa melko hyvin, mutta useat laajennukset ovat heikentäneet rakennuksen alkuperäisen hahmon tunnistettavuutta. Kohteella on taloushistoriallista merkitystä Häijään kylän kehityshistoriassa. Rakennus sijaitsee keskeisellä paikalla Kyläraitin varrella.

67 Mäkipää II 59 Korvenmäki Sastamalan kaupunki 12 Korvenmäen pihapiirissä on 1900-luvun alkupuolella, viimeistään 1930-luvulla valmistuneet asuin- ja talousrakennus. Peiterimavuorattu asuinrakennus on mittakaavaltaan pieni ja yksikerroksinen. Rakennukset ovat peruskorjauksista huolimatta säilyttäneet perinteisen ulkoasunsa melko hyvin. Tilan rakennukset muodostavat ajallisesti yhtenäisen kokonaisuuden. Pihapiiri edustaa ajalle tyypillistä pienrakentamista Häijään kylässä ja sijaitsee puuston suojaamana Kyläraitin varrella. 1½-kerroksinen konttorirakennus on valmistunut 1950-luvulla Uotsolassa toimineen Säästöpankin Häijään sivukonttoriksi. Siihen on 1960-luvulla liitetty pitkä, yksikerroksinen liikeosa. Rapattu, entinen pankkirakennus edustaa 1950-luvun modernia liike- ja toimistorakentamista ja on säilynyt melko hyvin aikakauttaan kuvaavassa asussa kuisteineen, tiilireunuksisine ikkunoineen ja luonnonkivilaatoitettuine sokkeleineen. Rakennuksella on taloushistoriallista merkitystä Häijään kehityshistoriassa. Rakennus sijaitsee näkyvällä paikalla Kyläraitin varrella. 3.1.4 Maanomistus Alueella on useita yksityisiä maanomistajia. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava KUVA 6: OTE MAAKUNTAKAAVASTA (Häijään kaava-alue punaisella)

Sastamalan kaupunki 13 Valtioneuvosto on vahvistanut Pirkanmaan 1. maakuntakaavan 29.03.2007 (KHO vahv. 20.03.2008). Maakuntakaavan vahvistamisen yhteydessä kumottiin voimassa ollut Pirkanmaan 3. seutukaava. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa. Maakuntakaavassa alueelle ja sen läheisyyteen on osoitettu mm. seuraavia aluevarauksia: a Paikalliskeskus A Taajama-alue km2 Vähittäiskaupan suuryksikkö MY Maatalousalue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja MAm Maakunnallisesti arvokas maisema-alue SM Muinaisjäännösalue tai kohde Pbm Perinnemaisema, maakunnallisesti merkittävä Valtakunnallisesti arvokas kulttuurikohde, Kyrönkankaan tie Suunnittelualue on maakuntakaavassa taajama-aluetta ja maakunnallisesti arvokasta maisemaaluetta (Mouhijärven kirkonseudun ja länsipuolen sekä Tupurlanjärven ympäristön kulttuurimaisemat). Pirkanmaan maakuntakaava 2040:n suunnittelu on luonnosvaiheessa. Suunnittelualueen itäpuolinen alue kuuluu maakuntakaavan selvityksissä Valkaman-Rienilän-Tupurlan kulttuurimaisemaan. Yleiskaava Mouhijärven kunnanvaltuusto on hyväksynyt Uotsola (itäosa) Häijää Salmi osayleiskaavan 17.10.2002. Osayleiskaava on Häijään kohdalla oikeusvaikutteinen noin 210 ha:n alueella. Suunnittelualue on voimassa olevassa osayleiskaavassa lähipalvelujen aluetta (PL). KUVA 7:OTE UOTSOLA (itäosa) HÄJÄÄ SALMIN OSAYLEISKAAVASTA (alustava kaava-alue vihreällä rasterilla) Alueella on vireillä uusi oikeusvaikutteinen yleiskaava, joka on ehdotusvaiheessa. Osayleiskaavan suunnitteluaineistossa alue on varattu palvelujen- ja asumisen alueeksi (PLA) ja pientalovaltaiseksi

