Miten ammatillisen koulutuksen reformi vaikuttaa osaamisen tunnistamisen käytäntöihin? Elise Virnes 13.9.2016
Ammatillisen koulutuksen reformissa uudistetaan ammatillisen koulutuksen järjestelmä vastaamaan paremmin eriytyvän asiakaskunnan ja työelämän tarpeita uudistetaan ammatillista koulutusta koskeva lainsäädäntö yhdistämällä ammatillista peruskoulutusta ja ammatillista aikuiskoulutusta koskevat lait uudeksi lainsäädännöksi virtaviivaistetaan toiminnan ohjausta; järjestämisluvat, tulosohjaus ja rahoitus puretaan asiakaslähtöisyyden toteuttamista rajoittavia säädöksiä rahoitusta kehitetään toiminnan tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta korostavaksi tutkintorakennetta kootaan laajemmiksi kokonaisuuksiksi ammatillisen koulutuksen järjestäjärakenteen kehittymistä tuetaan
Miksi ammatillisen koulutuksen reformi tarvitaan? Toimintaympäristössä tapahtuu nopea ja laajamittainen muutos teknologinen kehitys: digitalisaatio, robotisaatio, massadata, keinoäly ym. toimiala- ja tehtävärakenteiden muutokset toiminta- ja ansaintalogiikoiden muutokset: jakamistalous, alustatalous ym. koulutuksen on vastattava uusiin osaamistarpeisiin Osaamistarpeet kasvavat ja muuttuvat dynamiikka lisääntyy, osaaminen vanhenee nopeammin monissa tehtävissä luku-, numero- ja tietotekniikkataitojen merkitys kasvaa asiakaskunnan tarpeet yksilöllistyvät ja eriytyvät massakoulutuksen aika on ohi osaamisen jatkuvan kehittämisen ja uudistamisen tarve läpi työuran Koulutukseen käytettävissä olevat resurssit pienenevät pysyväisluonteisesti
Osaamisperusteinen ja asiakaslähtöinen koulutus mitä tavoitellaan? Nopeampaa, oikea-aikaisempaa ja joustavampaa vastaamista työ- ja elinkeinoelämän ja yksilöiden muuttuviin osaamistarpeisiin Tarjontalähtöisyydestä kysyntälähtöisyyteen osaamistarpeet palveluiden rakentamisen lähtökohtana Asiakaslähtöisiä ja joustavia osaamisen kehittämispolkuja Opintopolut rakennetaan yksilöiden ja työelämän tarpeiden ja edellytysten mukaisesti (nuoret, työssä olevat, yrittäjät, työttömät, freelancerit, alanvaihtajat ) Työelämälähtöisiä, joustavia ja tehokkaita koulutuksen toteuttamistapoja (työpaikat, digi, ym.) Tehokasta aiemmin ja eri tavoin hankitun osaamisen tunnustamista, osaamisen kehittämisen henkilökohtaistamista - keskittyminen yksilöltä puuttuvan osaamisen hankkimiseen Osaamistavoitteen saavuttamiseksi tarvittava ohjaus ja tuki oppijalle Selkeitä ja asiakaslähtöisiä toimintatapoja matala kynnys palveluihin, raja-aitojen poistaminen sujuvampaa, kevyempää ja virtaviivaisempaa hallintoa Parempaa laatua ja vaikuttavuutta Vahvempi rooli työ- ja elinkeinoelämän kehittämisessä ja innovaatiotoiminnan tukemisessa.
