1 (15) PUOLIVUOTISRAPORTTI 1-6/2010 ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 1. Yleiskuvaus alkuvuoden 2010 toiminnasta Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) toiminta kokonaisuudessaan alkoi 1.1.2010. Jäsenkuntien sosiaali- ja terveystoimen henkilöstö siirtyi tuolloin Eksoten palvelukseen Imatraa lukuun ottamatta. Vuodenvaihteeseen ajoittui mittava tietojärjestelmien uusinta. Käyttöön otettiin uudet talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmät ja yhteinen potilastietojärjestelmä. Käyttöönotto onnistui sen vaativuuteen nähden hyvin. Jo syksyllä 2009 Saimaan talous ja tieto Oy:öön siirtyneiden toimintojen lisäksi keväällä 2010 siirtyivät ruoka- ja puhtauspalvelut Saimaan Tukipalvelut Oy:öön, työterveyshuoltopalvelut Etelä-Karjalan Työkunto Oy:öön ja varastointi- ja kuljetuspalvelut Etelä-Karjalan hankintapalveluille. Toimintojen uudelleen organisointi vaati runsaasti työtä sekä lähettävässä että vastaanottavissa organisaatioissa. Tukipalvelut organisoitiin uudelleen siten, että toimitusjohtajan alaisuuteen perustettiin strategiset tukipalvelut -yksikkö, johon kuuluvat tuki ja kehittäminen (sisältäen hankkeet), koulutus ja työnohjaus, tietohallinto sekä laatu- ja turvallisuusasiat. 2. Tulosraportti 1-6/2010 Eksoten taloudellinen tulos 1-6/2010 oli 2,0 milj. euroa ylijäämäinen, mikä tuotti 1,5 milj. euroa positiivista budjettieroa. Tuloksessa on huomioitu kustannusten ja tuottojen kirjautumisviiveitä, mitkä johtuvat osittain uuden organisaation toiminnan käynnistymisestä ja uusien tietojärjestelmien käyttöönotosta. Toimintatuotot (190,7 milj. euroa) olivat 3,4 milj. euroa alle budjetoidun. Erosta 1,8 milj. euroa aiheutui jäsenkuntalaskutuksesta Imatralle. Laskutukseen on vielä loppuvuodesta tulossa korjauksia, koska Effican uusittu kuntalaskutusjärjestelmä ei kaikilta osin ole toiminut moitteettomasti ja joitain eriä on jäänyt nousematta laskutukseen. Toimintakulut (175,6 milj. euroa) olivat 4,9 milj. euroa alle budjetoidun. Suurin osa erosta (5,6 milj euroa) syntyi henkilöstömenojen alituksesta. Henkilöstömenoissa siirtymää palkoista ostopalveluihin oli 2,3 milj. euroa ruoka- ja puhtauspalvelujen siirryttyä 1.4.2010 Saimaan Tukipalvelut Oy:n hoidettaviksi. Vastaavaa ylitystä ei ollut havaittavissa kuitenkaan palvelujen ostoissa, joissa budjettiylitys oli n. 1 milj. euroa. Varsinaisesta henkilöstömenojen alituksesta suurin osa syntyi terveyspalvelujen vastuualueella. Aineissa ja tarvikkeissa budjettiylitys oli n. 0,3 milj. Taloushallinto PL 24, 53101 Lappeenranta Koulukatu 14 puh. (05) 352 000 faksi (05) 352 7800 www.eksote.fi
2 (15) euroa. Avustukset kotitalouksille (lähinnä toimeentulotuki) ylittyivät n. 0,35 milj. euroa. Tulosraportti on liitteenä. 3. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet vuonna 2010 Mittari Bruttotoimintakulut /asukas Tavoitetaso Alle valtakunnallisen keskitason - raportoidaan koko vuoden osalta Bruttotoimintakulujen kasvuprosentti 2010-2012 Alle valtakunnallisen keskitason - raportoidaan koko vuoden osalta Laitoshoidon kustannusten Laskee vuosittain osuus kokonaiskustannuksista 2010-2012 - raportoidaan koko vuoden osalta Laitoshoitopäivien määrä Laskee vuosittain 2010-2012 - raportoidaan koko vuoden osalta Kullakin vastuualueella 1-2 ydinprosessin kuvaaminen ja prosessimittareiden määrittäminen On tehty - yhteisten palvelujen vastuualueella on kuvattu talousarvioprosessi - vanhustenpalveluissa on kuvattu teknologian käyttöönotto kotihoidossa Uusia matalan kynnyksen palveluja perustettu 1-2 jokaiselle vastuualueelle On tehty - raportoidaan koko vuoden osalta Yhteinen SAS-toiminto kaikille toiminnoille On tehty - perusterveydenhuollon vuodeosastotoiminnalla, keskussairaalalla ja vanhustenpalvelujen muilla toiminnoilla on jo yhteinen SAS-toiminto ja SASohjelma Yhdenmukaisen palvelutason kriteerien määrittely merkittäviltä osin On tehty - on pääosin tehty
