Lapsityö perheväkivaltaa kokeneiden ja todistaneiden lasten kanssa Tampereen ensi ja turvakoti ry:ssä Anne Tiainen 2011
Lapsityön historiaa vensi ja turvakotien liiton järjestämä Lapsen aika koulutus 1997 2001 vtavoitteena oli kehittää ja tuoda käyttöön väkivaltaa todistaneille ja kokeneille 3 18 vuotiaille yksilö ja ryhmätyömuotoja vtarkoituksena oli kouluttaa jäsenyhdistysten työntekijöitä lasten kanssa tehtävään työhön vlapsi näkyväksi ja tasavertaiseksi asiakkaaksi vlapsityö pysyväksi työmuodoksi ensi ja turvakodin laitos ja avopalveluihin Anne Tiainen 2008
Lapsityön tavoitteet vmahdollisuus ikätason mukaiseen perheväkivallan käsittelyyn vperheväkivaltakokemusten jäsentäminen, tapahtumien sanottaminen vselviytymiskeinojen tunnistaminen ja tukeminen vläheisverkostojen kartoittaminen vlapsen avuntarpeen ja jatkohoidon kartoitus ja järjestäminen vvanhempien ohjaaminen omaan työskentelyyn Anne Tiainen 2008
Lapsityössä huomioitavia asioita vlapsella on oltava vanhempien lupa vlapsella tieto, kenelle asioista kerrotaan vlapsen ikätason mukainen työskentely vlapsella sama työntekijä koko ajan vlapsella on tieto tapaamisista vlapselle rauhallinen tila työskentelyyn vlapsen tapaamisiin liittyy aina iloa ja mukavaa tekemistä vtyöntekijän tehtävänä on kuvailla lapsen kokemusta perheen tilanteesta vanhemmille ja sosiaalityöntekijälle Anne Tiainen 2008
Lapsityön menetelmät vleikki: nukkekoti, hälytysajoneuvot vtunnekortit: vahvuuskortit, perhekortit vpelit: Lautapelit vkädentaidot: huovutus, kipsi, tunnenaamio, unisieppari vperhekuva piirtäen, maalaten tai kuvilla vkehonkuva vsarjakuva vtunnekartta vtunnelabyrintti vsadut, tarinat ja tunnekirjat Anne Tiainen 2008 vhaastattelulomakkeet
Huoli lapsesta, jonka perheessä väkivaltaa Sosiaalityöntekijän, turvakodin työntekijän, yhteistyötahon soitto Maksusitoumus sosiaalitoimelta Vanhemman soitto Tutustumisajan sopiminen Tutustumiskäynti; mukana ainakin lapsi/lapset ja lähivanhempi Lapsityön käyntikerrat sovitaan 1käyntikerta tutustuminen, turvallisuus, perhekuva 1käyntikerta verkostot, havainnointi 1käyntikerta oma keho, tunteet, havainnointi 1käyntikerta vahvuudet, selviytymiskeinot 1käyntikerta tapaamisten tarkastelua, jatkosuunnitelma Neuvottelu; vanhemmat, sosiaalityöntekijä, mahdollisesti lapsi ja lapsityöntekijä Työskentelyä jatketaan Työskentely Puhurissa jatkuu Siirto toiselle hoitavalle taholle
Elävä päiväkirja kuinka työ syntyi Anne Tiainen 2011
Työn syntyhistoria Halusta / tarpeesta Tarkastella tehtyä työtä Arvioida työn kehittämistä Arvioida työn merkitystä Anne Tiainen 2011
Lapsi dokumenteissa 1998 1999 Lapsista kirjattu ainoastaan henkilötiedot, lasten kokemuksia ei kirjattu Kirjaukset myös aikuisista niukat. Lomakkeiden kohta Lapseen kohdistunut väkivalta ainoastaan muutamassa paperissa ympyröity 2000 Lapsille lisälehtiä, joissa kirjattu havaintoja lapsesta ja hieman lapsen tarinaa Kirjaukset aikuiskeskeisiä: lapsen kokemukset vanhemman kertoman kautta 2001 Ensimmäiset kirjaukset lapsen ohjaamisesta yksilötyöhön lapsityöntekijälle 2002 Lasten havainnointilomake, johon arjen havainnot sekä kirjaukset lapsen yksilötyöstä (ks. liite 6) Lapselle nimetty oma työntekijä 2004 Uusi versio lapsen lomakkeesta, johon mahdollisuus liittää lisälehtiä havaintoja varten Tulohaastattelulomakkeet lapsille Anne Tiainen 2011
