Yhdyskuntalautakunta 71 19.08.2014 Lausunto Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän alustavasta toiminta- ja taloussuunnitelmasta vuosille 2015-2017 667/00.04.01/2014 YLK 71 Taustaa Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY:n yh ty mä ko kouksen on kuntalain mukaan hyväksyttävä vuoden loppuun mennessä kun tayh ty män seuraavan vuoden talousarvio ja taloussuunnitelma vähintään kolmek si vuodeksi, joista ensimmäinen on talousarviovuosi. HSY:n hallitus päät ti kokouksessaan 13.6.2014, kuntayhtymän perussopimuksen mu kaises ti, pyytää 29.8.2014 mennessä jäsenkuntien lausunnot toiminta- ja talous suun ni tel mas ta 2015-2017 ennen sen hyväksymistä. Lausuntoa pyydetään: HSY:n alustavasta toiminta- ja taloussuunnitelmasta 2015-2017 HSY:n strategia 2020 esityksestä vesihuollon investointistrategiasta ja investointiohjelmasta vuosille 2015-2024 jätehuollon investointiohjelmasta vuosille 2015-2024 Lausuntopyyntö ja HSYn hallituksen kokouksessaan 28.2.2014 hy väk sy mä Strategia 2020 ovat esityslistan oheismateriaalina. Ta lous suun ni tel ma ehdo tus 2015-2017 on nähtävillä kokouksessa, ja se löytyy myös HSY:n internet-sivuilta osoitteesta www.hsy.fi/tietoa HSY:s tä/pää tök sen te ko/esitys lis tat ja pöytäkirjat/hallitus, pöytäkirja 13.6.2014 -> 67, ALUS TA VA TTS 2015-2017 (JÄSENKUNNILLE LAUSUNTOA VARTEN). Eh do tuk set vesi- ja jätehuollon investointiohjelmiksi löytyvät vastaavasti HSY:n hal li tuksen kokouksen 11.4.2014 pöytäkirjan liitteistä. Myös ne ovat näh tä vil lä kokouksessa. HSY:n toiminta- ja taloussuunnitelman 2015-2017 tavoiteasetanta pe rustuu tehtyyn strategiatyöhön syksyllä 2013 ja keväällä 2014 ja työn tu lok sena hyväksyttyyn Strategia 2020- esitykseen. Suunnitelmakauden tavoitteiden ja hankkeiden pohjana olevat strategiset pää mää rät ovat: ympäristön tila on parantunut toimintavarmuus on korkea ja verkostojen toiminta on optimoitu HSY:n palvelut vastaavat asiakasryhmien tarpeisiin ja asu kas ko kemus on parantunut HSY:llä on merkittävä rooli alueen materiaali- ja energiatehokkuuden parantamisessa sekä materiaalivirtojen hyödyntämisessä tuottavuus on merkittävästi ja mitattavasti parantunut ja rahoituksen hal lit tu tasapaino on saavutettu niin, että myös investointimenot kate taan tulorahoituksella.
Yhteenveto toiminta- ja taloussuunnitelmasta 2015-2017 HSY -kuntayhtymän toimintatuotot vuonna 2015 ovat yhteensä 353,9 milj. (TA 2014 344,8 milj. ) + valmistus omaan käyttöön 1,8 milj.. Toi min tame not ovat 192,4 milj. (TA 2014 188,5 milj. ). Rahoituskulujen 69,6 milj. jälkeen vuosikatteeksi muodostuu 93,7 milj. (TA 2014 88,5 milj. ). Pois to jen 90,9 milj. jälkeen tilikauden 2015 tulos on 2,8 milj. yli jää mäinen, eli n. 2 milj. parempi kuin TA 2014 (0,8 milj. ). Vesi- ja jätehuollon toimialat kattavat taksoillaan omat suorat kulunsa ja osuu ten sa HSY:n yhteisistä kuluista. Myyntituottojen budjetoinnissa on huo mioi tu toimintavolyymien muutokset ja tehty vesi- ja jätehuollon tak soihin 2% inflaatiokorotus. Vesihuollossa on lisäksi tehty 2% korotus re aa li hintoi hin. Menojen budjetoinnissa on huomioitu 2% inflaatio-oletus. Vuoden 2015 toimintatuottojen arvioidaan kasvavan n. 2,6 % edelliseen vuo teen nähden, ja toimintamenojen 2,1 %. Vastaavan suuntauksen ar vioidaan jatkuvan myös vuosina 2016-2017, jolloin toimintakate kehittyisi kaiken aikaa parempaan suuntaan. Vesihuollon tuottavuuden kehityksen mittari toimintamenot / jäsenkuntien asu kas mää rä paranee TTS-kaudella 3,6 %. Jätehuollon tuottavuusmittari toi min ta me not / käsitelty jätemäärä paranee vastaavasti 3,9 %. Kumpikin mit ta ri lasketaan ilman inflaation vaikutusta. Vaikka myös rahoitusmenojen vähennysten jälkeinen vuosikate paranee ko ko suunnitelmakauden ajan, joudutaan investointien rahoittamiseksi nosta maan uutta ulkopuolista lainaa koko suunnitelmakauden ajan yh teen sä lähes 250 milj.. Vanhoja lainoja lyhennetään samaan aikaan 84 mil joonal la eurolla. Ulkopuolisilta nostetun