Ammatillisen koulutuksen reformi - keskeisiä ehdotuksia. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Transkriptio

1 Ammatillisen koulutuksen reformi - keskeisiä ehdotuksia Ylijohtaja Mika Tammilehto

2 Toimintasuunnitelman linjaukset Uudistetaan ammatillisen koulutuksen kokonaisuutta koskeva toimintalainsäädäntö: yksi laki, jossa lähtökohtana on osaamisperusteisuus ja asiakaslähtöisyys. Tehdään ammatillisen koulutuksen tutkintouudistus sekä kevennetään tutkintojärjestelmään liittyvää sääntelyä ja hallintoa Uudistetaan ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintoja ja hakupalveluja. Luodaan ja otetaan käyttöön uusi koulutussopimusmalli Käynnistetään koulutuksen järjestäjärakenteen kehittämisohjelma Uudistetaan ja digitalisoidaan ammatillisen koulutuksen järjestäjien toimintaprosesseja ja oppimisympäristöjä Uudistetaan ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä yhtenäiseksi kokonaisuudeksi Lisätään toiminnan vaikuttavuuden ja tehokkuuden painoarvoa rahoituksessa ja puretaan asiakaslähtöistä, tuloksellista ja tehokasta toimintaa rajoittavaa sääntelyä Uudistetaan ammatillisen koulutuksen säätely ja ohjausjärjestelmää siten, että kaikkea ammatillista koulutusta säädellään jatkossa yhdellä järjestämisluvalla. Uudistetaan ohjausjärjestelmää tuloksellisuuteen, laatuun ja vaikuttavuuteen painottuvaksi ja virtaviivaistetaan koulutuksen järjestäjien toiminnan ohjausta.

3 Osaamisperusteinen ja asiakaslähtöinen koulutus mitä tavoitellaan? Nopeampaa, oikea-aikaisempaa ja joustavampaa vastaamista työ- ja elinkeinoelämän ja yksilöiden muuttuviin osaamistarpeisiin Tarjontalähtöisyydestä kysyntälähtöisyyteen osaamistarpeet palveluiden rakentamisen lähtökohtana Uusia, joustavia ja asiakaslähtöisiä osaamisen kehittämispolkuja Opintopolut rakennetaan yksilön ja työelämän tarpeiden ja edellytysten mukaisesti (nuoret, työssäolevat, yrittäjät, työttömät, freelancerit, alanvaihtajat ) työelämälähtöisiä, joustavia ja tehokkaita koulutuksen toteuttamistapoja osaamisen kehittäminen monimuotoisissa oppimisympäristöissä (työpaikat, digi, oppilaitokset ) aiemmin ja eri tavoin hankitun osaamisen tunnustamisen ja henkilökohtaistamisen tehostamista - keskittyminen yksilöltä puuttuvan osaamisen hankkimiseen Parempaa laatua ja vaikuttavuutta Vahvempaa työelämäyhteistyötä Vahvempaa roolia työ- ja elinkeinoelämän kehittämisessä ja innovaatiotoiminnan tukemisessa.

4 Keskeisiä ehdotuksia Hakeutuminen ja koulutukseen pääsy Osaamisperusteiset ja asiakaslähtöiset koulutuspolut ja oppimisympäristöt Työpaikalla tapahtuva opiskelu: koulutussopimusselvitys Tutkintojen ja koulutuksen järjestäminen Rahoitus ja ohjaus

5 Koulutukseen hakeutuminen ja pääsy Tavoitteena mahdollistaa osaamisen kehittämispalveluihin hakeutuminen ja pääsy ympärivuotisesti Vapaa hakeutumisoikeus Osaamisen kehittämispalveluihin voi hakeutua eri väylien kautta Monipuoliset, avoimet ja kattavat sähköiset hakupalvelut omaehtoisen hakeutumisen tukena Jatkuva haku omaehtoisen hakeutumisen pääväyläksi hakeutuminen niin tutkintoihin, niiden osiin kuin ei-tutkintotavoitteiseen koulutukseen Yhteishaku perusopetuksen päättäneiden pääasiallinen hakuväylä ammatilliseen perustutkintoon ja valmentavaan koulutukseen. Yhteishaussa käytettävillä valintaperusteilla turvataan perusopetusta päättäneiden ja vailla perusasteen jälkeistä ammatillista tutkintoa olevien pääsy koulutukseen Lisäksi muut hakeutumisen muodot: TE-hallinnon asiakkaat (työvoimakoulutus), oppisopimuskoulutus, henkilöstökoulutus