Kriisityö Tavataan lasta 1 3 kertaa. Työ tapahtuu kriisitilanteessa. Lähes poikkeuksetta turvakodilla tehtävää. Lisäksi neuvottelut. Tilanteen vakauttaminen, kriisityöhön johtaneen tilanteen purkaminen, tiedon antaminen, jatkotyöskentelyn arviointi, konkreettisen turvallisuuden takaaminen, jatkotyön arviointi. Haastattelulomakkeet, perhekuva, leikki, kortit, keskustelu Kartoittava työ Tavataan lasta vähintään viisi kertaa. Lisäksi neuvottelut. Lapsen voinnin arviointi, itsetunnon vahvistaminen, kokemusten kuuleminen, turvaverkon kartoittaminen, turvallisuuden tunteen lisääminen, jatkotyön arviointi Perhekuva, tunnekartta, tunnelabyrintti, leikki, sadut, keskustelu, kädentaidot (huovutus, kipsikäsi, unisieppari ym.), sarjakuva, kehonkuva, haastattelulomakkeet, pelit A.T ja R.H 2010
Kannatteleva työ Tavataan lasta yli 10 kertaa yhtäjaksoisesti. Lähes poikkeuksetta Puhurissa tehtävää. Lisäksi neuvottelut. Kokemusten kuuleminen, turvaverkon kartoittaminen ja vahvistaminen, turvallisuuden tunteen lisääminen, itsetunnon vahvistaminen, jatkotyön arviointi Tunnekartta ja labyrintti, kädentaidot, leikki, pelit, keskustelu, sadut, valokuvatyöskentely Uusija asiakkuus Lapsella useita eri aikaan tapahtuvia asiakkuusjaksoja. Tilanteen purku ja uudelleen arviointi Perhekuva, leikki, keskustelu, kortit, tunnelabyrintti, pelit A.T ja R.H 2010
Ensimmäinen vaihe (projektia edeltävä) Toinen vaihe (1997 2004) Kolmas vaihe (vuodesta 2005 alkaen) Työn taustalla olevat Suojeluperiaate Lapsen oikeudet vahvistuvat: lapsella oikeus Lapsilähtöisyys periaatteet Avun suodattumisen periaate: osallisuuteen itseään koskevissa asioissa (käsitys laajenee) auttaminen edellyttää vanhempien kautta Traumatietoisuus Traumaviitekehys toimimista Ajatuksia lapsilähtöisyydestä Turvallisuus Lapsuus onnellista aikaa Toiminnallisuus Aikuiskeskeisyys Käsitys lapsesta Lapsi haavoittuva, Lapset tietoisia perheväkivallasta, kyvykkäitä Lapsi kykenevä, tunteva ja tahtova. Aktiivinen relationaalinen, lojaali, kykenemätön käsittelemään myös vaikeita asioita. Lapsi toimija perheväkivaltatilanteissa. käsittelemään vaikeita asioita. Lapsi nähdään tarvitsee suojelua, haavoittuu väkivallasta. Lapsi myös haavoittuva ja tarvitsee suojelua. perhesuhteiden kautta. Lapsen yksilöllisyys huomioon. Käsitys Perheväkivalta aikuisten välinen ongelma. Perheväkivalta traumatisoivaa vallankäyttöä, Perheväkivalta traumatisoivaa vallankäyttöä. Lapsi perheväkivallasta Vanhemmat osapuolia. jossa erotettavissa uhrit ja tekijä. Lapsi myös kokijana väkivallan muodosta riippumatta. osapuolena. Lapsen asema työssä