3 (15) Mittari Henkilöstön työtyytyväisyyskysely Tavoitetaso On tehty - tehdään syksyllä 2010 Henkilötyövuosien määrä Laskee v:sta 2009 - raportoidaan koko vuoden osalta 4. Sosiaali- ja perhepalvelujen vastuualue Perhe- ja sosiaalipalvelujen vastuualueen toiminta osana sosiaali- ja terveyspiiriä on lähtenyt liikkeelle myönteisesti. Kaikilla kolmella tulosalueella: perhepalveluissa, aikuisten sosiaalipalveluissa ja vammaispalveluissa on yhtenäistetty toimintaa, osallistuttu aktiivisesti palveluprosessien kehittämiseen sekä työjaon ja toimintatapojen uudistamiseen. Sosiaali-Effican käyttöönotto 1.1.2010 koko Eksoten alueella oli vaativa tehtävä. Alkuvuoteen ajoittuva asiakastietojärjestelmän sisäänajo näkyi pakostakin jossain määrin viiveinä palvelutuotannossa, mutta hyvien asiantuntijoiden avustuksella käyttöönottovaihe toteutui asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Jo alkuvuodesta oli selvää, että talouden taantuman ja työttömyyden kasvun johdosta toimeentulotukimenot nousevat ennakoitua enemmän kuluvana vuonna. Työllistämis-, aktivointi- ja kuntouttamistoimenpiteitä on kohdennettu erityisesti nuoriin, pitkäaikaistyöttömiin ja maahanmuuttajiin. Ennakoitua suurempaa palvelutarpeen kasvua on ollut myös vaikeavammaisten kuljetuspalveluissa ja henkilökohtaisen avun tarpeessa. Henkilökohtaisen avun palvelutarpeen kasvun taustalla on vammaispalvelulain uudistus, joka mahdollistaa asteittain palvelujen laajemman käytön. Perhepalveluissa lasten ja nuorten ehkäisevien palvelujen ja lastensuojelun yhteistyö on tiivistynyt uuden organisaatiorakenteen myötä. Lappeenrannan ja Taipalsaaren alueella on voitu jatkaa neuvolakeskushankkeen mukanaan tuomia hyviä työmuotoja. Neuvolatoiminnan kehittämistyö on luonut hyvän pohjan uuden asetuksen mukaiselle työotteelle. Tavoitteena on varhaisen puuttumisen avulla ehkäistä myöhemmin ennakoitavissa olevia suurempia ongelmia. Perheet ovat ottaneet uudet työmuodot kuten perhetyön ja psykologin vastaanotot hyvin vastaan. Kaste-ohjelmaan sisältyvä Rajan lapset ja nuoret -hanke on mahdollistanut Eksoten alueella liikkuvan konsultoivan asiantuntijatyöryhmän. Hankkeen keskeisenä osana on myös perustason henkilöstön valmennus ja ohjaus ongelmien havaitsemiseen ja tarkoituksenmukaiseen auttamiseen. Lastensuojelussa kevätkausi on jatkunut kiireisenä. Lastensuojeluilmoituksia on tullut alkuvuodesta paljon ja erityisesti huhti-kesäkuussa niiden määrä on kääntynyt kasvuun. Lasten- ja nuorten vastaanottokoti Tarulantuvan ylipaikkatilanne on jatkunut kevätkauden ajan. Lyhytkestoinen perhehoito on käynnistynyt hyvin, joka on osaltaan helpottanut Tarulantuvan tilannetta. Huostaanottoja on alkuvuodesta tehty kuusi ja uusia huostaanottoja on ennakoitavissa vastaava määrä. Erityisesti nuorten päihteidenkäyttö on ollut huolestuttavan runsasta ja esimerkiksi nyt kesäaikaan on jouduttu lähettämään viisi nuorta katkaisuhoitoon.
4 (15) Perhe- ja sosiaalipalveluissa henkilöstön rekrytointi on osoittanut haasteelliseksi tehtäväksi. Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon keskittyviä lääkäreitä on ollut hankala saada. Samoin on ollut vaikeuksia rekrytoida sosiaalityöntekijöitä, psykologeja ja puheterapeutteja. Tämä näkyy perheneuvolassa, lapsi- ja nuorisovastaanotolla, kouluterveydessä ja lastensuojelussa moniammatillisen työn vaikeutumisena ja konsultaatiomahdollisuuksien niukkuutena. Perhe- ja sosiaalipalveluissa toimeentulotuen, sosiaalityön, lastensuojelun ja vammaispalvelun palvelutakuisiin vastaaminen on ollut osaksi haasteellista. Kokonaisuutena palvelutakuista on selviydytty kuitenkin kohtuullisen hyvin, vaikka takana on vilkas ja työntäyteinen kevätkausi. Erityisesti lastensuojelussa ja vammaispalveluissa palvelutarpeen kasvu on aiheuttanut viiveitä asiakaspalveluun. Perheneuvolan jonotilanne ei ole korjaantunut kevätkauden aikana. Taustalla on mm. henkilöstön rekrytointiin liittyvät vaikeudet. Liitteenä toimintalukuja. 5. Terveyspalvelujen vastuualue Erikoissairaanhoito Mittarina on käytetty pääasiassa kontaktien lukumäärä, koska se kertoo parhaiten resurssiemme käytöstä. Mukana ovat ajanvarauskäyntien lisäksi lääkärien vuodeosastokonsultaatiot, ennalta varatut käynnin korvaavat puhelinajat sekä ryhmätilaisuus, jossa on läsnä potilaan lisäksi esimerkiksi Kelan, Työhallinnon ja työterveyshuollon edustajat. Kontaktien lukumäärässä tapahtui tarkastelujakson aikana kasvua 8.8 % verrattuna vuoteen 2009. Syynä on Parikkalan liittyminen Eksoteen 1.1.2010 alkaen. Taulukko 1. Kontaktien lukumäärä erikoissairaanhoidossa kunnittain Kontaktien lkm Edellinen vuosi täydet Muutos-% / edellisen vuoden vastaava aika verrattuna Jäsenkunta 173!!JOUTSENO 5 0-100,00% 405 LAPPEENRANTA 73719 81400 10,42% 416 LEMI 2925 2872-1,81% 441 LUUMÄKI 4641 4743 2,20% 580 PARIKKALA 217 1846 750,69% 689 RAUTJÄRVI 2626 3244 23,53% 700 RUOKOLAHTI 3814 4628 21,34% 739 SAVITAIPALE 3181 3619 13,77% 831 TAIPALSAARI 4287 4270-0,40% 978!!YLÄMAA 1543 1-99,94% Jäsenkunta 96958 106623 9,97% Sopimuskunta 153 IMATRA 18517 19008 2,65% Sopimuskunta 18517 19008 2,65% Jäsenkunnat ja Imatra 115475 125631 8,80% Potilaskontaktit lisääntyivät Parikkalasta, mutta selkeästi myös Rautjärveltä (yli 23 %) ja Ruokolahdelta (yli 21 %).