6 Osaamisperusteiset ja asiakaslähtöiset koulutuspolut - tutkinnot ja muut osaamiskokonaisuudet Ammatillisen koulutuksen erilaisten asiakkaiden osaamistarpeisiin vastataan tutkinnoilla, tutkinnon osilla ja ei-tutkintotavoitteisella koulutuksella sekä valmentavilla koulutuksilla Ammatillisia tutkintoja olisivat ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto Perusasteen päättäneille ensisijainen ammatillinen tutkinto olisi jatkossakin ammatillinen perustutkinto. Ammatillisen koulutuksen tutkintorakennetta kehitettäisiin nykyistä joustavammaksi ja selkeämmäksi. Valmentavat koulutukset (valma & telma) säilyisivät nykyisellään Osaamispisteet käyttöön kaikissa ammatillisissa tutkinnoissa Ammatilliset tutkinnot koostuisivat nykyiseen tapaan ammatillisista tutkinnon osista Ammatilliseen perustutkintoon sisältyisi myös kaikille tutkinnoille yhteisiä tutkinnon osia Yhteiset tutkinnon osat olisivat pakollisia ammatillista perustutkintoa suorittaville opiskelijoille Ammatillisten perustutkintojen vapaasti valittavista tutkinnon osista erillisinä tutkinnon osina luovuttaisiin

7 Osaamisperusteiset ja asiakaslähtöiset koulutuspolut - henkilökohtaistaminen Kaikessa ammatillisessa koulutuksessa otettaisiin käyttöön yhtenäinen henkilökohtaistamisprosessi, joka soveltuisi kaikille ammatillisen koulutuksen asiakkaille Henkilökohtaistamisprosessissa valittaisiin ammatilliseen koulutukseen hakeutuvalle soveltuva tutkinto, tutkinnon osa tai muu osaamiskokonaisuus, tunnistettaisiin ja tunnustettaisiin olemassa oleva osaaminen, Suunniteltaisiin tarvittavan osaamisen hankkiminen ja osaamisen osoittaminen ja arviointi sekä tavoitteen saavuttamiseksi tarvittavat tukitoimet Lisäksi suunniteltaisiin tarvittavat toimenpiteet tutkinnon tai muun ammatillisen osaamiskokonaisuuden suorittamisen jälkeen työllistymisen tai jatko-opintoihin sijoittumisen tukemiseksi. Hakeutumiseen ja opiskelijaksi ottamiseen liittyvät henkilökohtaistamista koskevat vastuut ja menettelyt voisivat poiketa hakeutumisväylän mukaan Osaamisen tunnustaminen säädettäisiin tutkintojen ja koulutuksen järjestäjän velvollisuudeksi keskitytään puuttuvan osaamisen hankkimiseen Koulutuksen järjestäjä laatii yhdessä tutkinnon suorittajan tai valmentavan koulutuksen opiskelijan kanssa henkilökohtaistamisesta asiakirjan (henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma)

8 Osaamisperusteiset ja asiakaslähtöiset koulutuspolut - tutkinnon suorittaminen ja osaamisen arviointi Siirrytään yhteen näyttöperusteiseen ja osaamisen hankkimistavasta riippumattomaan tapaan suorittaa ammatillinen tutkinto. Ammatilliseen peruskoulutukseen perustuvasta ammatillisen perustutkinnon suorittamistavasta luovuttaisiin Henkilökohtaistamisen avulla varmistettaisiin, että kaikki ammatillista tutkintoa suorittavat saavat tarvitsemansa opetuksen ja ohjauksen tavoitteena olevan tutkinnon, tutkinnon osan tai muun osaamiskokonaisuuden suorittamiseksi Osaaminen osoitettaisiin pääasiallisesti aidoissa työelämän tilanteissa myös muut ympäristöt mahdollisia erityisin perustein Osaaminen arvioitaisiin tutkinnon osittain. Osaamisen arvioinnista vastaisivat koulutuksen järjestäjän nimeämät arvioijat, joita on kaksi ja joista toinen edustaa koulutuksen järjestäjää ja toinen työelämää. Koulutuksen järjestäjä antaisi ja allekirjoittaisi tutkintotodistuksen ja todistukset suoritetuista tutkinnon osista Ammatillisen osaamisen ja ammatillisten tutkintojen laadun varmistamiseen osallistuisivat valtakunnalliset toimielimet (työelämätoimikunnat)