Uusi ammatillisen koulutuksen järjestelmä - keskeisiä ehdotuksia Hakeutuminen ja koulutukseen pääsy Osaamisperusteiset ja asiakaslähtöiset koulutuspolut ja oppimisympäristöt Työpaikalla tapahtuvan opiskelun kehittäminen: koulutussopimus ja oppisopimus päämuotoina Tutkintojen ja koulutuksen järjestäminen Tutkintotavoitteinen ja osa ei-tutkintotavoitteisesta työvoimakoulutuksesta osaksi uutta ammatillisen koulutuksen järjestelmää Koulutuksen järjestäjärakenteen uudistaminen Rahoitus ja ohjaus
Koulutukseen hakeutuminen ja pääsy Tavoitteena ympärivuotinen haku ja pääsy osaamisen kehittämispalveluihin yksilölle mahdollisuus koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen tarvelähtöisesti Vapaa hakeutumisoikeus ammatilliseen koulutukseen jatkossakin Hakeudutaan osaamiseen, ei oppilaitokseen Osaamisen kehittämispalveluihin voi hakeutua eri väylien kautta Jatkuva haku omaehtoisen osaamisen kehittämisen pääväyläksi hakeutuminen tutkintoihin, tutkinnon osiin ja ei-tutkintotavoitteiseen koulutukseen Yhteishaku perusopetuksen hakeutumisvuonna päättäneiden pääasiallinen hakuväylä ammatilliseen perustutkintoon ja valmentavaan koulutukseen Yhteishaussa käytettävillä valintaperusteilla turvataan perusopetusta päättäneiden ja vailla perusasteen jälkeistä ammatillista tutkintoa olevien pääsyä koulutukseen Kehitetään kattavia ja avoimia sähköisiä hakupalveluita edistämään koulutukseen pääsyä Sähköisen hakeutumisen ohella myös muita hakeutumisen tapoja: TE-hallinnon asiakkaat (työvoimakoulutus), oppisopimuskoulutus, henkilöstökoulutus TE-hallinto päättää jatkossakin asiakkaidensa koulutukseen pääsystä Monikanavaisilla hakuväylillä ja -palveluilla mahdollistetaan joustavat siirtymät ja turvataan koulutuspolkujen jatkuminen
Osaamisperusteiset ja asiakaslähtöiset opintopolut - tutkinnot ja muut osaamiskokonaisuudet Osaamistarpeisiin vastataan tutkinnoilla, tutkinnon osilla ja eitutkintotavoitteisella koulutuksella sekä valmentavilla koulutuksilla Ammatillisia tutkintoja ovat ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto Perusasteen päättäneille ensisijainen ammatillinen tutkinto olisi ammatillinen perustutkinto. Ammatillisen koulutuksen tutkintorakennetta kehitetään nykyistä joustavammaksi ja selkeämmäksi Tutkintoja kootaan laajemmiksi kokonaisuuksiksi, joiden puitteissa voi erikoistua. Tutkintojen määrä vähenee nykyisestä merkittävästi (noin 360:sta noin 170:een). Valmentavat koulutukset (valma & telma) jatkossakin, valma valmentaa jatkossa kaikkeen ammatilliseen koulutukseen Osaamispisteet käyttöön kaikissa ammatillisissa tutkinnoissa Ammatilliset tutkinnot koostuvat ammatillisista tutkinnon osista Ammatilliseen perustutkintoon sisältyy myös kaikille tutkinnoille yhteisiä tutkinnon osia. Yhteiset tutkinnon osat ovat pakollisia ammatillista perustutkintoa suorittaville opiskelijoille, lisäksi huolehditaan myös muilla tavoin geneeristen/perustaitojen vahvistamisesta myös aikuisten osalta. Ammatillisten perustutkintojen vapaasti valittavista tutkinnon osista erillisinä tutkinnon osina luovutaan
Osaamisperusteiset ja asiakaslähtöiset opintopolut - tutkinnon suorittaminen ja osaamisen arviointi Siirrytään yhteen näyttöperusteiseen ja osaamisen hankkimistavasta riippumattomaan tapaan suorittaa ammatillinen tutkinto. luovutaan nykyisistä ns. oppilaitosmuotoisesta perustutkinnon suorittamistavasta sekä näyttötutkinnoista ja kehitetään niistä uusi näyttöperusteinen malli luovutaan tutkintotoimikuntien kanssa solmittavista tutkinnon järjestämissopimusmenettelystä (useita tuhansia sopimuksia) ja siirretään tutkinnon myöntämisoikeus koulutuksen järjestäjälle Puretaan merkittävästi rinnakkaista ja päällekkäistä hallintoa ja virtaviivaistetaan toimintaprosesseja. Henkilökohtaistamisen avulla varmistetaan, että kaikki ammatillista tutkintoa suorittavat saavat tarvitsemansa opetuksen ja ohjauksen saavuttaakseen tavoitteena olevan osaamisen. Osaaminen osoitetaan pääasiallisesti aidoissa työelämän tilanteissa Myös muut näyttöympäristöt mahdollisia erityisin perustein. Osaaminen arvioidaan tutkinnon osittain kuten nykyisin. Työ- ja elinkeinoelämällä vahva rooli osaamisen arvioinnissa ja laadun varmistuksessa Osaamisen arvioinnista vastaavat koulutuksen järjestäjän nimeämät arvioijat, joita on kaksi ja joista toinen edustaa koulutuksen järjestäjää ja toinen työelämää. Tutkintotoimikuntien tilalle perustetaan työelämätoimikunnat, joiden tehtävänä on mm. osaamisen laadunvarmistukseen ja tutkintojen kehittämiseen osallistuminen.
