UURAISTEN KUNTA TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Kunnanhallitus 30.3.2015, 101 Kunnanvaltuusto 26.5.2015, 26

UURAISTEN KUNTA TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Kunnanhallitus 30.3.2015, 101 Kunnanvaltuusto 26.5.2015, 26

SISÄLLYSLUETTELO KUNNANJOHTAJAN KATSAUS...3 Kunnan hallinto...5 Taloudellinen kehitys...7 Tilikauden tuloksen muodostuminen... 10 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut (ulkoinen)... 10 Rahoituslaskelma... 12 Tase... 15 Kunnan kokonaistulot ja -menot (ulkoinen)... 18 Kuntakonsernin toiminta ja talous... 19 Konsernitilinpäätökseen sisältyvät yhteisöt... 19 Konsernin toiminnan ohjaus... 20 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut... 21 Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut... 22 Konsernitase ja sen tunnusluvut... 23 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä ja keskeiset johtopäätökset... 25 Tilikauden tuloksen käsittely... 25 Käyttötalouden toteutuminen... 26 1000 KESKUSVAALILAUTAKUNTA... 27 2000 KUNNANHALLITUS... 28 3000 TALOUS- JA HALLINTOTOIMI... 31 4000 PERUSPALVELULAUTAKUNTA... 37 5000 SIVISTYSLAUTAKUNTA... 50 6000 VAPAA-AIKALAUTAKUNTA... 56 7000 TEKNINEN LAUTAKUNTA... 66 8000 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA... 72 Tuloslaskelmaosan toteutuminen... 77 Verotulojen ja valtionosuuksien erittely... 78 Investointien toteutuminen... 79 Rahoitusosan toteutuminen... 80 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta... 81 Tilinpäätöslaskelmat... 84 Tuloslaskelma (ulkoinen)... 84 Rahoituslaskelma... 85 1

Tase... 86 Konsernituloslaskelma... 88 Konsernin rahoituslaskelma... 89 Konsernitase... 90 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot... 92 Tuloslaskelman liitetiedot... 93 Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista... 94 Tasetta koskevat liitetiedot... 96 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot... 96 Käyttöomaisuuden muutokset... 97 Pysyvien vastaavien sijoitukset... 98 Omistukset muissa yhteisöissä... 99 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot... 100 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot... 102 Konsernin liitetiedot... 103 Konsernituloslaskelman liitetiedot... 103 Konsernitaseen liitetiedot... 104 Kunnan vesihuoltolaitos... 106 Vesihuoltolaitoksen tuloslaskelma... 106 Vesihuoltolaitoksen tase... 107 Henkilöstöraportti... 108 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista... 115 Tilinpäätöksen allekirjoitus ja tilinpäätösmerkintä... 116 2

KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Uuraisten kunnan tilinpäätös muodostui 742.000 euroa ylijäämäiseksi. Talousarvion laadintavaiheessa arvioitiin, että tilikauden tulos saadaan niukasti positiiviseksi. Tuolloin varauduttiin kotiuttamaan sijoitettuja varoja jopa 1,5 Meu, ja tuloslaskelma näytti hurjaa ylijäämää. Kotiuttamisen taustalla oli Uuraisten kunnan Koulukeskuksen laajennuksen ja uusi liikuntahallin rahoittaminen myös kassavaroin. Tähän ei kuitenkaan tarvinnut turvautua, sillä rahoitusasema oli vuonna 2014 vahva. Tästä ja tulorahoituksen riittävyydestä kertoo toteutunut vuosikate, joka oli 1.752.000 euroa. Kunta otti talousarvion mukaisesti pitkäaikaista lainaa eritoten rahoittaakseen investoinnit. Vaikka velkamäärä/asukas kasvoi yli 3000 euron, oli se näin ollen odotettavissa. Mikäli käyttötalous ja investoinnit toteutuvat suunnittelun mukaan vuonna 2015, niin nettovelkaantuminen pysähtyy ja tavoitteena on, että velan määrä pienentyy. Verotulot toteutuivat suunnitellun mukaisesti. Kasvua vuodesta 2013 oli n. 6,4 %:ia, joskin on muistettava, että tuloveroprosenttia nostettiin vuodelle 2014 yhdellä prosenttiyksiköllä. Valtionosuudet toteutuivat ennakoidun mukaisesti. Toimialat pysyivät annetuissa budjeteissa ja kykenivät toteuttamaan tavoitteitaan. Olen havainnut, miten osastoilla ja työyksiköissä yritetään löytää kustannustehokkaita tapoja hoitaa palveluja. Tämä asenne auttaa jatkossa, jolloin kunnan talous tulee kiristymään huomattavasti johtuen valtionosuusleikkauksista ja sote-uudistuksesta johtuvasta todennäköisestä menojen kasvusta. On kuitenkin huomioitava seuraavia asioita. Talousarvion 2014 ylityksiä tapahtui terveydenhuollossa. Ylitys oli yli 500.000 euroa. Ylityksiä kompensoivat arvioitua suuremmat toimintatuotot. Kunta myi omaisuuttaan vuonna 2014, mikä tietenkin on kertaluontoinen tuotto, eikä näin ollen tänä, eikä tulevina vuosina kata ylityksiä. Lisäksi edellä mainittu tuloveroprosentin korotus oli niin ikään luonteeltaan kertaluontoinen. Näin ollen hyvän olon tunteeseen ei pidä tuudittautua, vaan talouden seuranta ja taloudesta huolehtiminen on keskeistä. Tuottavuusohjelman mukaisesti kunnassa saatiin myös vuonna 2014 järjesteltyä työtehtäviä sisäisesti täyttämättä paikkaa uudella viranhaltijalla. Työnjärjestelyiden yhteydessä tuli tarve arvioida työtehtävien vaativuuden arviointia siinä tilanteessa kun työtehtävät olennaisesti muuttuvat ja vastuut kasvavat. Tämä toimii palkkauksen määrittelyn perustana, mutta erityisesti se on työkalu tehtävien hoitamiseen. Vastuujohtajien tehtävänä on sitten siirtää paperilla sovitut asiat käytäntöön. Jyväskylän seudun kuntajakoselvityksen selvitysmiehet jättivät seitsemän kunnan liitoesityksen kunnille. Jo vuonna 2014 näytti siltä, että kaikki kunnat ml Jyväskylän kaupunki hylkäävät esityksen. Hallituksen epäonnistuneen kuntarakennehankkeen ja sen mukaisen lain selvityspakko on suoritettu. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskeva hallituksen esitys kuntatalousvaikutuksineen annettiin loppuvuodesta. Talousvaikutusten kuntakohtaisia maksuosuuksia oli mahdoton hyväksyä. Lakiesitys loi perustuslaillisen ongelman, sillä ei voi olla tilannetta, jossa kunnat eivät voi suoriutua taloudellisesti niille annetuista tehtävistä. Lain tulee perustua oikeidenmukaisuuteen ja siihen, että huomioidaan sellaiset kunnat, jotka ovat yrittäneet tehdä työnsä mahdollisimman hyvin ja taloudellisesti. Laista puuttuivat kannustavuuden elementit. Kunnan elinkeinopoliittiset ratkaisut keskusteluttivat koko vuoden 2014. Taustalla on vuonna 2014 Jyväskylän kaupungin aloitteesta käynnistynyt selvitystyö elinkeinojen kehittämisyhtiö Jykes Oy:n toiminnan uudistamiseksi, jossa Uurainen yhtenä omistajakuntana on mukana. Uurainen on 2000-luvun alusta ollut Jykes Oy:n yhtenä omistajakuntana ja elinkeinotoimen palvelut on ostettu Jykes Oy:ltä. Keskustelu Jykesistä ja elinkeinotoimesta on myönteistä, sillä aktivoi uuraislaisia ja muita toimijoita sekä nostanut elinkeinopolitiikan agendalle. Elinkeinotoimen käsittely nosti esiin yhden kansanvallan perusasian tarpeen sellaiseen jäntevään valmisteluun, jossa on mukana yrittäjiä, päättäjiä, viranhaltijoita ja muita toimijoita. Päätökset syntyvät sitten eri vaihtoehtojen pohjalta, mitkä on punnittu ja selvitetty. 3

Laajakaistaisen valokuituverkon toteuttamiseksi tehtiin vuoden 2014 aikana kunnissa erilaisia ratkaisuja. Kunnissa operaattoriksi oli valikoitunut osk Kuuskaista. Uurainen ei lähtenyt mukaan maakunnalliseen verkkoyhtiöön. Sen jälkeen asian valmistelua ja siihen liittyviä neuvotteluja on käyty Uuraisten kunnan ja Kuuskaistan välisen operaattorisopimuksen pohjalta. Valokuituverkkoon liittyvät ratkaisut ovat edessä vuonna 2015. Asia on ehkä vielä ajankohtaisempi kuin 4-5 vuotta sitten. Uuraisilla on saatavilla jo yhden toimijan langattomia 4G yhteyksiä ja toinen toimija tulee niitä ensi vuonna rakentamaan. Tämä on jokseenkin välttämätöntä, koska tiedonsiirtokapasiteetin tarve on kasvanut ja kasvaa edelleen. Esimerkiksi kotitalouksissa on perinteisten kotitietokoneiden ja läppäreiden lisäksi jo useita päätelaitteita älypuhelimia, tabletteja jotka käyttävät kapasiteettia yhä lisääntyvässä määrin. Tiedonsiirtotarve voi olla merkittäväkin. Tämä koskee yritystoimipisteitä, kyläkouluja ja muita kunnan toimipisteitä sekä kotitalouksia. Vuonna 2014 kunnan väkiluku kasvoi 20 henkilöllä eli n. 0,6 %:lla. Juha Valkama kunnanjohtaja 4

KUNNAN HALLINTO Valtuusto Kunnanvaltuustoon kuului 21 jäsentä: Kankaanniemi Toimi, puheenjohtaja Kotilainen Antti-Pekka, I varapuheenjohtaja Lähteenmäki Risto, II varapuheenjohtaja Ahonen Tomi Allik Mia-Riitta Flyktman Jari Johansson Tuulia Koskinen Simo Kuusenmäki Tiina Käpylä Pirjo Lehtovirta Jarkko Linna Riitta Loukkumäki Kimmo Mutanen Jarmo Mäkinen Jari Nieminen Mikko Paanala Raimo Partanen Päivi Sivula Erkki Stenman-Kässi Liisa Veijonen Arto Valtuuston poliittiset voimasuhteet 28.10 2012 toimitettujen kunnallisvaalien tuloksen mukaan: Perussuomalaiset 8 Suomen Keskusta 6 Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 3 Suomen Kristillisdemokraatit 3 Kansallinen Kokoomus 1 8.12.2014 kunnanvaltuuston kokouksen yhteydessä Perussuomalaisten valtuustoryhmä ilmoitti, että se on hyväksynyt Jarkko Lehtovirran ja Raimo Paanalan valtuustoryhmän jäseniksi. Samalla Jarkko Lehtovirta ja Raimo Paanala ilmoittivat, että he ovat eronneet Keskustan valtuustoryhmästä ja liittyneet Perussuomalaisten valtuustoryhmään. Kunnanhallitus Kunnanhallitukseen kuului seitsemän jäsentä: Jäsen Lehtovirta Jarkko, puheenjohtaja Käpylä Pirjo, varapuheenjohtaja Ahonen Tomi Allik Mia-Riitta Loukkumäki Kimmo Paanala Raimo Partanen Päivi Henkilökohtainen varajäsen Koskinen Simo Kivelä Matleena Stenman-Kässi Liisa Kuusenmäki Tiina Sivula Erkki Mutanen Jarmo Linna Riitta 5

Kunnanhallituksen esittelijänä toimi kunnanjohtaja Juha Valkama. Lautakunnat Kunnassa toimi seitsemän lautakuntaa: Keskusvaalilautakunta 5 jäsentä Ympäristölautakunta 7 Sivistyslautakunta 7 Peruspalvelulautakunta 7 Tarkastuslautakunta 5 Tekninen lautakunta 7 Vapaa-aikalautakunta 7 6

TALOUDELLINEN KEHITYS Vuonna 2014 Suomen bruttokansantuotteen pieneneminen jatkui 0,1 prosentilla. Viennin volyymi laski 0,4 % ja tuonnin volyymi laski 1,4 % vuonna 2014. Yksityinen kulutus väheni 0,2 % vuoden aikana. Tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien ja kuntayhtymien vuosikate vahvistui noin 60 milj. edellisestä vuodesta. Vuosikatteen vahvistumista selittää se, että toimintakatteen kasvu hidastui 0,9 prosenttiin aiempaa maltillisemman kustannuskehityksen ja kuntien omien sopeutustoimien ansiosta. Lainakanta kasvoi noin 6,9 %. Kuntien verotulot kasvoivat vain 1,4 %. Valtionosuudet vähenivät 1,3 %. Oman alueen kehitys Kunnan asukasmäärä 31.12.2014 oli 3 614. Lisäystä edelliseen vuoteen oli 20 henkilöä (0,55 %). Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta eli työnvälitystilaston mukainen työttömyysaste oli joulukuun lopussa Keski-Suomessa 17,9 % ja Uuraisilla 17,7 %. Keskimääräinen työttömyysaste vuonna 2014 Uuraisilla oli 14,3 %. Tilikauden olennaiset tapahtumat Syyskuun 30. päivä 2014 valmistui valtiovarainministeriön Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen kuntaliitosesitys, johon kuntien valtuustot ottavat kantaa maaliskuun lopulla 2015. Uuraisten koulukeskuksen laajennustyöt ja uusi täysimittainen liikuntahalli valmistuivat elokuussa 2014. Kunnanvaltuusto teki vuoden aikana ehdollisen päätöksen maakunnalliseen laajakaistahankkeeseen lähtemisestä. Sammakkokangas Oy:n ja Uuraisten kunnan välinen osakkuussopimus hyväksyttiin ja näin ollen jätehuolto siirtyi Sammakkokangas Oy:n hoidettavaksi. Osa kunnan vesi- ja viemäriverkostosta myytiin Äänekosken Energia Oy:lle. Kunta myi noin 29 hehtaaria maata valtiolle METSO-suojeluohjelmaan. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Eduskunta hyväksyi uuden kuntalain 13.3.2015. Lain (HE 268/2014 vp) on tarkoitus tulla voimaan 1.5.2015. Uusi kuntalaki kiristää kunnissa alijäämän kattamisvelvollisuutta. Jatkossa kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta Taloussuunnitelmassa ei mahdollisuutta lykätä alijäämän kattamista myöhempään ajankohtaan. Siirtymäsäännös: Lain voimaan tullessa kaikkein alijäämäisimmille kunnille turvataan voimaantulosäännöksellä kuusi vuotta aikaa kattaa alijäämänsä. Alijäämän kattamisvelvollisuus ulotetaan myös kuntayhtymiin Yksilöidyt toimenpiteet alijäämän kattamiseksi osoitettava suoraan taloussuunnitelmassa Arviointimenettelystä (ns. kriisikuntamenettely) perälauta kattamattomille alijäämille Arviointimenettelyyn voi joutua, jos 1. Alijäämiä ei kateta säädetyssä ajassa Sovelletaan ensimmäisen kerran vuoden 2015 taseeseen kertyneisiin alijäämiin ja näiden korjaus viimeistään vuoden 2020 tilinpäätöksessä 7

2. Nykyisten kriisikuntakriteereiden perusteella Kahden peräkkäisen vuoden alijäämät 500 / 1000 per as tai Kuuden nykyisen arviointikriteerien pohjalta (negat. vuosikate, lainakanta/as, veroaste, suhteellinen velka, omavaraisuusaste, euromääräinen alijäämä) joissa siirrytään konsernitason tietoihin v. 2017 Ensimmäinen arviointi vuosien 2015-2016 tilinpäätöksistä Kriteerejä hieman päivitetään Arviointimenettely koskee jatkossa myös kuntayhtymiä Vain alijäämäkriteerin perusteella Riippumaton selvityshenkilö, kuulemisvelvoite Arviointimenettelystä perälauta kattamattomille alijäämille(2) Kriteerit kaikille samat, mutta arvioinnissa käytetään harkintaa Esim. pitkään kehittynyt alijäämä vs. yllättävä taloudellinen shokki Arvioinnin päässä kuitenkin mahdollisuus selvittää kuntajakoa Tarkoitus ei ole saada kuntia ja kuntayhtymiä kurjistettua, vaan pitkäjänteisesti välttämään kriisiytymistä Uuraisten kunnalta osalta nykyisistä arviointikriteereistä täyttyvät suhteellinen velkaantuneisuus (60,18 %) ja kunnan tuloveroprosentti (20,5) on korkeampi kuin maan painotettu keskiarvo. Tilinpäätöksen tunnusluvuista omavaraisuusaste hätyyttelee jo 50 % raja-arvoa (50,54%). Alle 50 %:n omavaraisuus on yksi ns. kriisikuntakriteeri. Kriisikunnan lainamäärän asukaskohtainen raja-arvo on 3810 euroa/asukas, joka todennäköisesti nousee jatkuvasti. Rahoitustarve, joka koostuu investoinneista ja lainan lyhennyksistä, määrittelee velkaantumiskehityksen suunnan. Uuraisten kunnan tulisi pitää huolta, ettei arviointikriteereitä tulisi lisää nykyisestä, mikäli kunta haluaa välttää joutumasta arvioinnin kohteeksi noin 5-10 vuoden aikajänteellä. Täten on keskityttävä talouden tasapainoon ja positiiviseen tulokseen ja velkaantumiskehitykseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen liittyvä työ jatkuu tulevalla hallituskaudella. Todennäköistä on, että perustaksi näyttää rakentuvan yksitasoinen kuntayhtymämalli. Tässä mallissa sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymillä on sekä palvelujen järjestämis- että tuottamisvastuu. Keskeistä on rahoitusmalli. Ja sosiaali- ja terveydenhuollon rahoittamiseen liittyy aivan olennaisesti kuntien valtionosuusjärjestelmä, jota on syytä tarkistaa, jotta kuntakohtaiset sote-kustannukset pysyisivät hallinnassa. Paineet kunnallisveroprosentin korotuksiin nousevat muuten kohtuuttomiksi. Hallintomallista riippumatta sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksien ja kunnan omalla maksuosuudella pitää pystyä kattamaan palvelut. Jos valtiontalouden menoleikkaukset kohdentuvat edelleenkin kuntien valtionosuuksiin, palveluiden rahoitusvastuu siirtyy kunnille ja kunnat velkaantuvat. Samalla peruspalvelut heikkenevät ja vaarantuvat ja niiden takaaja viime kädessä on Suomen valtio. Ministeriöiden kansliapäälliköiden valmistelema tilannekuvamuistio (16.3.2015) tuleviin hallitusneuvotteluihin väläyttää jopa viiden miljardin euron säästötarvetta valtion talouteen. Kun siihen ynnätään kuntien säästötarve, summa kohoaa noin seitsemään miljardiin. Tämä merkinnee tuntuvaa tiukennusta hyvinvointipalveluiden rahoitukseen, ja näin ollen vaikuttaa palveluita järjestävien ja tuottavien kuntien talouteen. 8

Tuloslaskelman tulot Korko- ja rahoitustuotot; 1,0 Myyntituotot; 6,5 Maksutuotot; 3,5 Tuet ja avustukset; 2,6 Muut toimintatuotot; 5,1 Valtionosuudet; 39,5 Verotulot; 41,7 Tuloslaskelman menot Muut toimintakulut; 1,7 Avustukset; 6,1 Korko- ja rahoituskulut; 0,7 Aineet, tarvikkeet; 5,8 Henkilöstökulut; 41,6 Palvelujen ostot; 44,2 9

TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut (ulkoinen) 2014 2013 1000 euroa 1000 euroa Toimintatuotot 4 129 3 376 Valmistus omaan käyttöön 23 38 Toimintakulut -21 463-20 468 Toimintakate -17 311-17 054 Verotulot 9 734 9 146 Valtionosuudet 9 235 8 948 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 9 16 Muut rahoitustuotot 227 238 Korkokulut -130-119 Muut rahoituskulut -12-7 Vuosikate 1 752 1 168 Poistot ja arvonalentumiset -1 025-913 Satunnaiset kulut Tilikauden tulos 727 255 Tilinpäätössiirrot 15 115 Tilikauden yli-/alijäämä 742 370 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 19,25 16,52 Vuosikate/Poistot, % 170,92 128,03 Vuosikate, euro/asukas 484,78 324,99 Asukasmäärä 3 614 3 594 10

Toimintakate on toimintatuottojen ja -kulujen erotus, joka osoittaa verorahoituksen osuuden toiminnan kuluista. Maksurahoituksen osuutta toimintamenoista kuvataan tunnusluvulla, joka lasketaan kaavasta: Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut Valmistus omaan käyttöön) Kunnan koko, toimintojen yhtiöittäminen, liikelaitostaminen ja oppilaitosten ylläpitäminen vaikuttavat tunnusluvun arvoon ja selittävät kuntakohtaisia eroja. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainanlyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Vuosikatteen ja poistojen vertailussa on vakiintunut seuraava tunnusluku: Vuosikate prosenttia poistoista = 100 * Vuosikate / Poistot ja arvonalentumiset Kun tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan kunnan tulorahoituksen olevan riittävä. Oletusta voidaan kuitenkin pitää pätevänä vain, jos poistot ja arvonalentumiset vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Investoinneilla tarkoitetaan tällöin poistonalaisten investointien omahankintamenoa, joka saadaan vähentämällä hankintamenosta valtionosuudet ja muut rahoitusosuudet. Investointitaso määritetään voimassa olevasta investointisuunnitelmasta, jonka aikajänne on riittävä keskimäärän osoittamiseksi. Jos poikkeuksellisen suuri poistonalainen investointihanke ajoittuu suunnitelmakaudelle tai investointeja on taloussuunnitelmassa leikattu ja siirretty suunnitelman ulkopuolelle, on investointitasoa arvioitava taloussuunnitelmakautta pitemmällä jaksolla. Tulorahoitus on ylijäämäinen, kun vuosikate ylittää poistot ja alijäämäinen, kun vuosikate alittaa poistot. Myös nämä väittämät pitävät paikkansa vain, jos poistot vastaavat keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Jos vuosikate on alijäämäinen, on kunnan tulorahoitus heikko. Vuosikate euroa/asukas Vuosikate asukasta kohden on yleisesti käytetty tunnusluku tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Kuntakohtainen tavoitearvo tunnusluvulle saadaan jakamalla edellä mainittu keskimääräinen vuotuinen investointitaso asukasmäärällä. Keskimääräistä, kaikkia kuntia koskevaa tavoitearvoa ei voida asettaa. Kunnan koko, taajama-aste, tekniset verkostot ja toimintojen organisointi ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat vuosikatetavoitteen määrittämiseen kunnassa. 11

Rahoituslaskelma 2014 2013 1000 euroa 1000 euroa Toiminnan rahavirta Vuosikate 1 752 1 168 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät -578-87 Investointien rahavirta Investointimenot -3 271-3 180 Rahoitusosuudet investointimenoihin 132 612 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 688 225 Toiminnan ja investointien rahavirta -1 277-1 262 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -30 Antolainasaamisten vähennykset 3 471 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 2 000 2 500 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -1 080-1 140 Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset -55-529 Rahoituksen rahavirta 868 1 272 Rahavarojen muutos -408 10 Rahavarat 31.12. 1 000 3 016 3 424 Rahavarat 1.1. 1000 3 424 3 414 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä -5 619-4 123 5 vuodelta Investointien tulorahoitus, % 45,50 55,81 Lainanhoitokate 1,56 1,02 Kassan riittävyys, pv 42,45 50,18 Asukasmäärä 3 614 3 594 12

INVESTOINNIT Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, : Rahoituslaskelman välitulos Toiminnan ja investointien rahavirta itsessään on jo tunnusluku, jonka positiivinen (ylijäämäinen) määrä ilmaisee sen, kuinka paljon rahavirrasta jää nettoantolainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen ja negatiivinen (alijäämäinen) määrä ilmaisee sen, että menoja joudutaan kattamaan joko olemassa olevia kassavaroja vähentämällä taikka ottamalla lisää lainaa. Toiminnan ja investointien rahavirta -välituloksen tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymän avulla voidaan seurata investointien omarahoituksen toteutumista pitemmällä aikavälillä. Omarahoitusvaatimus täyttyy, jos kertymä viimeksi päättyneenä tilinpäätösvuonna on positiivinen. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Investointien tulorahoitus, %: = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Tunnusluku kertoo, kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnillä, lainalla tai rahavarojen määrää vähentämällä. Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman investointimenoja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. LAINANHOITO Lainanhoitokate: = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Tunnusluku kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään rahavaroja. Luotettavan kuvan kunnan lainanhoitokyvystä saa tarkastelemalla tunnuslukua useamman vuoden jaksolla. Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä kun tunnusluku on 1 2 ja heikko kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. MAKSUVALMIUS Rahavarat 31.12.: = Rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset. Kassasta maksut, M Kassasta maksut kootaan seuraavista tilikauden tuloslaskelman ja rahoituslaskelman eristä: Tuloslaskelmasta: Toimintakulut Valmistus omaan käyttöön Korkokulut Muut rahoituskulut 13

/ASUKAS UURAISTEN KUNTA Tilinpäätös 2014 Rahoituslaskelmasta: Investointimenot Antolainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys (lyhennykset) Kassan riittävyys (pv): = 365 pv x Rahavarat 31.12. / Kassasta maksut tilikaudella Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassastamaksut voidaan kattaa kunnan rahavaroilla. Rahavarat ja kassasta maksut otetaan kaavaan edellä esitetyllä tavalla laskettuna. RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET Kunnan rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoitusasemassa tilikaudella tapahtuneet muutokset kuten sijoitukset, pääoman lisäykset ja palautukset käyvät ilmi rahoituslaskelmasta. Toimintakertomuksessa tasetiedot tulee esittää siten eriteltynä, että niistä voidaan laskea taseen tunnusluvut. Toimintakertomuksen tasetarkastelu voidaan tehdä miljoonan tai tuhannen euron tarkkuudella. Kuntajaoston taseen laatimisesta antaman yleisohjeen mukaisesti tarkempi erittely, sentin tarkkuudella laadittu tase esitetään tasekirjan tilinpäätöslaskelmat-osassa. LAINAKANTA /asukas 3500 3000 2783 3023 2500 2000 1841 2008 2048 2234 2299 2141 2169 2422 1500 1394 1000 754 973 500 0 342 43 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 VUOSI Lainakanta /as. 14

Tase VASTAAVAA 2014 2013 1000 euroa 1000 euroa PYSYVÄT VASTAAVAT 24 193 22 194 Aineettomat hyödykkeet 178 261 Tietokoneohjelmistot 29 26 Muut pitkävaikutteiset menot 149 235 Aineelliset hyödykkeet 20 169 18 554 Maa- ja vesialueet 2 865 2 900 Rakennukset 13 400 10 336 Kiinteät rakenteet ja laitteet 3 176 3 557 Koneet ja kalusto 255 98 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 473 1 663 Sijoitukset 3 846 3 379 Osakkeet ja osuudet 3 020 2 549 Muut lainasaamiset 484 484 Muut saamiset 342 346 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 54 81 Valtion toimeksiannot 37 51 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 17 30 Muut toimeksiantojen varat 0 0 VAIHTUVAT VASTAAVAT 4 054 4 810 Vaihto-omaisuus 197 137 Muu vaihto-omaisuus 197 137 Saamiset 840 1 249 Pitkäaikaiset saamiset 7 8 Lainasaamiset 7 8 Lyhytaikaiset saamiset 833 1 241 Myyntisaamiset 503 508 Lainasaamiset 2 34 Muut saamiset 234 437 Siirtosaamiset 94 262 Rahoitusarvopaperit 2 995 3 207 Osakkeet ja osuudet 3 Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin Muut arvopaperit 2 995 3 204 Rahat ja pankkisaamiset 22 217 VASTAAVAA YHTEENSÄ 28 301 27 085 15

VASTATTAVAA 2014 2013 1000 euroa 1000 euroa OMA PÄÄOMA 13 667 12 925 Peruspääoma 7 333 7 333 Muut omat rahastot 3 249 3 249 Edellisten tilikausien ylijäämä(alijäämä) 2 343 1 973 Tilikauden yli-/alijäämä 742 370 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 591 606 Poistoero 591 606 PAKOLLISET VARAUKSET 0 0 Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 51 78 Valtion toimeksiannot 28 43 Lahjoitusrahastojen pääomat 17 30 Muut toimeksiantojen pääomat 6 5 VIERAS PÄÄOMA 13 992 13 476 Pitkäaikainen 10 160 9 358 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 9 636 8 561 Lainat julkisyhteisöiltä 321 364 Liittymismaksut ja muut velat 203 433 Lyhytaikainen 3 832 4 118 Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 925 871 Lainat julkisyhteisöiltä 43 209 Saadut ennakot 92 122 Ostovelat 1 357 1 645 Liittymismaksut ja muut velat 155 152 Siirtovelat 1 260 1 119 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 28 301 27 085 TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 50,54 50,18 Suhteellinen velkaantuneisuus-% 60,18 62,20 Kertynyt yli-/alijäämä, 1.000 3 085 2 343 Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas 853,62 651,92 Lainakanta 31.12., 1.000 10 925 10 005 Lainakanta 31.12., /asukas 3 023,00 2 783,05 Lainasaamiset 31.12., 1.000 484 484 Asukasmäärä 3614 3594 16