9 Osaamisperusteiset ja asiakaslähtöiset koulutuspolut osaamisen hankkiminen Tutkinnon suorittajalla ja opiskelijalla on oikeus saada opetusta sekä henkilökohtaista ja muuta tarpeellista ohjausta, jonka perusteella hän voi saavuttaa tutkinnon tai koulutuksen perusteissa määritellyn ammattitaidon tai osaamisvaatimukset. Koulutuksen järjestäjä päättäisi ammattiosaamisen hankkimiseksi tarvittavan koulutuksen sisällöstä ja järjestämisestä tutkinnon ja valmentavan koulutuksen perusteiden mukaisesti Osana ammattiosaamisen hankkimiseksi tarvittavaa koulutusta voitaisiin järjestää opiskeluvalmiuksia tukevia opintoja Opiskelijan, joka tarvitsee oppimisvaikeuksien, vamman, sairauden tai muun syyn vuoksi pitkäaikaista tai säännöllistä erityistä oppimisen ja opiskelun tukea tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaisten ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttamiseksi, opetusta tuettaisiin erityisopetuksena järjestettävällä erityisellä tuella

10 Selvityshenkilöiden ehdotus koulutussopimukseksi ( ) Jatkossa kaksi työpaikalla tapahtuvan opiskelun toteuttamismuotoa Koulutussopimus (ei-työsuhde) Oppisopimus (työsuhde) Koulutussopimus korvaisi nykyisen työssäoppimisen Työpaikalla järjestettävä koulutusta säänneltäisiin ja hallinnoitaisiin yhtenä kokonaisuutena (käsitteet, sopimukset ja toimintamallit) Koulutussopimuksessa sovitaan työpaikalla järjestettävästä tavoitteellisesta ja ohjatusta opiskelusta. Työpaikan, koulutuksen järjestäjän ja opiskelijan välinen sopimus Soveltuu tutkinto- ja ei-tutkintotavoitteiseen koulutukseen, erilaisissa työympäristöissä. Sopijapuolina opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja. Koulutussopimus sisällytetään opiskelijan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan Koulutuksen järjestäjä nimeäisi vastuullisen opettajan ja työpaikka työpaikkaohjaajan Työnantajalle ei koulutussopimuksessa lähtökohtaisesti maksettaisi koulutuskorvausta. Opiskelijalle ei maksettaisi työpaikalla opiskelusta korvausta.

11 Luonnos uudeksi ohjausjärjestelmäksi

12 Miten koulutuksen järjestäjän toimintaa ohjattaisiin? Järjestämislupa koulutustehtävä ja siihen liittyvät tarpeelliset määräykset puite toiminnalle tehtävät voivat olla järjestäjittäin erilaisia Ohjauskeskustelu yhteisen tilannekuvan muodostaminen toimintaympäristöstä ja tarpeista yhteisten strategisten tavoitteiden ja painopisteiden asettaminen koulutustarjonnalle ja palveluille järjestäjän sitoutuminen yhdessä alueen/alan työ- ja elinkeinoelämän sekä okm:n kanssa asetettuihin tavoitteisiin ja painopisteisiin sekä työnjakoon asetettujen tavoitteiden seuranta OKM:lle pohja resurssien vuotuiselle kohdentamiselle (liikkumavaran puitteissa) Rahoitus suoritepäätöksellä resurssit koulutuksen järjestäjälle toiminnan laajuuden säätely opiskelijavuosimäärän puitteissa (osa volyymistä joko järjestämisluvassa tai aikaisemman toteuman perusteella, osa ministeriön harkinnan perusteella) rahoitusperusteet: rahoituselementit, porrastuskertoimet (alat, järjestämismuodot ym.)