Sastamalan kaupunki 14 asuinalueeksi (AP). Alueelle on merkitty kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet (sr), jotka perustuvat osayleiskaava-alueen rakennetun ympäristön selvitykseen. Tavoitteena on, että alueen uusi osayleiskaava valmistuisi 2015. Häijään keskusta-alueen asemakaavaa valmistellaan osayleiskaavatyön ohessa. KUVA 8: OTE MOUHIJÄRVI-HÄIJÄÄ-SALMIN 18.9.-18.10.2013 NÄHTÄVILLÄ OLLEESTA OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA. Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma 2030:ssa tavoitteena on ollut ratkaista väestötavoite ja väestön sijoittuminen sekä osoittaa taajamien kasvusuunnat huomioiden kehittymisedellytykset, infrastruktuuri, palvelurakenne, maanomistus, kestävä kehitys ja kaupungin taloudelliset mahdollisuudet sekä liikenteen pääverkko. Suunnitelmaa käytetään Sastamalan strategisen suunnittelun tukena, jolloin se vaikuttaa Sastamalan tulevaan kehittämiseen. Suunnitelmassa on esitetty rakentamisen, liikennejärjestelmän ja infrastruktuurin kehittämisen painopisteitä ja se ohjaa kaavoitusta sekä julkisten ja kaupallisten palveluiden sijoittamista. Kaupunkirakennesuunnitelma ei ole maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimukset täyttävä oikeusvaikutteinen alueiden käytön suunnitelma (kaava), jolloin sitä ei voida käyttää esimerkiksi rakennuslupien myöntämisen perusteena. Kaupunkirakennesuunnitelmassa 2030 on esitetty neljä eri keskustyyppiä, joiden palveluihin kaupungin asuminen tukeutuu. Mouhijärvi, johon kuuluvat Häijää ja Uotsola, on kaupungin alakeskus, jossa on tarjolla julkiset peruspalvelut ja monipuoliset kaupalliset palvelut. Suunnitelmassa on esitetty Uotsolan ja Häijään välille asuinalueiden asemakaavallista laajentumista ja teollisuus ja työpaikkaalueita on osoitettu lisättäväksi suunnittelualueelle sekä Uotsola Häijään välille että Salmin suuntaan.

Sastamalan kaupunki 15 KUVA 8: KAUPUNGINVALTUUSTON 2014 HYVÄKSYMÄ KAUPUNKIRAKENNESUUNNITELMA, OTE HÄIJÄÄN YMPÄRISTÖSTÄ.

Sastamalan kaupunki 16 Asemakaava Alueella ei ole asemakaavaa, mutta alue rajautuu asemakaavoitettuun alueeseen. Mouhijärven kunnanvaltuusto on hyväksynyt Häijään / Saikkalan kortteleiden 210-216 asemakaavan 23.1.2003. Sastamalan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Häijään korttelin 219 asemakaavan muutoksen ja laajennuksen 25.6.2012. KUVA 9: OTE AJANTASAKAAVASTA (kaava-alueen alustava rajaus vihreällä) Rakennusjärjestys Sastamalan kaupungin rakennusjärjestyksen on kaupunginvaltuusto hyväksynyt 14.11.2014. Rakennusjärjestys on lainvoimainen ja se on nähtävillä kaupungin www-sivuilla: http:// www.sastamalankaupunki.fi. Pohjakartta Kaavan pohjakarttana käytetään kaupungin ajan tasalla pitämää 1:1000 mittakaavaan laadittua numeerista vektorikarttaa. Muut aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja ohjelmat Alueella on ohjeellinen tonttijako ja rekisterinpitäjänä on Maanmittauslaitos. Suunnittelualueella ja lähiympäristössä ei ole voimassa rakennuskieltoalueita. Alueella on kaupungin vesijohto- ja jätevesiverkosto.