Taseesta laskettavat tunnusluvut kuvaavat kunnan omavaraisuutta, rahoitusvarallisuutta ja velkaisuutta. Omavaraisuusaste, %: = 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma saadut ennakot) Kaavassa koko pääoma tarkoittaa taseen vastattavien loppusummaa. Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Suhteellinen velkaantuneisuus, %: = 100 * (Vieras pääoma Saadut ennakot) / Käyttötulot Tunnusluku kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Tunnusluvun osoittajaan merkitään tarkasteluvuoden tilinpäätöksen koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakkomaksuilla. Käyttötulot muodostuvat tilikauden toimintatuotoista, verotuloista ja käyttötalouden valtionosuuksista. Suhteellinen velkaantuneisuus on omavaraisuusastetta käyttökelpoisempi tunnusluku kuntien välisessä vertailussa, koska pysyvien vastaavien hyödykkeiden ikä, niiden arvostus tai poistomenetelmä eivät vaikuta tunnusluvun arvoon. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Lainakanta 31.12. = Vieras pääoma (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Kunnan lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lainakantaan lasketaan tällöin koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakoilla sekä osto-, siirto- ja muilla veloilla. Lainat euroa/asukas Asukaskohtainen lainamäärä lasketaan jakamalla edellä mainittu lainakanta tilinpäätösvuoden päättymispäivän mukaisella kunnan asukasmäärällä. Lainasaamiset 31.12. = Sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset Lainasaamisilla tarkoitetaan pysyviin vastaaviin merkittyjä antolainoja kunnan omistamien ja muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen. Kokonaistulot ja menot Kokonaistulojen ja -menojen laskelma laaditaan tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat ja joissa liikelaitokset ja muut taseyksiköt on yhdistelty rivi riviltä. Kokonaistulo ja -meno -käsitteet kattavat laskelmassa varsinaisen toiminnan ja investointien tulot ja menot sekä rahoitustoiminnan rahan lähteet ja käytön. Valtionosuudet merkitään tuloihin tulonvähennyksenä silloin, kun niiden määrä on negatiivinen. Vähennyseriä tuloissa ovat lisäksi Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot ja menoissa Valmistus omaan käyttöön, Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustappiot ja Pakollisten varausten muutos silloin, kun varausten määrä on tilikaudella kasvanut. Lyhytaikaisten lainojen ja Oman pääoman muutokset esitetään kumpikin nettoeränä joko tulona tai menona. 17

Kunnan kokonaistulot ja -menot (ulkoinen) Tulot 1000 euroa % Varsinainen toiminta Toimintatuotot 4 129 16,14 Verotulot 9 734 38,06 Valtionosuudet 9 235 36,11 Korkotuotot 9 0,04 Muut rahoitustuotot 227 0,89 Satunnaiset tuotot 0 Tulorahoituksen korjauserät - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot -580-2,27 Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 132 0,52 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 688 2,69 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 4 0,02 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 2 000 7,82 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0 Oman pääoman lisäykset 0 Kokonaistulot yhteensä 25 578 100,00 Menot Varsinainen toiminta Toimintakulut 21 463 82,76 - Valmistus omaan käyttöön -23-0,09 Korkokulut 130 0,50 Muut rahoituskulut 12 0,05 Satunnaiset kulut 0 Tulorahoituksen korjauserät 0 Pakollisten varaustan muutos 0 Pakoll.var. lis.(-), väh.(+) 0 - Pysyvien vastaavien hyödykk. luovutustappiot 2 0,01 - Pysyvien vastaavien hyödykk.arvonalent. 0 Investoinnit Investointimenot 3 271 12,61 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset 0,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 1 080 4,16 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0 Oman pääoman vähennykset 0 Kokonaismenot yhteensä 25 935 100,00 18

KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Konsernitilinpäätökseen sisältyvät yhteisöt Omistusosuus % Yhdistelty Ei-yhdistelty Tytäryhteisöt *Uuraisten Vuokratalot Oy 100 x *Kiinteistö Oy Uuraisten Virastotalo 70 x *Kiinteistöosakeyhtiö Oikarinmäki 93 x Kuntayhtymät *Keski-Suomen Sairaanhoitopiiri (konserni) 1,13 x *Jyväskylän koulutuskuntayhtymä 1,83 x *Äänekosken ammatillisen koulutuksen ky 1,47 x *Keski-Suomen liitto 1,00 x Osakkuusyhteisöt *As.Oy Uuraskoto 48 x *As.Oy Uuraisten Ykkösrivi 33 x Yhteensä 9 0 19

Konsernin toiminnan ohjaus Kuntalain 13 :n mukaan valtuusto päättää kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista. Valtuusto voi ensinnäkin asettaa tavoitteita ja määritellä periaatteita kunnan konsernijohdolle koskien tytäryhteisöjen toiminnan ohjausta ja valvontaa. Lisäksi valtuusto voi asettaa tavoitteita, jotka ohjaavat kunnan edustajia tytäryhteisöjen toimielimissä. Valtuusto voi ohjata asettamillaan tavoitteilla myös tytäryhteisöjä niiden omassa tavoitteenasettelussa. Valtuuston ohjaus, joka ensisijaisesti toteutuu kunnan talousarviossa ja -suunnitelmassa, ei sido oikeudellisesti tytäryhteisöjä. Esimerkiksi osakeyhtiön hallituksen tai toimitusjohtajan velvoitteet määräytyvät osakeyhtiölain mukaan. Uuraisten kunnan tytäryhteisöjä ovat Uuraisten Vuokratalot Oy, josta kunnan omistusosuus on 100 %, Kiinteistö Oy Uuraisten Virastotalo, josta kunnan omistusosuus on 70 % ja Kiinteistöosakeyhtiö Oikarinmäki, josta kunnan omistusosuus on 93 %. Valtuusto on 28.1.2008 hyväksynyt tytäryhteisöille tavoitteet vuotta 2008 koskien, joista seuraavat ovat edelleen voimassa: Yhtiöitä on hoidettava tehokkaasti ja taloudellisesti. Omistajalle on esitettävä toimintaan suunnitteilla olevat olennaiset muutokset ennen niiden toteuttamista Kiinteistö Oy Uuraisten Virastotalolta enemmistöomistaja edellyttää, että kirkonkylän keskeisimmät liikeja toimistotilat pidetään asiallisessa kunnossa ja että tiedonkulkua yhtiöiden toiminnasta lisätään kunnanhallitukselle toimitettavin puolivuotisraportein Lisäksi valtuusto hyväksyi 17.3.2008 asuntotyöryhmän valmistelun pohjalta kunnan omistajapolitiikan Uuraisten Vuokratalot Oy:n osalta erillisenä asiakirjana. Sen mukaan keskeiset omistajapoliittiset tavoitteet ovat seuraavat: 1. Tasapainoinen talous. Yhtiö toimittaa kunnanhallitukselle seuraavan vuoden talousarvioehdotuksensa 31.10. mennessä. Talousarvion toteuttamisessa noudatetaan kunnanhallituksen antamia täytäntöönpano-ohjeita v:sta 2008 alkaen. 2. Asuntojen käyttöaste vähintään 95 %. 3. Kiinteistöt pidetään edelleen asianmukaisessa kunnossa. 4. Tehokas asukasvalintajärjestelmä yhteistoiminnassa kunnan kanssa. 5. Elinkeinoelämän sekä sosiaalitoimen tavoitteiden sovittaminen asuntoasioiden tavoitteisiin. 6. Tasapainoiset vuokra-asuntomarkkinat, jolloin asuntoja on riittävästi saatavilla, muttei tyhjillään. 7. Yhtiön on esitettävä kunnalle toimintaansa liittyvät olennaiset muutokset ennen niiden toteuttamista. 8. Hankinnat tehdään yhteistoiminnassa kunnan kanssa ja noudatetaan kunnan yleisiä hankintaan liittyviä ohjeita. 9. Kunnan kiinteistöjen hoitotoimenpiteet valmistellaan ja hoitosopimukset laaditaan yhdessä käyttäjien kanssa. 10. Asukkaille ja palvelujen käyttäjille tiedotetaan yhtiön palveluista riittävästi. Vuonna 2008 hyväksyttyjä tavoitteita ei ole uusittu. Tavoitteet ovat pysyneet pääosin ajankohtaisina. 20

Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 2014 2013 1000 euroa 1000 euroa Toimintatuotot 9 303 8 574 Toimintakulut -27 833-26 807 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta(tappiosta) 6 2 Toimintakate -18 524-18 231 Verotulot 9 734 9 146 Valtionosuudet 11 238 11 039 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 16 29 Muut rahoitustuotot 263 252 Korkokulut -301-322 Muut rahoituskulut -21-15 Vuosikate 2 405 1 898 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -1 599-1 374 Tilikauden yli- ja alipariarvot Arvonalentumiset Satunnaiset erät 21 Tilikauden tulos 827 524 Tilinpäätössiirrot -92-51 Vähemmistöosuudet -3 10 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 732 483 KONSERNITULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 33,4 32,0 Vuosikate/Poistot, % 150,4 138,1 Vuosikate, euroa/asukas 665 528 Asukasmäärä 3614 3594 21

Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 2014 2013 1000 euroa 1000 euroa Toiminnan rahavirta Vuosikate 2 406 1 898 Satunnaiset erät 21 Tulorahoituksen korjauserät -564-79 Investointien rahavirta Investointimenot -3 847-4 403 Rahoitusosuudet investointimenoihin 133 612 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 721 250 Toiminnan ja investointien rahavirta -1 130-1 722 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys -30 Antolainasaamisten vähennys 5 6 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 2 183 3 797 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -1 444-1 535 Lyhytaikaisten lainojen muutos 87 9 Oman pääoman muutokset 92 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 1 Vaihto-omaisuuden muutos -53-37 Saamisten muutos 553-411 Korottomien velkojen muutos -550-220 Rahoituksen rahavirta 781 1 672 Rahavarojen muutos -349-50 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 3 836 4 185 Rahavarat 1.1. 4 185 4 235-349 -50 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta (t ) -6 674-5 282 Investointien tulorahoitus, % 64,8 50,1 Lainanhoitokate 1,6 1,2 Kassan riittävyys, pv 41,2 46,1 22

Konsernitase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA 2014 2013 1000 1000 euroa euroa PYSYVÄT VASTAAVAT 33 189 31 179 Aineettomat hyödykkeet 453 532 Aineettomat oikeudet 186 163 Muut pitkävaikutteiset menot 241 327 Ennakkomaksut 26 42 Aineelliset hyödykkeet 31 650 30 071 Maa- ja vesialueet 3 342 3 323 Rakennukset 23 944 20 808 Kiinteät rakenteet ja laitteet 3 193 3 578 Koneet ja kalusto 566 462 Muut aineelliset hyödykkeet 10 7 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 595 1 893 Sijoitukset 1 086 576 Osakkuusyhteisöosuudet 106 87 Muut osakkeet ja osuudet 637 142 Muut lainasaamiset 1 Muut saamiset 343 346 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 114 207 VAIHTUVAT VASTAAVAT 5 653 6 491 Vaihto-omaisuus 256 203 Saamiset 1 561 2 103 Pitkäaikaiset saamiset 7 8 Lyhytaikaiset saamiset 1 554 2 095 Rahoitusarvopaperit 3 216 3 426 Rahat ja pankkisaamiset 620 759 VASTAAVAA YHTEENSÄ 38 956 37 877 23

VASTATTAVAA 2014 2013 1000 1000 euroa euroa OMA PÄÄOMA 14 706 13 886 Peruspääoma 7 333 7 333 Arvonkorotusrahasto 40 40 Muut omat rahastot 4 131 4 039 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 2 470 1 991 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 732 483 VÄHEMMISTÖOSUUDET 349 346 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 1 076 1 072 Poistoero 1 008 900 Vapaaehtoiset varaukset 68 172 PAKOLLISET VARAUKSET 166 122 Muut pakolliset varaukset 166 122 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 120 213 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma 16 715 15 820 Pitkäaikainen koroton vieras pääoma 246 479 Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma 1 452 1 508 Lyhytaikainen koroton vieras pääoma 4 126 4 431 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 38 956 37 877 KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT Konsernin omavaraisuusaste, % 41,50 40,40 Suhteellinen velkaantuneisuus 74,45 77,33 Kertynyt ylijäämä(alijäämä), 1000 3 202 2 474 Kertynyt ylijäämä(alijäämä), /asukas 886 688 Konsernin lainat, euro/asukas 5 027 4 821 Konsernin lainakanta 31.12., 1 000 euro 18 167 17 328 Konsernin lainasaamiset 31.12., 1 000 euro 1 Kunnan asukasmäärä 3 614 3 594 Konsernin omavaraisuusaste prosentteina lasketaan seuraavan kaavan mukaisesti: Omavaraisuusaste, %= 100 x (Oma pääoma + Vähemmistöosuus + Konsernireservi + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / Koko pääoma Saadut ennakot) Konsernin tunnusluvun laskennassa otetaan mukaan oman pääoman lisäksi vähemmistöosuus ja konsernireservi. Koko pääoma edellä olevassa kaavassa tarkoittaa taseen vastattavien loppusummaa. Kun käytetään lyhennettyä konsernikaavaa, laskennassa voidaan jättää saadut ennakot pois. Muut konsernitaseen tunnusluvut lasketaan vastaavalla tavalla konsernitaseen eristä kuin kunnan taseen tunnusluvut. 24

SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ JA KESKEISET JOHTOPÄÄTÖKSET Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Toimialajohtajat ja vastuualueiden esimiehet ovat huolehtineet siitä, että oman toimialan menot suoritetaan, tulot kannetaan oikeamääräisinä ajallaan ja että sisäinen valvonta on riittävää. Kunnanhallitus on seurannut kunnanjohtajan sekä hallintojohtajan tekemiä päätöksiä ja kunnanjohtaja ja lautakunnat toimialajohtajien päätöksiä säännöllisesti. Esimiehet ovat vastaavasti seuranneet alaistensa päätöksiä. Seurannalla on varmistettu, että päätöksenteon kaikilla tasoilla noudatetaan lainsäädäntöä, hallintosääntöä ja hankintaohjeita. Hankintaohjetta on vuoden 2014 aikana selkeytetty ja hankintojen teosta on tehty prosessikuvaukset toimialoille. Kunnanhallitukselle on raportoitu talousarvion toteutumisesta neljännesvuosittain ja sijoituksista vuosittain. Vuoden 2014 aikana talousarvion toteutumisen seurantaa kehitettiin esittämällä tiedot graafisessa muodossa. Kyseistä seurantaa tehtiin sekä kunnanhallituksessa että johtoryhmässä. Työtehtävien järjestelyissä on pyritty välttämään vaarallisia työyhdistelmiä. Vakuutusturvan kattavuus ja ajantasaisuus on tutkittu vuosittain yhdessä vakuutusmeklarin kanssa. Riskit on hallittu tarkoituksenmukaisesti varmistamalla toimintojen jatkuvuus ja palvelujen häiriötön tuottaminen. Riskienhallinnan näkökulma otettiin mukaan v. 2014 aikaisempaa konkreettisemmin päätöksenteon -valmistelu ja päätösvaiheisiin. Sopimustenhallintaa on pyritty toimintakertomusvuonna tehostamaan tallentamalla kaikki sopimukset sähköiseen muotoon ja käynnistämällä sopimustenhallinta osion käyttöönoton asianhallintaohjelmassa. Kaikki uudet sopimukset on tallennettu sähköisesti elokuusta 2014 alkaen. Lisäksi samaan aikaan on viety myös vanhempia sopimuksia järjestelmään. Kunnanhallituksen keskuudestaan valitsemat sisäiset valvojat tekivät ennalta ilmoittamatta vuoden 2014 aikana yhden tarkastuksen. Sisäiset valvojat tarkastivat pankkitilien varat, käteiskassojen varojen tarkastusjärjestelmän toimivuuden, tilapäislainat, arvopaperit ja vakuudet. Tarkastuksessa ei ilmennyt huomauttamista. Konserniohjeet on laadittu vuonna 2008. Yhtiökokousedustajille ja yhtiön hallintoelimissä toimiville edustajille on tarvittaessa annettu tapauskohtaisen harkinnan perusteella ohjeistus. Erityiskysymyksiä on tarkasteltu yhdessä yhtiöiden hallintoelimien edustajien ja kunnanhallituksen edustajien kanssa. Kunnanjohtaja on lisäksi osallistunut yhtiöiden erityiskysymysten käsittelyyn. Sisäisen valvonnan toiminnassa ei ole havaittu ongelmia kertomusvuonna. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta on järjestetty hyväksyttävällä tasolla. Jatkossa sekä sisäisen valvonnan toimintamallin että riskienhallinnan toimintamallin täsmälliseen ohjeistamiseen kiinnitetään huomiota. TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY Kunnanhallituksen on kuntalain mukaan toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelyä sekä talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi. Tilikauden alijäämä katetaan ensisijaisesti edellisten tilikausien ylijäämällä ja taloussuunnitelmavuosien ylijäämillä ja toissijaisesti rahastopääomalla ja peruspääomalla. Tilikauden 1.1.2014 31.12.2014 tulos ennen poistoeron vähennystä (14 967,06 ) ja rahastojen vähennystä (0,00 ) on 727 183,33. Tilikauden ylijäämäksi muodostuu 742 150,39. Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle tilikauden tuloksen käsittelystä, että tilikauden 1.1.2014 31.12.2014 ylijäämä 742 150,39 kirjataan oman pääoman tilille. 25

KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Toteutumisvertailussa seurattavia asioita ovat toiminnallisten tavoitteiden, määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen. Toteutumisvertailussa on lisäksi käytävä ilmi, onko meno, tulojen lisäksi, muutoin rahoitettu talousarviossa määrätyllä tavalla. Muulla rahoituksella tarkoitetaan tällöin rahavarojen käyttöä ja muita maksuvalmiuden muutoseriä rahoituslaskelmassa. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Toteutumisvertailussa noudatetaan vastaavaa rakennetta. Toteutumisvertailu laaditaan sillä tarkkuudella, jolla valtuusto on hyväksynyt tavoitteen, määrärahan tai tuloarvion yksittäiselle tehtävälle, hankkeelle tai muulle meno- tai tuloerälle. Toteutumisvertailun laadinnasta vastaa kunnanhallitus sekä tilivelvolliset toimielimet ja viran- ja toimenhaltijat. Selvitys tavoitteiden toteutumisesta annetaan toimintakertomuksen toteutumisvertailuosassa. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on arvioida valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista. Toteutumisvertailuun otetaan alkuperäinen talousarvio, talousarviomuutokset, muutettu talousarvio ja toteutuma sekä poikkeama toteuman ja muutetun talousarvion välillä. Lisäksi vertailutietona esitetään edellisen tilikauden toteutuma. 26

1000 KESKUSVAALILAUTAKUNTA TP 2013 Alkuperäinen TA 2014 TA -muutokset TA 2014 muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot 0 4 600 4 600 5 086 486 Toimintakulut 0-4 740-4 740-6 011-1 271 Toimintakate 0-140 0-140 -925-785 Suunnitelmapoistot 0 Laskennalliset erät -114 Toiminnan kuvaus: Keskusvaalilautakunta vastaa lakisääteisten vaalien sekä mahdollisten kansanäänestysten järjestämisestä kunnassa. Kunta muodostaa yhden äänestysalueen. Tilikauden olennaiset tapahtumat: Vuonna 2014 toimitettiin europarlamenttivaalit. Mittari TP 2012 TP 2013 TA 2014 TP 2014 Vaalit Presidentinvaali 22.1.2012 ja mahdollinen - Europarlamenttivaalit 25.5.2014 Europarlamenttivaalit 25.5.2014 toinen vaali 5.2.2012 Kunnallisvaalit 28.10.2012 Keskusvaalilautakunnan kokoukset/ lkm 13-3 3 Äänestäneet Presidentinvaali 1. vaali: 1823 2. vaali 1623 - - 983 Kunnallisvaalit: 1649 Äänioikeutetut Presidentinvaali: 2501 Kunnallisvaalit: 2561 - - 2605 27

2000 KUNNANHALLITUS TP 2013 Alkuperäinen TA 2014 TA -muutokset TA 2014 muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot 349 527 280 000 0 280 000 581 707 301 707 Toimintakulut -542 487-543 710 0-543 710-518 045 25 665 Toimintakate -192 960-263 710 0-263 710 63 662 327 372 Suunnitelmapoistot 0 Laskennalliset erät -32 020 Toiminnan kuvaus: Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallituksen tehtäväalueeseen sisältyvät myös tilintarkastus, kunnallisverotus, elinkeinotoimi sekä maa- ja metsätilat. Tilikauden olennaiset tapahtumat: Pitkäaikaista lainaa otettiin 2 miljoonaa euroa. Tilapäislainoihin ja kassavarojen käyttöön turvauduttiin valtuuston hyväksymien enimmäismäärien puitteissa. Sijoituksia kotiutettiin 410 000 euroa. Rahaston kirjanpidolliseen purkamiseen ei ollut tarvetta, koska tulos on ylijäämäinen. Rahoitusneuvotteluja Verkko-osuuskunta Kuuskaistan kanssa käytiin lukuisia kertoja ja hanketta pyrittiin viemään neuvotellen eteenpäin. Kunnanhallitus kokoontui vuoden 2014 aikana 23 kertaa ja kirjasi 337 :ää. Talouden ulottuvuus Mittari TP 2012 TP 2013 TA 2014 TP 2014 Asukasluku 3569 3594 3610 3614 1. Tulojen ja menojen tasapaino Tulorahoituksen riittävyys juoksevien menojen kattamiseen Vuosikate 1000 Vuosikate poistoista % -339-37,38 1168 128,03 1046 101,30 1752 170,92 2. Tulorahoituksen riittävyys - Lainojen hoitamiseen - Investointeihin Tulorahoituksen suhteellinen suuruus Lainanhoitokate Invest. tulorah. % Vuosikate /asukas -0,14-15,70-94,98 1,02 55,81 324,99 0,97 34,42 289,61 1,56 45,5 484,78 3. Rahoitusasema Kunnan vakavaraisuus Vieraan pääoman määrä Kassavarat Maksuvalmius Omavaraisuusaste, % Lainat 1000 /asukas 1000 (31.12.) Kassan riittävyys pv (ilman arvopapereita) 51,94 8 645 2 422 3414 1 50,18 10 005 2 783 3424 3 10 933 3 028 50,54 10 925 3 023 3 016 0,3 4. Tulo- ja menorakenne Kunnallisveron taso, % 19,50 19,50 20,50 20,50 Kiinteistöveron taso, % - yleinen - vakituisten asuinrak. - muiden asuinrak. 0,60 0,32 0,92 0,60 0,32 0,92 0,90 0,32 0,92 0,90 0,32 0,92 28

- yleishyödyllisen yhteisön - asuntotarkoitukseen kaavoitetun rakentamattoman rak.paikan Käyttötalouden toimintakulut - perusterveydenhuolto - erikoissairaanhoito - sosiaalitoimi (ei terveydenhuoltoa) - sivistystoimi * josta perusopetus Käyttöomaisuusinvestoinnit kok.br 1000 Käyttömenot/ /as. /asukas 0,00 2,00 6 107 524 1 007 1 873 0,00 2,00 6 022 476 1 014 1 908 0,00 2,50 6 255 493 1 003 1 969 0,00 2,50 6 282 563 1 073 2 007 1 159 1 161 1 269 1 205 1 129 1 123 1 233 1 169 2 297 3 180 3 135 3 271 2100 Yleishallinto TP 2013 Alkuperäinen TA 2014 TA -muutokset TA 2014 muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot 280 0 0 0 476 476 Toimintakulut -508 889-510 870 0-510 870-480 800 30 070 Toimintakate -508 609-510 870 0-510 870-480 324 30 546 Suunnitelmapoistot 0 Laskennalliset erät -32 020 Toiminnan kuvaus: Yleishallinnon tehtäväalueeseen sisältyvät kunnanvaltuuston, tilintarkastuksen, kunnallisverotuksen, elinkeinotoimen sekä kunnanhallituksen vastuualueet. Tilikauden olennaiset tapahtumat: Elinkeino-ohjelman tavoitteiden mukaisesti on tehty aktiivisesti yrityskäyntejä tavoitteena saada lisää yrityksiä Jykesin palveluiden pariin. Yritysneuvonnan painopiste muuttui siten, että aloittavat yritykset saavat neuvontaa Jyväskylän Yritystehtaalta. Toimivien yritysten neuvonta jäi Jykesille. Lisäksi tehostettiin yrityskäyntien raportointia ja tuloksien seurantaa kuntakohtaisesti. Palveluiden parantamiseksi tehtiin puhelinvaihdeuudistus, jotta yrittäjät saisivat helpommin yhteyden tarvitsemaansa neuvontapalveluun. Uusien yritysten nettolisäys on vuoden 2014 alkupuoliskon tieto, joka tarkentuu vuoden 2015 toukokuussa. Tavoite Mittari TP 2012 TP 2013 TA 2014 TP 2014 1. Jykes Oy:n toiminta 18 10 10-3 - uusien yritysten perustaminen, kpl nettolisäys 2. Yritysneuvontaan osallistuneet kpl 34 30 35 uuraislaiset yritykset 3. Kehittämispalvelun ja yrityksiä mukana kpl 4 4 4 hankkeiden asiakkuudet Sijoittumispalvelut 4. Sijoittumispalvelut 1-5. Tonttitarjonta Myydyt yritystontit kpl Myydyt ok-tontit kpl 2 8 3 8 2 10 1 3 6. Työllisyyden kehittyminen Työttömyys % keskim. 10,6 12,5 11,0 14,3 29

2200 Maa- ja metsätilat TP 2013 Alkuperäinen TA 2014 TA -muutokset TA 2014 muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot 349 246 280 000 0 280 000 581 230 301 230 Toimintakulut -33 598-32 840 0-32 840-37 244-4 404 Toimintakate 315 648 247 160 0 247 160 543 986 296 826 Suunnitelmapoistot 0 Laskennalliset erät 0 Toiminnan kuvaus: Kunnan omistamien metsien hyödyntäminen ja hoito metsäsuunnitelman 2021 mukaisesti. Metsiin liittyviä asioita valmistelee kunnanhallituksen nimeämä kunnan metsätyöryhmä. Tilikauden olennaiset tapahtumat: Kunnan metsää hyödynnettiin ja hoidettiin metsäsuunnitelman 2021 mukaisesti. Olennaisia tapahtumia oli puun myynti ja metsänhoitotöiden tekeminen. Lisäksi kunta myi valtiolle METSOsuojeluohjelmaan 29 hehtaaria maata, jonka myyntivoitto (216 555 ) sisältyy toimintatuottoihin. Tavoite Mittari TP 2012 TP 2013 TA 2014 TP 2014 1. Puunmyynti metsäsuunnitelman mukaisesti tulot 168 481 349 196 280 000 355 641 30

3000 TALOUS- JA HALLINTOTOIMI TP 2013 Alkuperäinen TA 2014 TA -muutokset TA 2014 muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot 1 074 687 1 243 530 0 1 243 530 1 161 049-82 481 Toimintakulut -1 572 217-1 717 350 0-1 717 350-1 615 473 101 877 Toimintakate -497 530-473 820 0-473 820-454 424 19 396 Suunnitelmapoistot -46 888 Laskennalliset erät 225 202 Toiminnan kuvaus: Talouden ja hallinnon toimialat vastaavat mm. valtuuston ja hallituksen kokousjärjestelyistä, atk-palveluista, asianhallintakokonaisuudesta, informaatiopalveluista, taloussuunnittelusta, kirjanpidosta, maksuliikenteestä, palkanlaskennasta, keskusarkistonhoidosta. Lisäksi ruoka- ja siivouspalveluyksikkö kuuluu talous- ja hallintotoimeen. 3100 Keskusvirasto TP 2013 Alkuperäinen TA 2014 TA -muutokset TA 2014 muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot 24 649 17 300 0 17 300 27 658 10 358 Toimintakulut -398 835-403 470 0-403 470-404 540-1 070 Toimintakate -374 186-386 170 0-386 170-376 882 9 288 Suunnitelmapoistot -22 615 Laskennalliset erät 312 656 Toiminnan kuvaus: Keskusviraston vastuulla on sisäinen ja ulkoinen asiakaspalvelu. Kunnan puhelinvaihdetoiminnalla, neuvonnalla, tiedotuksella ja markkinoinnilla vastataan kunnan ulkoisesta kuvasta. Keskusviraston sisäinen asiakaspalvelu vastaa muun muassa taloushallinnon, henkilöstöhallinnon ja atk-tuen ja arkistonhoidon tukipalveluista. Tilikauden olennaisimmat tapahtumat: Kaikkien hallintokuntien työasemat päivitettiin Windows 7 käyttöjärjestelmään. 31

Tavoite Mittari TP 2012 TP 2013 TA 2014 TP 2014 1. Tehokas valmistelu ja täytäntöönpano Tehokas asianhallinta keskusarkistonhoitajan tehtävät vakiintuneet ja AMS:n päivitystyö käynnistetty Kuntatoimiston Arkkiosio otettiin käyttöön ja eams:n muodostaminen alkoi Kuntatoimiston sopimustenhallintaosio käytössä kaikkien tärkeimpien sopimusryhmien osalta käyttöönotto aloitettu ja jatkuu edelleen 2. Atk-tuki Tarkoituksen mukaiset atkjärjestelmät 3. Ajantasainen kirjanpito 4. Maksujen nopea käsittely Taloushallinnon palvelinympäristö vaihdettiin yhdessä Äänekosken ja Konneveden kanssa. Uusi palvelin otettu käyttöön onnistuneesti atk-tukihenkilö aktiivisesti mukana sivistystoimen Ookko verkossa hankkeessa työasemien käyttöjärjestelmien päivittäminen Windows 7 - käyttöjärjestelmään kirjanpidon viive pv 7 7 7 7 maksetut viivästyskorot/ euroa 517,79 379,70 Enintään 1000 päivitetty atk-tukihenkilö aktiivisesti mukana sivistystoimen Ookko verkossa hankkeessa 475,87 sähköisten laskujen osuus kaikista ostolaskuista 19,8 % 24,4 % 25 % 33 % sähköisten laskujen osuus kaikista myyntilaskuista 6,3 % 9,2 % 10 % 27 % 5. Asiakaspalvelun saavutettavuus kunnanviraston keskuk-sen aukiolopäivät/v Keskuksessa ollut työntekijä tavoitettavissa pääosin kaikkina viraston aukiolopäivinä. Asiat hoidettu mahdollisimman pitkälle, vaikkei asiasta vastaava henkilö olisi ollutkaan heti tavoitettavissa. 243 225 224 32