13 Uusi rahoitusjärjestelmä - tavoitteita tukee osaamisperusteista ja asiakaslähtöistä toimintaa kannustaa tulokselliseen ja tehokkaaseen toimintaan tukee ja mahdollistaa yksilöllisten koulutuspolkujen rakentaminen (eri järjestämismuotojen yhdistely asiakkaiden tarpeiden mukaisesti, tutkintojen ja niiden osien suorittaminen, ei-tutkintotavoitteinen koulutus ym.) yhtenäinen ja nykyistä selkeämpi kokonaisuus ohjaa tehostamaan opiskeluprosesseja, aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamista ja lyhentämään koulutuspituuksia tunnistaa keskeiset kustannuksia aiheuttavat tekijät edistää oppisopimuskoulutusta ja työpaikalla tapahtuvan opiskelun järjestämistä turvaa rahoituksen riittävän/tarkoituksenmukaisen ennakoitavuuden

14 Uusi rahoitusjärjestelmä Uusi ammatillisen koulutuksen rahoitusmalli muodostuisi neljästä peruselementistä: perusrahoituksesta, suoritusrahoituksesta, vaikuttavuusrahoituksesta ja strategiarahoituksesta. Rahoitus myönnetään ja maksetaan koulutuksen järjestäjälle. Rahoitus on laskennallista ja koulutuksen järjestäjä päättää sen käytöstä. Yhtenäisen rahoitusjärjestelmän puitteissa rahoitettaisiin kaikkea ammatillista koulutusta. Ammatillisen koulutuksen kokonaisrahoituksen taso määräytyisi valtion talousarviossa ja sitä tarkistettaisiin vuosittain indeksillä.

15 Uusi rahoitusjärjestelmä Perusrahoituksen tarkoituksena on osaltaan luoda ennakoitavaa perustaa koulutuksen järjestämiselle ja puitteet tutkintojen ja niiden osien suorittamiselle sekä valmistavan koulutuksen järjestämiselle kaikille ammatillisen koulutuksen asiakasryhmille. Suoritusrahoituksen tehtävänä olisi ohjata ja kannustaa koulutuksen järjestäjiä vastaamaan asiakkaiden osaamistarpeisiin tehokkaasti (mm. koulutuspituuksien lyhentäminen). Vaikuttavuusrahoituksen tavoitteena on kannustaa ja ohjata koulutuksen järjestäjiä kohdentamaan koulutusta niille aloille, joilla on työvoimatarvetta, huolehtimaan koulutuksen työelämävastaavuudesta ja laadusta sekä tarjoamaan edellytyksiä jatko-opintoihin. Strategiarahoituksella huolehdittaisiin esim. strategisten koulutuksen kehittämishankkeiden toteuttamisesta, tuettaisiin järjestäjien strategiaansa perustuvaa kehittämistoimintaa, ammattitaitokilpailujen järjestämistä, rakenteellista kehittämistä sekä äkillisiin rakennemuutostilanteisiin vastaamisesta

16 Perusominaisuuksia Rahoituksessa käytettäisiin sekä kustannuseroja, että kohderyhmien ominaisuuksia huomioon ottavia rahoituskertoimia Porrastukset asetetaan ja niitä tarkistetaan kerättävien kustannustietojen perusteella. Nykyistä kustannusrakennetta ei kuitenkaan sellaisenaan oteta lähtökohdaksi. Jatkossa samat ala/tutkintokohtaiset porrastukset/kustannuskorit koskisivat molempia järjestämismuotoja (oppisopimus, oppilaitosmuotoinen) ja niin perustutkintoihin kuin ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin valmistavaa koulutusta. Oppisopimuskoulutuksen saamiseksi tasavertaisemmaksi koulutusvaihtoehdoksi järjestämismuotokohtaiset kertoimet joko asetettaisiin samoiksi tai niiden välistä eroa pienennettäisiin merkittävästi nykyisestä. Henkilöstökoulutuksessa huomioitaisiin alentavana tekijänä ulkopuolinen rahoitusosuus. Valmistavasta koulutuksesta voitaisiin periä opiskelijalta kohtuullisia maksuja. Maksuja ei kuitenkaan perittäisi silloin kun kyseessä on perusopetuksen päättänyt tai muu vailla perusasteen jälkeistä ammatillista tutkintoa suorittava henkilö tai TE-hallinnon asiakas (vrt. työvoimakoulutukseen osallistunut). Yksityisille koulutuksen järjestäjille korvattaisiin vuosittain arvonlisävero toteutuman mukaisesti. Ammatillisen perustutkinnon ja lukio-opintojen sekä ylioppilastutkinnon yhtäaikainen suorittaminen rahoitettaisiin ammatillisen koulutuksen perusrahoituksen puitteissa, samoin periaattein kuin nykyisin.