5 (15) Taulukko 2. Ensikäynnit Kontaktien lkm as values Edellinen vuosi äydet Muutos-% / edellisen vuoden vastaava aikana Jäsenkunta 173!!JOUTSENO 1 0-100,00% 405 LAPPEENRANTA 6371 6699 5,15% 416 LEMI 319 288-9,72% 441 LUUMÄKI 524 451-13,93% 580 PARIKKALA 14 322 2200,00% 689 RAUTJÄRVI 343 388 13,12% 700 RUOKOLAHTI 444 622 40,09% 739 SAVITAIPALE 321 358 11,53% 831 TAIPALSAARI 520 456-12,31% 978!!YLÄMAA 159 0-100,00% Jäsenkunta 9016 9584 6,30% Sopimuskunta 153 IMATRA 2413 2349-2,65% Sopimuskunta 2413 2349-2,65% Jäsenkunnat ja Imatra 11429 11933 4,41% Ensikäynnit lisääntyivät 4,4 %. Eniten ensikäynnit lisääntyivät Parikkalasta, mutta myös Ruokolahdelta. Taulukko 3. Lähetteet Lähetteiden lkm as values Edellinen vuosi täydet Muutos-%/ edellisen vuoden vastaava aika Jäsenkunta!!JOUTSENO 7 0-100,00%!!YLÄMAA 554 0-100,00% LAPPEENRANTA 23479 24333 3,64% LEMI 1087 972-10,58% LUUMÄKI 1575 1449-8,00% PARIKKALA 46 932 1926,09% RAUTJÄRVI 862 1031 19,61% RUOKOLAHTI 1161 1430 23,17% SAVITAIPALE 998 1083 8,52% TAIPALSAARI 1567 1436-8,36% Jäsenkunta 31336 32666 4,24% Sopimuskunta IMATRA 6035 5602-7,17% Sopimuskunta 6035 5602-7,17% Jäsenkunnat ja Imatra 37371 38268 2,40% Lähetteiden selkeä kasvu johtuu Parikkalan liittymisestä Eksoteen. Lähetteet erikoissairaanhoitoon lisääntyivät myös Ruokolahdelta ja Rautjärveltä niiden ryhdyttyä käyttämään entistä vähemmän Imatran Honkaharjun sairaalan
6 (15) erikoissairaanhoitoa. Imatra puolestaan vähensi Eksoten erikoissairaanhoitoon lähettämistä yli 7 %:lla, joskin kontaktien määrässä on yhä lievää kasvua (2,6 %). Taulukko 4. Ostopalvelujen käyttö erikoissairaanhoidossa Hinta as values Avoth suun th Mielenterveyspalvelut Perhepalvelut Sairaalapalvelut Sairaanhoidolliset tukipalvelu YHTEENSÄ Sopimuskunta IMATRA 0 249 428 0 927 062 0 1 176 490 Sopimuskunta Jäsenkunta 0 249 428 0 927 062 0 1 176 490 LAPPEENRANTA 0 488 961 88 702 2 491 134 4 517 3 073 314 LEMI 526 0 0 115 852 0 116 378 LUUMÄKI 262 47 870 0 182 178 0 230 310 PARIKKALA 0 266 181 0 1 927 612 51 759 2 245 552 RAUTJÄRVI 0 58 099 0 130 863 0 188 962 RUOKOLAHTI 0 4 822 0 316 439 0 321 261 SAVITAIPALE 852 3 742 0 382 649 0 387 243 TAIPALSAARI 0 8 336 480 314 048 0 322 864 Jäsenkunta 1 640 878 011 89 182 5 860 775 56 276 6 885 884 Maksajakunta 1 640 1 127 439 89 182 6 787 837 56 276 8 062 374 Ostopalvelujen käytössä korostuu niin ikään Parikkalan osuus. Tämä johtuu siitä, että parikkalalaisille on annettu mahdollisuus käyttää niin sanotuissa vanhoissa hoitosuhteissa vielä vuoden 2010 aikana Itä-Savon Sosterin palveluita. Itä-Savon korkeita kustannuksia selittävät sekä käytettyjen palvelujen muuta maata korkeammat tuotantokustannukset että muuta maata korkeampi palvelujen käyttö (7 % yli maan keskitason). Taulukko 5. Vuodeosastohoito erikoissairaanhoidossa (ei psykiatria). Mittareina ovat nettohoitopäivät, potilaiden lukumäärä ja päättyneet hoitojaksot. Hoitopäivien lkm Potilas lkm hoitojaksoilta Päättyneet hoitojaksot MITTARIT as values Edellinen vuosi täydet kk:t Muutos-%/ edellisen vuoden vastaava aika Edellinen vuosi täydet kk:t Muutos-%/ edellisen vuoden vastaava aika Edellinen vuosi täydet kuukaud et Täyd et kuuk aude t Muutos-%/ edellisen vuoden vastaava aika Jäsenkunta!!JOUTSENO 54 0-100,00% 2 0-100,00% 3 0-100,00% LAPPEEN- 28292 31421 11,06% 3632 3742 3,03% 4856 5092 4,86% RANTA LEMI 1136 1186 4,40% 158 134-15,19% 208 194-6,73% LUUMÄKI 1907 2247 17,83% 301 268-10,96% 397 366-7,81% PARIKKALA RAUTJÄRVI 21 1152 5385,71% 4 107 2575,00% 4 130 3150,00% 1211 1881 55,33% 206 215 4,37% 283 285 0,71% 1948 2056 5,54% 291 289-0,69% 367 404 10,08%
