SOPIMUSOIKEUS, pakolliset aineopinnot 22.10.2009 Vastausohjeet Vastaustilaa on yksi sivu kysymyksissä nro 1 3. Tilaa ylittävää vastausta tai sellaista vastausta, jossa on riviä kohden enemmän kuin yksi kirjoitusrivi, ei oteta huomioon. Yhden sivun vastaustila edellyttää, että vastauksen rakenne suunnitellaan huolellisesti ennen vastaamista. Kysymyksen nro 4 vastaustila on rajoitettu kysymyspapereissa varattuun tilaan. Kukin vastaus kirjoitetaan eri arkille ja kysymyksen nro 4 vastaukset kyseisen kysymyksen kysymyspapereille. Tenttiin osallistujan on jätettävä nimellä ja opiskelijanumerolla varustettu vastauspaperi jokaisesta kysymyksestä, johon hänen tulee vastata tai jonka hän on korvannut, siis myös sellaisesta kysymyksestä, johon ei ole vastattu. Kysymyksen nro 4 alakohtien kysymyspaperi irrotetaan erilleen muista kysymyksistä ja palautetaan nimellä varustettuna, vaikka niihin ei olisi vastattu. Tentissä ei saa käyttää lakikirjoja. Pakollista aineopintotenttiä suorittavat vastaavat kysymyksiin 1 4. Vanhentuneen tentin uusijat vastaavat kysymyksiin 1 4. Korvaavat luentosarjat ja hyvityspisteet Irtaimen kaupan korvaavalla luentosarjalla voi korvata tehtävän nro 2. Korvaavasta luentosarjasta saadut pisteet ilmoitetaan tehtävän 2 vastauspapereissa. Tentissä saa käyttää enintään 4 hyvityspistettä. Tentti hyväksytään, jos tentissä normaalisti vastattavien kysymysten yhteispistemäärä on vähintään puolet niiden maksimipistemäärästä. Korvaavia luentosarjoja ja hyvityspisteitä ei huomioida hyväksymistä arvioitaessa. Käytettävät hyvityspisteet ilmoitetaan tehtävän nro. 3 vastauspapereissa (esim. ylämarginaalissa opiskelijan nimen yhteydessä). Hyvityspisteiden yhteydessä ilmoitetaan myös luentojen pitäjä, luentosarjan nimi ja ajankohta. Tulokset julkaistaan yksityisoikeuden laitoksen ilmoitustaululla ja verkkosivuilla perjantaina 13.11.2009 klo 15.00.
Tehtävä 1 Osakeyhtiö A oli neuvotellut kiinteistönomistaja B:n kanssa liiketilojen vuokraamisesta tämän kiinteistöstä. Maaliskuussa 2005 A:n ja B:n toimitusjohtajat olivat sopineet puhelimitse vuokran suuruudesta ja siitä, että vuokra-aika alkaisi 1.9.2005. B:n puolesta oli laadittu 11.4.2005 päivätty ja allekirjoitettu vuokrasopimus, joka oli lähetetty A:n allekirjoitettavaksi. B:n toimitusjohtajan mukaan A:n toimitusjohtaja oli luvannut allekirjoittaa vuokrasopimuksen, mutta tämä ei ollut kuitenkaan sitä tehnyt. Tästä huolimatta A:n edustaja oli huhtikuun lopussa vaatinut, että B:n omistamissa tiloissa tulisi tehdä remontti, jotta A:n liiketoiminnan harjoittaminen niissä olisi mahdollista. A:n toimitusjohtajan pyynnöstä kiinteistönomistaja B laaditutti korjaussuunnitelman, joihin A sittemmin teki eräitä pieniä muutoksia. Tässä yhteydessä A:n toimitusjohtaja oli kehottanut B:tä kiirehtimään remontin kanssa, jotta liiketoiminnan harjoittaminen voitaisiin A:n osalta aloittaa heti syyskuun alussa. Remontti valmistui hyvissä ajoin ennen tätä ajankohtaa. Vielä syyskuunkin jälkeen A ja B olivat hieman erimielisiä eräistä vuokrasopimuksen vähäpätöisemmistä seikoista. A:n ja B:n toimitusjohtajat olivat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että sopimuksen keskeinen sisältä oli pääpiirteissään selvä ja tästä syystä kumpikaan osapuolista ei pitänyt sopimusneuvotteluiden loppuunsaattamista kiireellisenä asiana. 