Osaamisperusteiset ja asiakaslähtöiset opintopolut - henkilökohtaistaminen Laajennetaan henkilökohtaistaminen kaikille ammatillista tutkintoa tai sen osaa suorittavalle Henkilökohtaistamisprosessissa valitaan ammatilliseen koulutukseen hakeutuvalle soveltuva tutkinto, tutkinnon osa tai muu osaamiskokonaisuus (perusopetuksen päättäneille perustutkinto edelleenkin ensisijainen lähtökohta). Tunnistetaan ja tunnustetaan olemassa oleva osaaminen. Suunnitellaan tarvittavan osaamisen hankkiminen ja osaamisen osoittaminen ja arviointi sekä tavoitteen saavuttamiseksi tarvittavat tukitoimet. Hakeutumiseen ja opiskelijaksi ottamiseen liittyvät henkilökohtaistamista koskevat vastuut ja menettelyt voivat poiketa hakeutumisväylän mukaan. Henkilökohtaistamisella turvataan opintopolun jatkuminen esim. virheellisen koulutusvalinnan jälkeen. Osaamisen tunnustaminen säädetään tutkintojen ja koulutuksen järjestäjän velvollisuudeksi keskitytään puuttuvan osaamisen hankkimiseen Turvataan riittävä opetus ja ohjaus kaikille asiakasryhmille. Koulutuksen järjestäjä laatii yhdessä tutkinnon suorittajan tai valmentavan koulutuksen opiskelijan kanssa henkilökohtaistamisesta asiakirjan (henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma) jatkossa yksi asiakirja.
Osaamisperusteiset ja asiakaslähtöiset koulutuspolut opintopolut osaamisen hankkiminen Tutkinnon suorittajalla ja opiskelijalla on oikeus saada tarvitsemaansa opetusta sekä henkilökohtaista ja muuta tarpeellista ohjausta, jonka perusteella hän voi saavuttaa tutkinnon tai koulutuksen perusteissa määritellyn osaamisen. Koulutuksen järjestäjä päättää ammattiosaamisen hankkimiseksi tarvittavan koulutuksen sisällöstä ja järjestämisestä tutkinnon ja valmentavan koulutuksen perusteiden mukaisesti. Koulutuksen järjestäjille nykyistä laajempi toimivalta rakentaa opintopolkuja ammatillisen koulutuksen eri toteuttamistavoista. Osana ammattiosaamisen hankkimiseksi tarvittavaa koulutusta voidaan järjestää opiskeluvalmiuksia tukevia opintoja tuetaan esim. maahanmuuttajien ja heikot perustaidot omaavien ammatillisen osaamisen kehittämistä ja työmarkkinakelpoisuutta VALMA-koulutusta voidaan hyödyntää nykyistä laajemmin tukemaan ammatillisen tutkinnon suorittamista. Erityisopetusta myös uudessa järjestelmässä. Opiskelijan, joka tarvitsee oppimisvaikeuksien, vamman, sairauden tai muun syyn vuoksi pitkäaikaista tai säännöllistä erityistä oppimisen ja opiskelun tukea tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaisten ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttamiseksi, opetusta tuetaan erityisopetuksena järjestettävällä erityisellä tuella