Sastamalan kaupunki 17 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Alue on tiiviisti rakentunut ja sisältää hyvin eri-ikäistä rakennuskantaa. Koko Häijään alueella on asuinrakentamispainetta, ja asemakaavaa tarvitaan ohjaamaan alueen täydennysrakentamista. Alueen halki kulkevalle Kyläraitille on valmisteilla parantamissuunnitelma, jota varten tällä asemakaavalla on varattava riittävä katualue. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset on tullut vireille Sastamalan kaupungin toimesta ja se on otettu Sastamalan kaupungin vuoden 2009 kaavoitusohjelmaan. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Osalliset ilmenevät kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. 4.3.2 Vireilletulo Sastamalan tekninen lautakunta hyväksyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman 26.11.2009. Vireilläolokuulutus sekä OAS laitettiin nähtäville viikolla 49. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä kaupungintalolla ja internetissä kaupungin kotisivuilla. OAS on nähtävillä koko suunnittelun ajan. Kaavoituksen eri vaiheista tiedotetaan Sastamalan kaupungin julkisten kuulutusten ilmoitus-taululla, kaupungin internetsivuilla sekä virallisissa kaupungin päättämissä ilmoituslehdissä (Tyrvään Sanomat, Alueviesti). 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa on kaavan vireille tullessa vuonna 2009 sovittu, että MRL 66 2 momentin mukaista viranomaisneuvottelua ei tässä vaiheessa tarvitse järjestää. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavan luonnosvaiheen suunnittelumateriaali lähetetään Pirkanmaan ELY-keskukselle, Pirkanmaan liitolle ja Pirkanmaan maakuntamuseolle tiedoksi ja viranomaisneuvottelu järjestetään tarvittaessa. Luonnos- ja ehdotusvaiheessa pyydetään lausunnot edellä mainituilta viranomaisilta sekä tarvittaessa muilta viranomaisilta. 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet - yhdyskuntarakenteen tiivistäminen - yritystoiminnan toimintamahdollisuuksien parantaminen - yritysten laajentumismahdollisuuksien tutkiminen - kyläkuvan kannalta merkittävät ominaispiirteet ja rakennukset - liikenneturvallisuuden parantuminen - Häijään merkityksen vahvistuminen alakeskuksena Alueen vanhan rakennuskannan säilymisedellytyksiä on tarkoitus parantaa asemakaavan avulla. Lisäksi tavoitteena on, että alueen toiminnot ratkaistaan kaavallisesti siten, etteivät alueen rakentaminen ja toimintojen muutokset muuttaisi olennaisesti olemassa olevaa ympäristöä.