1.2.2006 B kuitenkin vaati puhelimitse A:lta suorittamattomia vuokria ajalta 1.9.2005 1.2.2006. Tässä yhteydessä A:n toimitusjohtaja yllättäen ilmoitti B:lle vetäytyvänsä neuvotteluista, koska katsoi, ettei suunniteltu yhteistyö loppujen lopuksi olisikaan ollut A:n kannalta kannattavaa. Samalla A totesi, että se ei maksa B:lle mitään, koska liiketiloja ei ole koskaan otettu käyttöön ja A:n ja B:n välillä ei ole muutenkaan olemassa oikeudellisesti velvoittavaa sopimusta. Nyt B kääntyy puoleesi ja pyytää oikeudellista arviota seuraavista kysymyksistä: B Onko B:llä oikeus saada vahingonkorvausta A:n menettelyn johdosta ja mitkä vahinkoerät tulevat mahdollisesti korvattaviksi? B Onko A:n toimitusjohtajalla ylipäätänsä ollut toimivaltaa tehdä B:n kanssa sopimusta hintavan liiketilan vuokrauksesta? B on 1.2.2006 käytyjen riitaisten neuvottelujen jälkeen tarkastanut, että A:n yhtiöjärjestyksen mukaan A:lla ei olisi ollut oikeutta edustaa yhtiötä tällaisissa liiketoimissa. A:n toimitusjohtaja ei ollut kuitenkaan ilmoittanut sopimusneuvottelujen aikana B:lle kyseisestä rajoituksesta. Tehtävä 2 Huonekaluvalmistaja A Karjaalta valmisti kustavilaisia peililampetteja. Hän myi erän peilejä jälleenmyyjälle Osloon. Tavarat kuljetettiin ensin autolla Turkuun, sieltä laivalla Tukholmaan ja sieltä jälleen autolla Osloon. Ostajan purkaessa tavaroita hän huomasi, että puolet peileistä oli rikki. Hän vaati A:lta uutta toimitusta ja vahingonkorvausta. Millä edellytyksillä ostajan vaatimukset voivat menestyä? Minkä lainsäädännön mukaan vaatimuksia arvioidaan?
Tehtävä 3 A laati seuraavanlaisen valtakirjan: Valtuutan tämän valtakirjan haltijan myymään asunto-osakeyhtiö Sivupolku 1:n osakkeet nrot 1000-2000. A luovutti valtakirjan B:lle. B:n toimesta myynti ei kuitenkaan edennyt A:n vaatimalla ripeydellä ja hän ilmoitti puhelimitse B:lle, että hänen valtuutuksensa on päättynyt. B ei kuitenkaan ollut luovuttajatyyppiä ja hän päätti saada asunnon myydyksi taitavan kauppiasystävänsä C:n avulla. B siirsi A:lta saamansa valtakirjan C:lle, joka saikin asunnon myytyä muutamassa päivässä. Hinta tosin jäi hieman alhaiseksi, koska kaupunkisuunnitteluvirastossa työskentelevä ostaja D oli esittelyt suunnitelmia kaatopaikan perustamisesta Sivupolun välittömään läheisyyteen. D:n mukaan asuntojen hinnat alueella tulisivat romahtamaan, mikäli kaatopaikkahanke toteutuisi. Kun B olisi ilmoittanut A:lle iloisen uutisen asunnon myynnistä, hän saikin kuulla, että A oli kuollut äkillisen sairaskohtauksen seurauksena pian valtuutuksen peruuttamisen jälkeen. Hän sai myös kuulla, että kaupunkisuunnitteluvirastossa Sivupolun läheisyyteen suunniteltiin ison yrityksen uutta pääkonttoria, jonka rakentaminen tulisi lisäämään asuntojen kysyntää alueella merkittävästi. Nyt A:n kuolinpesä kääntyy puoleesi, sillä he olisivat halunneet pitää Sivupolku 1 asunnon ja heidän mukaansa asuntokauppa ei ole heitä sitova. Anna heille oikeudellisesti perusteltu vastaus.
Tehtävä 4 / Sopimusoikeus 22.10.2009 Vastaa osakysymyksiin (a c) niille varattuun tilaan! Tilaa ylittävää vastausta tai sellaista vastausta, jossa on riviviivaa kohden enemmän kuin yksi kirjoitusrivi, ei oteta huomioon. Nimi: 4 a) Normatiiviperiaate Halilan mukaan henkilöoikeudessa. (3p) 4 b) Miten AsHVL:n alivuokrausta koskevat säännökset eroavat jälleenvuokrausta koskevista säännöksistä. (Halila - Hemmo) (3 p) Huom! Tehtävä 4 jatkuu kääntöpuolella
Sopimusoikeus 22.10.2009 Nimi: 4 c) Selitä, miten CISG:n (YK:n kauppalain) vahingonkorvausta koskevat säännökset poikkeavat kauppalain vastaavista säännöksistä. (4 p)