Perheneuvolatyöntekijän näkökulma sosioemotionaalisen tilanteen tutkimiseen 30.1.2013 Sirkku Rahikkala johtava psykologi, psykoterapeutti vet Tampereen perheneuvola Mitä perheneuvolapalvelu on? Kasvatus- ja perheneuvonta (sosiaalihuoltolaki ja asetus 1983) Lapsen ja perheen hyvinvointiin tähtäävää lääketieteellistä, psykologista ja sosiaalista tutkimusta, hoitoa sekä ohjausta ja neuvontaa Moniammatillisuus ja lapsilähtöisyys 30.1..2013 Sirkku Rahikkala 1
Mitä perheneuvolapalvelu on? Palvelut on tarkoitettu yleensä alle 13-vuotiaille lapsille ja heidän perheilleen Lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyvät kysymykset Lasten ja varhaisnuorten mielenterveyden edistäminen ja tukeminen Vanhemmuuteen liittyvät kysymykset Pari- ja perhesuhdeongelmat Perheasioiden sovittelu Lapsilähtöisyys/lapsen näkökulma? Miltä aikuisten kuvaama pulmatilanne näyttää lapsen näkökulmasta? Pyydetään lapsen tunne-elämän tutkimista Perheneuvolassa työskentely on moniammatillista Lapsen mielen tutkiminen ja ymmärtäminen on psykologin asiantuntijuusaluetta, ammatillista ydinosaamista 30.1.2013 Sirkku Rahikkala 2
Lapsilähtöisyys/lapsen näkökulma? Lapsen tunne-elämän tutkimisen ammattikäytäntö edellyttää kykyä soveltaa käytäntöön lapsen kehityksestä, kehityksen häiriöistä ja niihin vaikuttavista tekijöistä opittua tietoa Tarve oman työn jatkuvaan tutkimiseen ja kehittämiseen Työn kehittämiskohteeksi lapsen tunne-elämän tutkiminen Aloitettiin Jyväskylän perheneuvolassa 2001 Miten pystymme lisäämään ymmärrystä lapsesta perheessä ja lapsen kasvuympäristössä, mikä on lapsen etu? Mitä lapsen tunne-elämällä tarkoitetaan? Metodologiset kysymykset? Mihin päätelmämme perustuvat? Mihin saatua arviointi- ja tutkimustietoa käytetään? 3
Työn kehittämiskohteeksi lapsen tunne-elämän tutkiminen Kehittämistyötä ohjasi Jarl Walström Psykologi Sanna Raasakan Kasvatus- ja perheneuvonnan erikoistumiskoulutuksen lopputyö vuonna 2003: Lapsen tunne-elämän tutkimus Oppimisretki psykologin ammattikäytäntöön perheneuvolatyössä Työn kehittämiskohteeksi lapsen tunne-elämän tutkiminen Tampereen perheneuvolassa lapsen tunneelämän tutkimus työn kehittämisen kohteeksi 2009 Tutkimusprosessin kuvaus Tutkimusnäkökulmat Tutkimuspalautteen antaminen 4
Lapsen tunne-elämän tutkimusprosessi Mikä on lapsen ongelma? Tarvitaanko yksilötutkimusta? Yksilötutkimukselle asetetut kysymykset? Tutkimusnäkökulmien ja tutkimusmenetelmien valinta? Tutkimustulosten kokoaminen ja palaute Mikä on ongelma? Ongelman kuvaus vanhempien sekä lapsen itsensä kertomana Muiden lapsen kanssa toimivien kuvaukset ongelmasta Mihin eri osapuolet toivovat muutosta? Missä pitäisi tapahtua muutos, jotta ongelma lapsen näkökulmasta helpottuisi? 5
Tarvitaanko yksilötutkimusta? Saadaanko ymmärrys lapsen tilanteesta muuten kuin lasta yksilöllisesti tutkimalla? Onko tietoa riittävästi työskentelysuunnitelman tekemiseen ilman lapsen yksilötutkimuksia? Resurssikysymys: lapsen yksilötutkimus on iso työpanos Toisaalta lapsen yksilöllinen tutkiminen on lapsen näkökulman kunnioittamista, lapsen sisäisen kokemusmaailman esille saamista ja lapsen käyttäytymisen ymmärrettäväksi tekemistä Yksilötutkimukselle asetetut kysymykset? Tutkimukselle asetettujen kysymysten jäsentäminen etukäteen yhdessä tutkimusta toivovan tahon kanssa Miten laaja tutkimus tarvitaan? Tutkimus on kuitenkin aina yksilöllisesti etenevä prosessi, jossa tutkija on avoin lapsen tuottamalle/muulle tutkimuksen aikana esiintulevalle tiedolle 6
Tutkimusnäkökulmien ja tutkimusmenetelmien valinta Mistä näkökulmista lapsen tunne-elämää ja persoonallisuuden kehitystä voidaan jäsentää? Tutkimusmenetelmien valinta tapahtuu valittujen näkökulmien pohjalta Tutkimusnäkökulmat Lapsen kehityshistoria ja varhaiset vuorovaikutussuhteet Tunteet ja mieliala Lapsen minäkuva Sosiaaliset taidot ja käyttäytyminen Selviytymiskeinot ja vahvuudet 7