Sastamalan kaupunki 18 Asemakaavalla on myös tarkoitus selkiyttää alueen kiinteistönomistuksen ja liikennejärjestelyjen suhdetta. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Luonnosvaiheessa on laadittu kaksi erilaista luonnosvaihtoehtoa. Molemmat vaihtoehdot mahdollistavat kiinteistöjen nykyisen käyttötarkoituksen jatkumisen sekä pyrkivät alueen vanhan rakennuskannan säilymiseen osoittamalla alueelle samalla myös uusia rakentamismahdollisuuksia. Asemakaavan rakennetta on kuvattu muilta osin kappaleessa 5.1. Ve 1 Luonnosvaihtoehto Ve 1 pyrkii olemassa olevan vanhan rakennuskannan säilyttämiseen. Alueella olevat kulttuurihistoriallisesti ja kyläkuvallisesti merkittävät rakennukset ja rakennuskokonaisuudet (Mouhijärvi-Häijää-Salmi osayleiskaavan rakennetun ympäristön inventointi 2012) on osoitettu kaavaluonnoksessa sr-1 ja sr-2 -merkinnöillä: Rakennusta ei saa purkaa. / Rakennusta ei saa purkaa ilman erityistä pakottavaa syytä, joksi ei lasketa hoidon laiminlyömisestä aiheutuneita vaurioita. Rakennusten laajentamiseen ja talousrakennusten rakentamiseen on osoitettu rakennusalaa. Rakennusoikeuden määrä on osoitettu osalla tonteista rakennuskohtaisesti, siten että se vastaa noin tehokkuutta e=0,20-0,30. Säilyttämistä edellyttäviä määräyksiä kompensoimaan Kyläraitin pohjoispuolelle on osoitettu uusi asuin-, liike- ja toimistorakennusten tontti (AL) ja Kyläraitin eteläpuolelle kaksi uutta asuinpientalojen tonttia (AP). Näistä toiselle on kulku Kyläraitilta säilytettävän rakennuksen kiinteistön kautta ja toiselle Rieniläntieltä olemassa olevasta liittymästä. Myös jo rakennettu kiinteistö näiden eteläpuolella on osoitettu AP-alueeksi. Asuinpientalojen korttelialueelle voidaan rakentaa rivitaloja, kytkettyjä pientaloja ja erillisiä pientaloja asumistarkoituksiin. Ve 2 Luonnosvaihtoehto Ve 2 ohjaa alueen rakentamista pääasiassa rakennusaloin ja tehokkuuslukumerkinnöin. Kulttuurihistoriallisesti merkittävä, hyvin säilynyt Mäkipään rakennuskokonaisuus kaavaalueen länsiosassa on osoitettu sr-1 ja sr-2 -merkinnöin. Alueen vanhimpiin liikerakennuksiin kuuluvien kahden rakennuksen ympäristö Kyläraitin eteläpuolella on osoitettu asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL-27): Kullekin asemakaavassa esitetylle tontille saa rakentaa enintään kaksi rakennusta, joissa saa lisäksi olla liike- ja toimistotilaa. Vanhat liikerakennukset on varustettu sr-3 merkinnöin: Rakennuksessa saa muuttaa kerrosalaan kuulumattomia tiloja kerrosalaan laskettaviksi tiloiksi osoitetun rakennusoikeuden määrän lisäksi. Rakennusta saa laajentaa ympäristöön sopivalla tavalla. Mikäli rakennusalalla oleva vanha rakennus puretaan, poistuu rakennusalalle merkitty rakennusoikeus. Määräyksillä tähdätään vanhan rakennuskannan säilymiseen siten, että mahdollistetaan samalla toisen asuin-, liike- ja toimistorakennuksen rakentaminen saman kiinteistön alueelle. Kaksi muuta olemassa olevaa rakennuspaikkaa Kyläraitin eteläpuolella on osoitettu erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Toisen länsipuolelle muodostuu uusi erillispientalotontti. 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Nykyiset tiealueet, Kyläraitti ja Rieniläntie, on osoitettu asemakaavassa katualueina. Osa olemassa olevasta rakennuskannasta sijoittuu hyvin lähelle katualuetta, mikä tulee ottaa huomioon kadun parantamissuunnitelmia laadittaessa.

Sastamalan kaupunki 19 Alueen pohjoisreunalle Valtatie 11 varteen, jolla sijaitsee ennestään yksi liike- ja toimitilarakennus, on osoitettu toimitilarakennusten korttelialuetta (KTY). Alueelle saa sijoittaa myös myymälätiloja. Alueelle muodostuu kaksi tonttia, joista toinen on rakentamaton. Korttelialueen tehokkuus on e=0,30 ja sallittu kerroskorkeus II. Alue suojaa rakentuessaan eteläpuolisia kiinteistöjä liikennemelulta. Liikennemelu on huomioitu myös kaavamääräyksellä. KTY-alueen eteläreunalle on merkitty johtoaluevaraus jätevesilinjalle. Asuin- ja liikekäytössä olevat kiinteistöt Kylänraitin pohjoisreunalla sekä kahden entisen liikerakennuksen ympäristö Kyläraitin eteläpuolella on osoitettu asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL). Kyläraitin pohjoispuolelle muodostuu yksi uusi AL-tontti. Muut asuinkiinteistöt on osoitettu erillispientalojen korttelialueeksi (AO) tai asuinpientalojen korttelialueeksi (AP). Näiden yhteyteen on osoitettu uusia erillis- ja asuinpientalojen sekä liike- ja toimistorakennusten rakennuspaikkoja. Korttelialueiden tehokkuus on e=0,25 ja sallittu kerroskorkeus Iu½ - Iu2/3. Alueella olevat kulttuurihistoriallisesti ja kyläkuvallisesti merkittävät rakennukset ja rakennuskokonaisuudet (Mouhijärvi-Häijää-Salmi osayleiskaavan rakennetun ympäristön inventointi 2012) on huomioitu kaavaluonnosvaihtoehdoissa eritasoisin merkinnöin. Asemakaavan luonnosvaihtoehtojen eroja on kuvattu edellä kappaleessa 4.5. 5.1.1 Mitoitus Kaava-alueen pinta-ala on noin 3,6 ha. Pinta-ala jakaantuu seuraavasti: Ve 1 ha Rakennusoikeus AO-alue 0,19 e=0,25 AO/s-1 alue 0,17 300 k-m2 AP-alue 0,52 e=0,25 AL-alue 0,59 e=0,25 AL/s-2 alue 0,74 1540 k-m2 KTY-alue 0,70 e=0,30 Katualue 0,70 Ve 2 ha Rakennusoikeus AO-alue 0,62 e=0,25 AL-alue 1,08 e=0,25 AL/s-2 alue 0,51 990 k-m2 KTY-alue 0,70 e=0,30 Katualue 0,70 5.1.2 Palvelut Alueelle sijoittuvat ja siellä toimintaansa jatkavat liikkeet ja palveluyritykset palvelevat toimialasta riippuen koko entisen Mouhijärven aluetta ja laajemmin Sastamalan aluetta. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaava luo edellytykset ympäristön kehittämiselle ja alueen on mahdollista säilyä monipuolisena liiketoiminnan, palvelujen ja asumisen alueena. Asemakaava pyrkii vanhan ympäristön säilymiseen sallimalla samalla alueelle hallittua täydennysrakentamista.