3200 Työllistäminen TP 2013 Alkuperäinen TA 2014 TA -muutokset TA 2014 muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot 0 0 0 0 0 Toimintakulut -3795-8 200-8 200-3 420 4 780 Toimintakate -3795-8 200 0-8 200-3 420 4 780 Suunnitelmapoistot 0 Laskennalliset erät -14 Toiminnan kuvaus: Työllistämistoiminnan tarkoituksena on edistää uuraislaisten nuorten kesätyömahdollisuuksia. Tilikauden olennaiset tapahtumat: Kesästä 2013 lähtien tarkistettiin kesätyöllistämisen periaatteita. Samalla työllistämitukea korotettiin 150 euroon/10 työpäivän työsuhde ja 300 euroon/ 20 työpäivän työsuhde. Järjestelyn avulla työllistyi 17 nuorta kuuteen eri työpaikkaan. Kunnan omaan palvelukseen palkkatuella palkattujen työllistämisestä aiheutuvat palkkauskustannukset eivät sisälly yllä olevaan taulukkoon, vaan hallintokuntien talousarvioihin. Sosiaalitoimen alaisuudessa on keväästä 2009 lähtien työskennellyt oma työnsuunnittelija ja keväästä 2011 lähtien nuoria on työllistänyt kunnan Hyvän Tuulen paja. Kunta jatkoi myös Keski-Suomen ympäristökeskuksen vetämässä ESR-rahoitteisessa LAPE-projektissa (Laatua perinnerakentamiseen ja ympäristönhoitoon). Kunta maksoi LAPE-projektin työntekijöiden palkkauskulut palkkatuen ylittävältä osalta, työkalu- ja matkakorvaukset sekä työnsuunnittelijan palkasta 20 %. LAPE-projekti on toteutettu teknisen toimen alaisuudessa. Lape-projekti päättyi 31.12.2014 Vuonna 2014 keskimääräinen työttömyysaste eli työttömien työnhakijoiden (ml. te-toimistoon henkilökohtaisesti ilmoittautuneet lomautetut, pl. ns. ryhmäilmoituksella lomautetut) osuus työvoimasta oli Uuraisilla 14,3 %, kun se vuonna 2013 oli 12,5 % ja vuonna 2012: 10,6 % (v. 2011: 10,9 %). Tavoite Mittari TP 2012 TP 2013 TA 2014 TP 2014 1. Työttömien työnhakijoiden työllisty- - palkkatuetut aikana) 14 hlö vuoden aikana) aikana) vuoden aikana) työllistetyt: 50 (koko vuoden 39 hlö (koko 50 (koko vuoden 43 hlö (koko minen 31.12.2012 2. Kesätyöntekijöiden työllistyminen 21 hlö 31.12.2013 - oppisopimusk. 4 2 3 lkm 25 19 35 17 12 hlö 31.12.2014 33

3300 Henkilöstöhallinto TP 2013 Alkuperäinen TA 2014 TA -muutokset TA 2014 muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot 23 856 21 000 21 000 23 757 2 757 Toimintakulut -103 352-102 870-102 870-72 637 30 233 Toimintakate -79 495-81 870-81 870-48 880 32 990 Suunnitelmapoistot 0 Laskennalliset erät -1 140 Toiminnan kuvaus: Henkilöstöhallinnon vastuulla on työterveyshuollon järjestäminen, työkykyä ylläpitävä toiminta (tyky-toiminta) ja työsuojelu. Tilikauden olennaiset tapahtumat: Kunta jatkoi henkilöstön lounasruokailun tukemista yhdellä eurolla/ateria. Työterveyshuollon toimintakulut laskivat edellisvuodesta ollen 36 996,59 euroa ja netto-kustannukset 13 239,17 euroa vuonna 2014. Työterveyspalvelut tuottaa Työterveyshuolto Aalto liikelaitos. Henkilöstön hyvinvointia tuettiin liikunta- ja kulttuuriseteleillä ja hyvinvointiseteleillä. Tavoite Mittari TP 2012 TP 2013 TA 2014 TP 2014 1. Tyky-toimintaan osallistumisen laajentaminelistuvien lkm tyky-toimintaan osal- 2. Sairauspoissaolojen vähentäminen sairauspäivien lkm (kalenteripäivää) 198 185 200 182 2633 (josta vakituinen henkilöstö 2485 pv.) 2534 pv. (josta vakituinen henkilöstö 2016 pv.) 2500 2912 (josta vakituinen henkilöstö 1918 pv) vakituisen henkilöstön sairauspoissaolopäivät/ hlö 3. Työhyvinvoinnin kehittäminen työhyvinvointia ylläpitävien kurssien ja koulutusten saatavuus 4. Vaikuttavan työsuojelun järjestäminen Työsuojelun toimintaohjelman toteuttaminen 14,2 V. 2012 otettiin käyttöön varhaisen tuen toimintamalli Työsuojelun toimintaohjelma päivitetiin vuosille 2012-2013 11,4 opettajat järjestivät koko henkilöstölle yhteisen työhyvinvointiiltapäivän haitta- ja vaaratekijöiden kartoitus aloitettiin loppuvuodesta 12,5 työhyvinvointi pysyy edellisen kyselyn tasolla tai kehittyy positiivisesti työsuojelu järjestetään toimintaohjelman ja haitta- ja vaaratekijöiden kartoituksen perusteella 11,0 henkilöstö järjesti yhteisen työhyvinvointiiltapäivän haitta- ja vaaratekijöiden kartoitusta jatkettiin ja saatetaan loppuun vuonna 2015 34

3400 Ruoka- ja siivouspalveluyksikkö TP 2013 Alkuperäinen TA 2014 TA -muutokset TA 2014 muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot 1 026 181 1 205 230 1 205 230 1 109 633-95 597 Toimintakulut -1 066 235-1 202 810-1 202 810-1 134 875 67 935 Toimintakate -40 054 2 420 2 420-25 242-27 662 Suunnitelmapoistot -24 274 Laskennalliset erät -86 299 Toiminnan kuvaus: Toiminnan kuvaus:yksikkö tuottaa kunnan ruoka- ja siivouspalvelut. Valmistuskeittiöitä on kolme : Koulukeskus, palvelukeskus ja Hirvasen koulu. Palvelukeittiöitä, joihin toimitetaan ruoka valmistuskeittiöistä, ovat Kyynämöisten koulu, Höytiän koulu, päiväkoti Pikkula ja Hirvasen päiväkoti. Lisäksi ruokaa toimitetaan Toimintakeskukseen, ryhmäperhepäiväkoteihin sekä yksittäisille kotona asuville vanhuksille ja päiväkoti Kädenjälkeen. Palvelukeskuksessa valmistetaan ruoka neljälle eri osastolle : Ruskola, Rinteelä, Koivula ja Uurastupa. Siivouspalvelu hoitaa 10 eri toimipaikan siivouksen. Hirvasen päiväkodin ja Nuokkarin siivous on ulkoistettu. Tilikauden olennaisimmat tapahtumat: Perustettiin uusi vakituinen toimi: siivooja-siivoustyönohjaaja. Palvelukeskuksen siivous siirtyi vanhustyön osalta ruoka- ja siivouspalveluyksikölle. Tätä tehtävää varten perustettiin uusi vakituinen siivoojan toimi. Koulukeskuksen laajennus valmistui. Siivousneliöt lisääntyivät n. 2 102,5 m². Yksi työntekijä jäi kokonaan eläkkeelle. Tilalle valittiin uusi vakituinen palveluvastaava. Tavoite Mittari TP 2012 TP 2013 TA 2014 TP 2014 Tuottaa hyvää sekä tasalaatuista ruokaa kaikille tilaajille Asiakastyytyväisyys Kunnan sisäiset kahvileipätilaukset lisääntyneet paljon. Pääteltävissä hyvä laatu.koulukeskuksessa ruoka saanut erityiskehuja. Sen myötä henkilöstön ruokailu lisääntyi. Asiakaskyselyt tekemättä. Kyselyt tehty. Tulosten käsittely kesken. Esim. Höytiän koulussa 63 % pitää ruokaa hyvänä. 22 % välillä hyvää, välillä ei. 15 % ei pitänyt ruoasta. Hyvä tulos asiakaskyselyssä eri toimipaikoissa henkilökunnalta ja asiakkailta Uurastuvalla ja Uuraspajalla Uurastuvalla ja Uuraspajalla tyytyväisiä asiakkaita. Tulee positiivista palautetta ja kiitoksia usein. Asiakaskyselyt tekemättä. Elintarvikekustannusten kehitys kasvu% edellisestä vuodesta (TP/TA) 0,98 / ateria 0,98 / ateria 0% (ta2013:sta) 0% (tp2013:sta) Tuotettujen palvelujen kustannustaso a. tuotettujen aterioiden määrä lkm 249628 250928 259923 255791 b. tuotettujen aterioiden hinta /ateria (hallinto, poistot ja laskennalliset erät mukaan luettuna) 3,16 3,08 3,30 ( 3,77 ) 3,21 (3,42 ) 35

c. siivousneliöt (ei huomioi siivouskertoja) m² 1.538.362 m² 1.323.212 m² 11 580,1 m² (1.8.2014 alk: 13 682,6 m²) 11 580,1 m² (1.8.2014 alk: 13 682,6 m²) d. siivousneliöiden hinta /m² 0,16 0,17 23,58 /m²/vuosi (1.8.2014 alk: 19,95 /m²/vuosi) 21,29 /m²/vuosi (1.8.2014 alk: 20,00 /m²/vuosi (hallinto,poistot ja laskennalliset erät mukaan luettuna) (26,85 /m²/vuosi, 1.8.2014 alk. 22,72 /m²/vuosi) (24,45 /m²/vuosi 1.8.2014 alk. 20,70 /m²/vuosi) Erittely toimintatulojen, -menojen ja -katteen jakautumisesta eri toiminnoille: Ruokapalvelut Siivouspalvelut Hallinto Yhteensä Toimintatuotot 835 997 273 636 1 109 633 Toimintakulut -820 734-246 524-67 617-1 134 875 Toimintakate 15 262 27 112-67 617-25 242 Eläkemenoperusteiset eläkemaksut on kohdennettu hallinnon kuluiksi. 36

4000 PERUSPALVELULAUTAKUNTA UURAISTEN KUNTA Tilinpäätös 2014 TP 2013 Alkuperäinen TA 2014 TA -muutokset TA 2014 muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot 1 387 340 1 430 980 1 430 980 1 519 953 88 973 Toimintakulut -12 296 660-12 596 060-100 000-12 696 060-13 267 796-571 736 Toimintakate -10 909 320-11 165 080-100 000-11 265 080 11 747 842-482 763 Suunnitelmapoistot -168 592 Laskennalliset erät -337 658 Toiminnan kuvaus: Toiminnan kuvaus: Sosiaalitoimi vastaa kuntalaisten sosiaalihuollon peruspalvelujen tuottamisesta ja niiden oikeudenmukaisesta kohdentamisesta ja tuottamisesta mahdollisimman tehokkaasti. Tulosalueet ovat: 1. Sosiaalipalvelut 2. Päivähoito 3. Vanhus- ja perhetyö 4. Toimeentuloturva Tilikauden olennaisimmat tapahtumat: Talousarvion toimintakatteen ylitys muutettuun talousarvioon oli 482 763 euroa. Sosiaalitoimi alitti muutetun talousarvion 45 346 euroa ja terveydenhuolto ylitti talousarvion 528 109 euroa. SOTE -uudistuksen valmistelu ja Jyvässeudun kuntajakoselvitys oli leimaavaa vuodelle 2014. SOTE:n toteuttamisen eri vaihtoehtoja oli esillä useita vuoden aikana. Valmisteluun pyrittiin vaikuttamaan lausunnoin, mielipidekirjoituksin ja tuomalla kunnan kanta esille eri foorumeilla ja valmistelutyöryhmissä. Peruspalvelujohtaja Jouko Nykänen nimettiin maakunnallisen SOTE 2020 hankkeen lähipalvelutyöryhmän puheenjohtajaksi. Vuoden aikana valmisteltiin varhaiskasvatuksen hallinnollinen siirtyminen sivistyslautakunnan hallinnonalalle ja siirto toteutettiin 1.1.2015. 4100 Sosiaalipalvelut TP 2013 Alkuperäinen TA 2014 TA -muutokset TA 2014 muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot 222 650 205 600 205 600 273 735 68 135 Toimintakulut -1 472 048-1 478 870-100 000-1 578 870-1 681 481-102 611 Toimintakate -1 249 398-1 273 270-100 000-1 373 270-1 407 746-34 476 Suunnitelmapoistot -27 550 Laskennalliset erät - 95 255 Toiminnan kuvaus: Sosiaalipalvelujen tulosyksiköt: 1. Hallinto 2. Sosiaalityö. 3.Kehitysvammahuolto 4. Lasten huolto 5. Päihdehuolto 6. Vammaishuolto. Talousarvion toteutuminen: 37

1. Hallinto: Hallinto vastaa a) sosiaalitoimen toiminta-ajatuksen täytäntöönpanosta ja tulostavoitteen toteuttamisesta. b) Toteuttaa henkilölle lastensuojelu- ja päihdehuoltolain nojalla annettavat tahdonvastaiset toimenpiteet. c) Vastaa sosiaalitoimen lainsäädännön soveltamisesta sosiaalitoimessa ja täytäntöönpanosta niiltä osin kuin se ei kuulu muiden tulosalueiden piiriin. d) Isyys-, elatus-, lasten huolto- ja tapaamislainsäädännön täytäntöönpano ja soveltuvin osin holhoustoimen asioiden vireillepano 2. Sosiaalityö Toiminnan kuvaus: Sosiaalihuoltolain mukaan sosiaalityöllä tarkoitetaan sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön suorittamaa ohjausta, neuvontaa ja sosiaalisten ongelmien selvittämistä sekä muita tukitoimia, jotka ylläpitävät ja edistävät yksilöiden ja perheen turvallisuutta ja suoriutumista sekä yhteisöjen toimivuutta. Sosiaalityö on sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön suorittamaa ohjausta, neuvontaa, sosiaalisten ongelmien selvittämistä ja tukitoimien järjestämistä. Tarkoituksen on tukea ja edistää kuntalaisten omatoimista selviytymistä, elämänhallintaa/elämäntaitoja ja sosiaalista turvallisuutta muuttuvissa oloissa ja elämäntilanteissa eri ikävaiheissa yksilöinä, perheinä ja asuinyhteisöjensä jäseninä. Lasten, nuorten ja perheiden parissa tehtävää sosiaalityötä tehdään lastensuojelussa. Aikuissosiaalityö on aikuisille suunnattua, suunnitelmallista ja tavoitteellista työtä, jossa hyödynnetään muita sosiaalihuollon palveluja kuten kuntouttavaa työtoimintaa, päihdehuoltoa ja toimeentulotukea. Työnsuunnittelija hoitaa kunnassa työllistämiseen liittyviä asioita, mm. auttaen työttömiä työ-, koulutustai harjoittelupaikan löytämisessä. Työnsuunnittelijan toimenkuvaan kuuluu myös kunnan palkkatuki- ja työkokeilupaikkojen sekä kuntouttavan työtoiminnan koordinointi. Nuorisotakuun toteuttamiseen kunta osallistuu tarjoamalla työllistymismahdollisuuksia Hyvän Tuulen pajalla ja kunnan eri yksiköissä. Hyvän Tuulen paja on työllistänyt v. 2014 aikana yhteensä 18 hlöä, joista 9 on työskennellyt palkkatuella, 5 kuntouttavassa työtoiminnassa ja 3 työkokeilussa. Tilikauden olennaisimmat tapahtumat: Tavoite Mittari TP 2012 TP 2013 TA 2014 TP 2014 Lastensuojelun avohuollon perhetyö Tuettujen perheiden määrä 41 36 perhettä, joista ls avo huoll perheitä 12 ennalta eh. 14 kotipalv. 10 28 perhettä,joista ls.avo.huoll. perheitä 8 ennalta ehk. 18 kotipalv. 2 Lapsia perheissä 123 130 87 Kotikäyntien määrä/vuosi 385 473 406 Sijaishuolto Yhteensä, joista perhehoidossa laitoshoidossa jälkihuollossa 8 6 2 10 6 3 1 10 5 3 2 38

3. Kehitysvammahuolto Toiminnan kuvaus: Kehitysvammahuollon keskeisimmät toimintamuodot ovat asumispalvelut, työ- ja päivätoiminta sekä ohjaus- ja neuvontapalvelut. Asumispalvelut tuotetaan pääsääntöisesti Palvelutalo Uurastuvassa. Lisäksi asumispalvelua on ostettu täydentämään omaa palvelutuotantoa perusteina mm. asukkaan pitkä historia toisella paikkakunnalla tai tarvittavan palvelun järjestäminen kustannustehokkaasti ja asiakkaan tarpeita vastaavasti. Päivä- ja työtoiminnat järjestetään valtaosin Toimintakeskus Uuraspajassa, minkä lisäksi ostopalveluna toteutetaan työtoiminnat liittyen asumisjärjestelyihin. Ohjaus- ja neuvontapalveluista vastaa kuntoutusohjaaja työparinaan kehitysvammahuollon johtaja. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tuottaa kehitysvammapoliklinikkapalvelut. Kehitysvammahuollon henkilöstöä on yhteensä seitsemän sekä yksi palkkatuella palkattu henkilö. Henkilöstö vastaa kehitysvammahuollosta kokonaisvastuullisesti resurssien puitteissa ja tekee yhteistyötä tarpeen mukaan niin kunnan sisällä kuin sen ulkopuolella. Tavoitteeseen pääsemiseksi henkilöstöä voidaan siirtää kehitysvammahuollon sisällä resurssien kohdentamiseksi tarpeita vastaaviksi. Tilikauden olennaisimmat tapahtumat: Omana toimintana tuotetut asumispalvelut ovat säilyneet aiempien vuosien kaltaisena. Päivä- ja työtoiminnoissa ryhmä on pienentynyt jonkin verran luonnollisten vaihteluiden myötä. Pienen erityisryhmän osalta yksilöllisillä tilanteilla ja niiden vaihtelulla on suuri vaikutus kokonaisuuteen. Työloman sijaisuudet käynnistivät kehitysvammahuollossa kehittämisprosessin, jonka aikana on tehty merkittäviä muutoksia resurssien kohdentamiseen ja tehtäväkuviin. Kehitysvammahuollon johtajan tehtäviin lisättiin kuntoutus - ja palveluohjaus, josta se edelleen siirrettiin asumispalveluiden ohjaajan vastuulle. Samassa yhteydessä ohjaajan tehtävistä siirtyi päivä- ja työtoiminnan osuus johtajalle. Nyt tehtäväkuvat ovat tasapainoisia ja kehittämistarpeet jatkossa vähäisempiä. Uudet valtakunnalliset ja seudulliset toimintatavat sekä asiakkaiden tilanteet ovat tuoneet kuntoutus- ja palveluohjaukselle uusia ja työllistäviä haasteita, kuten esimerkiksi tuki ja ohjaus henkilökohtaisen avun työnantajille. Työnkuvien muutoksella kuntoutus - ja palvelunohjaukselle on saatu enemmän aikaa ja pystytään paremmin vastaamaan asiakkaiden ja heidän perheiden palvelujen tarpeeseen. Laitoshoito Toiminnan kuvaus: Pitkäaikainen laitoshoito on valtakunnallisten tavoitteiden mukaan poistumassa kokonaan tai vähenemässä minimiin. Keski-Suomessa on yksi laitosyksikkö, josta Uurainen on ostanut yhden paikan. Yksikkö lopettaa toimintansa kesällä 2015, jolloin myös Uuraisten osalta asuminen muuttuu palveluasumiseksi. Lisäksi erityisen vaativiin tuen tarpeisiin on ajoittain välttämätöntä saada laitoskuntoutusta, joka voi olla kestoltaan pitkäaikaista kuntoutustarpeesta johtuen. Palvelun tuottaminen omana toimintana on mahdotonta tai erittäin kallista. Tilikauden olennaiset tapahtumat: Pitkäaikaisen laitoshoidon osalta tilikaudella ei ole muutoksia. Laitoskuntoutusta on ostettu välttämättömänä yhdelle asiakkaalle suurimman osan vuodesta ja tarve jatkuu edelleen. 39

Asumispalvelut / Uurastupa Toiminnan kuvaus: Palvelutalo Uurastupa tarjoaa kodinomaista palveluasumista ensisijaisesti kehitysvammaisille, mutta myös muille ryhmään sopiville ja palveluista hyötyville erityistä tukea tarvitseville henkilöille. Uurastuvalla on eriasteisesti itsenäisen elämisen mahdollistavia asuntoja. Lisäksi Uurastuvalta tarjotaan lääkehoidon ja terveyden seuraamisen palvelut sekä muuta tarvittavaa palvelua erityisryhmien palveluiden piirissä oleville, muualla asuville henkilöille. Uurastuvalla on neljä hoitajaa, yksi ohjaaja ja yksi palkkatuella palkattu henkilö. Uurastuvan ohjaaja toimii myös kuntoutusohjaajana ja vastaa kehitysvammaisten kuntoutus- ja palveluohjauksesta lasten ja nuorten osalta sekä Uurastuvan asukkaiden osalta yhteistyössä muun henkilöstön kanssa. Kehitysvammahuollon johtajan vastuualueena on kehitysvammahuollon kokonaisuus, molempien yksiköiden toiminta, esimiestehtävät kehitysvammahuollon yksiköiden osalta sekä työparina toimiminen sekä kuntoutusohjauksessa että päivä- ja työtoiminnoissa. Tilikauden olennaiset tapahtumat: Uurastuvan toimintaa on kehitetty entistä enemmän asiakkaiden tarpeita vastaavaksi. Yksilöllisellä työotteella pyritään kohdentamaan palvelu niin, että yli- tai alipalvelua ei synny. Kehitysvammahuollonjohtajan työpiste on Uurastuvalla, mikä mahdollistaa tiiviimmän otteen johtamiseen ja toiminnan kehittämiseen. Tavoite Mittari TP 2012 TP 2013 TA 2014 TP 2014 Palvelujen laajuus Hoitopäivät 4406 4448 4545 4319 Tehokkuus Kotikäynnit 2 0 5 0 Muut ohjaustehtävät 178 202 260 280 Suoritteet yhteensä 4586 4650 4810 4599 Asukasmäärä 13 13 14 13 Uurastuvalla 13 13 13 13 Tukiasunnossa / vuorohoidossa 0 0 Päivähoito 0 0 Itsenäisen elämän harjoittelu 0 0 1 0 Käyttöaste 97% 98% 101% 97% Taloudellisuus Hoitopäivän hinta 48,26 51,75 55,83 53,00 4. Perhehoito Toiminnan kuvaus: Perhehoito on vaihtoehto asumisen järjestämiseksi joko lyhytaikaisena tukitoimenpiteenä tai pitkäaikaisena vakituisena asumismuotona. Tilikauden olennaiset tapahtumat: Lyhytaikaisen perhehoidon tarve perheitä tukevana toimenpiteenä lasten ja nuorten osalta on lisääntynyt. Pitkäaikainen perhehoito jatkuu ennallaan. Ohjaus- ja neuvontapalvelut Toiminnan kuvaus: Ohjaus- ja neuvontapalvelut tarjoavat tukea ja ohjausta erityistä tukea tarvitseville henkilöille sekä heidän perheilleen. Tavoitteena on löytää asiakasta tukevaa apua varhaisessa vaiheessa, 40

jotta arki sujuisi eivätkä ongelmat kasautuisi. Työote on yksilöllinen ja asiakkaan tarpeista lähtevä. Rakennettavien verkostojen avulla pyritään vahvistamaan asiakkaan omatoimisuutta ja omia voimavaroja. Tilikauden olennaiset tapahtumat: Ohjauksen ja neuvonnan tarve on lisääntynyt merkittävästi. Uusia asiakkaita on tullut palvelujen piiriin useita. Edellisellä tilikaudella toteutetut muutokset henkilöstöresursseissa ovat osoittautuneet oikea-aikaisiksi. Sisäisin järjestelyin kuntoutusohjaajalle on järjestetty lisää tilaa sekä vahvistettu hänen työtään kehitysvammahuollon johtajan panoksella työparina haastavissa tilanteissa. Tavoite Mittari TP 2012 TP 2013 TA 2014 TP 2014 Palvelujen laajuus Asiakkaat yhteensä 32 31 30 33 Kehitysvammaiset 25 26 27 30 Mielenterveyskuntoutujat 4 2 1 1 Muut (esim. työttömät) 3 3 2 2 Asiakkaat palvelujen mukaan Laitoshoito 1 1 1-2 Asumispalvelut 13 13 13 Perhehoito 2 2 3 Päivä- ja työtoiminta 18 18 16 Työtoiminnan ostopalvelut 2 2 1 Palveluohjaus 27 28 30 Iltapäivä-/loma-ajan toiminta 4 4 3 Yksilöohjauksen tehtävät 158 168 280 278 Toimintatuokiot 65 81 50 114 Koikäynnit, asumisen ohjaus, perhehoidon ohjaus 12 0 0 16 Tehokkuus Verkostokokoukset, yksilöpalaverit, palvelusuunnitelmat ja tarkistukset Henkilökohtainen apu Iltapäivä- ja loma-ajan toiminta Muut tehtävät Tehdyt / päivitetyt palvelusuunnitelmat % asiakaskunnasta 37 44 48 55 39 40 30 100 60 100% 37 23 64 24 94% Taloudellisuus Suoritteen hinta 48,21 53,67 41