Lapsen kehityshistoria ja varhaiset vuorovaikutussuhteet Lapsen kehityshistoria, kiintymyssuhde ja varhainen vuorovaikutus hoitavaan aikuiseen, perheen historia, traumaattiset tapahtumat lapsen/perheen elämässä ja nykyiset perhesuhteet Tutkimusmenetelmiä, mm: Viivi-lomake, Tikapuulomake, Kiintymyssuhdetarinoiden täydentäminen (Attachment Story Completion Test, Attachment Doll Play Assesment Description), DUSS tarinat, MIM, FRT, Perhepiirros, Verkostokartta, Nalle-kortit, CAT, MAPS, Elämänjana, Trauma-kysely, perhevalokuvat yms. havainnointi perhekäynneillä, vanhempien haastattelu ym. Lapsen minäkuva Miten lapsi kuvaa itseään, millainen hän on? Miten lapsi arvioi itseään? Lapsen merkitysmaailma, ajattelumallit, selitykset tapahtumille, syy- ja seuraussuhteet, uskomukset, sisäinen puhe. Lapsen psykoseksuaalinen kehitys Tutkimusmenetelmiä, mm: Haastattelu lapsi/vanhemmat/muut, havainnointi esim. peli- ja leikkitilanteessa, Minäkuva -lomakkeet, SDQ, CDI, lauseentäydennys, HTP, Perhepiirros, muut piirrostehtävät, Vahvuuskortit, Hyvien asioiden talo, huolten talo, unelmien talo, Elämän tärkeät tapahtumat, Pesäpuun avaintarinat yms. 8
Tunteet ja mieliala Mieliala? Tunteiden kehitys: tunteiden nimeäminen/tunnistaminen, tunteiden ilmaisu ja säätely, empatia/toisen tunteiden havaitseminen Tutkimusmenetelmiä, mm: Vanhempien haastattelu, Viivi-lomake, Lapsen haastattelu, havainnointi, ulkoinen olemus, CDI, SCARED -38, Mitä ajattelen itsestäni - lomake, SDQ, Mielialamittari, Tunnepiirakka, Tunnesydän, Tunneruletti, Lauseentäydennys, FRT, CAT, HTP, Sosiaaliset kuvatarinat, Nepsy II sosiaalisen havaitsemisen tehtävät, Autismikirjon mittarit, yms. Sosiaaliset taidot ja käyttäytyminen Käyttäytyminen, ikätasoinen toiminta/leikki/koulutyö/harrastukset? Sosiaaliset taidot, yhteistyötaidot, kaveritaidot ja suhteet, suhteet aikuisiin? Tutkimusmenetelmiä, mm: haastattelu lapsi/vanhemmat/ opettaja, havainnointi, Viivi lomake, Verkostokartta, FAST, pelitilanteet, FRT, Perhepiirros, MIM, Ados, Sosiaaliset kuvatarinat, Sosiaalisia tilanteita kuvaavien tarinoiden jatkaminen, Nepsy II sosiaalisen havaitsemisen tehtävät, yms. 9
Selviytymiskeinot ja vahvuudet Selviytymiskeinot, miten lapsi ratkaisee ongelmia/hankalia tilanteita? Suojaavat tekijät lapsessa, perheessä, ympäristössä? Suojaavat tekijät: koulumenestys, temperamentti, läheinen ihmissuhde, harrastus, josta tulee mielihyvää Tutkimusmenetelmiä, mm: Haastattelu lapsi/vanhemmat/opettaja, Arthur Becker-Weidemanin kysymykset: Onnistumiset, Piirtäminen, sarjakuvat, Verkostokartta, huomio tukeviin/tärkeisiin/auttaviin ihmisiin, Lapsen temperamentti, Minäkuvakyselyt, Mitä ajattelen itsestäni -lomakkeet, Vahvuuskortit, kognitiiviset testit: WPPSI, WISC, yms. Tutkimustulosten kokoaminen ja palaute Lapsen yksilötapaamisilla saadun tiedon yhdistäminen muuhun, vanhemmilta, lapsen kasvuympäristöstä tai muilta tahoilta saatuun tietoon Tutkimustiedon analysointi ja tutkimuskysymyksiin vastaaminen -> mitä päätelmiä voidaan tehdä, mitä lisäkysymyksiä syntyy Yhteenvedon tai lausunnon kokoaminen ymmärrettävällä kielellä 10
Tutkimustulosten kokoaminen ja palaute Palautekeskustelu vanhempien ja tarvittaessa muiden lapsen kanssa toimivien kanssa Palautekeskustelun tavoite lisätä vanhempien ja muiden aikuisten ymmärrystä lapsesta Palautekeskustelu, kuten koko tutkimusprosessi voi toimia intervention tavoin sekä lapselle että koko perheelle Asiantuntija tuo lapsen äänen kuuluviin, kuuntelee vanhempaa, yhteistyössä etsitään lapsen parasta ja tehdään suunnitelma jatkotoimenpiteistä Lapsen mielen mielenkiintoinen maailma! Kiitos! 11