Työpaikalla tapahtuva oppiminen Lähtökohtana ohjattu ja tavoitteellinen oppiminen työpaikoilla selkeä, toimiva ja yhdenmukainen prosessi tarpeellinen tuki niin opiskelijalle/tutkinnon suorittajalle kuin työpaikalle koulutuksen järjestäjän vahvempi rooli oppimisen tukemisessa joustavuus, vaikuttavuus ja laatu Jatkossa kaksi päämuotoa sopia työpaikalla tapahtuvan oppimisen toteuttamisesta Koulutussopimus (ei-työsuhde) Oppisopimus (työsuhde) Lisäksi henkilökohtaistaminen mahdollistaa myös muut yksilölliset tavat oppia työtehtävien yhteydessä (esim. jo työssä olevat, jotka voivat opiskella työn yhteydessä, josta ei koidu velvoitteita työnantajalle) Koulutussopimus ja oppisopimus muodostavat kokonaisuuden, jonka puitteissa työpaikalla voidaan sopia tavoitteellisesta ja ohjatusta oppimisesta opiskelijan ja työnantajan kannalta kulloinkin soveltuvimmalla tavalla. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen pedagoginen prosessi mahdollisimman yhdenmukainen (käsitteet, sopimukset ja toimintamallit) Koulutussopimus ja oppisopimus suunnitellaan ja toteutetaan tutkinnon osittain opiskelijan ja työelämän tarpeiden mukaisesti. Opiskelijan asema turvataan siten, että jatkossakaan opinnot eivät keskeydy siirryttäessä saman koulutuksen järjestäjän sisällä esimerkiksi koulutussopimuksesta oppisopimuskoulutukseen tai päinvastoin.
Koulutussopimus Koulutussopimuksella opiskelija voi hankkia henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa tavoitteeksi asetettua osaamista työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä. Työpaikalla tapahtuvan oppiminen voi toteutua eri laajuisena, joten sen minimi- tai maksimimäärää ei määritellä. Koulutussopimuksella opiskeltaessa opiskelija ei ole työsuhteessa työpaikkaan Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että työpaikalla tapahtuva oppiminen järjestetään siten, että opiskelijalle asetetut osaamistavoitteet saavutetaan. Työpaikka ja koulutuksen järjestäjä molemmat nimeävät vastuuhenkilön työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjaamista varten koulutuksen järjestäjällä päävastuu pedagogisesta prosessista koulutuksen järjestäjän osalta opettajat vastaavat pääasiallisesti opiskelun ohjauksesta ja tuesta Työpaikka vastaa opiskelijan työturvallisuudesta työpaikalla tapahtuvan oppimisen aikana. Työpaikka ei maksa korvausta opiskelijalle Työpaikalle ei makseta korvausta koulutussopimuksen ajalta. Päätoimisella opiskelijalla on koulutussopimuksessa oikeus opintotukeen ja koulumatkatukeen (arvioidaan etuuksiin liittyvät muutostarpeet).
Oppisopimus Oppisopimuksella opiskelija voi hankkia henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa tavoitteeksi asetettua osaamista työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä. Oppisopimuskoulutus perustuu työ- tai virkasuhteeseen. Oppisopimuskoulutuksessa tavoitteena olevan osaamisen hankkiminen tapahtuu pääosin työpaikalla, ja sitä täydennetään tarvittaessa muissa oppimisympäristöissä tapahtuvalla osaamisen hankkimisella. Oppisopimuksen tekemisen edellytyksenä on, että opiskelija voi aidosti hankkia pääosan tavoitteena olevasta osaamisesta kyseisellä työpaikalla. Työpaikka ja koulutuksen järjestäjä molemmat nimeävät vastuullisen ohjaajan. Koulutuksen järjestäjä maksaa työnantajalle hakemuksesta koulutuskorvausta. Koulutuskorvauksesta sopivat koulutuksen järjestäjä ja työnantaja. Oppisopimukseen sovelletaan voimassa olevaa lainsäädäntöä vastaavasti pääosin työlainsäädäntöä.