Työtoiminta /Toimintakeskus Uuraspaja: Toiminnan kuvaus: Toimintakeskus järjestää mielekästä päivä- ja työtoimintaa, asumisen ohjausta sekä kuntoutusta ensisijaisesti uuraislaisille kehitysvammaisille, mutta myös muille erityistä tukea tarvitseville henkilöille. Lisäksi Toimintakeskus osallistuu pitkäaikaistyöttömien tukitoimenpiteiden järjestämiseen mm. kuntouttavan työtoiminnan ja työelämävalmennuksen kautta. Toimintakeskuksessa on yksi työntekijä, joka vastaa päivätoimintapalveluista sekä kehitysvammahuollon johtaja kahtena päivänä viikossa. Lisäksi työtoimintaa ostetaan muualta yhdelle asiakkaalle. Tilikauden olennaiset tapahtumat: Toimintakeskus Uuraspajan toiminta on pääosin säilynyt entisellään. Tällä hetkellä vaihtoehtoisen päivätoiminnan tarve painottuu ja työtoiminnan tarve vähenee johtuen asiakkaiden elämäntilanteista. Tarpeiden muutoksiin on reagoitu kehitysvammahuollon sisäisin järjestelyin olemassa olevan henkilöstön työnkuvia kehittämällä ja siirtämällä henkilöstöä toimipisteiden välillä. Päivä- ja työtoimintaan keskittyvä tehtävänkuva mahdollistaa toiminnan kehittämisen entistä paremmin vastaamaan asiakkaiden kuntoutuksen tarpeisiin. Ostopalvelu jatkuu asumisjärjestelyihin liittyvänä. Talousarvioon 2014 on kehitysvammahuollon mittaristoa kehitetty vastaamaan paremmin palveluja ja niiden aiheuttamia kustannuksia. Toimintakeskuksen hintaan vaikuttaa työlomajärjestelyistä aiheutuneet kustannukset. Tavoite Mittari TP 2012 TP 2013 TA 2014 TP 2014 Palvelujen laajuus Päivätoiminnan käyttöpäivät 2054 1855 1880 1824 Eniten ohjausta tarvitsevat 156 130 60 90 Paljon ohjausta tarvitsevat 812 694 1080 664 Vähiten ohjausta tarvitsevat 908 810 600 851 Kuntouttava työtoiminta 178 166 140 219 Tehokkuus Käyttöaste 105% 96% 90% 87% Taloudellisuus Suoritteen hinta 47,14 46,98 43,03 49,30 4200 Päivähoito TP 2013 Alkuperäinen TA 2014 TA -muutokset TA 2014 muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot 259 382 263 500 263 500 194 413-69 087 Toimintakulut -2 106 132-2 195 640-2 195 640-2 163 782 31 858 Toimintakate -1 846 750-1 932 140 0-1 932 140-1 969 369-37 229 Suunnitelmapoistot -83 315 Laskennalliset erät -102 794 Tilikauden olennaiset tapahtumat: Varhaiskasvatus ylitti laaditun talousarvion noin 1 prosentilla (ennen poistoja ja laskennallisia eriä). Ylitystä selittää yksityisen päivähoidon menojen ennakoitua suurempi kasvu ja päivähoitomaksutuottojen jääminen noin 70 % arvioidusta. Maksukertymään vaikutti perhei- 42

den heikentynyt taloustilanne sekä osaltaan maksuhyvitysten käyttöönotto. Päivähoitomaksuja hyvitettiin perheille noin 16 000 euroa. Toisaalta säästöä saatiin talkoovapaiden käytöllä ja henkilökunnan vuosilomien keskittämisestä saaduilla sijaiskustannusten säästöillä. 1. Esiopetus Koulukeskuksen laajennus valmistui syksyllä 2014 ja siellä toimii jatkossa 2 esiopetusryhmää sekä esiopetusikäisten iltapäiväkerho. Lapset näihin ryhmiin tulevat Kyynämöisten ja Koulukeskuksen lähikoulualueelta. Päivähoidon tarve oli 20 lapsella. Näissä ryhmissä aloitti 2 lähihoitajaa. Lisäksi toisessa ryhmässä toimi perhepäivähoitaja ryhmäavustajana ja määräaikainen lähihoitaja lapsen henkilökohtaisena avustajana. Höytiän esiopetus toimii edelleen kiinteistöosakeyhtiö Oikarinmäeltä vuokratuissa tiloissa. Ryhmässä toimi kevätkauden 2 lastentarhanopettajaa, joista toinen oli ostopalveluna ja syksyn 1 lastentarhanopettaja ja määräaikainen lähihoitaja. Hirvasen esiopetus järjestettiin kahdessa ryhmässä eli osa lapsista on Hirvasen päiväkodissa toimivassa ryhmässä ja osa yksityisessä päiväkoti Kädenjäljessä. 2. Päiväkoti Pikkula Päiväkoti Pikkulasta siirtyi esiopetus koulukeskukseen syksyllä 2014 ja näin kaikki 63 hoitopaikkaa saatiin päivähoidon käyttöön. Päiväkodin ryhmien rakennetta muutettiin siten, että yhdessä ryhmässä on alle 3-vuoitiaita lapsia. Tämä ratkaisu oli peruteltua toiminnan järjestelyjen kannalta. Päiväkodilla jatkaa nykyinen henkilöstö: päiväkodin johtaja (40% ryhmässä), 4 lastentarhanopettajaa ja 6 lähihoitajaa. Vuorohoidon tarve vaihtelee kuukausittain ja määrä on vähentynyt edellisestä vuodesta. 3. Perhepäivähoito, ryhmikset Kuukkeli ja Jokilaiva Perhepäivähoidosta väheni 1 toimi syksyllä 2014 ja toimia on nyt 5. Yksi perhepäivähoitaja toimi ryhmäavustajana esiopetuksessa. Perhepäivähoidon kustannukset hoitopäivää kohden ovat nousseet hoitajien siirryttyä työaikalain piiriin. Hoitajille kertyy kuukausittain noin 15 tasausvapaapäivää, jolloin ryhmän lapset tulee sijoittaa varahoitoon. Varahoito on järjestetty ryhmis Kuukkelissa, jonne on jouduttu ajoittain palkkaamaan tuntityötekijä lisäresurssiksi. Uusien perhepäivähoitajien rekrytointi on käytännössä osoittautunut mahdottomaksi halukkaiden puuttuessa. Kuukkelissa toimii 2 pph (lapsia 5+perhepäivähoidon varahoito) ja tarvittaessa tuntityöntekijä ja Jokilaivassa 2 pph ja 1 lähihoitaja, lapsia 12. 4. Yksityinen päivähoito ja muista kunnista hankittava päivähoito (ns. Rajat auki) Yksityinen päivähoito on kasvanut kunnassa myös vuoden 2014 aikana. Hoitopäivien määrä on kaksinkertaistunut ja yksityisessä päivähoidossa lapsia on 77 (36%) ja kunnallisessa 135 (64%). 5. Päivähoidon maksuhyvitykset Varhaiskasvatuksen kehittämiskohteeksi kunnanhallitus valitsi maksuhyvityskäytännön kehittämisen keväällä 2013. Perhe saa päivähoitomaksusta hyvitystä, mikäli lapsi on ennakkoon ilmoitetusti pois päivähoidosta koulujen loma-aikoina. Tätä mahdollisuutta käytti 49 % perheistä vuoden 2014 aikana. Laskutettavia päivähoitolapsia oli vuoden aikana keskimäärin 115 ja näitä 56 sai maksuhyvitystä. Hyvitys oli keskimäärin 46,82 /lapsi, yhteensä 15 919,73. Varhaiskasvatuksessa kyettiin pitämään talkoovapaita 20 % edellisvuotta enemmän ja vuosilomat keskitettiin pääsääntöisesti koulujen loma-aikoihin eikä näihin poissaoloihin tarvittu sijaisia. Tavoite Mittari TP 2012 TP 2013 TA 2014 TP 2014 43

Kuntakuva Päivähoito järjestetty asiakaskeskeisesti ja joustavasti. Päätöksen käsittelyaika 2 vk 1 vk 1 vk 2 vk Päivähoitomuodot ja määrät pph (hoitajaa) ryhmikset päiväkodit 6 2 2 6 2 2 6 2 2 5 2 2 yksityiset päiväkodit yksityiset perheph 2 5 2 0 2 0 2 0 Avoin varhaiskasvatus - leikkikenttätoiminta - kerhotoiminta - EKA-vauvakerho (yhteistyössä srk, th kanssa) - - 1 ryhmä ei järjestetty ei järjestetty keväällä 1 4alueella1kk - 1 ryhmä ei järjestetty ei järjestetty 2 ryhmää Hoidon järjestäminen tehokkaasti ja taloudellsiesti Menot/hoitopaikka/pv (menot/tot.hoitopv) v.2014 menot/toteutunut hoitopv (menot/tot.hoitopv sisältää vyörytykset) Perhepäivähoito Päiväkotihoito Pikkula Hirvanen Muut päiväkotipalvelut (yksityiset) yksityinen perhepäivähoito 24,69(25,65) 35,08(48,21) 29,78(34,28) 27,78(34,28) 22,73(25,25) 25,36(47,98) 31,06(43,44) 26,20(43,53) 26,61(35,53) 45,56 29(42) 33(37) 37(41) 19(22) 24(24) 69,55(72,81) 47,04(47,42) 35,20(36,88) 27,01(28,15) 17,72(17,88) Ryhmikset 46,25(59,75) 47,59(74,49) 50(60) 47,59(74,49) Vuorohoito hinta sis.pikkulan hintaan hinta sis. Pikkulan hintaan hinta sis. Pikkulan hintaan hinta sis. Pikkulan hintaan Toteutuneet hoitopäivät (=lasten todelliset läsnäolopäivät) Perhepäivähoito Päiväkoti Pikkula Hirvasen päiväkoti Yksityiset päiväkodit Yksityinen perhepäivähoito Ryhmikset Vuorohoito Kunnallinen yhteensä Yksityinen yhteensä 6237 9046 6061 6904 2376 3634 22824 9280 2917 10810 4767 7012 536 3067 1587 (sis.pik-kulan lkm) 21561 7548 3600 13600 5800 11900 650 4000 1700 28700 12550 2304 11186 5600 15741 1266 2648 953 (sis. Pikkulan lkm) 21738 17007 Esiopetus ikäluokasta mukana 100% 100% 100% 100% Menot/toteutunut esiopetuspäivä kunnallinen esiopetus yksityinen esiopetus 29,25(35,92) 25,89(36,36) 40,96 44,39 34(41) 31 37,54(38,61) 26,72 44

Toteutuneet esiopetuspäivät kunnallinen yksityinen 9345 1425 10000 2600 9538 1615 Leikkikenttätoiminta ei järjestetty 17,00 ei järjestetty Laatu Lapsen varhaiskasvatusuunnitelma; lapsen esiopetussuunnitelma 100% 100% 100% 100% Asiakaskysely (arvosana 1-5) - esiopetus tehdään ei tehty 4300 Vanhustyö TP 2013 Alkuperäinen TA 2014 TA -muutokset TA 2014 muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot 692 261 768 180 768 180 844 243 76 063 Toimintakulut -2 371 245-2 521 060-2 521 060-2 495 169 25 891 Toimintakate -1 678 984-1 752 880 0-1 752 880-1 650 926 101 954 Suunnitelmapoistot - 57 727 Laskennalliset erät - 101 758 Toiminnan kuvaus: : Ikääntyvälle väestölle tarjotaan turvallinen, asiakaslähtöinen ja inhimillinen hoito omassa kunnassa. Kotona asumista tuetaan tuki- ja kotihoidon palveluiden avulla niin pitkään kuin se on mahdollista. Kun kotona asuminen ei enää onnistu, järjestetään asumispalvelupaikka ympärivuorokautista turvaa tarjoavan palveluasumisen tai vanhainkodin yhteydestä. Sairaalaan palveluita pyritään käyttämään vain akuutin sairaanhoidon tarpeisiin. Palvelun laatuun satsataan mm. työntekijöiden koulutuksen ja riittävien resurssien avulla. Tilikauden olennaisimmat tapahtumat: Tavoite Mittari TP 2012 TP 2013 TA 2014 TP 2014 Vanhusten asumisen tukeminen (riittävät tukipalvelut ja kotiapu) yli 75-v kodinomaisissa olosuhteissa asuvat yli 85 % yli 85% yli 85% yli 85% Kotihoitoa edistävät tukipalvelut / palveluja tarvitseva asiakas 100% 100% 100% 100% Kotihoidon käyntien määrä 12 388 11 930 11 306 Käyntikerta hinta 33,33 Riittävästi ympärivuoro- 45

kauden valvottuja asumispaikkoja Asumispaikat Pitkäaikaishoito 43 30 10-14 43 30 10-14 jonotusaika max 2 kk 0,5-1 kk max 2kk 0,5-1 kk Palokan sairaalan käyttö vain akuuttiin sairaanhoitoon Sairaalan hoitopäivät 1430 1259 1500 1435 Turvallinen ja yksilöllinen hoito palveluasunnoissa ja vanhainkodissa Yksilölliset hoito- ja palvelusuunnitelmat % 100% 100% 100% 100% Hoitotyön kehittäminen ja laadun takaaminen Asiakas- ja omaiskyselyn arvosana asteikolla 4-10 9 8,81 9 ei kyselyä Palvelun järjestäminen tehokkaasti ja taloudellisesti Koulutuspäivät ja kehittämispäivät / työntekijä / v 2,15 2,68 3 2,08 Ennaltaehkäisevä työ Vanhainkotihoidon menot / hoitopäivä Hoitopäivät Käyttöaste Palveluasumisen menot / hoitopäivä Hoitopäivät Käyttöaste Koivulan menot/hoitopäivä hoitopäivät käyttöaste 107,20 100% 73,75 100% 80,89 100% 121,23 100% 78,38 5434 87,56 2761 88,94 100% 69,76 80,14 98,69 6434 83,99% 83,03 5469 93,64% 71,77 2844 97,39% Päiväkeskus käyntikerrat 405 531 Ryhmätoimintaan osallistuneet Kuukankodin palvelukeskuksen virkistystoimintaan osallistuneet 959 1868 2366 Ehko-käynnit 17 Vanhustyön toimintakulttuurissa on korostunut yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen ja suunnitteleminen. Työn sisältöjä on kehitetty yhteistyöryhmissä ja yhteisillä kehittämispäivillä. Erityistä huomiota on kiinnitetty vanhuspalveluiden ennaltaehkäisevään toimintaan ja pitkäaikaishoidon, asumispalvelujen kotihoidon kehittämiseen panostamalla tiimityöhön ja entistä hoidollisempien asiakkaiden hoitamiseen. Työntekijöiden tiimien välistä työkiertoa on jatkettu vuoden 2014 aikana. Tämän lisäksi henkilöstön yhteiskäyttöä eri yksiköiden välillä on lisätty. 46

Pitkäaikaishoidossa olevien asiakkaiden määrä on vähentynyt, mutta asiakkaat ovat olleet kunnoltaan entistä hoidollisempia mm. saattohoidossa olevia, mikä on vaatinut kuitenkin henkilöstöresursseja. Pitkäaikaisasiakkaiden määrän väheneminen näkyy vanhainkodin käyttöasteessa.. Saattohoitoa on kehitetty lisäämällä henkilöstön osaamista. Terveyskeskussairaalasta on pystytty ottamaan vastaan kaikki ne asiakkaat, jotka eivät enää välttämättä tarvitse sairaalahoitoa. Terveyskeskuksessa ei ole jonottamassa ympärivuorokautista hoitoa tarvitsevia asiakkaita. Vanhustyön Rinteelä/kotihoitotiimiin on saatu yksi uusi lähihoitajan toimi, kun eläkkeelle jäämisen seurauksena vapautunut kotiavustajan toimi on muutettu lähihoitajan toimeksi. Ennaltaehkäisevässä työssä on panostettu muistisairauksien ennaltaehkäisyyn, erilaisille asiakkaille suunnattuihin ryhmiin, joiden sisällöissä on huomioitu kuntouttava näkökulma. Vapaaehtoistyön kehittämistä on jatkettu, ja vapaaehtoistoimijoiden määrä on vakiintunut. Hoidon painopisteen siirtyminen pitkäaikaishoidosta tehostettuun palveluasumiseen ja kotihoitoon, näkyy vanhainkodin käyttöasteen vajeena. Käyttöasteen vuoksi vapautunut työvoima on hyödynnetty sairaslomasijaisuuksiin. Hoitopäivähinnoissa taasen näkyy kotikuntalain perustella sijoitettujen asiakkaiden kotikunnilta laskutetut korvaukset. Talousarvion merkittävimmät muutokset ovat syntyneet palkkoihin kohdistuvista korotuksista, henkilöstön rakenteen muutoksesta ja kotikuntalaskutuksesta. 4400 Toimeentuloturva TP 2013 Alkuperäinen TA 2014 TA -muutokset TA 2014 muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot 202 868 188 700 188 700 205 963 17 263 Toimintakulut -906 793-911 180-911 180-913 346-2 166 Toimintakate -703 925-722 480 0-722 480-707 383 15 097 Suunnitelmapoistot - Laskennalliset erät -28 092 Toimeentuloturva käsittää seuraavat tukimuodot: 1. Varsinainen toimeentulotuki 2. Ehkäisevä toimeentulotuki 3. Lasten kotihoidontuki 4. Elatustuki Toimeentulotuki on lakisääteinen etuus, eikä sen suuruutta voida helposti arvioida. Toimeentuloturvassa suurimmat menoerät koostuvat lasten kotihoidontuesta sekä toimeentulotuesta. Näiden kasvua tai vähenemistä on vaikea ennakoida, mutta nykyisen taloudellisen tilanteen ja kasvavan työttömyyden huomioiden voidaan kuitenkin olettaa, että toimeentulotuen kustannukset tulevat nousemaan. Ehkäisevän toimeentulotuen määrää voidaan sosiaalilautakunnan oman harkinnan ja päätösten mukaan säädellä hyvinkin tarkasti. Ehkäisevä toimeentulotuki synnyttää kuitenkin säästöjä pitemmällä tähtäimellä, joten sen käyttö on perusteltua. 47

Toimeentulotukea saavien kotitalouksien määrä ei ole kasvanut huomattavasti vuonna 2014. Tuen määrän kasvuun on vaikuttanut työttömyyden lisäksi perheiden iso koko ja asumismenojen kasvu. Tilikauden olennaisimmat tapahtumat: Tavoite Mittari TP 2012 TP 2013 TA 2014 TP 2014 1. Toimeentulotuen oikea ja taloudellinen kohdentuminen Toimeentulotuki Asiakasperheet/vuosi 118 119 115 126 Päätökset/vuosi 402 584 670 588 Toim.tulotukiavustukset/asukas/vuosi 52,11 64,80 60 63,92 Perustoimeentulotuki/vuosi Täydentävä tt/vuosi Enn.ehkäisevä tt/vuosi 268 280 12 170 6 950 296 730 19 800 7 500 348 103 21 431 6 114 Lasten kotihoidontuki Tuen hakijoita keskimäärin/kuukausi 70 78,4 82 78 Lapsia keskimäärin/kuukausi 143 167 174 161 Lasten kotihoidontuki menot/asukas/vuosi 96,95 109,88 108,40 105,82 4500 Terveydenhuolto TP 2013 Alkuperäinen TA 2014 TA -muutokset TA 2014 muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot 10 179 5 000 5 000 1 599-3 401 Toimintakulut -5 440 443-5 489 310-5 489 310-6 014 018-524 708 Toimintakate -5 430 264-5 484 310 0-5 484 310-6 012 419-528 109 Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät -9 758 Toiminnan kuvaus: Perusterveydenhoito järjestetään Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen kautta ja menot sisältävät myös ympäristöterveydenhuollon menot. Perusterveydenhuollon menoihin kuuluvat myös psykologitoiminnan ja muiden kuntien suoraan laskuttamat päivystysluonteiset menot. Erikoissairaanhoidon osalta Uuraisten kunta kuuluu Keski-Suomen sairaanhoitopiiriin, menot sisältävät myös psykiatrian avohuollon ja asumispalvelujen kustannuksia, jotka laskutetaan suoraan kunnalta. 48

Tilikauden olennaisimmat tapahtumat: Terveydenhuolto ylitti talousarvion 528 109 euroa. Erikoissairaanhoidon ylitys oli 262 183 euroa ja perus- ja ympäristöterveydenhuollon ylitys 265 926 euroa. Perusterveydenhuollon suurin ylitys tuli avosairaanhoidossa 99 806 euroa, sairaalatoiminnoissa 62 913 euroa ja keskitetyissä palveluissa 66 338 euroa, sen sijaan suun terveydenhuolto ja neuvola/kouluterveydenhuolto alittivat menonsa. Avosairaanhoidon osalla ylittyi erityisesti lääkärikäyntien talousarviomääräraha. Sairaalatoiminnoissa selittävänä tekijänä on Palokan sairaalan saneerauksen aiheuttama hoitopäivän hinnan nousu ja muiden sairaaloiden käytön lisäys sekä liian alhaiseksi arvioitu sairaalan hoitopäivien määrä. Keskitetyissä palveluissa hoitotarvikejakelun tarvikkeet, röntgenpalvelut, sekä puhe-, fysio- ja toimintaterapioiden lisääntynyt käyttö ovat lisänneet kustannuksia talousarvioon nähden. Terveydenhuollon tilinpäätösmenoina näkyvät myös psykologipalvelut. Perusterveydenhuollon menot sisältävät myös muiden kuntien ja kuntayhtymien tuottamia palveluja kuin JYTE:n. Tavoite Mittari TP 2012 TP 2013 TA 2014 TP 2014 Toiminta/käyntikerrat Avoterveydenhuollon käynnit Työterveyshuolto Terveysneuvonta Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto Erityistoiminnot Palokan terveyskeskussairaala Kyllön sairaala Muuramen sairaala Röntgen Sairaankuljetus Fysioterapia, toimintaterapia ja apuvälinepalv. Suun terveydenhuolto 12476 3562 1364 1430 115 47 4110 11061 2998 1317 1016 117 126 4198 10500 3490 1305 1005 0 0 4375 12060 3515 1575 732 324 379 4005 49

5000 SIVISTYSLAUTAKUNTA TP 2013 Alkuperäinen Ta-muutokset TA 2014 muutosten Toteutuma Poikkeama TA 2014 jälkeen Toimintatulot 349 456 411 100 0 411 100 435 657 24 557 Toimintamenot -4 174 005-4 581 410 0-4 581 410-4 356 245 225 165 Toimintakate -3 824 549-4 170 310 0-4 170 310-3 920 587 249 723 Suunnitelmapoistot -222 867 Laskennalliset erät -254 939 Toiminnan kuvaus: Sivistyslautakunnan tehtävänä on luoda kunnan kouluille edellytykset perusopetuslain sekä opetus- ja työsuunnitelmien mukaiseen koulutyöhön perusopetuksessa. Lisäksi toimitaan yhteistyössä eri tahojen kanssa kuntalaisten tarvitsemien muiden koulutuspalveluiden kehittämiseksi. Talousarvio alittui 249 723 euroa. Tilikauden olennaiset tapahtumat: kts peruskoulutus, muu opetustoimi ja joukkoliikenne Tavoitteet ja mittarit: kts peruskoulutus, muu opetustoimi ja joukkoliikenne. 5100 SIVISTYSTOIMI TP 2013 Alkuperäinen Ta-muutokset TA 2014 muutosten Toteutuma Poikkeama TA 2014 jälkeen Toimintatulot 0 0 0 0 0 0 Toimintamenot -61 469-65 320 0-65 320-60 853 4 467 Toimintakate -61 469-65 320 0-65 320-60 853 4 467 Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät -2 258 Toiminnan kuvaus: Sivistystoimen hallinnon tehtävänä on ohjata ja tukea koulujen opetustyötä kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen ja sivistyslautakunnan antamien linjojen ja päätösten mukaisesti. Lisäksi toimitaan yhteistyössä eri tahojen kanssa kuntalaisten tarvitsemien muiden koulutuspalveluiden kehittämiseksi. Tilikauden olennaiset tapahtumat: Sivistystoimen hallinto on toiminut yhteistyössä koulujen, oman kunnan hallintokuntien ja muiden sidosryhmien kanssa arjen toiminnan järjestämiseksi ja sivistystoimen kehittämiseksi. Jyvässeudun kuntien sivistystoimen yhteistyötä ja verkostokuntayhteistyötä on tehty tiiviisti mm. Osaava-hankkeen, seudullisen OPS työn ja kuntajakoselvityksen yhteydessä. Osaava-hankeen sivistystoimenjohtaja- ja rehtorikoulutus oli käynnissä koko vuoden ajan, kaikki rehtorit osallistuivat koulutukseen ja myös koulujen johtoryhmien koulutus alkoi. Opetussuunnitelmatyö 2016 aloitettiin vuoden 2013 keväällä ja Veso -päivät käytetään tähän työhön. Työtä ohjaa opettajista koostuva työryhmä, koulunjohtajat ja peruspalvelujohtaja. Kuntajakoselvitystyö päättyi keväällä. Kustannusvertailuissa Uuraisten kunnan perusopetus on osoittautunut keskimääräistä tasoa selvästi edullisemmin hoidetuksi. Edullisimmat kustannukset ovat Laukaassa ja toiseksi edullisemmat Uuraisilla. Esimerkiksi Muuramessa perusopetuksen oppilaskohtainen kustannus oli yli 1.100 euroa kalliimpi kuin Uuraisilla, vaikka tiiviin yhdyskuntarakenteen vuoksi oppilaskuljetustarve on huomattavan vähäinen. 50

Kouluverkkopäätöksen mukaisesti Höytiän koulu muuttui yksisarjaiseksi, 1-4 vuosiluokat ja 5-6 luokkien opetus siirtyi koulukeskukselle lukuvuoden 2014 alusta. Koulukeskukselle valmistui 7 uutta luokkaa ja täysimittainen liikuntahalli, jotka molemmat otettiin käyttöön syyslukukauden alusta. Käyttökokemukset ovat olleet hyviä niin opetus- kuin liikuntatilojenkin suhteen. Liikuntahallin käyttöaste on ollut korkea ja lisännyt selvästi liikuntaharrastusta Uuraisilla. Hallia on käytetty myös useisiin sisäliikuntaturnauksiin. Rakennuskustannukset toteutuivat ennakoidusti. Vuoden 2014 talousarviopäätöksen mukaisesti yhtenäiseen varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen siirryttiin vuoden 2015 alusta. 5200 PERUSKOULUTUS TP 2013 Alkuperäinen Ta-muutokset TA 2014 muutosten Toteutuma Poikkeama TA 2014 jälkeen Toimintatulot 344 256 406 100 0 406 100 430 088 23 988 Toimintamenot -4 036 572-4 451 450 0-4 451 450-4 224 314 227 136 Toimintakate -3 692 317-4 045 350 0-4 045 350-3 794 226 251 124 Suunnitelmapoistot -222 867 Laskennalliset erät -250 083 Toiminnan kuvaus: Peruskoulun tehtävänä on antaa laadukasta yleissivistävää perusopetusta oppivelvollisille ikäluokille. Perusopetuksen ja kasvatuksen tavoitteena on kehittää oppilasta monipuolisesti henkisesti, sosiaalisesti ja fyysisesti. Talousarvio alittui 251 124 euroa. Uuraisten kunnan koulut antavat hyvää, opetussuunnitelman mukaista, yksilön huomioivaa perusopetusta turvallisessa, oppimista tukevassa ympäristössä. Oppimisympäristöjen tilat ja välineet ovat pääsääntöisesti ajanmukaisia ja niitä on huollettu ja täydennetty vuosittain. Kouluissa on hyvä työskentelyilmapiiri. Koulutuksella ja työnohjauksella on huolehdittu henkilökunnan ammattitaidon ylläpitämisestä ja työssä jaksamisesta. Tilikauden olennaiset tapahtumat: Kouluterveydenhoitaja, -psykologi ja -kuraattoripalvelut toimivat kaikilla kouluilla. Koulukuraattoritoimintaa olisi tarve lisätä. Koululaisten iltapäivätoimintaa järjestettiin ostopalveluna (palveluntuottajana 4H-yhdistys). Iltapäivätoimintaryhmät olivat Kirkonkylässä Nuokkarilla, sekä Hirvasen koululla. Toimintaan osallistui yli 40 lasta. Uurainen osallistui v. 2014 alla mainittuihin hankkeisiin joihin saatiin valtionavustusta seuraavasti: - perusopetuksen opetusryhmien pienentäminen 55 900 (käytettävissä vuosina 2014-2015 - kerhotoiminnan kehittäminen 13 000 (käyttöaika 1.9.2014-31.12.2015) - ICT-Käytön ohjaukseen 2800 (käytettävissä vuosina 2014-2016) Tavoite Mittari TP 2012 TP 2013 TA 2014 TP 2014 1. Laadukas perusopetus Tuntikehys/ tuntia /koulu - yleisopetus - erityisopetus - kerhotyö - tukiopetus Yleisopetus -kevät 770 vkh -syksy 789 vkh Erityisopetus -kevät 97 vkh Tunti-indeksi Hirvanen 1,53 Höytiä 1,55 Kyynämöinen 1,77 Koulukeskus 1,74 Tunti-indeksi tavoite: HI 1,4 HÖ 1,4 KYY 1,6 KK 1,7 k.a. 1,5 Tunti-indeksi Hirvanen 1,54 Höytiä 1,67 Kyynämöinen 1,74 Koulukeskus 1,73 51