17 Porrastustekijät

18 RAHOITUKSEN JAKAUTUMINEN Kokonaisrahoitus = perusrahoitus + suoritusrahoitus + vaikuttavuusrahoitus + strategiarahoitus Laskennallinen rahoitus = perusrahoitus (x%)+ suoritusrahoitus (x%) + vaikuttavuusrahoitus (x%) = 100 % Strategiarahoitus = laskennallisen rahoituksen lisäksi vähintään x % ja enintään x % laskennallisesta rahoituksesta. Esimerkki, jossa kokonaisrahoitus 1,995 mrd. josta laskennallista rahoitusta 1,9 mrd. euroa ja strategiarahoitusta 95 milj. (5%) JOS VAIKUTTAVUUSRAHOITUS olisi %, se olisi 1,9 miljardista miljoonaa Vuonna 2012 ammatillisen tutkinnon suorittaneista oli vuoden 2013 lopussa 68 % työllisenä, 8 % opiskelijana ja 17 % työttömänä Luonnos JOS SUORITUSRAHOITUS olisi %, se olisi 1,9 miljardista miljoonaa Jos tutkinnonosien pisteet muodostaisivat esim. noin kolme neljäsosaa suoritusrahoituksesta se olisi miljoonaa Tällöin tutkinnoista maksettava yksi neljäsosa olisi miljoonaa JOS PERUSRAHOITUS olisi %, se olisi 1,9 miljardista miljoonaa Jos historian perusteella määräytyisi 3/5 perusrahoituksesta, se olisi M Tällöin vuosittain OKM:n kohdentamaksi jäisi kaksi viidesosaa perusrahoituksesta eli miljoonaa Historiaan perustuva ja OKM:n kohdentama osuus vaihtelisi vuosittain tarpeen mukaan Vuonna 2014 opetushallinnon alaisessa koulutuksessa suoritettiin yhteensä tutkintoa (joista ilman aikaisempaa tutkintoa oli noin 48 %): - oppilaitosmuotoisen perustutkintoja (ei aikaisempaa n. 63 %) - oppilaitosmuotoisen lisäkoulutuksessa (ei aikaisempaa n. 17 %) - oppisopimusmuotoisen perustutkintoja 5000 (ei aikaisempaa n. 34 %) - oppisopimusmuotoisen lisäkoulutuksessa 7500 (ei aikaisempaa n. 12 %) Laskennallisessa mallissa tutkinnon osista ja tutkinnoista maksettava osuus vaihtelisi vuosittain kulloistenkin suoritteiden suhteellisten osuuksien perusteella V.2014 rahoituksen opiskelija /opiskelijatyövuosimäärä oli yhteensä : - oppilaitosmuotoinen perustutkintokoulutus oppilaitosmuotoinen lisäkoulutus oppisopimusmuotoinen perustutkintokoulutus oppisopimusmuotoinen lisäkoulutus Koulutusmuotopainotuksella (1,0-0,8-0,55-0,3) Historian perusteella määräytyvä kolme viidesosaa olisi painottamattomista opiskelijavuosista ja painotetuista OKM:n kohdentama kaksi viidesosaa olisi painottamattomista opiskelijavuosista ja painotetuista S t r a t e g i a r a h o i t u s