7 (15) RUOKOLAHTI SAVITAIPALE TAIPALSAARI!!YLÄMAA Jäsenkunta 1522 1439-5,45% 217 204-5,99% 287 274-4,53% 1306 1233-5,59% 233 202-13,30% 318 252-20,75% 673 0-100,00% 97 0-100,00% 137 0-100,00% 38070 42615 11,94% 5139 5161 0,43% 6860 6997 2,00% Sopimuskunta IMATRA Sopimuskunta Jäsenkunnat ja Imatra 8337 6827-18,11% 1327 1239-6,63% 1840 1571-14,62% 8337 6827-18,11% 1327 1239-6,63% 1840 1571-14,62% 46407 49442 6,54% 6465 6399-1,02% 8700 8568-1,52% Edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna erikoissairaanhoidon vuodeosastoilla hoidettujen potilaiden hoitopäivien määrä kasvoi 6,5 %, mutta potilaiden lukumäärä väheni 66 potilaalla. Toiminnallinen tulos vastasi pääosin suunniteltua. Avohoitokäyntien määrä ylitti tavoitteen 8.8 %:lla. Kirurgiset ja ortopediset toimenpiteet Toimenpiteiden kokonaismäärän lisääntyi vuonna 2010 (255 kpl) vastaavaan aikaan vuonna 2009 verrattuna. Suurinta lisäys oli elektiivisessä eli ennalta suunnitellussa toiminnassa (mm. hoitotakuujonon purku). Taulukko 6. Kirurgisten ja ortopedisten toimenpiteiden kehitys tammi-kesäkuu 2009 ja tammi-kesäkuu 2010 EKKS kirurgiset ja ortopediset toimenpiteet 01-06/2009-01. 06/2010 2010 ELEKTIIVINEN Hätätyö Päivystys Yht. YHT. E2 PÄIKI Yht. GAST 225 71 296 1 188 189 485 LASTENKIR 2 42 44 0 5 5 49 PLAST 80 90 170 0 31 31 201 THORAXKIR 12 0 12 0 3 3 15 URO 157 96 253 0 33 33 286 VERIS.KIR 127 72 199 1 53 54 253 YLEISKIR 154 207 361 0 136 136 497 ORT 445 527 972 0 349 349 1 321 KÄSI 15 121 136 0 3 3 139 Yht. 1 217 1 226 2 443 2 801 803 3 246
8 (15) 2009 ELEKTIIVINEN Hätätyö Päivystys Yht. YHT. E2 PÄIKI Yht. GAST 246 49 295 0 155 155 450 LASTENKIR 3 31 34 0 4 4 38 PLAST 28 17 45 0 11 11 56 THORAXKIR 10 0 10 0 5 5 15 URO 163 99 262 0 30 30 292 VERIS.KIR 105 48 153 5 57 62 215 YLEISKIR 188 212 400 0 139 139 539 ORT 385 435 820 1 412 413 1 233 KÄSI 8 140 148 0 5 5 153 1 136 1 031 2 167 6 818 824 2 991 Jonot ja hoitotakuu erikoissairaanhoidossa Taulukko 7. Kirurgiset ja ortopediset leikkausjonot (Tilanne 30.7.2010) Jono Hoitotakuujonossa yht. Hoitotakuujonossa yli 6 kk olleet Hoitotakuun piiriin kuulumattomat Ortopedia, käsikirurgia 136 15 22 Tyräpotilaat 71 0 18 PÄIKI-ortopedia 479 8 42 Ortopedia, tekonivelet 224 0 17 Ortopedia, muut 77 1 20 Plastiikkakirurgia, rinta 25 0 6 Urologia 50 0 11 Ortopedia, selkäkirurgia 26 0 9 Sappipotilaat 29 0 5 Plastiikkakirurgia 12 0 9 PÄIKI-urologia 23 0 7 Peräpukamat 11 0 3 Gastroenterologia 16 0 10 PÄIKIlastenkirurgia 9 0 0 PÄIKIyleiskirurgia 7 0 6 Suonikohjut 4 0 10 PÄIKIrintapotilaat 13 0 9 Endokrinologia 2 0 1
9 (15) Rintapotilaat 1 0 0 Yleiskirurgia 4 0 5 Lastenkirurgia 0 0 0 Thorax- ja veris.kirurgia 0 0 1 Osteosynt.mat. poistot 15 0 1 YHTEENSÄ 1234 24 212 Kirurgian ja ortopedian leikkausjono kasvoi helmikuun 2010 tilanteeseen verrattuna 195 henkilöllä ja yli 6 kk jonottaneiden määrä lisääntyi 21 henkilöllä. Hoitotakuussa on muutoin pysytty. Päivystys ja Nova Päivystys hoitaa ympärivuorokauden erikoissairaanhoitoa vaativat potilaat ja virkaajan ulkopuolella yleislääkäripäivystystä. Hoitohenkilökunta on yhteinen. Yleislääkärityövoima on vuokrattu Attendo MedOne Oy:ltä. Erikoissairaanhoidon lääkärityövoimana ovat sairaalassa virkasuhteessa toimivat lääkärit sekä osittain Eksoten ulkopuoliset lääkärit. Novan yleislääkärityövoima on vuokrattu Attendo MedOnelta. Erikoissairaanhoidon päivystyksen