-syksy 99 vkh Kerhot 165h Tukiopetus 335 h Yleisopetus -kevät 815 vkt -syksy 795 vkt Erityisopetus -kevät 101 vkt -syksy 102 vkt Kerhot 281 h Tukiopetus 365 h POP-tunteja 54 vkt Lisäksi ns. POP tunteja Yleisopetus -kevät 816 vkt -syksy 832 vkt Erityisopetus -kevät 102 vkt -syksy 103 vkt Kerhot 426,5 h Tukiopetus 347,61 h POP-tunteja 89 vkt 2. Kodin ja koulun yhteistyö Vanhempienillat kpl/koulu/luku-vuosi Arviointi- ja kehityskeskustelu/ koulu/lv Yhteiset juhlat, retket yms. kpl/koulu/lukuvuosi Vanhempainillat 24 kpl Arviointikeskustelut 385 kpl Juhlat/retket /tapahtumat 52 kpl Vanhempainillat 26 kpl Arviointikeskust. 410 kpl Juhlat/retket 22 kpl Vanhempainillat arviointikeskustelut juhlat/retket Vanhempainillat 23 kpl Arviointikeskustelut 428 kpl Juhlat/retket 30 kpl 3. Pätevät opettajat Muodollinen kelpoisuus Yksi opettaja muodollisesti epäpätevä Kaksi opettajaa muodollisesti epäpäteviä Kaikki päätoimiset opettajat muodollisesti kelpoisia Yksi opettaja muodollisesti epäpätevä 4. Hyvät oppimistulokset 5. Tarkoituksenmukainen kouluverkko 6. Yhtenäisen perusopetuksen kehittäminen Perusopetuksen päättötodistus Jatkoopiskelupaikka perusopetuksen jälkeen Koulujen määrä Kaikki (9lk) saivat päättötodistuksen ja pääsivät jatkamaan opiskelua toisen asteen tai muissa oppilaitoksissa 3 kpl perusopetusta vuosiluokille 1-6 antavaa koulua, 1 yhtenäistä perusopetusta toteuttava 1-9 luokilla opetusta antava koulu (Koulukeskus). Yhtenäisen perusopetuksen toimivan koulun arjen luominen jatkui. Yhteinen kouluhallintoohjelma Primus otettiin käyttöön kaikilla kouluilla. Tiedonsiirto esim. oppilasasioissa helpottuu. Kyläkoulut samassa hallinto-verkossa. Yhteisten opettajien (alaluokat/yläluokat) määrä Kaikki 9 lk:n oppilaat saivat päättötodistuksen ja pääsivät jatkamaan opiskelua toisen asteen - tai muissa oppilaitoksissa Ruotsin ja englannin valtakunnallisiin kokeisiin osallistuttu, tulokset valtakunnallista keskitasoa. 3 kpl perusopetusta vuosiluokille 1-6 antavaa koulua, 1 yhtenäistä perusopetusta toteuttava 1-9 luokilla opetusta antava koulu (Koulukeskus) Yhtenäisen perusopetuksen mukainen toiminta jatkuu ja varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhteensovittaminen on käynnistynyt. Kaikilla kunnan kouluilla on käytössä yhteinen Multi- Primusopiskelijahallinto/ työjärjestys ohjelma. Kaikki (9. lk) saavat päättötodistuksen ja pääsevät jatkamaan opiskelua toisen asteen tai muissa oppilaitoksessa Valtakunnallisissa kokeissa tulokset lähellä valtakunnallista keskiarvoa 2 kpl perusopetusta vuosiluokille 1-6 antavaa koulua, 1 kpl 1-4 perusopetusta antava koulu 1 yhtenäistä perusopetusta toteuttava 1-9 luokilla opetusta antava koulu (Koulukeskus). Yhtenäisen perusopetuksen mukainen toiminta jatkuu. Kaikilla kunnan kouluilla on käytössä yhteinen Multi- Primus- opiskelijahallinto/työjärjestys ohjelma. Kaikki (9. lk) saivat päättötodistuksen ja pääsivät jatkamaan opiskelua toisen asteen tai muissa oppilaitoksessa Ruotsin ja englannin valtakunnallisiin kokeisiin osallistuttu, tulokset valtakunnallista keskitasoa. 2 kpl perusopetusta vuosiluokille 1-6 antavaa koulua, 1 kpl 1-4 vuosiluokille perusopetusta antava koulu,1 yhtenäistä perusopetusta toteuttava 1-9 luokilla opetusta antava koulu (Koulukeskus Yhtenäisen perusopetuksen mukainen toiminta on jatkunut ja varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhteensovittaminen on käynnistynyt. Kaikilla kunnan kouluilla on käytössä yhteinen Multi- Primus- opiskelija hallinto- /työjärjestys- oh- 52

lisääntyi. Kehittämishankkeet Tiimit Työhyvinvointikyselyyn liittyen työnohjausta ja koulutusta. Wilma www-ohjelma. Yhteisiä opettajia (ala- /yläkoulu) ja kunnan eri koulujen kanssa. Kehittämishankkeet Yrittäjyyskasvatus Ops 2016 valmistelutyö on aloitettu Tiimit Verme-työnohjausta ja koulun omaa Wilma www-ohjelma. Yhteisiä opettajia (ala- /yläkoulu) ja kunnan eri koulujen kanssa. Kehittämishankkeet Yrittäjyyskasvatus Ops-päivitykset Tiimit jelma. Wilma wwwohjelma. Yhteisiä opettajia (ala- /yläkoulu) ja kunnan eri koulujen kanssa. Kehittämishankkeet Yrittäjyyskasvatus eri aineiden osana Ops 2016- työ on jatkunut. Tiimit Verme-työnohjausta ja koulun omaa 2012-2013 (20.9.2012) 2013-2014 20.9.2013 2014-2015 20.9.2014 Oppilasmäärät kouluittain (ei sisällä kunnan ulkopuolella käyviä erit. oppilaita kuluineen) Menot/oppilas 2012 (netto) (20.9.2012) Menot/oppilas 2013 (netto) (20.9.2013) Menot/oppilas 2014 (netto) (20.9.2014) Hirvanen Höytiä Kyynämöinen Koulukeskus 1-9 luokat 111 66 44 266 109 61 47 263 114 45 50 296 5929 5829 8122 7897 6626 6526 8025 7864 6600 *7804 7945 *7645 Kaikkien koulujen oppilasmäärä yht. 487 480 505 7189 7429 7335 *) Höytiän koululta on siirtynyt 5-6 luokat Koulukeskukseen syksyllä 2014. Höytiän koulun ja Koulukeskuksen oppilasmäärinä käytetty vuoden 2014 k.a. oppilasmäärää, muiden koulujen osalta tilastointipäivän (20.9.2014) oppilasmääriä. Kunnan perusopetusta antavissa kouluissa opiskelee (tilastointipäivämäärän 20.9.2014 mukainen tieto) yhteensä 505 oppilasta. 20.9.2013 oppilasmäärä oli 480. Vakinaisia opettajanviranhaltijoita on perusopetuksessa 20 luokanopettajaa, 1 määräaikainen luokanopettaja, 4 erityisopettajaa ja 8 lehtoria. Lisäksi kouluissa on lukuvuonna 2014-2015 yhteensä 9 tuntiopettajaa, joista 4 päätoimista, 5 sivutoimista määräaikaista tuntiopettajaa. Hallintotehtävissä on peruspalvelujohtaja, rehtori ja toimistosihteeri. Lisäksi kouluilla on koulunkäyntiavustajia (9 vakinaista, 9 määräaikaista). 1 talonmies (osa-aikainen). 1 nuorisotyöntekijä (osa-aikanen). Keittiö- ja siivoushenkilökunta kuuluu ruoka- ja siivouspalveluyksikön alaisuuteen. Kiinteistönhoidosta vastaa kunnan tekninen toimi. 53

5400 MUU OPETUSTOIMI TP 2013 Alkuperäinen Ta-muutokset TA 2014 muutosten Toteutuma Poikkeama TA 2014 jälkeen Toimintatulot 0 0 0 0 0 0 Toimintamenot -47 764-44 640 0-44 640-50 458-5 818 Toimintakate -47 764-44 640 0-44 640-50 458-5 818 Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät Toiminnan kuvaus: Perusopetuksen jälkeinen koulutus ns. toisella asteella (lukiot ja ammatilliset oppilaitokset). Tilikauden olennaiset tapahtumat: Jyväskylän kaupungin lukiot ovat siirtyneet kuntayhtymän alaisuuteen ja toimipisteiden rationalisointi on jatkunut. Suurin osa uuraislaisista lukio-opiskelijoista opiskelee Jyväskylän lukioissa. Tavoite Mittari TP 2012 TP 2013 TA 2014 TP 2014 1. Tarvittavien toisen asteen koulutuspalveluiden saannin turvaaminen ja annettavan koulutuksen kehittäminen yhteistyössä naapurikuntien ja oppilaitosten kanssa Jyvässeudun yhteistyötä 2. asteen koulutuksen kehittämisessä jatkettu Jyvässeudun yhteistyötä 2. asteen koulutuksen kehittämisessä jatkettu Jyvässeudun yhteistyö 2. asteen koulutuksen kehittämisessä Jyvässeudun yhteistyötä 2. asteen koulutuksen kehittämisessä jatkettu 2. Laadukkaan harrastustoiminnan ja yleissivistävän koulu-tuksen tarjoaminen kohtuuhinnalla kysyn-nän mukaan (kansalaisopisto) Kansalaisopiston toteutuneita tunteja 1282 Kansalaisopiston toteutuneet tunnit Uuraisilla 1195 Kansalaisopiston tuntimäärä Uuraisilla n. 1310 tuntia, hinta 35 /h Kansalaisopiston toteutuneet tunnit Uuraisilla 1109,29 5500 JOUKKOLIIKENNE TP 2013 Alkuperäinen Ta-muutokset TA 2014 muutosten Toteutuma Poikkeama TA 2014 jälkeen Toimintatulot 5 200 5 000 0 5 000 5 570 570 Toimintamenot -28 199-20 000 0-20 000-20 620-620 Toimintakate -22 999-15 000 0-15 000-15 051-51 Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät -2 597 Toiminnan kuvaus: Asiointiliikenne ja kunnan ostamat koululaiskuljetusten kilpailutus toteutettiin syksyllä 2014, asiointiliikenne oman kunnan alueella sekä oppilaskuljetukset kunnan ulkopuolisiin erityiskou- 54

luihin. Paikkakunnan yritykset saivat kaikki kilpailutetut reitit ja asiointiliikenteen hoidettavakseen. Kunnan ostamia koulukuljetuksen linja-autovuoroja voivat käyttää myös muut kuntalaiset. Asiointiliikennettä on 2 krt/vko. Tavoite Mittari TP 2012 TP 2013 TA 2014 TP 2014 1. Joukkoliikennetoiminnan riittävä laajuus Kuljetusten lkm/vuosi Kuljetetut henkilöt/kk Asiontiliikenne ajettiin kutsutaksi-periaatteella 2krt/vko koko kunnan alueella. Matkustajia keskim. 2,9/ajokerta Erillissopimus vuodeksi 2 krt/vko, koko kunnan alueella ympäri vuoden. Matkustajia keskimäärin 2,8/ajokerta Liikenteen kilpailutus Liikenne kilpailutettiin. Uusi kaksivuotinen sopimus + optio, voimassa v. 2015 alusta. Liikenne ajettiin kutsutaksi-periaatteella 2 krt/vko, koko kunnan alueella ympärivuoden. Matkustajia keskim. 3,4/ajokerta 2. Tarkoituksenmukaisten ja toimivien asiointiliikenneyhteyksien järjestäminen kylille Asiointiliikenne hoidetaan edelleen kutsutaksiperiaatteella. Ei uusia reittejä Asiointiliikenne ajettiin kutsutaksi periaatteella. 2 krt/vko koko kunnan alueella. Asiointiliikenne hoidetaan edelleen kutsutaksi-periaatteella. Ajoreittejä/kertoja muokataan alkuvuodesta. Asiointiliikenne ajettiin kutsutaksiperiaatteella 2 krt/vko koko kunnan alueella 3. Monipalveluliikenteen jatkaminen ja kehittäminen kunnan alueella. Monipalveluliikennettä jatkettu kun koulukuljetuksissa on ollut tilaa. Monipalveluliikennettä ei ole ollut. Monipalveluliikennettä toteutetaan mikäli koulukuljetukset sen mahdollistavat Monipalveluliikennettä toteutetaan mikäli koulukuljetukset sen mahdollistavat 55

6000 VAPAA-AIKALAUTAKUNTA TP 2013 Alkuperäinen TA 2014 TA -muutokset TA 2014 muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot 89 491 66 000 66 000 99 778 33778 Toimintakulut -504 971-577 040-577 040-515 346 61694 Toimintakate -415 480-511040 0-511040 -415 568 95472 Suunnitelmapoistot -62 969 Laskennalliset erät -48 944 6100 Kirjastotoimi TP 2013 Alkuperäinen TA 2014 TA -muutokset TA 2014 muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot 24 982 6 600 6 600 16 497 9 897 Toimintakulut -200 218-212 180-212 180-201 959 10 221 Toimintakate -175 236-205 580-205 580-185 462 20 118 Suunnitelmapoistot -1 424 Laskennalliset erät -19 551 Toiminnan kuvaus: Uuraisten kunnankirjasto on kunnan ainoa jatkuvatoiminen kulttuurilaitos. Kirjastoja tietopalveluiden järjestäminen on kunnan lakisääteinen tehtävä. Kirjastotoimen tavoitteena on laadukkaiden ja edullisten kirjasto- ja tietopalveluiden tuottaminen. Kirjasto tarjoaa mahdollisuuden tiedonsaantiin, elämyksiin ja itsensä kehittämiseen sekä perinteisin että verkkopalveluin. Kirjasto tarjoaa monipuoliset peruspalvelut sekä erilaisia oheistoimintoja kirjastonkäytön ja lukemisharrastuksen tueksi. Kirjaston vahvuutena on monipuolinen ja uusiutuva aineistokokoelma, hyvät tietoverkot sekä ammattitaitoinen henkilökunta. Tilikauden olennaisimmat tapahtumat: Uuraisten kunnankirjasto jatkoi toimintaansa Keski-kirjastoverkossa, johon kuuluvat nyt kaikki Keski- Suomen kunnat. Keski-kimpassa on käytetty yhteistä kirjastojärjestelmää sekä aineistorekisteriä. Keskiyhteistyö mahdollisti sujuvan kirjastonkäytön yhteisten käyttösääntöjen, yhteisen kirjastokortin, kaksi kertaa viikossa toimivan seutukuljetuksen sekä verkkopalveluiden avulla. Asiakas voi maksutta palauttaa lainansa myös toiseen kimpan kirjastoon. Keski-kimppa tarjosi henkilöstön täydennyskoulutusta ja ammatillisen vertaisverkoston. Keski-kimpassa käytetään Aurora-kirjastojärjestelmä ja Arenaasiakasympäristöä, joita päivitettiin lukuisia kertoja vuoden 2014 aikana. Arena saatiin toimimaan myös mobiilisovellusversiona. Uuraisten kirjasto jatkoi epress- ja PressDisplay-verkkolehtipalveluiden sekä Naxos-musiikkipalvelun tarjoamista asiakkailleen. Kirjastossa oli tarjolla 4 nettipäätettä sekä langaton verkko Vuonna 2014 kokonaislainaus laski jonkin verran, mutta lainaaja- ja kävijämäärät olivat kasvussa. Kirjalainojen määrä nousi hieman. Verkkoasioinnin luvut eivät ole vertailukelpoisia edellisvuotisiin järjestelmämuutoksen takia, mutta oletuksena on, että verkkoasiointi olisi noussut. 56

Aluehallintoviraston (Avi) avustukset mahdollistivat asiakkaita houkuttavien, lukemisharrastusta edistävien oheistoimintojen järjestämisen ja kokeilun. Esimerkkeinä toiminnasta ovat kirjavinkkari Jaana Kakkosen vinkkaukset koululaisille sekä kirjailija Harri István Mäen vierailu koululaisille sekä Uuraisilla että Luhangassa (yhteishanke). Nukketeatteri Capelle vieraili kirjastolla kahdesti. Kirjaston järjestämät lasten- ja nuortentapahtumat ovat osa Uuraisten kunnan kulttuuriopetussuunnitelmaa, Ukkua. Sanataide eri muodoissaan oli kaikkien vierailujen ydintä. Satutuokiotoiminta kohdennettiin eri ryhmille suunnitellusti, koska kirjastolla ei ole resursseja toteuttaa massatapahtumia tiloissaan. Koska satutuokiot ovat kirjastonkäyttöön ohjaavia toimintoja, joilla saadaan nuorille asiakkaille myönteinen kirjastokuva, suurin osa tuokioista toteutettiin kirjastolla, mutta osa jalkautettiin myös kentälle. Nukketeatteri Capelle vieraili kirjastolla kahdesti esityksellään Mirja ja ihmekirjat. Suunnatut tapahtumat mahdollistavat kirjaston räätälöityä sisällöntuotantoa ja asiakassegmentoinnin hyödyntämistä sekä lasten että aikuisten tapahtumissa. Lukupiiritoiminta käynnistyi uuden vetäjän johdolla syksyllä 2014, teemana Muistijälkiä. Suositut Nojatuolimatkat jatkuivat. SeniorSurf-päivän tapahtumissa pyrittiin alentamaan ikääntyneiden kynnystä tutustua tietokoneenkäyttöön ja internetiin; tapahtuma oli sinänsä onnistunut, mutta osallistujia oli markkinoinnista ja esitetyistä koulutustoiveista huolimatta vähän. Kädentaitopiirit jatkuivat keväällä 2014 eri teemoin. Joulukahvien monipuoliseen sanataideohjelmaan osallistui aikana 126 henkeä Jokilaivassa, vanhainkodilla ja kirjastolla, tapahtumassa yhdistyi sanataide ja musiikki. Uuraisten viikolle keskitettiin ohjelmaa sekä kohdennetusti että kaikille avoimesti. Viikon ohjelmaan kuului mm. uuraislaissyntyisen Maaretta Tukiaisen vierailu sekä Kissojen kulttuurihistoria- ja Kalevalan mahtinaiset- luennot ja pajat osin avoimina, osin vanhustyölle suunnattuna. Näyttely Uuraislainen työ ja vapaa-aika esitteli vanhaa Uuraista kesän ajan. Kirjaston tapahtumatarjonta oli kaiken kaikkiaan runsasta: Erilaisia käyttäjäkoulutuksia järjestettiin 44 kpl, ohjelmallisia satutuokioita 8 kpl, näyttelyitä järjestettiin 11 kpl, elokuvaesityksiä 5 kpl. Seutuvarausten teko oli edelleen aktiivista - Keski-kimpan laaja aineisto palveli hyvin myös uuraislaisia asiakkaita. Kirjaston tapahtumatuotantoon osallistuminen oli vilkasta: tapahtumiin osallistui peräti 1531 asiakasta. 57

Tavoite Mittari TP 2012 TP 2013 TA 2014 TP 2014 1. Kirjastoaineiston laajuus Hankintamääräraha /as Kirjojen määrä Muun aineiston määrä 11 34 955 3431 10 29 663 3849 12 40 000 4500 11 30 444 3952 2. Kirjaston käyttö Lainaajien määrä Lainaajia asukasmäärästä % Lainauksien määrä, koko ain 1250 35.6 53 992 1191 33 59578 1400 40 60 000 1213 34 51 322 Kirjastokäyntejä/asukas 5.9 5.3 10 5.4 Aukiolotunteja viikossa 37( lehtisali mukana luvussa) 33 33 33 3.Taloudellisuus /laina - 3,4 3.9 3.9 4.Oheistoiminnot näyttelyt; määrä 13 11 10 11 näyttelyt, kävijät lukupiirikerrat tiedonhakukoulutus; osall. 1000 hlö 7 548 hlö (kaikki) 1000 hlö 3 861 (kaikki) 1000 hlö 4 65 1000 hlö 3 730 hlö (kaikki) satutuntivierailut, määrä satutuntivierailut, osall. kirjavinkkausvierailut ja kirjailijavierailut, määrä kirjavinkkausvierailut ja kirjailijavierailut, osall. 6 340 hlö 3 48 7 249 hlö 10 190 hlö 6 400 hlö 12 kpl 300 8 438 hlö 13 kpl * 297 hlö* *2014 alkaen kirjavinkkarivierailut ja kirjailijavierailut 58

6200 Kulttuuritoimi TP 2013 Alkuperäinen TA 2014 TA -muutokset TA 2014 muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot 7 330 5 200 5 200 10 603 5 403 Toimintakulut -27 565-12 220-12 220-22 672-10 452 Toimintakate -20 235-7 020-7 020-12 069-5 049 Suunnitelmapoistot 0 Laskennalliset erät -2 223 Toiminnan kuvaus: Kulttuuritoimen tavoitteena on järjestää, kehittää ja koordinoida kulttuuritoimintaa kunnassa. Kulttuuritoimi pyrkii paikallisten toimijoiden aktivoimiseen ja yhteistyöverkkojen vahvistamiseen. Ulkoisten rahoituslähteiden kartoitus on ollut ajankohtaista. Vuonna 2014 kulttuuritoimen suurin ponnistus oli SuperToripäivän organisointi tavanomaisempien tapahtumien lisäksi. Tilikauden olennaisimmat tapahtumat: Kulttuuritoimi järjesti vuonna 2014 veteraaneille, näiden puolisoille ja leskille ohjelmallisen Veteraanipäivän lounastilaisuuden omassa kunnassa. Kunnan Itsenäisyysjuhla toteutettiin Koulukeskuksen uudessa salissa kaikille avoimena iltajuhlana. Kuvataideopettaja Tiina Häkkisen työ kulttuuritoimessa mahdollisti kulttuuritoimen omaa sisällöntuotantoa ja kehittämistä. Kulttuuritoimi koordinoi Uuraisten viikon tiedotusta ja osallistui viikkoon omalla ohjelmaponnistuksellaan: Toripäivä toteutettiin SuperToripäivänä, jonka ohjelmistoon kulttuuritoimi hankki sponsorirahoitusta sekä markkinointiin avustusta Jykesiltä. Myös hallinto tuki tapahtumaa. Pääesiintyjänä oli Olavi Uusivirta. Toripäivä kokosi keskusta-alueelle päivän ja illan aikana n. 3000 kävijää. Tapahtuma sai paljon kiitosta. Uuraisten kunnan kulttuuriopetussuunnitelman, Ukku:n, mukaista toimintaa jatkettiin ja kehitettiin. Suunnitelma kokosi kaikkea kunnassa tapahtuvaa lasten- ja nuortenkulttuuritoimintaa, ja se toimi päivitettävänä ja ohjeellisena suunnittelu- ja yhteistyöapuvälineenä. Toiminta kohdentui suunnitellusti uuraislaisiin alle 18-vuotiaisiin lapsiin ja nuoriin, mikä parantaa huomattavasti kulttuurin tasa-arvoista saavuttamista kunnassa. Lasten ja nuorten kulttuuritoiminnan tärkeä osa-alue oli Kulttuuriaitta-yhteistyö (osana Ukkua), jonka suunnittelusta ja toteuttamisesta vastasivat kulttuuritoimi ja muut hallintokunnat yhdessä. Kunnan Kulttuuriaitta-toiminta vaati säännöllisen kunnan sisäisen suunnittelun ja toteutuksen, jonka mahdollistivat säännölliset Ukku-kokoukset sekä vastuuhenkilöiden aktiivinen toiminta omissa toimipisteissään (koulut, päivähoito, kirjasto, nuoriso- ja liikuntatoimi ym.). Lasten ja nuorten kulttuurikeskus Kulttuuriaitan asiantuntevat taiteilijat ja pajavetäjät saatiin toiminnan puitteissa kuntaan edullisesti. Kulttuuriaitan hallinto on siirtynyt enenevässä määrin kuntien vastuulle. Kulttuuriaita-sopimukset tehdään vuodeksi kerrallaan. Uuraisten kotiseutumuseon valaistusremonttityöt toteutettiin syystalvella 2014. Valaistuksen parantamiseen saatiin 4000 e avustus Museovirastosta. Valaistussuunnitelman laati ja toteutti Uuraisten tekninen toimi (Janne Koskenkorva, Jouko Salminen) yhteistyössä Keski-Suomen museon kanssa. Parantunut 59

valaistus lisää museon turvallisuutta, helpottaa esineistön esilletuontia ja yleisötilaisuuksien järjestämistä. Led-valaistus on energiatehokas ratkaisu, joka on museoesineistölle turvallinen. Tavoite Mittari TP 2012 TP 2013 TA 2014 TP 2014 1. Järjestetyt juhlat/retket Yleisötilaisuudet/osall. Itsenäisyyspäivän juhla 21 hlö 70 hlö 100 hlö 60 hlö Veteraanipäivän juhla Uuraisten viikon juhla 34 hlö 10 hlö 25 hlö 40 hlö konsertit ja muu ohjelma 90 hlö 1500 hlö (tori) 90 hlö 3000 hlö (tori) 2. Muita tapahtumia kultt.aitan toiminta + muu 2 1 2 1 3. Lasten ja nuorten kultt.toim. kävijät UKKU-toiminta UKKU-toiminta UKKU-toiminta UKKU-toiminta 4. Museo n. 300 hlö 205 300 212 6300 Nuorisotoimi TP 2013 Alkuperäinen TA 2014 TA -muutokset TA 2014 muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot 35 415 34 200 34 200 36 787 2587 Toimintakulut -113 876-146 490-146 490-119 986 26504 Toimintakate -78461-112290 0-112290 -83199 29091 Suunnitelmapoistot -2 729 Laskennalliset erät -9 115 Toiminnan kuvaus: Nuorisotyöhön sisältyvät nuorten kasvatuksellinen ohjaus, toimitilat, harrastusmahdollisuudet, tieto- ja neuvontapalvelut, sekä nuorisojärjestöjen ja muiden nuorisoryhmien tukeminen. Nuorisotyötä ja -politiikkaa tehtiin yhteistyössä paikallisten viranomaisten sekä nuorten, nuorisoyhdistysten ja muiden nuorisotyötä tekevien järjestöjen kanssa. Yhdessä eri hallintokuntien kanssa on tarjottu nuorille mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn ja nuoria pyrittiin kuulemaan heitä koskevissa asioissa. 60

Monialaisen nuorten ohjaus- ja palveluverkosto työryhmän tehtävänä on edistää nuorille suunnattujen palvelujen yhteensovittamista ja vaikuttavuutta, tavoitteena palvelujen riittävyys, laadukkuus ja saavutettavuus. Etsivä nuorisotyö kuuluu osana nuorisotyöntekijän työhön. Tilikauden olennaisimmat tapahtumat: Toimintakaudella täydennettiin paikallisten järjestöjen ja nuorten omien toimintaryhmien tarjoamaa toimintaa järjestämällä leiri-, kurssi- ja yleisötilaisuuksia, sekä tapahtumia, pyrkien huomioimaan myös kyläkunnat. Huolehdittiin nuorisotalo Nuokkarin toiminnasta, tuettiin nuorisojärjestöjen ja paikallisten yhteisöjen, Nuorisovaltuuston sekä nuorten omien toimintaryhmien järjestämää toimintaa. Etsivä nuorisotyö on sisältynyt nuorisotyöntekijän työtehtäviin. Paikallisten viranomaisten toimivan yhteistyöverkoston kautta on kartoitettu tietoa nuorten elämän tilanteista ja havaittuihin epäkohtiin on yhteistyössä etsitty ratkaisuja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Nuorten Ääni Keski-Suomessa, vaikuttajaryhmässä oli uuraislaisia aktiivisia nuoria mukana yhteensä 4. Nuorten kuulemiseen ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittämiseen Uuraisilla tarvitaan edelleen lisää uusia työtapoja ja säännöllisyyttä. Tavoite Mittari TP 2012 TP 2013 TA 2014 TP 2014 1. Nuorten harrastus-, koulutus ja tiedotustoiminnan kehittäminen ja lisääminen 2. Nuorisojärjestöjen, vapaiden nuoriso- ym. harrastusryhmien aktivointi ja tuki Tiedotteet/vuosi Kerhotoiminta kpl/vuosi Yleisötilaisuudet (kpl ) Retket (kpl) Kurssit (kpl) Päiväleiri kpl/ vrk Toiminta-avustukset / alle 29-vuotias 3 2 9 2 2 1 / 5 3 1 11 1 2 1 / 5 3 3 8 2 2 3-12 1 2 1 / 5 5,04 3,48 3,79 3,71 3. Kunnassa olevien kerho- ja harrastustilojen tehokas käyttö 4. Nuorten kasvua ja kansalais-valmiuksia edistävän toiminnan kehittäminen Nuokkarin käyttö aukiolopv:t/vuosi kävijät/ vuosi muut säännöllisesti tiloja käyttävät ryhmät Koulutustoiminta kpl Nuorisovaltuuston kokoontumiset 102 1 915 alakerta 3 yläkerta 2-97 2 483 alakerta 3 yläkerta 2-11 140 2 500 3 + kansalaisopisto + 4H-yhdistys 1 10 108 2 595 3 + kansalaisopisto + 4H-yhdistys 2 10 Nuorten kuuleminen -tilaisuudet/ pyydetyt lausunnot -saapuneet aloitteet hallintokunnat tapauskohtaisesti 8 hallintokunnat tapauskohtaisesti 1 5. Erityisnuoriso- Yksilöohjaus/tukeminen Pienryhmätoiminta ryhmien määrä 15 2 tarvittaessa 2 tarvittaessa tarvittaessa 3 61

työn kehittäminen / Etsivä Nuorisotyö Aikuisverkostotapaamiset kpl Etsivä Nuorisotyö -tavoitetut nuoret -ollut yhteydessä (henkilöt) 2 27 1 39 17 3 20 1 43 16 62

6400 Raittiustoimi TP 2013 Alkuperäinen TA 2014 TA -muutokset TA 2014 muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot 0 0 0 Toimintakulut -12 399-15 060-15 060-13 573 1 487 Toimintakate -12 399-15 060 0-15 060-13 573 1 487 Suunnitelmapoistot 0 Laskennalliset erät -826 Toiminnan kuvaus: Raittiustoimen tavoitteena on ollut olla mukana tukemassa eri-ikäisten lasten ja nuorten kasvua yhteistyössä eri hallinnonalojen ja yhteisöjen kanssa. Kuntalaisia on pyritty ohjaamaan terveisiin elämäntapoihin ja välttämään päihteiden, sekä tupakan käyttöä. Lasten ja nuorten päihdekokeiluihin ja päihteiden käyttöön pyrittiin puuttumaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa moniammatillisella ja sektorirajat ylittävällä yhteistyöllä. Paikallisten raittiusyhdistysten ja raittiustyötä tekevien yhteisöjen toimintaa tuettiin resurssien puitteissa. Tilikauden olennaisimmat tapahtumat: Terveyskasvatus- ja raittiusteemaan liittyviä aiheita tuotiin esille erityisesti lapsille ja nuorille suunnatuissa tilaisuuksissa. Päihdeputki, ennaltaehkäisevän päihdetyön elämysreitti tarjosi osaltaan päihdevalistusta elämyksellisin keinoin koulukeskuksen 7-9-luokkakaisille, sekä yleisöesityksinä oppilaiden vanhemmille ja muille aiheesta kiinnostuneille. Tavoite Mittari TP 2012 TP 2013 TA 2014 TP 2014 1. Valistuksen ja tiedotustoiminnan tehostaminen eri ikä- ja kohderyhmille Tiedotteet/vuosi Raittiusvalistus - tunnit/osallistjat 3 10 / 180 3 10 3 8 3 17 Yleisötilaisuudet 2 3 4 3 63

6500 Liikuntatoimi TP 2013 Alkuperäinen TA 2014 TA -muutokset TA 2014 muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot 21 764 20 000 20 000 35 892 15 892 Toimintakulut -150 913-191 090-191 090-157 155 33 935 Toimintakate -129 149-171 090 0-171 090-121 263 49 827 Suunnitelmapoistot -58 817 Laskennalliset erät -17 228 Toiminnan kuvaus: Kuntalaisille ja paikallisille liikuntatoimintaa järjestäville seuroille ja yhteisöille turvataan edellytykset liikuntatoiminnalle huolehtimalla liikuntapaikkojen ja -alueiden kunnossapidosta. Hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistävää toimintaa tarjotaan kaiken ikäisille, yhteistyössä eri hallinnonalojen ja paikallisten urheiluseurojen kanssa. Tuetaan vuosi- ja kohdeavustuksin, liikuntatoimintaa järjestäviä järjestöjä ja yhteisöjä. Tilikauden olennaisimmat tapahtumat: Monipuolisen liikunnan ja ulkoilun harrastami-seen tarkoitetut, suorituspaikat pidettiin käyttökunnossa yhdessä liikuntatoimen, sekä eri yhteistyötahojen kanssa. Kilpailukäyttöön soveltuvat suorituspaikat löytyvät Uuraisilta edelleen kaikki kirkonkylän alueelta. Koulukeskuksen yhteyteen valmistunut uusi liikuntasali otettiin käyttöön syyskauden 2014 alkaessa erittäin kiitollisena ja innolla. Lisääntyneiden sisäliikuntatilojen myötä, liikuntaryhmien määrä ja lajikirjo on monipuolistumassa. Myös koulukeskuksen ympäristöön rakennettavan lähiliikuntapaikka hankkeen mahdollistamat liikunnan eri suorituspaikat saatiin osin valmiiksi (parkour, keinut, hiihtostadion), sekä käyttöön jo kuluneen tilinpäätösvuoden aikana. Paikallisten järjestöjen kanssa on tarjottu kuntalaisille mahdollisuus monipuoliseen liikunnan harrastamisen omatasoisissa ryhmissä. Kunto- ja harrasteliikuntaa, kilpailutoimintaa, liikunnallista kerho-, leiri ja uimakoulutoimintaa tarjottiin eri puolilla kuntaa. Ohjatut kuntosalitunnit kevät- ja syyskaudella olivat suosittuja ja ovat osaltaan olleet tuomassa kuntosalille uusia käyttäjiä. Uuraisille myönnetyn Keski-Suomen Maakuntaviesti 2015 tapahtuman valmistelut ja ennakkojärjestelyt hoidettiin yhteistyössä kunnan, sekä Uuraisten Urheilijoiden ja Uuraisten Raiun kanssa. 64