pitkäaikaisen velan yhteismäärä suunni tel ma kau den lopulla on noin 387 miljoonaa euroa. HSY:n oma va rai suusas te heikkenee koko suunnitelmakauden ajan ollen vuoden 2017 lo pus sa 22,5 %, kun viimeisimmässä tilinpäätöksessä omavaraisuusaste oli 24,6 %. Jätehuollon omavaraisuusaste alkaa kuitenkin hiljalleen nousta vuo desta 2016 alkaen investointien pienetessä. HSY:n keskimääräiset investoinnit vuosina 2013-2017 ovat 141,2 milj. / vuo si. Jäsenkuntien perustamislainaa on yhteensä n. 1,2 mrd. euroa. Tästä Kauniais ten osuus on 4,386 milj.. Perussopimuksen mukaisesti lainaa ei lyhen ne tä suunnitelmakaudella, mutta sille maksetaan korkoa 5,3 %. Kauniai sil le maksettavan koron määrä v. 2015 on 232.000 e. Vesihuollon investointisuunnitelma 2015-2017 perustuu keväällä 2014 val mis tel tuun vesihuollon investointistrategiaan ja vesihuollon in ves toin ti ohjel maan, jossa on esitetty vesihuollon investointitarpeet vuosille 2015-2024. Investointisuunnitelman rakenne perustuu kaupunkien kehittymisen mu kai siin investointeihin (kaupunkilähtöiset investoinnit) ja ve si huol to jär jestel män kehittämisen ja ylläpitämisen mukaisiin investointeihin (ve si huol toläh töi set investoinnit).
Kaupunkilähtöiset toiminta-alueen laajentumisen ja kaavoituksen edel lyt tämät investoinnit suunnitelmakaudelle 2015-2017 ovat yhteensä 100,5 milj. eu roa. Suun ni tel ma kau den merkittäviä hankkeita ovat mm. Suurpelto Espoos sa, Jät kä saa ri ja Kalasatama Helsingissä sekä Kivistön alue Van taalla. Ha ja-asu tus aluei den vesihuoltoa rakennetaan mm. Syväojalla Van taalla. Vesihuoltolähtöiset investoinnit suunnitelmakaudelle ovat yhteensä 300,8 mil joo naa euroa. Tästä hieman yli puolet hankkeista (157,7 milj.) ovat veden ja ke lun ja viemäröinnin investointeja. Vedenjakeluverkostoon liittyvistä in ves toin neis ta merkittävimpiä ovat runkojohtohankkeet, kuten Ös ter sundo min linja (8 km), Kivistön alueen linjat (10 km) sekä Länsi-Espoon run kove si joh to (14 km). Viemäröintijärjestelmän merkittävimmät investoinnit ovat pää vie mä ri hankkei ta, kuten Länsi-Vantaan ja Koillis-Espoon viemäröinti (15 km), Ös ter sundo min viemäröinti (6 km) sekä Mäntymäki-Vallila -viemäritunneli (2,7 km). Vedenhankinnan- ja puhdistuksen investoinnit suunnitelmakaudelle ovat yh teen sä 28,6 milj. euroa. Näistä merkittävimmät liittyvät Van han kau pun gin ja Pitkäkosken kapasiteetin nostamiseen. Jätevedenpuhdistuksen investoinnit suunnitelmakaudelle ovat yhteensä 109,4 milj. euroa. Tästä valtaosa (93 milj.) käytetään Blominmäen jä te veden puh dis ta mon rakentamiseen. Jätehuollon viime vuosien merkittävin yksittäinen investointihanke on Ämmäs suol le rakennettava biojätteen mädätyslaitos. Hyötyjätteen alue ke räysver kos ton rakentamista jatketaan siten, että suunnitelmakaudella ra ken netaan kierrätyspisteitä uusille asuinalueille. Sortti-asemaverkosto laajenee Van taal le ja Kirkkonummelle. Kuntayhtymä rahoittaa toimintansa vesihuolto- ja jätehuoltotoimintojen mak suil la, jäsenkuntien asukasluvun suhteessa jaetuilla kuntaosuuksilla ja muil la mahdollisilla tuloilla. Kuntaosuuksilla katetaan se osuus seutu- ja ym pä ris tö tie don tehtävien hoidosta aiheutuvista kustannuksista, joita ei voida kattaa tulosalueen muilla myyntituotoilla tai ulkopuolisella han ke ra hoituk sel la. Kauniaisten perussopimuksen mukainen maksuosuus on 1 %, mikä tarkoittaa suunnitelmakaudella 41.000 / v. 2015, 43.000 / v. 2016 ja 43.000 / v. 2017. Kuluvan vuoden kuntaosuus on 42 000. Osuus on bud je toi tu ympäristötoimen käyttötalousarvioon. Toiminta- ja taloussuunnitelmaan sisältyy toimialakohtainen tarkastelu. Kun ta yh ty män perussopimuksen mukaan vesihuollon osalta laaditaan eril linen tuloslaskelma ja tase. Esitys lausunnoksi HSY-kuntayhtymä on suoriutunut perustehtävistään tyydyttävästi ja pro fi loitu nut luotettavana vesihuollon ja jätehuollon palvelujen tuottajana joka lisäk si panostaa ajantasaisen seutu- ja ympäristötiedon tuottamiseen.