Sopiminen Koulutuksen järjestäjä sopii kirjallisesti oppisopimuskoulutuksena tai koulutussopimuksena työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä tapahtuvasta osaamisen hankkimisesta työnantajan ja opiskelijan kanssa. Yrittäjän koulutussopimuksesta sopivat yrittäjä ja koulutuksen järjestäjä. Yhtenäisemmät puitteet sopimiselle Koulutuksen järjestäjällä on kokonaisvastuu työpaikalla tapahtuvasta osaamisen hankkimisesta. Koulutuksen järjestäjä vastaa sopimusten laadinnasta ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnittelusta. Oppisopimuksessa ja koulutussopimuksessa hyödynnetään henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa suunniteltua sisältöä siten, että tietosisältö on siirrettävissä työelämän kanssa sovittaviin sopimuksiin. Selkeä ja johdonmukainen kokonaisuus Päällekkäisen työn ja suunnittelun poistaminen työpaikalla tapahtuvan oppimisen toteuttamisessa
TE-hallinnon asiakkaiden osaamisen kehittämispalvelut Tutkintotavoitteinen ja osa ei-tutkintotavoitteisesta työvoimakoulutuksesta osaksi uutta ammatillisen koulutuksen järjestelmää Määrärahojen ja koulutuskokonaisuuksien siirroista on sovittu opetus- ja kulttuuriministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriöin välillä. Vuoden 2017 työvoimakoulutuksen hankintamäärärahasta ei tehdä siirtoja OKM:n valtionosuusrahoitukseen. Vuonna 2018 tehdään määrärahasiirrot siten, että TEM:n vastuulla olevaan kokonaisuuteen kohdentuisi vuonna 2018 maahanmuuttajien kotoutumiskoulutukseen ja työelämälähtöiseen ammatillisesti suuntautuneeseen koulutukseen yhteensä 112 M (josta kotoutumiskoulutuksen osuudeksi arvioitu 50 M ) ja OKM:n vastuulla olevaan ammatillisesti suuntautuneeseen koulutukseen siirrettäisiin 90 M. Pitkäkestoisen työvoimakoulutuksen tarjonta turvataan myös siirtymävaiheessa TEM:n ja OKM:n yhteistyönä.
TE-hallinnon asiakkaiden osaamisen kehittämispalvelut OKM:n vastuulla ovat 2018: Tutkintoon johtava toisen asteen ammatillinen koulutus (koko tutkinnon tai tutkinnon osien suorittaminen) Korkea-asteen tutkintoon johtava koulutus Aikuisten perusopetus (kaikki kolme edellä mainittua yhteensä 45 + 5 M ALV-siirtoosuudesta, koska myös OKM maksaa ALVin osasta koulutusta) Luku- ja kirjoitustaidottomien maahanmuuttajien koulutus (5 M ) Osa ei-tutkintoon johtavasta ammatillisesti suuntautuneesta koulutuksesta (35 M ) TEM:n vastuulla ovat 2018: Pääosa ei-tutkintoon johtavasta ammatillisesti suuntautuneesta koulutuksesta (60 M ) Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus (52 M )
Uusi rahoitusjärjestelmä - tavoitteita tukee osaamisperusteista ja asiakaslähtöistä toimintaa kannustaa tulokselliseen ja tehokkaaseen toimintaan tukee ja mahdollistaa yksilöllisten koulutuspolkujen rakentaminen (eri järjestämismuotojen yhdistely asiakkaiden tarpeiden mukaisesti, tutkintojen ja niiden osien suorittaminen, ei-tutkintotavoitteinen koulutus ym.) yhtenäinen ja nykyistä selkeämpi kokonaisuus ohjaa tehostamaan opiskeluprosesseja, aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamista ja lyhentämään koulutuspituuksia tunnistaa keskeiset kustannuksia aiheuttavat tekijät edistää oppisopimuskoulutusta ja työpaikalla tapahtuvan opiskelun järjestämistä turvaa rahoituksen riittävän/tarkoituksenmukaisen ennakoitavuuden
Uuden rahoitusjärjestelmän peruselementit - tavoitteet Perusrahoitus luo ennakoitavan perustan koulutuksen järjestämiselle luo puitteet tutkintojen ja niiden osien suorittamiselle sekä valmistavan koulutuksen järjestämiselle kaikille ammatillisen koulutuksen asiakasryhmille. Suoritusrahoitus ohjaa ja kannustaa koulutuksen järjestäjiä vastaamaan asiakkaiden osaamistarpeisiin tehokkaasti ja tuloksellisesti (mm. koulutuspituuksien lyhentäminen). Vaikuttavuusrahoitus kannustaa ja ohjaa koulutuksen järjestäjiä kohdentamaan koulutusta niille aloille, joilla on työvoimatarvetta, huolehtimaan koulutuksen työelämävastaavuudesta ja laadusta sekä tarjoamaan edellytyksiä jatko-opintoihin. Strategiarahoitus varmistaa esim. strategisten koulutuksen kehittämishankkeiden toteuttamista tukee koulutuksen järjestäjien strategista kehittämistoimintaa, ammattitaitokilpailujen järjestämistä, rakenteellista kehittämistä sekä äkillisiin rakennemuutostilanteisiin vastaamista.