Tavoite Mittari TP 2012 TP 2013 TA 2014 TP 2014 1. Nyk. liikunta- ja ulkoilupaikkojen kunnossapito Liikuntapaikat/kpl tenniskenttä yu- + kyläkentät beach-volley kentät jääkiekkokaukalot + luistelualueet uimarannat valaistut ladut / km muut ladut / km kiintorastiverkosto (yht.työssä UU:n kanssa) Suunnistus-alueet (kartat) Koulukeskus/ KK:n lähiliikuntapaikka 1 1 + 3 4 5 3 5 4 / 20 7 10 rastia 1 1 + 3 4 5 1 5 4 / 20 km 7 / 80 km 10 rastia 2 1 1 + 3 4 5 1 5 4 / 20 7 / 100 10 1 1 + 3 4 5 1 5 4 / 20 7 / 100 - osin valmis 2. Erilaisten liikuntamahdollisuuksien tarjoaminen kuntalaisille Uimakouluryhmät Tapahtumat Retket Suunnistuskoulun kokoontumiskerrat/ osallistumiskerrat 5 14 1 5 11 3-5 10 2 5 5 10 1 - Liikuntakerhotoiminta kpl/vuosi (kevät/syys) Liikuntaleiritoiminta kpl/vuosi 7 / 5 + kesä 2 1 5 / 3 +kesä 1 1 (5 päivää) 4 1 2 + kesä 1 1 (5 pv.) 3. Kuntosalitoiminnan kehittäminen Asiakkaiden määrä yksittäishenkilöt ryhmät Aukiolopäivät/vuosi 207 6 + koululiikuntakäyttö 190 249 7 + koululiikuntakäyttö 362 200 6 + koululiikunta 360 352 7 + koululiikunta 361 4. Ohjatun kuntoliikunnan järjestäminen Kuntoliikunta ryhmät (kevät/syys) 6 / 2 3 5 4 5. Liikuntajärjestöjen avustaminen /asukas 2,24 2,21 2.22 2,21 65

7000 TEKNINEN LAUTAKUNTA TP 2013 Alkuperäinen TA 2014 TA -muutokset TA 2014 muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot 1 122 550 1 110 380 1 110 380 1 394 545 284 165 Toimintakulut -2 199 852-2 135 120-2 135 120-2 039 273 95 847 Toimintakate -1 077 301-1 024 740-1 024 740-644 728 380 012 Suunnitelmapoistot -523 455 Laskennalliset erät -32 504 Toiminnan kuvaus: Teknisen lautakunnan tehtävänä on huolehtia kunnan asukkaiden ja elinkeinoelämän tarvitsemien yhdyskuntateknisten palvelujen tuottamisesta ja ylläpidosta sekä hoitaa siihen kuuluva hallinto suunnitelmallisesti. 7100 Hallinto ja muu toiminta TP 2013 Alkuperäinen TA 2014 TA -muutokset TA 2014 muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot 342 719 249 000 249 000 319 108 70 108 Toimintakulut -556 492-492 570-492 570-556 405-63 835 Toimintakate -213 773-243 570-243 570-237 297 6 273 Suunnitelmapoistot -8 488 Laskennalliset erät -50 563 Kiinteistönhoitajat ovat tehneet pieniä kunnostusremontteja normaalien hoitotöiden lisäksi. 7200 Pelastustoimi TP 2014 Alkuperäinen TA 2014 TA -muutokset TA 2014 muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot 0 0 Toimintakulut -275 878-284 380-284 380-290 204-5 824 Toimintakate -275 878-284 380 0-284 380-290 204-5 824 Suunnitelmapoistot 0 Laskennalliset erät -57 Toiminnan kuvaus: Ihmisten, omaisuuden ja ympäristön suojaaminen ja pelastaminen onnettomuuksien ja tuhojen vaikutuksilta sekä niistä aiheutuvien vahinkojen rajoittaminen ja seurausten lieventäminen. Yleistä vaaraa aiheuttavien onnettomuuksien ennalta ehkäisy ja niihin varautuminen. Tehtäviä on hoitanut Uuraisten VPK ry Keski- Suomen pelastuslaitoksen kanssa tekemänsä sopimuksen mukaisesti. Tilikauden olennaiset tapahtumat: Keski-Suomen pelastuslaitoksen palvelut ovat kehittyneet pelastustoimen organisaation sisällä ja tärkeimpien yhteistyötahojen välillä kiinteäksi toimintamuodoksi. 66

7300 Vesihuoltolaitos TP 2013 Alkuperäinen TA 2014 TA -muutokset TA 2014 muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot 292 998 306 500 306 500 546 752 240 252 Toimintakulut -675 532-676 600-676 600-458 868 217 732 Toimintakate -382 553-370 100-370 100 +87 884 457 984 Suunnitelmapoistot -272 762 Laskennalliset erät -25 460 Toiminnan kuvaus: Vesilaitos tuottaa ja toimittaa toiminta-alueellaan oleville kiinteistöille laatuvaatimukset täyttävää talousvettä. Veden laadun pitäminen tavoitearvoissa ja häiriötön vedenjakelu. Vuotovesien vähentäminen. Uusien tonttialueiden rakentaminen valmiiksi ennen tonttien myyntiä, myös haja-asutusalueella. Tilikauden olennaiset tapahtumat: Rakennettiin Oikarin paineenkorotusasemalle varavoimajärjestelmä. Tehtiin kemikaalinsyöttö Jyväskylän siirtolinjalle (hajuhaittojen pienentäminen). Haukimäentien viemäriverkon sujutus. Puntavuori-Aholan alueen vesi- ja viemäriverkosto myytiin Ääneseudun Energia Oy:lle. Sakokaivojen poistoja tehtiin kirkonkylän alueella. Vesihuoltolaitoksen kokonaismenoihin on sisällytetty haja-asutusalueen vesihuoltoon myönnettävät avustukset (35.000 ). Vesijohtoverkostoa Viemäriverkostoa Vedenkuluttajia Jätevedentuottajia Laskutettu vesi m3/a Laskutettu jätevesi m3/a 57 km 48,5 km 305 kiinteistöä 286 kiinteistöä 68.167 m3 70.437 m3 67

Tavoite Mittari TP 2012 TP 2013 TA 2014 TP 2014 1.Veden laadun pitäminen tavoitearvoissa 2.Häiriötön vedenjakelu Valvontaviranomaisen huomautukset/vuosi 0 0 0 0 Katkokset/vuosi 4 5 0 3 3.Uusien tonttien vesihuollon rakentaminen valmiiksi ennen tonttien myyntiä verkoston rakentaminen m/vuosi 1000 1030 500 340 4.Vesi ja viemäritaksojen tarkistaminen vuosittain % 10 10 10 10 7400 Jätehuolto TP 2013 Alkuperäinen TA 2014 TA -muutokset TA 2014 muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot 102 353 137 500 137 500 139 348 1 848 Toimintakulut -150 078-154 210-154 210-166 970-12 760 Toimintakate -47 725-16 710-16 710-27 622-10 912 Suunnitelmapoistot -396 Laskennalliset erät -4 973 Toiminnan kuvaus: Toimiva taloudellinen jätehuolto koko kunnan alueella. Tilikauden olennaiset tapahtumat: Jätemäärien vähentäminen jätteiden tehokkaammalla lajittelulla syntypaikalla. Ongelmajätteiden tehokas kerääminen. Taksan ohjaavan vaikutuksen lisääminen. Uuraisten kunta on ostanut osakkuuden Sammakkokangas Oy:ltä v. 2014. Jätehuollon toteutus ja toiminta kunnan järjestämänä päättyi 31.12.2014. Kunnalle jää jätehuollon valvontavelvollisuus. 68

Tavoite Mittari TP 2012 TP 2013 TA 2014 TP 2014 1. Jätemäärien vähentäminen 2. Ongelmajätteiden tehokas kerääminen tonnia/v 685 700 500 890 kg/vuosi 4800 9300 6000 7700 3.Jätetaksojen tarkistaminen vuosittain % 0 10 20 50 7500 Rakennukset TP 2013 Alkuperäinen TA 2014 TA -muutokset TA 2014 muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot 276 481 315 880 315 880 295 182-20 698 Toimintakulut -267 107-227 010-227 010-258 366-31 356 Toimintakate 9 374 88 870 0 88 870 36 816-52 054 Suunnitelmapoistot -25 432 Laskennalliset erät 94 531 Toiminnan kuvaus: Kunnan hoidossa olevien kiinteistöjen kunnostus vuosittain, niin että ne voivat toimia tarkoituksenmukaisesti. Tilikauden olennaiset tapahtumat: Koulukeskuksen laajennus valmistui elokuussa 2014. Lisäksi tehtiin omana työnä mm. terveysaseman remontti ja kunnan varaston laajennus. Sähköisen huoltokirjan päivityksiä tehostettiin. 7600 Liikenneväylät TP 2013 Alkuperäinen TA 2014 TA -muutokset TA 2014 muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot 593 700 700 519-181 Toimintakulut -169 993-181 200-181 200-204 202-23 002 Toimintakate -169 399-180 500-180 500-203 682-23 182 Suunnitelmapoistot -206 122 Laskennalliset erät -40 957 Toiminnan kuvaus: Kunnan hoidossa olevien katujen ja liikennealueiden kunnossapito. Uusien kaava-alueiden ka- 69

tujen ja tonttialueiden teiden rakentaminen valmiiksi ennen tonttien myyntiä. Liikenneturvallisuuden parantaminen rakennus- ja kunnossapitotoimin. Katuvalaistuksen rakentaminen kadun rakentamisen yhteydessä. Tilikauden olennaiset tapahtumat: Rakennettiin Vanha Hirvasen tien valaistus. Tavoite Mittari TP 2012 TP 2013 TA 2014 TP 2014 1. Uusien kaavaalueiden katujen ja tonttialueiden teiden rakentaminen ennen tonttien myyntiä 2. Kaavateiden päällystäminen vuosittain 3. Yksityisteiden avustaminen metriä 500 1000 500 0 metriä 200 0 300 650 km 192 192 192 186 4. Tievalaistus metriä 0 200 1000 2000 7700 Puistot ja muut alueet TP 2013 Alkuperäinen TA 2014 TA -muutokset TA 2014 muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot 66 861 62 800 62 800 59 176-3 624 Toimintakulut -104 771-119 150-119 150-103 616 15 534 Toimintakate -37 910-56 350 0-56 350-44 440 11 910 Suunnitelmapoistot -10 255 Laskennalliset erät -5 025 Toiminnan kuvaus: Puistojen ja leikkikenttien kunnossapito. Leikkikentät pidetään turvallisina ja miellyttävinä käyttää. Tilikauden olennaiset tapahtumat: Lape-projekti (Laatua perinnerakentamiseen ja ympäristönhoitoon) työllisti 5 pitkäaikaistyötöntä v. 2014 ja projektina päättyi kokonaisuudessaan vuoden 2014 lopussa. 70

7800 Sorakuopat TP 2013 Alkuperäinen TA 2014 TA -muutokset TA 2014 muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot 40545 38 500 38 000 34 459-3 541 Toimintakulut 0-642 -642 Toimintakate 40 545 38 000 38 000 33 817-4 183 Suunnitelmapoistot 0 Laskennalliset erät 0 Toiminnan kuvaus: Kunnalla on soranottopaikat Rajalassa ja Köntysmäessä. Rajalan soranottopaikalla otettiin käyttöön vaiheet 2 ja 3. Tilikauden olennaiset tapahtumat: Sorakuopat pyritään pitämään tuotannollisessa käytössä. Tavoite Mittari TP 2012 TP 2013 TA 2014 TP 2014 1. Survon tila (Köntysmäki) ottomäärä m3/vuosi 2790 3137 3000 0 2. Rajala 29918 45940 35000 40076 71

8000 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA TP 2013 Alkuperäinen TA 2014 TA -m uutokset TA 2014 muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot 215 729 200 000 200 000 194 569-5 431 Toimintakulut -352 326-424 460-424 460-384 884 39 576 Toimintakate -136 595-224 460-224 460-190 316 34 145 Suunnitelmapoistot 0 Laskennalliset erät -52 568 Toiminnan kuvaus: Ympäristölautakunta vastaa kunnan rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojelutehtävistä, Rakennusvalvonta on viranomaistoimintaa, jonka tehtäviin kuuluvat rakentamisen neuvonta, ohjaus ja valvonta. Rakennusvalvonnan tehtävänä on myös osaltaan huolehtia siitä, että rakennettu ympäristö on terveellinen, turvallinen, viihtyisä. Rakennusvalvonta selvittää rakennushankkeiden luvanvaraisuuden ja käsittelee rakentamiseen liittyvät luvat. Ympäristönsuojelun tavoitteena on turvata terveellinen, viihtyisä ja elinympäristö suojelemalla, hoitamalla ja kehittämällä luontoa ja muuta ympäristöä. Kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain tarkoittamana kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena toimii Uuraisilla ympäristölautakunta, jonka alaisuudessa käytännön tehtäviä hoitaa ympäristösihteeri. Kuntien ympäristöhallinnosta annetun lain 6 :n mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävänä on ympäristönsuojelun valvomiseksi ja edistämiseksi kunnassa: 1. huolehtia sen hoidettaviksi laissa tai sen nojalla säädetyistä tai määrätyistä tehtävistä 2. huolehtia omalta osaltaan ympäristönsuojelun suunnittelusta ja kehittämisestä 3. huolehtia ympäristön tilan seurannasta sekä siihen liittyvistä selvityksistä ja tutkimuksista 4. osallistua kunnassa tarvittavan ympäristönsuojelua koskevan ohjauksen ja neuvonnan järjestämiseen 5. antaa lausuntoja sekä tehdä esityksiä ja aloitteita ympäristönsuojeluun liittyvistä asioista muille viranomaisille 6. huolehtia omalta osaltaan ympäristönsuojelua koskevasta tiedottamisesta, valistuksesta ja koulutuksesta kunnassa 7. edistää kunnan yhteistyötä muiden viranomaisten ja yhteisöjen kanssa ympäristönsuojeluasiassa sekä 8. suorittaa muut sille määrätyt tehtävät Lautakunnalle kuuluu myös maaseutuelinkeinojen kehittäminen sekä kylätoimikuntien toiminnan ja yhteistyön ohjaus. Lisäksi lautakunta vastaa maankäytön suunnitteluun liittyvien tehtävien valmistelusta yhteistyössä muiden hallintokuntien kanssa. Aluearkkitehtitoiminta on osa maankäytön suunnittelua. Toimintaan vaikuttaa Uuraisten kunnan kuuluminen Jyväskylän seutukuntaan ja sitoutuminen Jyväskylän seudun rakennemallin toteuttamiseen. 72

8100 Maaseututoimi TP 2013 Alkuperäinen TA 2014 TA -muutokset TA 2014 muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot 0 0 Toimintakulut -44 439-49 670-49 670-39 666 10 004 Toimintakate -44 439-49 670 0-49 670-39 666 10 004 Suunnitelmapoistot 0 Laskennalliset erät -196 Uuraisten maataloustoimen tehtävät hoidetaan Laukaan yhteistoiminta-alueella, joka on aloittanut toimintansa 2013. YTA-alueeseen kuuluu 8 kuntaa: Uurainen, Hankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Laukaa, Luhanka, Muurame ja Toivakka. YTA-alueen kustannukset on jaettu sopijakuntien kesken kunkin kunnan tilalukumäärän mukaan. Uuraisilla oli v. 2014 81 maatilaa. Viranhaltija palveli Uuraisten viljelijöitä kahtena päivänä viikossa. 8200 Ympäristötoimi TP 2013 Alkuperäinen TA 2014 TA -muutokset TA 2014 muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot 39 384 47 000 47 000 53 632 6 632 Toimintakulut -155 987-208 800-208 800-180 382 28 418 Toimintakate -116 603-161 800-161 800-126 750 35 050 Suunnitelmapoistot 0 Laskennalliset erät -26 124 Rakennusvalvonta Toiminnan kuvaus/rakennusvalvonta: Vastaa rakentamiseen liittyvistä lupa-asioista, neuvonnasta ja valvonnasta. Tilikauden olennaiset tapahtumat: Rakennuslupien kokonaismäärä lisääntyi hieman v. 2014. Tonttien myynti nettiin Pihatie-palvelun kautta. Kunta otti käyttöön Lupapiste.fi palvelun, jossa rakennusluvan hakeminen liitteineen voidaan tehdä sähköisesti. Lupapäätös ja leimatut lupa-asiakirjat palautetaan asiakkaalle sähköisinä (internet). Vuoden 2015 aikana Lupapisteen käyttöön tulee Suomen Arkistolaitoksen hyväksymä pysyvä arkisto. 73

Tavoite Mittari TP 2012 TP 2013 TA 2014 TP 2014 1.Rakentamiseen liittyvät lupaasiat, neuvonta ja valvonta Rakennuslupia, kpl Eriteltyinä - asuinrakennukset - muut rakennukset - valmistuneet rakenn. 115 22 93 75 76 13 63 93 100 20 80 100 93 16 77 127 Lausunnot 10 10 15 12 2.Rakennuslupaja tark. menettelyn kehittäminen 3. Asuinympäristön viihtyisyyden lisääminen 4. Katselmukset yht. Hakemusten käsittelyaika/viikkoa Aloituskokoukset Aloitteita, katselmuksia ja lausuntoja Suunnittelutarveratkaisut ja poikkeamiset 2-3 20 10 18 Rakennusluvat ja muut luvat 190 172 200 232 2-3 15 7 7 3 17 15 15 2 19 10 10 74

Ympäristön suojelu Toiminnan kuvaus: Ympäristötoimen tehtävänä on edistää ja valvoa ympäristönsuojelun toteutumista. Yksikön viranomaistehtäviä ovat lupien ja ilmoitusten käsittely, lausunnot muille viranomaisille sekä valvonnat. Lisäksi seurataan ympäristön tilaa sekä opastetaan kuntalaisia ja yrityksiä ympäristönsuojeluasioissa. Tilikauden olennaiset tapahtumat: Myönnettiin 2 uutta ympäristölupaa 2 uutta maa-aineslupaa ja suoritettiin 20 valvontakäyntiä maa-aineslupa-asioissa. Tavoite Mittari TP 2012 TP 2013 TA 2014 TP 2014 1. Ympäristönsuojelun valvonta 2. Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn ohjaus 4.Vesistöjen tilan seuranta ja kunnostuksen kehittäminen 5. Ympäristön viihtyvyys 6. Jätehuollon ohjaus ja valvonta Lupien valvonta, maastokäynnit, neuvonta 2 uutta lupaa, Lemminkäinen K-S:n Kuljetus 2 uutta lupaa, 7 lupahakemusta. Neuvonta 2 ymp.lupaa neu- Valvonta, vonta Neuvonta/ohjeistus Neuvonta. Neuvonta Neuvonta Jv.järjestelm. tarkastuksia 5, jv. järjestelmien selvityspyyntöjä 6 Neuvontaa. Uudet luvat, valvonta Vesistötutkimukset, kunnostustoimet Luontopolut, kylä- ja keskustan maisemat Lukumäärä 2 uutta 19 valvontaa Kyynämöisten vedenpinnan nostontoteutt.kaijanjärv en kunnostuksen rah. hakemus Yleisötilaisuus Nauttiainen Lape -työnä toteutettu maisemanhoitoja. 3.Maa-aineslupien hoito 2maaaineslupaa. 20 valvontaa Vesinäytt. otettiin eri vesistöistä ja annettiin informaatiota vesistöjen tilasta. Nauttiaisella seurantaa. Isojoen padon vaikutusta seurattiin. Lape-työnä toteutettuja maiseman-hoitoja Tarkastuskäynnit, valistus Neuvonta ja tarkastuskäynnit. Neuvonta tarkastuskäynnit ja 1 hakemus, jota ei vielä käsitelty 5 uutta, 22 valvontaa Neuvonta, 13 tarkk. käyntiä 7. Vesihuoltolait. toiminta-al. vapautushakemukset Vapautushakemusten käsittely 5.maaaineslupaa 5 uutta, 23 valvontaa Nauttiaisen vesien hoitosuunn. Nostohankkeen tarkkailu.muiden vesistöjen tarkkailu Nauttiaisen va. kuormitusselvitys.laskeutusalta an päätös.kaijanjärven vesiensuojelurakennekemerahankepäätös. Vesistötarkkailut. LAPE-työnä luontopolkujen kunnostus, Lokalan alueen kunnostus Lokala valmis. Koulukeskuksen piha-alueen istutussuunnittelua. Kesälampaiden suunnittelu. Neuvontaa. 15 tarkastuskäyntiä 7 kehoitusta, 2 kuulemista(roskaaminen) Toiminta-alueita ei vahvistettu, ei vapautuksia 75

8300 Maankäytön suunnittelu TP 2013 Alkuperäinen TA 2014 TA -muutokset TA 2014 muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot 176 346 153 000 153 000 140 937-12 063 Toimintakulut -151 900-165 990-165 990-164 837 1 153 Toimintakate +24 446-12 990-12 990-23 900-10 910 Suunnitelmapoistot 0 Laskennalliset erät -26 248 Toiminnan kuvaus: Pyritään varmistamaan riittävä ja monipuolinen tonttitarjonta eripuolilla kuntaa asuntorakentamisen ja yritystoiminnan tarpeisiin sekä turvaamaan aluevaraukset virkistyskäyttöä, liikennettä ym. tarpeita varten. Maankäytön suunnittelulla pyritään varmistamaan ympäristö- ym. näkökohtien huomioon ottaminen aluevarauksissa. Tilikauden olennaiset tapahtumat: Uuraisten keskustan osayleiskaava ja rantayleiskaavan muutoksen valtuusto hyväksyi joulukuussa 2014. Aittovuoren asemakaavoitus on ollut ehdotuksena nähtävillä 2014 lopussa. Rantayleiskaavan muutos käynnistettiin syksyllä 2014. Hirvaskankaan asemakaavan laajennusta on jatkettu selvitysten osalta. Tonttien myynti: Infrastruktuurin rakentaminen valmiiksi ennen tonttien myyntiä. Tavoite Mittari TP 2012 TP 2013 TA 2014 TP 2014 ase- 1.Hirvaskankaan makaavan laaj. 2. Jokihaaran yleiskaavan tarkistus 3. Kaavavalitusten. määrän minimointi suunnitteluvaihe ehdotusvaihe valmisteilla voimaan valmisteilla. suunnitteluvaihe luonnosvaihe hyväksytty voimaan voimaan - 0 0 0 0 4. Akonpuron asemakaavan laajennus suunnitteluvaihe aloitettu siirretty siirretty siirretty 5. Kirkonkylän osayleiskaava 6. Rakennusjärjestyksen uudistaminen 7. Maankäyttöstrategia - Maanhankinnan ja myynnin periaatteet suunnitteluvaihe luonnos aloitus hyväksytty kv luonnos ehdotus kesken hyväksyttiin luonnos kesken 8. Aittovuoren asemakaava valmistelu ehdotus 76

TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN (sis. sisäiset ja ulkoiset erät) Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama euroa talousarvio muutokset muutoksen muutoksen jälkeen jälkeen Toimintatulot 4 746 590,00 4 746 590,00 5 369 234,15 622 644,15 Valmistus omaan käyttöön 0,00 23 110,58-23 110,58 Toimintamenot -22 579 890,00-100 000,00-22 679 890,00-22 703 072,96-23 182,96 Toimintakate -17 833 300,00-100 000,00-17 933 300,00-17 310 728,23 622 571,77 Verotulot 9 700 000,00 9 700 000,00 9 734 315,99 34 315,99 Valtionosuudet 9 144 000,00 9 144 000,00 9 235 409,00 91 409,00 Rahoitustulot ja -menot: Korkotulot 13 000,00 13 000,00 8 708,42-4 291,58 Muut rahoitustulot 339 800,00 339 800,00 318 671,07-21 128,93 Korkomenot -167 000,00-167 000,00-129 819,88 37 180,12 Muut rahoitusmenot -151 000,00-151 000,00-104 601,54 46 398,46 Vuosikate 1 045 500,00-100 000,00 945 500,00 1 751 954,83 806 454,83 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -1 032 100,00-1 032 100,00-1 024 771,50 7 328,50 Tilikauden tulos 13 400,00-100 000,00-86 600,00 727 183,33 813 783,33 Poistoeron lisäys(-) tai vähennys(+) 14 900,00 14 900,00 14 967,06 67,06 Rahastojen lisäys(-) tai vähennys(+) 1 500 000,00 1 500 000,00-1 500 000,00 Tilikauden yli- tai alijäämä 1 528 300,00-100 000,00 1 428 300,00 742 150,39-686 149,61 77

Verotulojen ja valtionosuuksien erittely Verotulojen erittely Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutoksen jälkeen Toteutuma Poikkeama Verotulot *Kunnan tulovero 8 820 000,00 8 820 000,00 8 784 799,42-35 200,58 *Osuus yhteisöveron tuotosta 405 000,00 405 000,00 462 482,43 57 482,43 *Kiinteistövero 475 000,00 475 000,00 487 034,14 12 034,14 Yhteensä 9 700 000,00 0,00 9 700 000,00 9 734 315,99 34 315,99 Verotulot Tp 2014 Tp 2013 Tp 2012 *Kunnan tulovero 8 784 799,42 8 397 958,13 7 946 548,97 *Osuus yhteisöveron tuotosta 487 034,14 376 529,33 314 360,37 *Kiinteistövero 462 482,43 371 768,54 353 135,99 Yhteensä 9 734 315,99 9 146 256,00 8 614 045,33 Tulovero- Tulovero euro prosentti Muutos-% Verovuosi 2008 19,0 6 654 482 8,74 Verovuosi 2009 19,0 6 744 714 1,36 Verovuosi 2010 19,5 7 173 934 6,36 Verovuosi 2011 19,5 7 664 673 6,84 Verovuosi 2012 19,5 7 953 913 3,77 Verovuosi 2013 19,5 8 307 565 4,45 Verovuosi 2014 20,5 Kiinteistöveroprosentit 2014 2013 *Yleinen 0,90 0,60 *Vakituinen asunto 0,32 0,32 *Muu asuinrakennus 0,92 0,92 *Rakentamaton rakennuspaikka 2,50 2,00 *Yleishyödyllinen yhteisö 0,00 0,00 Valtionosuuksien erittely Valtionosuudet *Kunnan peruspalvelujen Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutoksen jälkeen Toteutuma valtionosuus, ml. tasaukset 10 243 644 *Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet -1 008 235 Poikkeama *Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus Yhteensä 9 144 000 9 144 000 9 235 409 91 409 78

INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN euroa Alkuperäinen Talousarvio Muutettu Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset talousarvio YLEISHALLINTO Yleishallinnon atk-hankinnat -10 000-10 000-9 070 930 Laajakaista -32 000-32 000 32 000 SOSIAALI- ja TERVEYSTOIMI Päivähoidon atk.ohjelmat -16 000-16 000-18 312-2 312 Hoitajakutsujärjestelmä -18 000-18 000-18 058-58 Terveysaseman huonemuutokset -18 000-18 000-26 020-8 020 Eläinlääkäritilat (muutos kv 4 ja -20 000-20 000-20 000 20 000 kv 41) 20 000 OPETUS- JA KULTTUURITOIMI Hirvasen uusi koulu -10 000-10 000-15 637-5 637 Höytiän liikuntasali -2 180-2 180 Koulukeskus/liikuntasali -2 239 400-2 239 400-2 155 711 83 689 *Tulot 88 000 88 000 29 800-58 200 Lähiliikuntapaikka/hiihtostadion 0-145 198-145 198 *Tulot 0 64 000 64 000 Liikuntasalin kalusto -40 000-40 000-151 862-111 862 *Tulot 10 000 10 000 38 200 28 200 MUUT PALVELUT Yleiset tiet -20 000-20 000-31 793-11 793 Kadut -120 000-120 000-149 387-29 387 Karhukangas/Kumpu -metsätie -10 000-10 000-8 849 1 151 Puistot- ja yleiset alueet -20 000-20 000 20 000 Ruokapalvelut -20 000-20 000-18 306 1 694 Siivouspalvelut -20 000-20 000-13 300 6 700 Kunnan varasto/työtila -20 000-20 000-25 285-5 285 0 Vesilaitos -90 000-90 000 90 000 Viemärilaitos -30 000-30 000 30 000 Vesi- ja viemäriverkoston myynti 51 572 51 572 Jätehuolto/Sammakkokangas *osakkeiden osto -64 692-64 692 *Jätekeräilypisteiden myynti 2 845 2 845 Tontit ym. maa-al. *ostomenot 0 *myynnin kirjanpitoarvo 50 000 50 000 40 770-9 230 Asunto-osakkeet 0 0 *myynnin kirjanpitoarvo 20 000 20 000 15 601-4 399 As Oy Uuraisten Unelma 0 *osto -420 000-420 000-417 240 2 760 *myynti 124 000 124 000-124 000 NETTOMENOT YHTEENSÄ -2 843 400-38 000-2 881 400-3 028 112-146 712 Investointimenot yhteensä -3 135 400-38 000-3 173 400-3 270 900-97 500 Investointitulot yhteensä 292 000 0 292 000 242 788-49 212 Investoinnit, nettomenot yht. -2 843 400-38 000-2 881 400-3 028 112-146 712 79

RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN euroa Alkuperäinen Talousarvio- Muutettu Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset talousarvio Toiminnan rahavirta Vuosikate 1 045 500-100 000 945 500 1 751 955 806 455 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät -110 000-110 000-577 524-467 524 Investointien rahavirta Investointimenot -3 135 000-38 000-3 173 000-3 270 900-97 900 Rahoitusosuudet inv.menoihin 98 000 98 000 132 000 34 000 Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustulot 304 000 304 000 688 312 384 312 Toiminta ja investoinnit, netto -1 797 500-138 000-1 935 500-1 276 157 659 343 Rahoitustoiminta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset muille -10 000-10 000 10 000 Antolainasaamisten vähennykset muilta 37 800 37 800 3 400-34 400 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 2 000 000 2 000 000 2 000 000 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -1 077 500-1 077 500-1 080 035-2 535 Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset 0 Vaikutus maksuvalmiuteen -847 200-138 000-985 200-352 792 632 408 80

YHTEENVETO MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA Menot Tulot KÄYTTÖTALOUSOSA Alkup. Talousarvio Ta- muutos Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama Alkup. Talousarvio Ta- muutos Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama Keskusvaalilautakunta N -140-140 -925-785 Kunnanhallitus N -263 710 0-263 710 63 662 327 372 *Yleishallinto N -510 870-510 870-480 324 30 546 *Maa- ja metsätilat N 247 160 247 160 543 986 296 826 Hallinto- ja talousosasto N -473 820 0-473 820-454 424 19 396 *Keskusvirasto N -386 170-386 170-376 882 9 288 *Työllistäminen N -8 200-8 200-3 420 4 780 *Henkilöstöhallinto N -81 870-81 870-48 880 32 990 *Ruoka- ja siivouspalvelut N 2 420 2 420-25 242-27 662 Peruspalvelultk N -11 165 080-100 000-11 265 080-11 747 843-482 763 *Sosiaalipalvelut N -1 273 270-100 000-1 373 270-1 407 746-34 476 *Päivähoito N -1 932 140-1 932 140-1 969 368-37 228 *Vanhustyö N -1 752 880-1 752 880-1 650 926 101 954 *Toimeentuloturva N -722 480-722 480-707 383 15 097 *Terveydenhuolto N -5 484 310-5 484 310-6 012 419-528 109 Sivistysltk N -4 170 310 0-4 170 310-3 920 587 249 723 *Sivistystoimi N -65 320-65 320-60 853 4 467 *Peruskoulutus N -4 045 350-4 045 350-3 794 226 251 124 *Muu opetustoimi N -44 640-44 640-50 458-5 818 *Joukkoliikenne N -15 000-15 000-15 051-51 Vapaa-aikaltk. N -511 040 0-511 040-415 567 95 473 *Kirjastotoimi N -205 580-205 580-185 463 20 117 *Kulttuuritoimi N -7 020-7 020-12 069-5 049 *Nuorisotoimi N -112 290-112 290-83 199 29 091 *Raittiustoimi N -15 060-15 060-13 573 1 487 *Liikuntatoimi N -171 090-171 090-121 263 49 827 Tekninen ltk N -1 024 740 0-1 024 740-644 728 380 012 *Hallinto ja muu toiminta N -243 570-243 570-237 297 6 273 *Pelastustoimi N -284 380-284 380,00-290 204-5 824 81

*Vesihuoltolaitos N -370 100-370 100 87 884 457 984 *Jätehuolto N -16 710-16 710-27 622-10 912 *Rakennukset N 88 870 88 870 36 816-52 054 *Liikenneväylät N -180 500-180 500,00-203 682-23 182 *Puistot ja muut alueet N -56 350-56 350,00-44 440 11 910 *Sorakuopat N 38 000 38 000,00 33 817-4 183 Ympäristöltk N -224 460 0-224 460-190 316 34 144 *Maaseututoimi N -49 670-49 670-39 666 10 004 *Ympäristötoimi N -161 800-161 800-126 750 35 050 *Maankäytön suunnittelu N -12 990-12 990-23 900-10 910 Käyttötalousosa yhteensä N -17 833 300-100 000-17 933 300-17 310 728 622 572 TULOSLASKELMAOSA Menot Alkup. Talousarvio Ta- muutos Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama Tulot Alkup. Talousarvio Ta- muutos Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama *Verotulot B 9 700 000 9 700 000 9 734 316 34 316 *Valtionosuudet B 9 144 000 9 144 000 9 235 409 91 409 *Korkotulot B 13 000 13 000 8 708-4 292 *Muut rahoitustulot B 339 800 339 800 318 671-21 129 *Korkomenot B -167 000-167 000-129 820 37 180 *Muut rahoitusmenot B -151 000-151 000-104 602 46 398 Tuloslaskelmaosa yhteensä -318 000 0-318 000-234 421 83 579 19 196 800 0 19 196 800 19 297 104 100 304 INVESTOINTIOSA Menot Alkup. Talousarvio Ta- muutos Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama Tulot Alkup. Talousarvio Ta- muutos Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama Yleishallinnon atk-hankinnat B -10 000-10 000-9 070 930 Laajakaista B -32 000-32 000 32 000 Päivähoidon atk-ohjelmat B -16 000-16 000-18 312-2 312 Hoitajakutsujärjestelmä B -18 000-18 000-18 058-58 Terveysasema B -18 000-18 000-26 020-8 020 Eläinlääkäritilat B -20 000-20 000 20 000 Hirvasen uusi koulu B -10 000-10 000-15 637-5 637 Höytiän liikuntasali B -2 180-2 180 Koulukeskus/liikuntasali B -2 239 400-2 239 400-2 155 711 83 689 88 000 88 000 29 800-58 200 Lähiliik.paikka/hiihtostadion B -145 198-145 198 0 64 000 64 000 82

Liikuntasalin kalusto B -40 000-40 000-151 862-111 862 10 000 10 000 38 200 28 200 Yleiset tiet B -20 000-20 000-31 793-11 793 Kadut B -120 000-120 000-149 387-29 387 Karhukangas/Kumpu -metsätie B -10 000-10 000-8 849 1 151 Puistot ja muut yleiset alueet B -20 000-20 000 20 000 Ruokapalvelut B -20 000-20 000-18 306 1 694 Siivouspalvelut B -20 000-20 000-13 300 6 700 Kunnan varasto/työtila B -20 000-20 000-25 285-5 285 Vesilaitos B -90 000-90 000 90 000 Viemärilaitos B -30 000-30 000 30 000 Vesi-ja viemäriverk.myynti B 51 572 51 572 Jäteh./Sammakkokangas B -64 692-64 692 2 845 2 845 Tontit ym. maa-al. B 50 000 50 000 40 770-9 230 Asunto-osakkeet B 20 000 20 000 15 601-4 399 As Oy Uuraisten Unelma B -420 000-420 000-417 240 2 760 124 000 124 000-124 000 Investoinnit yhteensä -3 135 400-38 000-3 173 400-3 270 900-97 500 292 000 0 292 000 242 788-49 212 RAHOITUSOSA Menot Alkup. Talousarvio Ta- muutos Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama Tulot Alkup. Talousarvio Ta- muutos Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama Antolainauksen muutokset *Antolainasaamisten lisäykset B 0 0 *Antolainasaamisten vähennykset B 0 37 800 37 800 3 400-34 400 Lainakannan muutokset 0 *Pitkäaikaisten lainojen lisäys B 0 2 000 000 2 000 000 2 000 000 0 *Pitkäaikaisten lainojen vähennys B -1 077 500-1 077 500-1 080 035-2 535 *Lyhytaikaisten lainojen muutos B 0 Oman pääoman muutokset 0 Vaikutus maksuvalmiuteen 0 Rahoitusosa yhteensä -1 077 500 0-1 077 500-1 080 035-2 535 2 037 800 0 2 037 800 2 003 400-34 400 YHTEENSÄ -22 364 200-138 000-22 502 200-21 896 085 606 115 21 526 600 0 21 526 600 21 543 292 16 692 83

TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma (ulkoinen) 2014 2013 euroa euroa Toimintatuotot *Myyntituotot 1 516 289,91 1 387 278,97 *Maksutuotot 822 335,19 799 951,35 *Tuet ja avustukset 617 369,06 561 826,00 *Muut toimintatuotot 1 173 087,76 4 129 081,92 627 015,85 3 376 072,17 Valmistus omaan käyttöön 23 110,58 23 110,58 37 666,05 37 666,05 Toimintakulut *Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -7 010 488,10-6 776 729,01 Henkilösivukulut Eläkekulut -1 619 751,92-1 598 448,89 Muut henkilösivukulut -353 430,56-347 789,70 *Palvelujen ostot -9 546 905,14-8 767 328,77 *Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 257 466,41-1 201 734,87 *Avustukset -1 309 887,89-1 448 302,01 *Muut toimintakulut -364 990,71-21 462 920,73-327 140,04-20 467 473,29 Toimintakate -17 310 728,23-17 053 735,07 Verotulot 9 734 315,99 9 146 256,00 Valtionosuudet 9 235 409,00 8 947 515,00 Rahoitustuotot ja -kulut *Korkotuotot 8 708,42 16 189,64 *Muut rahoitustuotot 226 794,33 237 762,37 *Korkokulut -129 819,88-118 633,93 *Muut rahoituskulut -12 724,80 92 958,07-7 023,32 128 294,76 Vuosikate 1 751 954,83 1 168 330,69 Poistot ja arvonalentumiset *Suunnitelman mukaiset poistot -1 024 771,50-912 803,12 Tilikauden tulos 727 183,33 255 527,57 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 14 967,06 14 967,06 Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 100 000,00 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 742 150,39 370 494,63 84

Rahoituslaskelma 2014 2013 euroa euroa Toiminnan rahavirta Vuosikate 1 751 954,83 1 168 330,69 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät -577 523,66 1 174 431,17-86 740,70 1 081 589,99 Investointien rahavirta Investointimenot -3 270 900,15-3 179 842,88 Rahoitusosuudet investointimenoihin 132 000,00 612 000,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 688 311,98-2 450 588,17 224 839,10-2 343 003,78 Toiminnan ja investointien rahavirta -1 276 157,00-1 261 413,79 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys -29 849,00 Antolainasaamisten vähennys 3 400,00 3 400,00 471 371,66 441 522,66 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 2 000 000,00 2 500 000,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -1 080 034,98-1 140 362,98 Lyhytaikaisten lainojen muutos 919 965,02 1 359 637,02 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -636,99-5 021,81 Vaihto-omaisuuden muutos -60 000,00-32 283,86 Saamisten muutos 408 905,06-341 391,32 Korottomien velkojen muutos -403 557,72-55 289,65-151 109,36-529 806,35 Rahoituksen rahavirta 868 075,37 1 271 353,33 Rahavarojen muutos -408 081,63 9 939,54 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 3 016 163,08 3 424 244,71 Rahavarat 1.1. 3 424 244,71-408 081,63 3 414 305,17 9 939,54 85

Tase VASTAAVAA 2014 2013 euroa euroa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Tietokoneohjelmistot 28 990,01 25 660,06 Muut pitkävaikutteiset menot 149 333,21 235 253,47 178 323,22 260 913,53 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 2 864 689,47 2 899 915,62 Rakennukset 13 399 659,88 10 335 700,54 Kiinteät rakenteet ja laitteet 3 175 863,34 3 556 990,77 Koneet ja kalusto 255 572,88 98 023,56 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 473 193,48 1 663 268,52 20 168 979,05 18 553 899,01 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet 3 019 701,92 2 548 851,32 Muut lainasaamiset 483 978,27 483 978,27 Muut saamiset 342 414,31 345 814,31 3 846 094,50 3 378 643,90 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot 36 677,20 51 019,83 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 17 175,63 30 413,66 53 852,83 81 433,49 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Muu vaihto-omaisuus 196 883,86 136 883,86 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset 6 666,67 7 966,67 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 503 788,80 508 161,70 Lainasaamiset 1 937,04 33 708,74 Muut saamiset 233 786,32 437 185,15 Siirtosaamiset 94 337,97 262 399,60 840 516,80 1 249 421,86 Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet 168,19 2 640,55 Muut arvopaperit 2 994 442,42 3 204 880,24 2 994 610,61 3 207 520,79 Rahat ja pankkisaamiset 21 552,47 216 723,92 VASTAAVAA YHTEENSÄ 28 300 813,34 27 085 440,36 86

VASTATTAVAA 2014 2013 euroa euroa OMA PÄÄOMA Peruspääoma 7 332 535,54 7 332 535,54 Muut omat rahastot 3 248 637,79 3 248 637,79 Edellisten tilikausien ylijäämä(alijäämä) 2 343 465,40 1 972 970,77 Tilikauden yli-/alijäämä 742 150,39 370 494,63 13 666 789,12 12 924 638,73 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero 591 198,94 606 166,00 591 198,94 606 166,00 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot 28 321,93 43 385,64 Lahjoitusrahastojen pääomat 17 175,63 30 413,66 Muut toimeksiantojen pääomat 5 322,34 5 238,25 50 819,90 79 037,55 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 9 636 002,48 8 560 853,04 Lainat julkisyhteisöiltä 321 423,00 364 281,00 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat 202 987,94 432 677,34 10 160 413,42 9 357 811,38 Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 924 850,56 870 536,98 Lainat julkisyhteisöiltä 42 858,00 209 498,00 Saadut ennakot 91 881,15 122 100,00 Ostovelat 1 356 734,70 1 644 740,78 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat 155 385,42 151 875,90 Siirtovelat 1 259 882,13 1 119 035,04 3 831 591,96 4 117 786,70 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 28 300 813,34 27 085 440,36 87

Konsernituloslaskelma 2014 2013 euroa euroa Toimintatuotot 9 303 163,91 8 573 510,21 Toimintakulut -27 833 056,43-26 806 754,33 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta(tappiosta) 5 964,12 1 559,21 Toimintakate -18 523 928,40-18 231 684,91 Verotulot 9 734 315,99 9 146 256,00 Valtionosuudet 11 237 735,83 11 039 489,15 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 15 749,71 28 931,48 Muut rahoitustuotot 263 406,02 252 277,73 Korkokulut -300 681,92-322 283,42 Muut rahoituskulut -20 854,78-15 250,61 Vuosikate 2 405 742,45 1 897 735,42 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -1 599 131,00-1 374 117,52 Tilikauden yli- ja alipariarvot Arvonalentumiset Satunnaiset erät 20 831,68 0,00 Tilikauden tulos 827 443,13 523 617,90 Tilinpäätössiirrot -91 966,85-50 271,97 Vähemmistöosuudet -3 045,00 9 916,86 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 732 431,28 483 262,79 88

Konsernin rahoituslaskelma 2014 2013 euroa euroa Toiminnan rahavirta Vuosikate 2 405 742,45 1 897 735,42 Satunnaiset erät 20 831,68 Tulorahoituksen korjauserät -563 571,77-78 431,05 Investointien rahavirta Investointimenot -3 847 055,86-4 403 196,72 Rahoitusosuudet investointimenoihin 132 707,75 612 282,28 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 721 231,16 249 729,87 Toiminnan ja investointien rahavirta -1 130 114,59-1 721 880,20 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys -29 849,00 Antolainasaamisten vähennys 4 530,00 6 400,00 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 2 182 549,00 3 796 975,49 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -1 444 284,73-1 534 912,50 Lyhytaikaisten lainojen muutos 86 810,11 8 600,00 Oman pääoman muutokset -4,41 92 488,39 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -77,92 598,63 Vaihto-omaisuuden muutos -52 772,99-37 143,71 Saamisten muutos 553 597,90-411 273,63 Korottomien velkojen muutos -550 139,17-219 937,93 Rahoituksen rahavirta 780 207,79 1 671 945,74 Rahavarojen muutos -349 906,80-49 934,46 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 3 836 120,39 4 184 784,48 Rahavarat 1.1. 4 186 027,19 4 234 718,94-349 906,80-49 934,46 89

Konsernitase VASTAAVAA 2014 2013 euroa euroa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 186 374,76 162 762,76 Muut pitkävaikutteiset menot 240 957,96 326 878,22 Ennakkomaksut 26 156,48 42 316,68 453 489,20 531 957,66 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 3 341 688,04 3 323 372,70 Rakennukset 23 943 852,00 20 808 131,09 Kiinteät rakenteet ja laitteet 3 193 419,98 3 578 421,57 Koneet ja kalusto 566 324,68 462 432,40 Muut aineelliset hyödykkeet 9 531,41 7 405,71 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 595 421,97 1 892 591,39 31 650 238,08 30 072 354,86 Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet 106 351,06 86 675,59 Muut osakkeet ja osuudet 636 975,03 141 952,13 Muut lainasaamiset 1 130,00 Muut saamiset 342 414,31 345 814,31 1 085 740,40 575 572,03 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 113 797,78 206 565,21 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus 256 093,59 203 295,75 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset 6 666,67 7 966,67 Lyhytaikaiset saamiset 1 554 258,25 2 094 540,35 1 560 924,92 2 102 507,02 Rahoitusarvopaperit 3 215 783,20 3 425 940,07 Rahat ja pankkisaamiset 620 337,19 758 844,41 VASTAAVAA YHTEENSÄ 38 956 404,36 37 877 037,01 90

VASTATTAVAA 2014 2013 euroa euroa OMA PÄÄOMA Peruspääoma 7 332 535,54 7 332 535,54 Arvonkorotusrahasto 40 207,10 40 207,10 Muut omat rahastot 4 131 461,50 4 039 155,55 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 2 470 326,92 1 990 693,24 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 732 431,28 483 262,79 14 706 962,34 13 885 854,22 VÄHEMMISTÖOSUUDET 348 765,94 345 720,94 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero 1 007 694,80 900 511,84 Vapaaehtoiset varaukset 67 589,76 172 013,37 1 075 284,56 1 072 525,21 PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset 166 095,77 121 641,21 166 095,77 121 641,21 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 120 002,62 212 847,96 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma 16 714 610,40 15 820 226,94 Pitkäaikainen koroton pääoma 246 242,49 479 259,16 Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma 1 452 139,47 1 508 000,11 Lyhytaikainen koroton vieras pääoma 4 126 300,77 4 430 961,26 22 539 293,13 22 238 447,47 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 38 956 404,36 37 877 037,01 91

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Kunnan tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman (kv 7.11.2012 61) mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa suunnitelman mukaisten poistojen perusteet. Sijoitusten arvostus Pysyvien vastaavien sijoitukset on merkitty taseessa hankintamenoon. Vaihto-omaisuus Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon. Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon. Rahoitusomaisuusarvopaperit on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet Konsernitilinpäätöksen laajuus Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki tytäryhteisöt ja kuntayhtymät, joissa kunta on jäsenenä. Sisäiset liiketapahtumat ja sisäiset katteet Konserniyhteisöjen keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty sekä konserniyhteisöjen ja kunnan omistaminen kuntayhtymien keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty vähäisiä liiketapahtumia lukuun ottamatta. Olennaiset pysyviin vastaaviin sisältyvät sisäiset katteet on vähennetty. Keskinäisen omistuksen eliminointi Kunnan ja sen tytäryhteisöjen keskinäisen omistuksen eliminointi on tehty pariarvomenetelmällä. Vähemmistöosuudet Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin yli- ja alijäämästä konsernituloslaskelmassa sekä konsernin omasta pääomasta konsernitaseessa. Suunnitelmapoistojen oikaisu Kiinteistö Oy Uuraisten Virastotalon rakennusten poistot on oikaistu suunnitelman mukaisiksi ja jäännösarvojen ero on kirjattu konsernituloslaskelmassa tytäryhteisön poistojen oikaisuksi ja aikaisemmille tilikausille kertynyt ero konsernitaseessa edellisten tilikausien yli- tai alijäämän oikaisuksi. Uuraisten Vuokratalot Oy:llä ja Kiinteistöosakeyhtiö Oikarinmäellä on omat erilliset poistosuunnitelmat. Osakkuusyhteisöt Osakkuusyhteisöt on yhdistelty pääomaosuusmenetelmällä konsernitilinpäätökseen. Suunnitelmapoistoja ei ole oikaistu. Vapaaehtoiset varaukset Konsernitaseessa vapaaehtoisia varauksia ei ole jaettu vapaaseen omaan pääomaan ja laskennalliseen verovelkaan. Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus K-S sairaanhoitopiirin ja Uuraisten Vuokratalot Oy:n lopullinen tilinpäätös vuodelta 2013 on muuttunut siitä, mikä on yhdistelty vuoden 2013 kuntakonserniin. Muutokset eivät ole oleellisia, joten niitä ei ole oikaistu vuoden 2013 vertailutietoihin. 92

TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT Toimintatuotot 2014 2013 (ulkoiset) euroa euroa Keskusvaalilautakunta 5 086,00 Kunnanhallitus 581 706,88 349 526,67 Hallinto- ja talousosasto 126 665,89 105 620,27 Sosiaalilautakunta 1 516 846,70 1 377 975,54 Sivistyslautakunta 426 658,46 342 486,45 Vapaa-aikalautakunta 99 437,37 89 338,75 Tekninen lautakunta 1 178 111,73 895 394,74 Maaseutuympäristölautakunta 194 568,89 215 729,75 Toimintatuotot yhteensä 4 129 081,92 3 376 072,17 Verotulojen erittely 2014 2013 Kunnan tulovero 8 784 799,42 8 397 958,13 Osuus yhteisöveron tuotosta 462 482,43 376 529,33 Kiinteistövero 487 034,14 371 768,54 Verotulot yhteensä 9 734 315,99 9 146 256,00 Valtionosuuksien erittely 2014 2013 Kunnan peruspalvelujen valtionosuus 10 243 644,00 9 977 307,00 Siitä :Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus 2 751 644,00 2 580 805,00 Järjestelmämuutoksen tasaus 63 468,00 63 468,00 Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet -1 008 235,00-1 029 792,00 Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus 0,00 0,00 Valtionosuudet yhteensä 9 235 409,00 8 947 515,00 Satunnaiset tuotot ja kulut 2014 2013 Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta 2014 2013 Vuosina 2013-2017 Keskimääräiset suunnitelman mukaiset poistot 1 041 601 986 449 Keskimääräisten poistonal. investointien omahankintameno 1 944 964 2 202 631 Ero ( ) -1 216 182-1 216 182 Ero % -46-55 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot 2014 2013 Muut toimintatuotot 580 098,49 87 362,67 *Maakauppojen myyntivoitot 263 735,90 87 362,67 *Vesihuolto 282 809,38 *Jätehuolto 19 154,61 *Asunto-osakkeet 14 398,60 Muut toimintakulut *myyntitappiot 2 574,83 621,97 Osinkotuottojen ja peruspääoman korkotuottojen erittely 2014 2013 Peruspääoman korot kuntayhtymiltä 7 507,44 7 507,44 93

Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista Merkinnät: Poistojen aloittaminen: Poistoajat ja päätösvalta: TP = tasapoisto (vuosipoisto on hankintahinta jaettuna poistoajalla) MJP = menojäännöspoisto (vuosipoisto on x % edellisvuoden lopun arvosta) Ensimmäinen poisto on tehty käyttöönottoa seuraavan kuukauden alusta. Verkostojen yms. poistot on aloitettu seuraavan vuoden alusta. Ensisijassa noudatetaan poistosuunnitelman alarajaa ellei pidemmän poistoajan käyttämiselle ole hyödykekohtaista perustetta. Kunnanhallitus päättää pidemmän poistoajan käytöstä hyödykekohtaisen perusteen mukaan enintään kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antaman yleisohjeen mukaisten poistoaikojen ylärajojen mukaan. 31.12.2012 JÄLKEEN VALMISTUNEET INVESTOINNIT Ryhmä Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Suunnitelma TP 5 v Muut pitkävaikutteiset menot Tietokoneohjelmistot TP 2 v Osakehuoneistojen muutostyöt TP 5 v Kehittämismenot TP 5 v Muut TP 5v* Ennakkomaksut *erityisestä syystä 10 v Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet ei poistoja ei poistoja Rakennukset Asuinrakennukset TP 30 v Hallinto- ja laitosrakennukset TP 30 v Tehdas- ja tuotantorakennukset TP 30 v Kiinteät rakenteet ja laitteet Kadut, tiet, torit MJP 20 % Puistot ja leikkipaikat MJP 20 % Laiturit ja uimalat MJP 25 % Piha-alueet MJP 20 % Muut maa- ja vesirakenteet MJP 20 % Valaistut ladut MJP 20 % Ulkovalaistuslaitteet MJP 20 % Vesijohtoverkot MJP 10 % Viemäriverkot MJP 10 % Vesi- ja viemärilaitokset MJP 25 % Muut kiinteät koneet ja laitteet MJP 25 % Koneet ja kalusto Kuljetusvälineet Atk-laitteet Muut laitteet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Luonnonvarat Arvo- ja taide-esineet TP 4 v TP 3 v TP 3 v käytön mukaan ei poistoja 94

Keskeneräiset hankinnat ei poistoja Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset Osakkeet ja osuudet ei poistoja Pienet käyttöomaisuushankinnat, joiden hankintameno on alle 10 000 euroa, kirjataan vuosikuluiksi. ENNEN 1.1.2013 VALMISTUNEET INVESTOINNIT Ryhmä Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Tietokoneohjelmistot Muut aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Osakehuoneistojen muutostyöt Tutkimus- ja kehittämismenot Ennakkomaksut Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Asuinrakennukset Puiset Kiviset Hallinto- ja laitosrakennukset Puiset ja peltiset Kiviset Tehdas- ja tuotantorakennukset Puiset ja peltiset Kiviset Suunnitelma TP 3 v TP 3 v TP 5 v TP 5 v ei poistoja ei poistoja TP 50 v TP 50 v TP 50 v TP 50 v TP 50 v TP 50 v Kiinteät rakenteet ja laitteet Kadut, tiet, torit MJP 20 % Puistot ja leikkipaikat MJP 20 % Laiturit ja uimalat MJP 25 % Piha-alueet MJP 20 % Muut maa- ja vesirakenteet MJP 20 % Valaistut ladut MJP 20 % Ulkovalaistuslaitteet MJP 20 % Vesijohtoverkot MJP 10 % Viemäriverkot MJP 10 % Vesi- ja viemärilaitokset MJP 25 % Muut kiinteät koneet ja laitteet MJP 25 % Koneet ja kalusto Kuljetusvälineet Palo- ja sammutusautot Atk-laitteet Muut laitteet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Luonnonvarat Arvo- ja taide-esineet Keskeneräiset hankinnat Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset Osakkeet ja osuudet TP 5 v TP 10 v TP 3 v TP 3 v käytön mukaan ei poistoja ei poistoja ei poistoja Pienet käyttöomaisuushankinnat, joiden hankintameno on alle 7 000 euroa, on kirjattu vuosikuluiksi. 95

TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Saamisten erittely UURAISTEN KUNTA Tilinpäätös 2014 2014 2014 2013 2013 Pitkä- Lyhyt- Pitkä- Lyhytaikaiset aikaiset aikaiset aikaiset Saamiset tytäryhteisöiltä Myyntisaamiset 18 395,10 13 774,35 Lainasaamiset Siirtosaamiset Yhteensä 18 395,10 13 774,35 Saamiset kuntayhtymiltä, joissa kunta on jäsenenä Myyntisaamiset 310,30 1 946,45 Siirtosaamiset 3 023,55 121 648,61 Yhteensä 3 333,85 123 595,06 Saamiset osakkuus- sekä muilta omistusyhteysyhteisöiltä Myyntisaamiset 1 110,02 1 916,73 Yhteensä 1 110,02 1 916,73 Saamiset yhteensä 0,00 22 838,97 0,00 139 286,14 Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät 2014 2013 Lyhytaikaiset siirtosaamiset *Tulojäämät ELY-keskus 59 509,53 61 879,03 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 121 648,61 Jyväskylän kaupunki 2 439,00 71 628,93 Kela 23 757,42 Muut tulojäämät 8 632,02 7 243,03 *Tulojäämät yhteensä 94 337,97 262 399,60 Rahoitusarvopaperit 2014 2013 Osakkeet ja osuudet Jälleenhankintahinta Kirjanpitoarvo 31.12. 168,19 2 640,55 Erotus -168,19-2 640,55 Muut arvopaperit Jälleenhankintahinta 3 253 981,22 3 425 662,49 Kirjanpitoarvo 31.12. 2 994 442,42 3 204 880,24 Erotus 259 538,80 220 782,25 Yhteensä rahoitusarvopaperit 2 994 610,61 3 207 520,79 96