potilaskäynnit ovat vuodessa noin 17 000. Alkuvuonna ei tapahtunut merkittävää muutosta vuoden 2009 alkuvuoteen. Yleislääkäripäivystyksen käynnit ovat suuret (22 000) ja lähestyvät teoreettista maksimia yhdelle yleislääkärille. Lauantaisin ja sunnuntaisin on käytettävissä toinen yleislääkäri (8 tuntia / päivä). Huomattava osa vastaanotoista tapahtuu aamuyöllä, mikä ei ole työntekijöille tai potilaille hyvä aika tavata yleislääkäri. Etelä-Karjalan keskussairaalan päivystyksen tilat ovat toimintaan nähden liian ahtaat. Tiloja on laajennettu ja otettu uusien toimintojen käyttöön, mutta ovat edelleen ahtaat ja potilaan tutkimus- ja hoitotiloja puuttuu. Yleislääkäripäivystyksen laajentaminen ei ole nykyisissä tiloissa mahdollista. Nova-yksikkö avattiin keväällä 2009. Tästä syystä alkuvuoden 2010 vertailu viime vuoteen ei ole mahdollista. Novan avaamisen jälkeen potilaille voitiin tarjota vuodeosastoilla jokseenkin aina hoitopaikka hoitohuoneessa käytävän sijaan. Tämä hyvä tilanne on jatkunut. Taulukko 8. Päivystys. Käyntimäärät alkuvuonna 2009 ja 2010 Käyntien lukumäärä Tammi-kesäkuu 2009 Tammi-kesäkuu 2010 Jäsenkunnat Imatra Päivystyspoliklinikka 7013 7012 Nova-osasto 705 1280 Yleislääketieteen päivystys (Ilman Parikkalan päivystystä) 11365 11625 Akuutti yhteensä 19083 19917 Päivystyspoliklinikka 1516 1321 Nova-osasto 69 111
10 (15) Muut kunnat Yleislääketieteen päivystys (Ilman Parikkalan päivystystä) 393 412 Akuutti yhteensä 1978 1844 Päivystyspoliklinikka 255 248 Nova-osasto 21 23 Yleislääketieteen päivystys (Ilman Parikkalan päivystystä) 672 636 Akuutti yhteensä 948 907 Yhteensä 22009 22669 Armilan sairaala ja Parikkalan sairaala Armilan sairaalan osastot 1, 4 ja 5 sekä Parikkalan sairaalan vuodeosasto ovat varatut sellaisille akuutisti sairaille potilaille, jotka eivät tarvitse erikoissairaanhoitoa tai eivät voi siirtyä erikoissairaanhoidosta suoraan kotiin. Näillä vuodeosastoilla on ollut usein sellaisia potilaita, jotka tarvitsevat pitkäaikaista vuodeosastohoitoa tai tehostetun palveluasumisen palveluja. Parikkalan sairaalan remontti valmistui helmikuussa 2010. Sairaalaan on sijoitettu kuntoutujia kaikista Eksoten alueen kunnista. Lemin, Luumäen, Rautjärven, Ruokolahden, Savitaipaleen ja Taipalsaaren vuodeosastoille on voitu sijoittaa äkillisesti sairaita suoraan yleislääkäreiden vastaanotoilta, Novasta tai keskussairaalan vuodeosastoilta. SAS-toiminta (Selvitä-Arvioi-Sijoita) on huolehtinut siitä, että käytöstä vapautuneelle paikalle on viiveettä saatu toinen kuntoutuja. Avoterveydenhuolto ja suun terveydenhuolto Suun terveydenhuolto Suun terveydenhuollon hoitotakuu toteutuu kaikilla muilla terveysasemilla paitsi Lappeenrannan keskustan hammashoitoloissa. Hoidon tarpeen arvioinnin ongelmat olivat Lappeen alueen (Lappeenranta ja Taipalsaari) keskitettyä ajanvarausta koskevia puhelinteknisiä ongelmia, jotka on saatu korjattua. Lappeen alueen keskitettyä ajanvarausta hoitaa aiemman kahden hammashoitajan sijasta kolme hammashoitajaa. Muilla terveysasemilla hoidon tarpeen arviointi on sujunut ongelmitta. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin aloittaessa toimintansa 1.1.2010 hoitoa odotti 2620 hammashuollon potilasta, joista 1317 oli odottanut hoitoa yli 6 kuukautta. Kesäkuun lopussa 29.6.2010 hoitoa odotti 1978 potilasta, joista 691 oli odottanut hoitoa yli 6 kuukautta. Tarkastelujakson aikana hoitoon kutsuttiin 1569 potilasta jonossa olleista 2620 potilaasta muun normaalin palvelutoiminnan ohella.