Rahoitusjärjestelmästä yhtenäinen kokonaisuus yhteenveto Kaikki ammatillisen koulutuksen muodot yhtenäisen rahoitusjärjestelmän piirissä (peruskoulutus, lisäkoulutus, oppilaitosmuotoinen, oppisopimuskoulutus, erikoisoppilaitokset, OKM:lle siirtyvä työvoimakoulutus) Yhtenäiset suoritteet (opiskelijavuodet, tutkinnot, tutkinnon osat) kaikissa ammatillisen koulutuksen toteutusmuodoissa Yhtenäiset rahoituksen porrastuskertoimet kaikissa ammatillisen koulutuksen toteutusmuodoissa (kustannuskorit, erityinen tuki, koulutustausta ym.)
Toiminnan vaikuttavuuden ja tehokkuuden painoarvoa lisätään koulutuksen järjestäjien rahoituksessa yhteenveto Suoritusrahoituksen käyttöönotto (osa rahoituksesta määräytyy tutkintojen ja niiden osien perusteella) kannustaa ja ohjaa tunnustamaan aikaisempaa osaamista ja tehostamaan koulutusprosesseja ja lyhentämään koulutuspituuksia. Vaikuttavuusrahoituksen osuuden lisääminen ja mittariston kehittäminen -> toteutetun koulutuksen ja aikaansaatujen suoritteiden (tutkinnot ja niiden osat) vaikuttavuudella suurempi osuus rahoituksessa Vaikuttavuuden mittaamisessa otettaisiin työllistymisen ja jatkoopintoihin sijoittumisen ohella huomioon myös opiskelijapalaute. Lisäksi selvitetään muita soveltuvia mittareita.
Uusi ohjaus- ja säätelyjärjestelmä Vahvistetaan tulosohjauksen roolia koulutuksen järjestäjien ohjauksessa. Uusi ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja sääntelyjärjestelmäkokonaisuus muodostuu kolmesta elementistä: järjestämisluvat, suoritepäätökset, tulosohjaus. Järjestämisluvassa määritellään kullekin järjestäjälle kaikki se toiminta, johon järjestäjällä on oikeus, ja kaikki ne velvollisuudet, joita järjestäjälle on asetettu. (yksi lupa) Tulosohjausmenettelyssä asetetaan yhdessä OKM:n ja koulutuksen järjestäjien kanssa strategisia tavoitteita koskien mm. koulutustarjonnan suuntaamista. Vuotuisella suoritepäätöksellä myönnetään resurssit koulutuksen järjestäjälle. Toiminnan volyymin sääntely tapahtuu suoritepäätöksen avulla (tai osin järjestämisluvan puitteissa). Koulutuksen järjestäjien asiointia ja ohjausta varten otetaan käyttöön sähköinen järjestämislupa ja siihen kytkeytyvä asiointi- ja päätöksentekojärjestelmä (Oiva)
Miten koulutuksen järjestäjän toimintaa ohjataan? Järjestämislupa koulutustehtävä ja siihen liittyvät tarpeelliset määräykset puite toiminnalle tehtäväkokonaisuudet voivat olla järjestäjittäin erilaisia Ohjauskeskustelu/tulosohjausmenettely yhteisten strategisten tavoitteiden ja painopisteiden asettaminen koulutustarjonnalle ja järjestäjän toiminnalle asetettujen tavoitteiden seuranta OKM:lle pohja resurssien vuotuiselle kohdentamiselle (liikkumavaran puitteissa) Rahoitus suoritepäätöksellä vuotuiset resurssit koulutuksen järjestäjälle toiminnan laajuuden säätely opiskelijavuosimäärän puitteissa (valtaosa volyymistä joko järjestämisluvassa tai aikaisemman toteuman perusteella, pieni osa ministeriön harkinnan perusteella) rahoitusperusteet: rahoituselementit, porrastuskertoimet (alat, järjestämismuodot ym.)