Perushoito, ruokkiminen, leikkiminen ja hyvien Resurssien mukaan vaihteleva asema. Lapsella oma asiakkuus: oma työntekijä, omat hetkien tarjoaminen. Väkivaltatyön ulkopuolella. Aikuiseen nähden toissijainen. kirjaukset, oma aika ja tila. Lapsille suunnattu oma Ei asiakkuutta, työskentelyn jatke. Lapsia aletaan havainnoida ja huomioida palvelu Puhurissa. Lapsen tasavertaisuus aikuisen yksilöinä. Ryhmät + yksilötyö alkavat kanssa ei toteudu. Ongelmat/ haasteet Perheväkivallan salaisuusluonne säilyy, lapsi ei Avun piiriin tulevat lapset eriarvoisessa Lapsityön integrointi onnistuneesti vanhempien saa apua. asemassa. työn kanssa. Perhesuhteet lapsen edun edelle: suojellaan Onko työskentely lapsen kannalta turvallista? Onko lapsilähtöisyys sisäistetty periaate? ideaa perheestä, ei lasta. Onko työ lapsi vai työntekijälähtöistä? Alle 3 vuotiaiden lasten ja teini ikäisten auttaminen? Tiedon tuottajan rooli?
Kysymyksiä? lapsi tiedon tuottajana, vaarantuuko lapsen turvallisuus oikeus osallisuuteen, vastuutetaanko lasta perheväkivallasta ja oikeus osallisuuteen kääntyy lasta vastaan tasavertainen asiakkuus aikuisen kanssa, onko mahdollista tai tavoiteltavaa koska aikuinen on aina valtasuhteessa lapseen lapsen tapa kertoa ei useimmiten ole verbaalinen, taito lukea, kuulla ja havainnoida lapsen muulla tavalla tuottamaa tarinaa lapsen kanssa tehtävän työn perusteleminen aina uudestaan, lapsi katoaa helposti lapsen kanssa tehtävän työn merkitys, traumatyö. Onko muunlainen lapsen kanssa tehtävä työ yhtä arvokasta? työn tuottavuus, saadaanko rahoille vastinetta? Anne Tiainen 2011
Lapsilähtöisen perheväkivaltatyön kulmakiviä Lapsen moninaiset perheväkivaltakokemukset ja aktiivinen toimijuus Turvallisuuden arvioiminen ja turvallisuuden tunteen vahvistaminen Perheväkivaltasalaisuuden murtaminen ja tiedon antaminen Lapsentahtisuus ja yksilöllisyyden kunnioittaminen Lapsen erilaisten ilmaisutapojen havainnointi ja toiminnallisuus Lapsen antaman tiedon arvostaminen Selviytymisen ja voimavarojen tukeminen Tieto ja ymmärrys perheväkivallan aiheuttamasta traumasta Lapsen äänen kuuluvaksi tekeminen vanhemmille ja muille aikuisille Anne Tiainen 2011
Kuuntelija Pupu Tämä tarina kertoo pupusta. Pupun nimi on kuuntelija. Kuuntelija on todella utelias, reipas ja innokas pikku pupu. Sen omistan tietysti minä. Pupun tekeminen oli vaikeaa, mutta loppujen lopuksi siitä tuli söpö. Pupun tehtävä on kuunnella tarkkaan mitä sille sanotaan ja saada kaikille todella hyvä mieli. Kuuntelija on luotettava kaveri, se osaa pitää salaisuudet ja lohduttaa, kun on hätä. Kuuntelija osaa myös halata ihanasti. Myös kuuntelijalla on oma tapansa kertoa tunteensa. Kun sen korvat ovat pystyssä, se on iloinen ja onnellinen. Kun sen korvat ovat alaspäin, pupu on surullinen. Mutta kun korvat ovat silmien edessä, pupu pelkää. Kuuntelija on ainoa pupu, joka ei sano sanakaan yhtään mistään asiasta. Olen onnellinen, koska minulla on KUUNTELIJA! (Tyttö 9v) Anne Tiainen 2011