Strategia 2020- esityksen päämäärät ovat hyvin valittuja. Erityisesti toi minta var muu teen ja verkostojen toiminnan optimointiin liittyvät prosessit ovat kun ta yh ty män ydintehtäviä, joihin tuleekin aivan ensisijaisesti panostaa. Kun ta yh ty mää on useissa eri yhteyksissä kehotettu parantamaan tuot tavuut taan ja pyrkimään talouden ja rahoituksen tasapainoon, joten on ilahdut ta vaa, että tämä tavoite on nostettu myös strategian tasolle. HSY voisi ken ties myös strategiatasolla ottaa rohkeammin roolia toiminta-alueensa asian tun ti ja na ja jäsenkuntiensa yhteistoiminnan koordinaattorina. Kuntayhtymän tuottavuusohjelman tuloksena aikaansaatu tuottavuuden kas vun käynnistyminen ja taloussuunnitelman mukainen vuosittaisen toimin ta kat teen arvioitu jatkuva parantuminen on erinomainen asia. Mittavan in ves toin ti oh jel man vaatima ulkopuolinen lainarahoitus heikentää kuitenkin kun ta yh ty män omavaraisuusastetta vuosi vuodelta, joten pyrkimys ra hoituk sen hallitun tasapainon saavuttamiseksi niin, että investoinnit voidaan kat taa tulorahoituksella on mitä kannatettavin. Tämä tosin tarkoittanee samal la, että pyrittäessä parempaan investointien omarahoitusasteeseen samal la, kun laskutettavat vesimäärät eivät seudun asukasmäärän noususta huo li mat ta juurikaan kasva, vesihuollon taksoihin kohdistuu edelleen ko rotus pai nei ta. Vesihuollon investointiohjelma on tasaisesti jakautunut suun ni tel ma kau delle. Mikäli uudisinvestoinnit etenevät ennakoitua hitaammin, tulee sa neeraus hankkeita toteuttaa nopeutetusti korjausvelan kertymisen eh käi se misek si. Yleisen ympäristövastuullisuuden lisäämisessä on HSY keskeinen toimija. Mit ta va jätehuollon investointiohjelma sisältää useita ympäristön tilaa paran ta via innovatiivisia ja uusien ympäristömääräysten vaatimia hankkeita. Tu lo ra hoi tuk sen ennustettu riittävyys jätehuollon toimialan investointeihin suun ni tel ma kau den lopulla ja talouden kehityksen kääntyminen yli jää mäisek si vuonna 2015 on erittäin positiivista, vaikka ennusteeseen liittyykin vie lä epävarmuustekijöitä. On perusteltua olla esittämättä reaalikorotuksia asia kas kiin teis tö jen jätemaksuihin pyrittäessä vähentämään laitonta jät teiden hävitystä. Seutu- ja ympäristötiedon tulosalueen panos seudullisessa yhteistyössä, eri tyi ses ti mainittakoon pääkaupunkiseudun ilmastostrategiatyö sekä tuki MAL-yh teis työs sä, on ollut kiitettävää. Kauniainen on melko tyytyväinen yhteistyöhön HSY:n kanssa käytännön hank keis sa. Toki on tilanteita, joissa toiveita edelleen kohdistetaan selkeäm män vastuunjaon määrittelyyn yhteishankkeissa niin vastuun- kuin kus tan nus jaon kin suhteen. Tietojen vaihto kuntateknisten hankkeiden vuosit tai sis ta työohjelmista on kuitenkin saatu toimimaan ja HSY on viime vuosi na onnistunut hyvin työmaakohteiden valvonnassa ja ma te ri aa li toi mi tuksis sa. Tiedottamiseen pyydetään kiinnittämään jatkuvaa huomiota, myös pienien hank kei den ja työmaiden osalta. Nämä on hyvä ilmoittaa etupainotteisesti pait si kohteissa, myös kuntien tiedotusvastaaville julkaistaviksi kuntien omil la internet-sivuilla.
YTJ: Päätös: Lautakunta päättää esittää KH:lle, että se antaisi HSY-kuntayhtymän toimin ta- ja taloussuunnitelmasta 2015-2017 esityksen mukaisen lausunnon. Päätösehdotus hyväksyttiin.