Koulutuksen järjestäjärakenteen uudistaminen - lähtökohtia Väestökehitys ja muuttoliike: tarve varmistaa koulutuksen alueellinen saatavuus maan kaikissa osissa Osaamisvaatimusten kasvu ja muuttuminen: tarve turvata työelämän ja yksilöiden osaamistarpeisiin vastaamisen kannalta riittävän vahvat toimintaedellytykset Resurssien pienentyminen: hallituskauden aikana ammatillisen koulutuksen rahoitus vähenee n. 15 % Nykyisin ammatillisen koulutuksen järjestäjiä on 175 Kuntia ja kuntayhtymiä näistä on 45 yksityisoikeudellisia (oy, yhdistys, säätiö) näistä on 130 lisäksi valtio voi ylläpitää oppilaitoksia
Koulutuksen järjestäjärakenteen uudistaminen Käynnistetään koulutuksen järjestäjärakenteen kehittämisohjelma tavoitteena varmistua vahvasta, tuloksellisesta ja saatavilla olevasta ammatillisesta koulutuksesta tilanteessa, jossa rahoituskehys on vähenevä arvioidaan kaikkien ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestäjien ammatilliset ja taloudelliset edellytykset. Kirje lähetetty järjestäjille 5/2016 Koulutuksen järjestäjiä kannustetaan vapaaehtoisiin fuusioihin ylläpitäjäneutraliteetti huomioon ottaen. Fuusioita tuetaan harkinnanvaraisilla yksikköhinnan korotuksilla. Tasoa varaudutaan nostamaan tulevaisuudessa. Järjestäjärakenteen uudistamista tuetaan lisäksi siten, että valtion korvauksetta luovuttamien kiinteistöjen käyvän arvon palauttamista ei vaadita, mikäli kiinteistöjen myynnistä saatava kauppahinta tai muusta olosuhteiden muutoksesta johtuva omaisuuden käypä arvo käytetään ensisijaisesti ammatillisen koulutuksen kehittämiseen. Lisäksi tarkoitus edistää kiinteistöihin liittyviä järjestelyitä ja kiinteistöjen käytön tehokkuuden lisäämistä (mm. varainsiirtoveron kompensaation jatkaminen).
Reformin valmistelun aikataulu 5/2016 Rake-toimenpideohjelma käynnistyy 4-8/2016 Toimintaprosessien kehittämistoimet (ml. digitalisointi) käynnistyvät 5-9/2016 Tulosohjauspilotit käynnistyvät 3 + 9/2016 Rahoitusuudistuksen 1. vaiheen säädösmuutokset Eduskunnalle (vuoden 2017 säästöt) 4-9/2016 Reformin valmistelu eri foorumeilla (työpajat, netti ym.) 10/2016 Reformi -HE lausuntokierrokselle 1-2/2017 Reformi -HE eduskunnalle 2-6/2017 Uusien järjestämislupien valmistelu 2-6/2017 Asetusten valmistelu 6-8/2017 Uudistetut järjestämisluvat koulutuksen järjestäjille 1/2018 Uudistettu lainsäädäntö voimaan 1/2018 Reformin toimeenpanon tukitoimet jatkuvat