Käyttöomaisuuden muutokset Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Yhteensä Aineettomat Muut pitkävaik. Enn. Yhteensä Maa-alueet Rakennukset Kiinteät Koneet ja Muut ain. Ennakkomaks. euroa oikeudet menot maksut rakenteet kalusto hyöd. ja kesk.er.h. Poistamaton hankintameno 1.1. 25 660,06 235 253,47 260 913,53 2 899 915,62 10 335 700,54 3 556 990,77 98 023,56 1 663 268,52 18 553 899,01 Lisäykset tilikauden aikana 27 381,77 27 381,77 5 543,55 2 123 949,32 203 273,46 284 593,78 144 226,27 2 761 586,38 Rahoitusosuudet tilikaudella 29 800,00 6 700,00 38 200,00 57 300,00 132 000,00 Vähennykset tilikaudella 4 520,00 40 769,70 54 417,22 95 186,92 Siirrot erien välillä 0,00 1 277 001,31-1 277 001,31 0,00 Tilikauden poisto 24 051,82 81 400,26 105 452,08 307 191,29 523 283,67 88 844,46 919 319,42 Arvonalenn. ja niiden palautukset Poistamaton hankintameno 31.12. 28 990,01 149 333,21 0,00 178 323,22 2 864 689,47 13 399 659,88 3 175 863,34 255 572,88 0,00 473 193,48 20 168 979,05 Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo 31.12. 28 990,01 149 333,21 0,00 178 323,22 2 864 689,47 13 399 659,88 3 175 863,34 255 572,88 0,00 473 193,48 20 168 979,05 Olennaiset lisäpoistot 2014 2013 Maa- ja vesialueet erittely *Kiinteistöjen liittymismaksut 50 248,85 44 705,30 *Muut maa- ja vesialueet 2 814 440,62 2 855 210,32 Maa- ja vesialueet yhteensä 2 864 689,47 2 899 915,62 97

Pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet ja osuudet Joukkovelkakirjasaamiset, muut laina- ja muut saamiset Osakkeet Osakkeet Kunta- Muut Yhteensä Jvk- Saamiset Saamiset Saamiset Saamiset Yhteensä konserni- omistusyht. yhtymä osakkeet ja laina- konserni- kunta- omistusyht- muut yhtiöt yhteisöt osuudet osuudet saamiset yhtiöt yhtymät yhteisöt yhteisöt Hankintameno 1.1. 1 425 106,44 157 182,67 858 582,00 107 980,21 2 548 851,32 483 978,27 345 814,31 829 792,58 Lisäykset 481 932,00 481 932,00 0,00 Vähennykset 11 081,40 11 081,40 3 400,00 3 400,00 Siirrot erien välillä Hankintameno 31.12. 1 425 106,44 146 101,27 858 582,00 589 912,21 3 019 701,92 483 978,27 0,00 0,00 342 414,31 826 392,58 Arvonalennukset 0,00 Arvonkorotukset 0,00 Kirjanpitoarvo 31.12. 1 425 106,44 146 101,27 858 582,00 589 912,21 3 019 701,92 0,00 483 978,27 0,00 0,00 342 414,31 826 392,58 98

Omistukset muissa yhteisöissä 31.12.2014 Kuntakonsernin osuus Nimi Kotipaikka Kunnan Konsernin omasta vieraasta tilikauden omistusosuus omistusosuus pää- pää- voitosta/ % % omasta omasta tappiosta Tytäryhteisöt *Uuraisten Vuokratalot Oy Uurainen 100 100 235 130,42 5 748 256,14 15 508,04 *Kiinteistö Oy Uuraisten Virastotalo Uurainen 70 70 1 157 277,59 124 603,50 *Kiinteistöosakeyhtiö Oikarinmäki Uurainen 93 93 158 820,45 775 802,71 700,36 Kuntayhtymät *Keski-Suomen Sairaanhoitopiiri (konserni) Jyväskylä 1,13 1,13 380 841,97 1 719 351,39-63 091,11 *Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Jyväskylä 1,83 1,83 1 432 611,81 509 521,84 6 995,54 *Äänekosken ammatillisen koulutuksen ky Äänekoski 1,47 1,47 378 755,41 50 517,32 22 333,93 *Keski-Suomen liitto Jyväskylä 1 1 22 748,82 15 785,43 848,38 Osakkuusyhteisöt *As.Oy Uuraskoto Uurainen 48 48 43 976,98 2 049,24 *As.Oy Uuraisten Ykkösrivi Uurainen 33 33 47 512,36 45,04 3,74 99

Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Oma pääoma 2014 2013 Peruspääoma 1.1. ja 31.12. 7 332 535,54 7 332 535,54 Muut omat rahastot *Kehittämisrahaston pääoma 1.1. 3 248 637,79 3 348 637,79 *Siirrot rahastoon tilikaudella *Siirrot rahastosta tilikaudella 100 000,00 *Kehittämisrahaston pääoma 31.12. 3 248 637,79 3 248 637,79 Edellisten tilikausien ylijäämä 1.1. 2 343 465,40 1 972 970,77 *Siirrot *Edellisten tilikausien ylijäämä 31.12. 2 343 465,40 1 972 970,77 Tilikauden yli-/aliijäämä 742 150,39 370 494,63 Oma pääoma yhteensä 13 666 789,12 12 924 638,73 Pitkäaikainen vieras pääoma 2014 2013 (erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua) Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 6 653 700,92 5 657 568,12 Lainat julkisyhteisöiltä 149 991,00 192 849,00 Yhteensä 6 803 691,92 5 850 417,12 Pakolliset varaukset 2014 2013 Vieras pääoma 2014 2014 2013 2013 Velat tytäryhteisöille Ostovelat Siirtovelat Pitkä- Lyhyt- Pitkä- Lyhytaikainen aikainen aikainen aikainen Velat kuntayhtymille, joissa kunta on jäsenenä Ostovelat 529 558,88 756 529,28 Siirtovelat Velat osakkuus- sekä muille omistusyhteysyhteisöille Ostovelat 1 404,00 702,00 Siirtovelat Erittely liittymismaksuista 2014 2013 Muut velat /Liittymismaksut ja muut velat Liittymismaksut 198 958,59 430 225,67 Muut velat 4 029,35 2 451,67 Yhteensä 202 987,94 432 677,34 100

Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät 2014 2013 Lyhytaikaiset siirtovelat Korkojaksotukset 27 773,18 26 420,48 Lomapalkkajaksotukset 1 047 661,63 900 957,86 Henkilösivukulut 181 439,02 147 596,90 Muut menojäämät 3 008,30 44 059,80 Siirtovelat yhteensä 1 259 882,13 1 119 035,04 Huollettavien varat 2014 2013 Huollettavien varat 31.12. 27 129,27 26 529,03 101

VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT Leasingvastuut arvonlisäveroineen 2014 2013 Seuraavalla tilikaudella maksettavat 31 975,05 26 524,69 Myöhemmin maksettavat 36 699,09 39 992,33 Yhteensä 68 674,14 66 517,02 Vastuusitoumukset 2014 2013 Takaukset samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta *Alkuperäinen pääoma 5 082 654,28 5 149 154,28 *Jäljellä oleva pääoma 4 002 409,66 4 193 667,32 Takaukset muiden puolesta *Alkuperäinen pääoma 3 368 558,00 3 818 558,00 *Jäljellä oleva pääoma 2 098 386,77 2 930 328,68 Vastuu Kuntien takauskeskuksen takausvastuista 2014 2013 Kunnan osuus takauskeskuksen takausvastuista 31.12 16 400 594,96 15 552 041,72 Kunnan osuus takauskeskuksen kattamattomista takausvastuista 31.12. 0,00 0,00 Kunnan mahdollista vastuuta kattava osuus takauskeskuksen rahastosta 31.12. 11 338,91 10 430,05 Muut taloudelliset vastuut 2014 2013 Arvonlisäveron palautusvastuu Perustamishankkeiden valtionosuuden palautusvastuu Oy Matkahuolto Ab (nimivakuus kv 88 /9.12.13) 3 000,00 3 000,00 Huollettavien varat 27 129,27 26 529,03 *Kunta ei ole suunnitellut myyvänsä kiinteistöjä, joihin alv-palautusvastuu kohdistuu Johdannaissopimukset Koronvaihtosopimukset *Kirjanpitoarvo 31.12. 1 600 000,00 1 600 000,00 *Markkina-arvo 31.12. 1 502 639,00 Kunta on sitoutunut osallistumaan (kv 12.12.2011 69) laajakaistalain mukaiseen kuntamaksuosuuteen (33 %) 396.336, josta on maksettu 363.308 etukäteen operaattorisopimuksen perusteella. Kunnanhallituksen hyväksymä operaattorisopimus on allekirjoitettu Uuraisten kunnan ja Verkko-osuuskunta-Kuuskaisten kesken 10.1.2013. 102

KONSERNIN LIITETIEDOT Konsernituloslaskelman liitetiedot Toimintatuotot 2014 2013 (ulkoiset) Yleishallinto 755 663,82 495 132,98 Sosiaali- ja terveyspalvelut 5 559 232,87 5 480 795,44 Opetus- ja kulttuuripalvelut 972 214,36 825 081,22 Yhdyskuntapalvelut ja muut palvelut 2 016 052,86 1 772 500,57 Toimintatuotot yhteensä 9 303 163,91 8 573 510,21 Valtionosuus 2014 2013 Konsernissa lisäävät valtionosuutta ammattioppilaitosten saama yksikköhintarahoitukseen perustuva valtionosuus 2 002 326,83 2 091 974,15 Satunnaisten tuottojen ja kulujen erittely 2014 2013 Satunnaiset tuotot 0 0 *K-S sairaanhoitopiiri 20 831,68 Satunnaiset kulut 0 0 Pakollisten varausten muutos 2014 2013 K-S sairaanhoitop./potilasvahinkovakuutusmaksuvastuu 1.1. 106 478,15 88 656,95 *Lisäykset tilikaudella 44 454,56 17 821,20 *Vähennykset tilikaudella K-S sairaanhoitop./potilasvahinkovakuutusmaksuvastuu 31.12. 150 932,71 106 478,15 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä 1.1. 15 163,06 15163,06 *Lisäykset tilikaudella 0,00 0,00 *Vähennykset tilikaudella Jyväskylän koulutuskuntayhtymä 31.12. 15 163,06 15 163,06 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot 2014 2013 Muut toimintatuotot *Maakauppojen myyntivoitot(kunta) 263 735,90 87 362,67 *Vesihuollon myyntivoitot (kunta) 282 809,38 *Jätehuollon myyntivoitot (kunta) 19 154,61 *Asunto-osakkeiden myyntivoito (kunta) 14 398,60 *K-S sairaanhoitopiiri 1 038,56 100,99 *Jyväskylän koulutuskuntayhtymä 2 392,17 4 255,42 Myyntivoitot yhteensä 583 529,22 91 719,08 Muut toimintakulut *Muut myyntitappiot, kunta 2 574,83 621,97 103

Konsernitaseen liitetiedot Arvonkorotukset 2014 2013 Maa- ja vesialueet Arvo 1.1. 4 608,54 4 608,54 *Arvonkorotukset *Arvonkorotusten purku Arvo 31.12. 4 608,54 4 608,54 Rakennukset Arvo 1.1. 35 223,59 35 223,59 *Arvonkorotukset *Arvonkorotusten purku Arvo 31.12. 35 223,59 35 223,59 Osakkeet ja osuudet Arvo 1.1. 374,97 374,97 *Arvonkorotukset *Arvonkorotusten purku Arvo 31.12. 374,97 374,97 Arvonkorotukset yhteensä 31.12 40 207,10 40 207,10 Siirtosaamiset Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät 2014 2013 Lyhytaikaiset siirtosaamiset *Hankkeiden tuet ja avustukset 7 137,00 16 433,40 *ELY-keskus 60 204,93 63 855,43 *Käyttökustannusten valtionosuudet 2 557,72 50 874,00 *Muut siirtosaamiset 61 308,42 235 318,53 Lyhytaikaiset siirtosaamiset yht. 131 208,07 366 481,36 Oma pääoma 2014 2013 Peruspääoma 1.1. 7 332 535,54 7 332 535,54 Muutos tilikaudella 1.1.-31. Peruspääoma 31.12. 7 332 535,54 7 332 535,54 Arvonkorotusrahasto 1.1. 40 207,10 40 207,10 Muutos tilikaudella 1.1.-31. Arvonkorotusrahasto 31.12. 40 207,10 40 207,10 Muut omat rahastot 1.1. 4 039 155,55 4 020 111,70 Muutos tilikaudella 1.1.-31. 92 305,95 19 043,85 Muut omat rahastot 31.12. 4 131 461,50 4 039 155,55 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 1.1. 1 990 693,24 2 578 482,41 Muutos tilikaudella 479 633,68-587 789,17 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 31.12. 2 470 326,92 1 990 693,24 Tilikauden yli-/alijäämä 732 431,28 483 262,79 Oma pääoma yhteensä 14 706 962,34 13 885 854,22 Pakolliset varaukset 2014 2013 K-S sairaanhoitop.: Potilasvak.maksuvastuuvaraus 150 932,71 106 478,15 104

Jkl koulutuskuntayhtymä: Priimus-kampuksen peruskorj. 15 163,06 15 163,06 Yhteensä 166 095,77 121 641,21 Erittely liittymismaksuista 2014 2013 Liittymismaksut 198 958,59 430 225,67 Muut velat 4 029,35 2 451,67 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat yht. 202 987,94 432 677,34 Siirtovelat 2014 2013 Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Lyhytaikaiset siirtovelat *Korkojaksotukset 68 227,33 85 397,50 *Lomapalkkajaksotukset 1 492 862,26 1 325 454,23 *Valtionosuudet 9 128,14 41 821,94 *Muut menojäämät 504 164,06 583 707,93 Siirtovelat yhteensä 2 074 381,79 2 036 381,60 Leasingvastuut 2014 2013 Leasingvastuiden yhteismäärä 69 496,08 99 732,76 Vastuusitoumukset samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta 2014 2013 Samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta annetut takaukset *jäljellä oleva pääoma 4 013 853,71 4 205 111,37 Muut vastuusitoumukset 2014 2013 Takaukset muiden puolesta 2 098 386,77 2 930 328,68 Huollettavien varat 24 939,58 26 529,03 Vuokravastuut 23 060,68 26 599,72 Muut vastuut 3 814,68 4 122,10 Yhteensä 2 150 201,71 2 987 579,53 105

KUNNAN VESIHUOLTOLAITOS Vesihuoltolaitos muodostuu vesilaitoksesta ja viemärilaitoksesta. Vesihuoltolaitoksen tuloslaskelma (laskennallinen) Arvio 2014 Käyttö 2014 Käyttö 2013 euroa euroa euroa Liikevaihto 306 500 263 942,72 292 998,09 Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot 282 809,38 Materiaalit ja palvelut 306 420 286 427,31 329 305,98 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 72 250 46 481,74 69 395,48 Palvelujen ostot 234 170 239 945,57 259 910,50 Henkilöstökulut 48 050 31 783,72 39 576,20 Palkat ja palkkiot 35 000 22 506,06 27 849,69 Henkilösivukulut 13 050 9 277,66 11 726,51 Eläkekulut 10 950 8 080,34 10 262,06 Muut henkilösivukulut 2 100 1 197,32 1 464,45 Poistot ja arvonalentumiset 215 800 213 388,03 182 808,70 Suunnitelman mukaiset poistot 215 800 213 388,03 182 808,70 Arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut 45 100 32 314,15 17 742,87 Liikeylijäämä (+) tai -alijäämä (-) -308 870-17 161,11-276 435,66 Rahoitustuotot ja -kulut -105 000-91 876,74-105 012,12 Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Korvaus jäännöspääomasta 105 000 91 876,74 105 012,12 Muut rahoituskulut Ylijäämä / -alijäämä ennen satunnaisia eriä -413 870-109 037,85-381 447,78 Satunnaiset tuotot ja -kulut Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Ylijäämä / -alijäämä ennen varauksia -413 870-109 037,85-381 447,78 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Vapaaehtoisten varausten lisäys (-) tai vähennys (-) Tilikauden ylijäämä / -alijäämä -413 870-109 037,85-381 447,78 106

Vesihuoltolaitoksen tase (eriytetty laskennallisesti) 31.12.2014 31.12.2013 euroa euroa VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Tietokoneohjelmistot 5 599,37 11 707,77 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 16 320,74 16 320,74 Rakennukset 11 440,65 11 822,01 Kiinteät rakenteet ja laitteet 1 449 752,69 1 705 719,42 Koneet ja kalusto 2 503,28 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Muut saamiset Liittymismaksut 26 820,20 30 220,20 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 109 901,42 132 178,53 Muut lyhytaikaiset saamiset 28 492,19 1 619 835,07 1 938 964,14 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Jäännöspääoma 1 455 101,76 1 837 534,99 Tilikauden yli-/alijäämä -109 037,85-381 447,78 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Muut pitkävaikutteiset velat 198 958,59 430 225,67 Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Ostovelat 61 548,37 48 479,20 Muut velat 8 944,58 372,08 Siirtovelat 4 319,62 3 799,98 1 619 835,07 1 938 964,14 107

HENKILÖSTÖRAPORTTI Henkilöstöraportin valmistelutilanne on tuotu yt-elimelle tiedoksi 19.2.2015 kokouksessa. Se käsitellään kunnanhallituksessa 30.3.2015 ja kunnanvaltuustossa 1.6.2015 tilinpäätöksen hyväksymisen yhteydessä. Raportti antaa läpileikkauksen henkilöstön määrästä 31.12.2014, ikä- ja ammattirakenteesta ja eläköitymisestä sekä mm. henkilöstön lukumäärästä, koulutuksista ja sairauspoissaoloista. Henkilöstöraportissa olevat tiedot perustuvat pääosin henkilötietojärjestelmästä saatuihin tietoihin. Vuoden 2014 lopussa Uuraisten kunnan henkilöstömäärä oli 246 henkilöä (vakituiset ja määräaikaiset yhteensä). Vuoden 2014 aikana jatkettiin varhaisen tuen mallin tehokkaampaa käyttöönottoa suunnittelemalla koulutussisältöä esimiehille. Koulutus tullaan järjestämään syksyllä 2015. Keskeisimpiä muutoksia henkilöstön osalta tehtiin teknisen toimen työjärjestelyissä, jossa eläköitymisen seurauksena muiden työntekijöiden tehtävänkuvia muutettiin, eikä eläköityvän tilalle palkattu uutta henkilöä. Työjärjestelyjen suunnittelussa apuna käytettiin työn vaativuuden arviointi-lomaketta, jonka käyttöönotto tehostui myös muilla toimialoilla vuoden 2014 aikana. Hallintosäännön 8 :n mukaan Uuraisten kunnassa pidetään henkilöstö- ja virastokokouksia. Henkilöstökokoukset ovat koskeneet koko kunnan henkilöstöä ja virastokokoukset lähinnä virastotalon henkilöstöä. Kunnanjohtaja on kutsunut henkilöstö- ja virastokokoukset koolle vuoden 2014 aikana tarpeelliseksi katsomanaan ajankohtana. Lisäksi toimialat ovat pitäneet kukin oman käytänteensä mukaan osastokokouksia. Syksyllä 2014 laadittiin esimiehille perehdytyskansio, johon koottiin kaikki keskeisimmät asiat uuden henkilön perehdyttämiseen liittyen. Kansio sisältää seuraavat osiot; tervetuloa kunnan palvelukseen, uuden työntekijän perehdyttämislomake, henkilöstön puhelinnumerot ja tehtävänimikkeet, hyvän käytöksen opas, henkilöstöohjelma ja hallintosääntö. Sisälimatyöryhmä on kokoontunut käsittelemään vuoden aikana esille nousseita toimitilojen sisäilma-asioita, joista merkittävimpänä kohteena on ollut Hirvasen vanha koulu. 1. TOISTAISEKSI PALKATTU HENKILÖSTÖ 1.1. Toistaiseksi palkatun henkilöstön määrä kunnan toimialoittain tilikauden lopussa (31.12.2014) TP 2012 TP 2013 TP 2014 Yleishallinto 27 28 29 Sosiaalitoimi 81,5 85 82 Sivistys- ja vapaaaikatoimi Tekninen toimi ja ympäristötoimi 52,5 52 51 14 12 13 Yhteensä 175 177 175 108

Yhteensä Tekninen toimi ja ympäristötoimi Sivistys- ja vapaa-aikatoimi Sosiaalitoimi TP 2014 TP 2013 TP 2012 Yleishallinto 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 Kuva: Toistaiseksi palkatun henkilöstön määrä kunnan toimialoittain tilikauden lopussa (31.12.2014) 1.2. Toistaiseksi palkattujen ikäjakauma 2014 Ikäluokka Henkilömäärä % alle 30 v. 7 4 % 30 39-v. 39 22 % 40 49-v. 61 35 % 50 59-v. 55 31 % 60 64-v. 13 8 % 65-v. ja yli 0 0 % Yhteensä 175 100 % 1.3. Toistaiseksi palkattujen ikäjakauma 2013 Ikäluokka Henkilömäärä % alle 30 v. 12 7 30 39-v. 39 22 40 49-v. 52 29 50 59-v. 53 30 109

60 64-v. 21 12 65-v. ja yli 0 0 Yhteensä 177 100 65-v. ja yli 60 64-v. 50 59-v. 40 49-v. Henkilömäärä 2013 Henkilömäärä 2014 30 39-v. alle 30 v. 0 10 20 30 40 50 60 70 Kuva: Toistaiseksi palkattujen ikäjakauma vuosina 2013 ja 2014 2. MÄÄRÄAIKAINEN HENKILÖSTÖ 31.12.2014 määräaikaisen henkilöstön lukumäärä oli 73 henkilöä, josta palkkatuella palkattuja 12 ja oppisopimussuhteisia 1. Vuoden aikana määräaikaisia oli kaikkiaan yhteensä 225 henkilöä, josta palkkatuella palkattuja 43 ja oppisopimussuhteisia 3. Vakituisista työntekijöistä oppisopimuskoulutuksessa oli 0 henkilöä 3. ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN Vuoden aikana eläkkeelle siirtyi 5 henkilöä. Vuonna 2013 eläkkeelle siirtyi 5 henkilöä. 4. KOULUTUKSEEN OSALLISTUMINEN VUONNA 2014 Työnantajan järjestämä tai kustantama koulutus, (sis. Ammatillinen täydennyskoulutus tms.) koulutuspäivät Opintovapaalla osallistujien lkm yht. hlöä päiviä Yleishallinto (sis.ruokaja siivousp) 22 50 Sosiaalitoimi 78 195 4 369 Sivistystoimi 58 221 2 180 Vapaa-aikatoimi 4 32,5 Tekninen toimi 7 45 Yhteensä 169 543,5 6 549 110

5. SAIRAUSPOISSAOLOT VUONNA 2014 UURAISTEN KUNTA Tilinpäätös 2014 Vakituinen henkilöstö määräaikainen henkilöstö Yht. sairauspoissaolopäivät sairastaneet henkilöt lkm sairauspoissaolopäivät/ sairastuneet henkilöt henkilöstön lkm sairauspoissaolopäivät/ vakituinen henkilöstö sairauspoissaolopäivät sairastaneet henkilöt lkm henkilöstön lkm Päivähoito 462 27 17,1 30 15,4 379 12 31,6 32 11,8 13,6 sairauspoissaolopäivät/ koko henkilöstö Palvelukeskus Vanhainkoti, kotihoito, Koivula Uurastupa ja toimintakeskus Sivistys-, kirjasto- ja vapaaaikatoimi sairauspoissaolopäivät/ sairastuneet henkilöt sairauspoissaolopäivät/ määräaikainen henkilöstö 695 28 24,8 36 19,3 139 11 12,6 39 3,6 11,1 22 5 4,4 7 3,1 99 5 19,8 9 11,0 7,6 50 3 16,7 4 12,5 0 0 0,0 18 0,0 2,3 Koulukeskus 77 16 4,8 26 3,0 43 8 5,4 33 1,3 2,0 Kyläkoulut 68 13 5,2 21 3,2 21 7 3,0 31 0,7 1,7 Keskus- ja sosiaalitoimisto, työpaja Ruoka- ja siivouspalveluyksikkö Tekninen ja ympäristötoimi 82 10 8,2 18 4,6 177 12 14,8 28 6,3 5,6 240 15 16,0 19 12,6 77 7 11,0 18 4,3 8,6 222 9 24,7 14 15,9 59 4 14,75 17 3,5 9,1 Yhteensä 1918 126 15,2 175 11,0 994 66 15,1 225 4,4 7,3 Kaikkiaan sairauspoissaoloja vuonna 2014 oli 192 henkilöllä yhteensä 2912 kalenteripäivää. Vuonna 2013 sairauspoissaoloja oli 190 henkilöllä yhteensä 2534 kalenteripäivää. 111

6. MUUT POISSAOLOT Perhe- ym. vapaat, henkilöä/kalenteripäivää Vakituiset Määräaikaiset Tilapäinen hoitovapaa (lapsen äkillinen sairastuminen) 41/191 16/69 Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa 13/1011 0 Hoitovapaa 3/282 0 Vuorotteluvapaa 5/887 0 Yksityisasia palkatonvapaa 56/237 6/9 Opintovapaa 6/16 5/37 Harkinnanvaraisia virka-/työvapaita eli talkoovapaita (kunnanhallitus 6.2.2012, 40) käytti 61 henkilöä yhteensä 399 työpäivää. 7. TYKY-TOIMINTA Kunnan tyky-toiminnan (työkykyä ylläpitävän toiminnan) nettokustannukset olivat 12 469,82. Henkilöstön hyvinvointia tuettiin liikunta- ja kulttuuriseteleillä, hierontaseteleillä, järjestämällä koko henkilöstön yhteinen hyvinvointi-iltapäivä, järjestämällä yksikkökohtaisia liikuntailtapäiviä sekä vuokraamalla henkilöstöalennuksella Huutoniemen rakennuksia virkistyskäyttöön. 8. TYÖTERVEYSHUOLTO Kunnan henkilöstön työterveyshuolto on järjestetty Jyväskylän kaupungin liikelaitos Työterveys Aallon kautta. Työterveyspalvelut sisältävät ennalta ehkäisevän lakisääteisen työterveyshuollon lisäksi kaikille yli 6 kk:n työsuhteisille työterveyshuoltopainotteisen sairaanhoito- ja muut terveydenhuoltopalvelut. Työterveyshuollon toimintakulut pysyivät lähes ennallaan edellisvuodesta ollen 36 996,59 ja nettokustannukset 13 239,17 vuonna 2014. Työterveyshuolto on suorittanut henkilökunnalle alkutarkastuksia, määräaikaistarkastuksia ja työkykyä edistäviä terveyden seurantatarkastuksia. Työpaikkatarkastukset on suoritettu yhdessä työsuojeluhenkilöiden kanssa. 9. YT-ELIN Työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistoimintaa säätelee yhteistoimintalaki. Yhteistoiminnalla vaikutetaan asioiden valmisteluun, toiminnan tuloksellisuuteen ja palvelujen laatuun. Yhteistoimintaelimen yhteydessä toimii työsuojelujaosto. Työsuojelutoiminnalla pyritään henkilökunnan fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn turvaamiseen, työssä ja työolosuhteissa esiintyvien terveyshaittojen vähentämiseen ja poistamiseen sekä työviihtyvyyden lisäämiseen. Työsuojelua toteutetaan työterveyshuollon ja työsuojelutoimikunnan toimintasuunnitelmien mukaisesti. 112

Uuraisten kunnan yhteistoimintaorganisaationa toimii yt-elin, joka kokoontui vuoden 2014 aikana kuusi kertaa. Yt-elimen jäseninä ovat toimineet Mari Hast (puheenjohtaja), Juha Valkama (varapuheenjohtaja), Salla Saari- Männistö (sihteeri, kevät 2014), Maija Nivala (sihteeri, syksy 2014), Pirjo Heinäaho, Jarkko Lehtovirta, Airi Santala, Pekka Minkkinen, Jaana Rautiainen ja Pekka Lapinoja. Vuoden aikana yt-elin käsitteli mm. seuraavia asioita: Erityinen kuntajakoselvitys Uuraisten kunnan koulutussuunnitelma Työsuojeluvaltuutettujen valinta Talkoovapaat Tyky-toiminta vuodelle 2015 Puhelinetu Talousarvio 2014 Tilinpäätös 2013 Työterveyshuollon toimintakertomus vuodelta 2013, sekä toimintasuunnitelmaa kaudelle 2014-2016 Työsuojelun toimintaohjelmaa vuosille 2014-2016 Koulukeskuksen siivoustyön järjestäminen / kilpailuttaminen Hyvinvointi-iltapäivän järjestäminen Työterveyshuollon raportit Ensiapuvälineiden ajantasaisuus Varhaisen tuen toimintamallin lisäkoulutus 10. HENKILÖSTÖKULUT 10.1. Henkilöstökulut / 2011 / 2012 / 2013 / 2014 Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan 7 821 070,22 8 598 735,09 8 722 967,60 8 983 670,58 Henkilöstökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin Henkilöstökulut yhteensä 17 796,01 27 269,91 7 838 866,23 8 626 005,00 8 722 967,60 8 983 670,58 113

9 000 000,00 8 000 000,00 7 000 000,00 6 000 000,00 5 000 000,00 4 000 000,00 3 000 000,00 2 000 000,00 1 000 000,00 0,00 Henkilöstökulut yhteensä / 2011 / 2012 / 2013 / 2014 Kuva: Henkilöstökulut vuosina 2011 2014 10.2. Henkilökohtaiset lisät Vuonna 2014 maksettiin virka- ja työehtosopimusten mukaista palkan henkilökohtaista lisää 46 henkilölle 49513,46 euroa. 11. Tilintarkastajien palkkiot Tilintarkastajien palkkiot 2014 2013 euroa euroa BDO Audiator Oy *Tilintarkastuspalkkiot 3 875,00 5 652,00 *Tilintarkastajien lausunnot *Tilintarkastusltk:n sihteerin tehtävät *Muut palkkiot Palkkiot yhteensä 3 875,00 5 652,00 114