11 (15) Taulukko 9. Lappeenrannan keskustan hammashoitolan jonopotilaat (Armila 31.5 asti, Pohjolankatu, Sammonlahti, Lauritsala) Päivämäärä jonopotilaat > 6kk jonottaneet 4.1.2010 2448 1317 31.1.2010 2497 1321 1.3.2010 2539 1394 31.3.2010 2268 1144 29.4.2010 2177 1046 17.5.2010 1971 819 10.6.2010 1960 782 28.6.2010 1840 691 Taulukko 10 Joutsenon hammashoitolan jonopotilaat Päivämäärä jonopotilaat jonon pituus 4.1.2010 232 3,5 kk 31.1.2010 298 4,5 kk 1.3.2010 289 5,0 kk 31.3.2010 174 4,0 kk 29.4.2010 162 3,5 kk 28.6.2010 138 5,0 kk Muu avoterveydenhuolto Etelä-Karjalan terveyskeskuksessa lääkärien ostopalveluja tarvittiin aiempaa vähemmän. Lääkäreitä saatiin rekrytoitua terveyskeskuslääkärin virkoihin erityisesti Lappeen vastuuyksikköön. Tällä saatiin selvää kustannussäästöä. Lappeenrannan terveysasemien väestövastuujärjestelmän muuttuessa alueelliseen tiimityömalliin lääkärien ja sairaanhoitajien työnjakoa kehitettiin entisestään ja asiakaspalvelua saatiin joustavammaksi. Alkukesästä toteutettiin Lappeenrannan terveysasemien puhelinuudistus, jossa pääterveysaseman keskitetty puhelinkeskus hajautettiin kaikille terveysasemille. Asiakkaat saavat nyt yhteyden suoraan omalle terveysasemalleen ja asiakaspalveluun tuli joustavuutta. Puhelinuudistus lähti hyvin käyntiin. Lappeen vastuuyksikössä hoitotakuu on toteutunut, jonot kiireettömän hoidon lääkärin vastaanotolle ovat olleet 1-2 kk. Länsi-Saimaan vastuuyksikössä Lemin terveysasemalle ei saatu edelleenkään rekrytoitua virkalääkäreitä. Ostopalvelulääkäreitä jouduttiin hankkimaan. Savitaipaleen terveysasemalta järjestettiin jonkin verran lääkärityövoimaa Lemille. Nyt syksyllä Lappeen vastuuyksikön kanssa on suunniteltu yhteistyötä niin, että Lemille siirretään 0,4 lääkärin työpanos Lappeenrannasta. Tällä saadaan toimintaan enemmän säännöllisyyttä ja ostopalvelujen määrää vähemmäksi. Muilla Länsi-Saimaan vastuuyksikön terveysasemilla on ollut n. 25 % vaje lääkärityövoimassa. Lääkäreitä pyritään rekrytoimaan jatkuvasti ja nuorten lääkäreiden koulutukseen on kiinnitetty entistä enemmän huomiota. Länsi- Saimaalla on hoitotakuu toteutunut, jonot kiireettömän hoidon lääkärin vastaanotolle ovat olleet 1-2 kk.