Sastamalan kaupunki 20 5.3. Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet AO Erillispientalojen korttelialue. AP Asuinpientalojen korttelialue. (Ve 1) AL Asuin-, liike ja toimistorakennusten korttelialue. KTY Toimitilarakennusten korttelialue. 5.4 Kaavan vaikutukset Kaavan vaikutuksia arvioidaan ainakin seuraavien ominaisuuksien osalta: - vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön - vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen - kyläkuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön - vaikutukset luonnonympäristöön Vaikutusten arviointi tarkentuu suunnittelutyön edetessä aina ehdotusvaiheeseen asti. Vaikutusta arvioidaan laskennallisen menetelmin, asiantuntija-arvioin, erilaisten tutkimuksia ja selvityksiä hyödyntämällä. Maankäyttö ja rakennuslain 9 :n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. 5.5. Ympäristön häiriötekijät Alueen pohjoispuolinen valtatie 11 aiheuttaa melua suunnittelualueen pohjoisosaan. Ympäristössä ei ole todettu muita erityisiä häiriötekijöitä. 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ja määräykset on osoitettu kaavakartassa. Merkinnät ovat pääosin kaavamerkintäasetuksen mukaisia tai niiden muunnoksia. 5.7 Nimistö Kaava-alueella ei oteta käyttöön uutta nimistöä.

Sastamalan kaupunki 21 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavan kaavamääräykset ohjaavat alueen ympäröivään asuinalueeseen sopivaksi. 6.2 Toteutuminen ja ajoitus Asemakaavan toteuttaminen on mahdollista heti kun asemakaavamuutos on kuulutettu lainvoimaiseksi. 6.3 Toteutuksen seuranta Rakennusvalvonnan tulee huolehtia, että rakennuslupasuunnitelmat ja asiakirjat ovat asema-kaavan ja asemakaavanmuutoksen mukaisia ja että toteutus on kaavan ja kaavamääräysten mukainen. Sastamalassa 25.9.2015 Kaavoitusarkkitehti Minna Kulojärvi Lisätietoja asemakaavanmuutostyöstä: Sastamalan kaupunki, Yhdyskunta ja ympäristö Yhdyskuntasuunnittelu sähköposti: etunimi.sukunimi@sastamala.fi Kaavoitusarkkitehti Maankäyttöpäällikkö Kaavavalmistelija Minna Kulojärvi Merja-Liisa Hannuksela Merja Juntunen p. 050 328 0808 p. 0500 776 138 p. 040 826 8417 Työhön liittyvää materiaalia pidetään esillä kaupungin internetsivuilla osoitteessa www.sastamalankaupunki.fi.