12 (15) Pohjoisen vastuuyksikön jokaisella terveysasemalla on n. 25 % lääkärivajaus. Ajoittain on jouduttu hankkimaan ostopalvelulääkäreitä. Vastuuyksikön terveysasemilla, kuten myös Länsi- Saimaalla, on ollut käytössä jo vanhastaan tiimityömalli, jota on entisestään kehitetty. Sairaanhoitajan vastaanottoja on lisätty ja työnjakoa lääkärin ja sairaanhoitajan kesken tehostettu. Hoitotakuu on toteutunut, jonot kiireettömän hoidon vastaanotolle ovat olleet 1-2 kk. Taulukko 11. Lääkärissä käynnit ja peittävyys maakunnan alueella Lääkärissä käynnit tammi-maaliskuu tammi-kesäkuu Kunta väestö käynnit peittävyys käynnit peittävyys Lappeenranta 72257 10946 15,1 % 30309 24,3 % Lemi 3073 865 20,0 % 1724 31,9 % Luumäki 5171 1696 22,4 % 3123 35,0 % Parikkala 6032 2672 27,1 % 2987 31,1 % Rautjärvi 4166 1582 24,6 % 3013 39,1 % Ruokolahti 5763 1781 21,7 % 3428 35,2 % Savitaipale 3966 954 17,9 % 2064 32,0 % Taipalsaari 4937 1506 19,6 % 2574 29,1 % 105365 22002 49222 Mielenterveyspalvelut Mielenterveyspalvelujen alkuvuoden keskeisenä teemana on ollut avohoidon ja päihdepalvelujen integroiminen palvelujen kokonaisuuteen ja lähipalvelujen turvaaminen. Tulosalueen eri toimintojen välille on aloitettu rakentamaan yhteisiä uudenlaisia hoitokäytäntöjä. Maakunnallisten lähipalvelujen erikoislääkäripalvelut järjestettiin muutosta edeltävällä volyymilla joko virkatyönä tai ostopalveluilla. Näiden toimintaa vahvistettiin aloittamalla yhteiset tiimit keskitettyjen palvelujen kanssa, mielenterveyskuntoutuksen vastuuyksikön palveluvalikon tarjonnalla ja tuomalla päihdehoitajien konsultaatiot jokaiseen mielenterveysyksikköön. Avohoidossa potilaat kyettiin vastaanottamaan ilman jonoja ja hoidon saanti on ollut turvattu. Etelä-Karjalan mielenterveyskeskuksessa Lappeenrannassa erikoislääkäripulasta seurasi lääkärilausuntojen ruuhkautumista odotusaikojen ollessa noin kaksi kuukautta. Ilmiö pahentui alkukesästä yhden erikoislääkärin lähdettyä pois, mutta toisaalta alkusyksystä tilanteeseen ollaan saamassa helpotusta. Päihdepalveluissa luotiin yhteisiä suunnitelmia ja käytäntöjä muiden mielenterveyspalvelujen vastuuyksiköiden kanssa. Ostopalvelujen käyttöä pystyttiin vähentämään yhteisten prosessien ja toimintatapojen muuttamisen myötä. Sairaalapsykiatrian palveluissa on nähtävissä hoitopäivien lisääntyminen yhdistyneenä hoitoaikojen lyhenemiseen. Ensin mainittu liittyy Parikkalan liittymiseen Eksoteen ja tästä seuranneeseen vaikeasti sairaiden potilaiden määrän lisääntymiseen, jälkimmäinen taas hoitokäytäntöjen muuttumiseen ja erityisesti päiväpaikkojen käyttöön.
13 (15) Nuorisopsykiatriassa on nähtävissä hoitoon hakeutuvien määrän kasvu ja häiriöiden vaikeutuminen sillä seurauksella, että avohoidossa jouduttiin hoitamaan aiempaa vakavammin sairaita nuoria. Tilanne ei ole kuitenkaan johtanut jonojen kasvuun. Lastenpsykiatriassa hoitoa tarvitsevien määrä pysyi suunnilleen ennallaan, mutta osastohoidon tarve lisääntyi. Jonotilanne on ennallaan. Mielenterveyskuntoutuksen vastuuyksikkö käynnisti palvelutarpeiden kartoituksen ja toimintojen suunnittelun kaikkialla mielenterveyspalvelujen alueella. Tämän myötä aloitettiin yhteisiä toimintoja mm. päihdepalvelujen ja nuorisopsykiatrian kanssa. Myös palvelukotien kanssa yhteisten prosessien luominen käynnistettiin. Sairaanhoidolliset tukipalvelut Laboratoriokeskus Laboratoriokeskuksessa kliinisen kemian laboratorion toiminta laajeni 1.1.2010 kun uudet toimipisteet Rautjärvellä, Parikkalassa ja Savitaipaleella liitettiin Eksoten laboratoriokeskukseen. Kaikkiin toimipisteisiin laadittiin yhtenäinen toimintamalli huomioiden paikalliset eroavuudet. Laboratoriotoiminnassa toimintavolyymi lisääntyi selkeästi, mikä kuitenkin pystyttiin tuottamaan lähes aiemmalla henkilöstöllä analytiikkaa kehittämällä ja kouluttamalla lähihoitajia näytteenottajiksi Kuvantamiskeskus Erikoissairaanhoidossa on suunta ollut yhä vaativampiin kuvantamisen erikoistutkimuksiin (ultraääni, angiokuvaukset, tietokonetomografia ja MRI sekä näihin yhdistetyt vaativat radiologiset toimenpiteet). Yhdeksän röntgenhoitajaa valmistui omalta kurssiltamme (Stadia - EKKS - Saimaan AMK ja työvoimatoimisto) ja saatiin kiinnitettyä suureen röntgenhoitajapulaan. Valitettavasti vieläkään ei riitä sijaisia maakuntaan. Pahin pulma on radiologian erikoislääkäripula. Kuntoutuskeskus Fysiatrian poliklinikka Hoitotakuussa pysyttiin huolimatta ylilääkärin puuttumisesta. Jonkin verran on ostopalveluin paikattu fysiatrivajetta. Ortopedisesta leikkausjonosta poimittiin konservatiivisella hoidolla autettavia, minkä pitäisi näkyä leikkaustarpeen vähenemisenä. Erikoissairaanhoidon fysioterapia ja perusterveydenhuollon fysioterapia Erityisesti pienillä terveysasemilla on ollut ongelmana fysioterapeutin sijaistaminen, mikä aiheutti toiminnan supistuksia varsinkin loma-aikoina. Työssä on pääsääntöisesti vain yksi fysioterapeutti eikä sijaisia ole pystytty hankkimaan. Asiantuntijafysioterapeuttikoulutus päättyi keväällä 2010. Osaamisen jalkauttaminen on nyt menossa ja tarkoitus on aloittaa syksyllä asiantuntijafysioterapeuttien vastaanotot (selkäpotilaat) terveysasemilla. Kuntoutuksen ostopalvelumäärärahojen niukkuus/puute eri erikoisaloilla lisäsi painetta kehittää omia ryhmämuotoisia palveluita.
14 (15) Apuvälinekeskus Alueellinen apuvälinekeskus aloitti toimintansa 1.1.2010. Toiminta lähti hyvin liikkeelle. Uutena toimintana kehitettiin apuvälinepoliklinikkatoimintaa. Apuvälineiden myöntämisperusteet ja palveluopas päivitettiin. Kehitysvammapoliklinikka Kyseessä on uusi toiminto, joka käynnistyi 1.1.2010. Toiminta käynnistyi hyvin. 6. Vanhustenpalvelujen vastuualue Vanhustenpalveluiden ensimmäinen puolivuotiskausi sujui suunnitellusti. Lappeenrannassa Mäntylän sairaala lopetti suunnitellusti toimintansa kesäheinäkuun vaihteessa. Potilaat muuttivat pääosin samaan aikaan avattuun uuteen tehostetun palveluasumisen yksikköön Ortamonpuistoon Kanavansuulla. Joutsenon vuodeosaston remontti valmistui ja potilaat palasivat Rauhan sairaalan väliaikaistiloista kesäkuun alussa. Kesäkuun puolessa välissä Joutsenon Palvelukeskuksen kaksi osastoa siirtyi vastaaviin väliaikaistiloihin Palvelukeskuksen peruskorjauksen alettua. Painopistealueena vanhustenpalveluissa oleva kotihoito on ollut joka puolella runsaasti työllistetty. Kotihoidon kehittämistä on tehty mm. ISISEMD- ja Älykop-hankkeiden avulla hyödyntäen nykyaikaista tekniikkaa. Työn Imu -projekti on käynnistynyt yhdessä Työterveyslaitoksen kanssa. Ennaltaehkäisevät kotikäynnit 75-vuotiaille on käynnistetty alkuvuoden aikana kaikissa kunnissa. Liitteenä toimintalukuja. 7. Henkilöstö Henkilöstön määrä Eksoten palveluksessa oli 1 664 kuukausipalkkaista henkilöä vuoden 2009 lopussa. 1.1.2010, jolloin jäsenkunnista siirtynyt henkilöstö aloitti työskentelyn, Eksoten palveluksessa oli 4 310 kuukausipalkkaista henkilöä. Eksoten henkilöstömäärä kasvoi tuolloin 2 646 henkilöllä. Kuukausipalkkaisiin lasketaan sijaiset, joiden palvelussuhde kestää vähintään 13 kalenteripäivää. Henkilöstömäärä muuttui puolivuotiskaudella 1.4.2010 kun 216 henkilöä siirtyi Eksoten palveluksesta Saimaan Tukipalvelut Oy:n palvelukseen. Huhtikuun lopussa kuukausipalkkaisen henkilöstön määrä oli 4 071 henkilöä. Puolivuotiskauden päättyessä 30.6.2010 Eksoten henkilöstömäärä oli vuosilomien takia tarvittavien sijaisten määrän takia tavanomaista korkeampi eli 4 374 kuukausipalkkaista henkilöä. Alla on kuukausipalkkaisen henkilöstön määrän kehitys puolivuotiskaudella. Taulukossa on esitetty vastuualueittain henkilöstön kokonaismäärä ja suluissa on määräaikaisessa palvelussuhteessa olevan henkilöstön määrä.
15 (15) Kuukausipalkkainen 1.1.2010 31.1.2010 28.2.2010 31.3.2010 30.4.2010 31.5.2010 30.6.2010 henkilöstö/vastuualue Perhe ja sosiaalipalvelut 502 (105) 505 (105) 510 (111) 508 (110) 512 (113) 533 (133) 545 (145) Terveyspalvelut 1 807 (320) 1 794 (307) 1 813 (325) 1 832 (348) 1 832 (352) 1 899 (409) 1 958 (470) Vanhustenpalvelut 1 323 (307) 1 279 (261) 1 267 (253) 1 292 (279) 1 277 (267) 1 297 (292) 1 405 (397) Yhteiset palvelut 678 (130) 679 (131) 687 (138) 696 (147) 450 (96) 454 (99) 466 (116) Yhteensä 4 310 (862) 4 257 (804) 4 277 (827) 4 328 (884) 4 071 (828) 4 183 (933) 4 374 (1 128) Säästötalkoot ja lomarahavapaat Eksote antoi henkilöstölle keväällä 2010 suosituksen palkattoman vapaan pitämisestä osana talouden tasapainottamista. Henkilöstö on puolivuotisraportin laatimiseen mennessä anonut palkatonta vapaata yhteensä 2 871 päivää. Kaikkia palkanpidätyksiä ei ole vielä toteutettu mutta arvioitu säästö palkkakustannuksissa on kokonaisuudessaan noin 205 000 euroa. Lääkärit ovat vaihtaneet 1 022 päivän verran lomarahoja vapaaksi. Arvioitu säästö palkkakustannuksissa on noin 196 000 euroa. Yhteensä palkkakustannuksissa on saavutettu säästöä vapaaehtoisen palkattoman vapaan ja lomarahojen vapaaksi vaihtamisen kautta noin 401 000 euroa, sivukuluineen noin 527 400 euroa.