Velvoiteoikeus

Transkriptio

1 Velvoiteoikeus Vastaustilaa on yksi sivu kysymyksissä nro Kysymyksen nro. 6 vastaustila on rajoitettu kysymyspapereissa varattuun tilaan. Sivun oikeaan laitaan on jätettävä yhden ruudun levyinen marginaali. Kukin vastaus kirjoitetaan eri arkille ja kysymyksen nro. 6 vastaukset kyseisen kysymyksen kysymyspapereille. Tenttiin osallistujan on jätettävä nimellä varustettu vastauspaperi jokaisesta kysymyksestä, johon hänen tulee vastata tai jonka hän on korvannut, siis myös sellaisesta kysymyksestä, johon ei ole vastattu. Kysymysten nro. 6a, b ja c kysymyspaperit irrotetaan erilleen muista kysymyksistä ja toisistaan ja palautetaan nimellä varustettuna eri pinoihin, vaikka niihin ei olisi vastattu. OTK- ja ON-tutkinnon aineopintotenttiä suorittavat vastaavat kysymyksiin 1 6. ON-tutkinnon täydennystenttiä suorittavat vastaavat kysymyksiin 1, 2, 4 ja 5. Vanhentuneen tentin uusijat vastaavat kysymyksiin 1 6. JuK-tutkinnon suorittaneet vastaavat kysymyksiin 1, 2 ja 4. Tentissä saa käyttää enintään 3 hyvityspistettä. Tentti hyväksytään, jos vastausten ja hyvityspisteiden yhteismäärä on vähintään 30 pistettä. Tentissä saa käyttää enintään kaksi korvaavaa luentosarjaa. Jos korvaavia luentosarjoja ei käytetä lainkaan tai jos niitä käytetään vain yksi, saa sen lisäksi käyttää enintään kolme hyvityspistettä. Tällöin tentin läpäiseminen edellyttää, että muista kuin korvatusta kysymyksestä saatujen pisteiden ja hyvityspisteiden yhteismäärä on vähintään 25 pistettä. Jos korvaavia luentosarjoja käytetään kaksi, ei niiden lisäksi saa käyttää yhtään hyvityspistettä. Tällöin tentin läpäiseminen edellyttää, että muista kuin korvatuista kysymyksistä saatujen pisteiden yhteismäärä on vähintään 20 pistettä. ON-tutkinnon täydennystentissä saa käyttää enintään kaksi hyvityspistettä mutta ei korvaavia luentosarjoja. JuK-tutkinnon suorittaneet eivät voi käyttää hyvityspisteitä eivätkä korvaavia luentosarjoja. Vahingonkorvausoikeuden luentosarjasta saadut pisteet saa käyttää kysymyksen nro. 4 korvaamiseen. Luotto- ja maksuvälineet -luentosarjasta saadut pisteet saa käyttää kysymyksen nro. 2 korvaamiseen. Irtaimen kaupan luentosarjasta saadut pisteet saa käyttää kysymyksen nro. 3 korvaamiseen. Jos käytetään korvaavaa luentosarjaa, vastauspinoon on jätettävä paperi, josta käy ilmi, kuinka monta pistettä on saatu. Tulokset julkaistaan yksityisoikeuden laitoksen ilmoitustaululla ja verkkosivuilla perjantaina klo

2 2 Kysymys 1 A antoi B:lle euron velkakirjaluoton. Heinäkuussa 2003 A vaati, että myös B:n vaimo C allekirjoittaisi velkakirjan. A sanoi C:lle, että vaimo vastaa lain mukaan aviomiehensä veloista. Lisäksi B oli luottoa pyytäessään salannut maksukyvyttömyytensä ja suuret velkansa, jotka aiheuttaisivat pian konkurssin. Ellei C sitoutuisi velkaan, A tekisi B:tä vastaan rikosilmoituksen törkeästä petoksesta. C pyysi harkinta-aikaa. Parin päivän kuluttua A näki kahden ystävänsä kanssa, miten B ajoi autoa vahvassa humalatilassa. A otti heti tämän jälkeen C:hen yhteyden ja sanoi ilmoittavansa B:n rattijuopumuksen poliisille. C allekirjoitti velkakirjan Kun A velkoi C:tä , C kieltäytyi maksamasta, koska hän ei ollut saanut velkakirjasta rahaa ja koska hänen sitoumuksensa oli B:n menettelyn vuoksi pätemätön. Onko C:n maksettava? Kysymys 2 B, C, D, E ja F olivat sitoutuneet maksamaan euron velkakirjaluoton A:lle. Eräpäivänä B maksoi kyseisen summan A:lle. Kun B ryhtyi perimään regressiä, C maksoi euroa. D ei suostunut maksamaan mitään, koska valuutta velkakirjasta oli annettu X:lle. Velalliset olivat olleet velkavastuussa vain muodon vuoksi, joten B:n velanmaksu oli aiheeton. E:tä B ei onnistunut tavoittamaan mistään, ja kävi ilmi, ettei F:llä ollut varoja velanmaksuun B kääntyy uudelleen C:n puoleen ja vaatii tätä maksamaan euroa regressitappion tasoittamiseksi. C:n mukaan B on ollut ponneton yrittäessään periä velkaa muilta, ja velkasumma on sitä paitsi tullut B:n hyödyksi, kun B on velkasuhteen synnyttyä solminut avioliiton X:n kanssa. Tilanteen oikeudellinen arviointi. Kysymys 3 O. Korhola osti neljä hiehoa M. Strömiltä i:lla. Kauppa tehtiin Korholan tilalla, missä eläimet samalla luovutettiin. Pian kaupan jälkeen hiehot sairastuivat utaretulehdukseen. Todennäköisimpänä syynä sairastumiseen on pidettävä lähellä poikimisaikaa tapahtuneesta kiellonvastaisesta kuljetuksesta johtunutta rasitusta, joka on alentanut kantavien eläinten vastustuskykyä niin, että sairaus on tapahtuneen poikimisen jälkeen puhjennut. Näistä hiehoista yksi on kuollut ja yksi on lopetettu, koska se ei toipunut sairaudestaan. Myös kahden muun näin sairastuneen hiehon maidontuotanto on sairauden vuoksi jäänyt vähäiseksi ja kaikkien näiden neljän hiehon poikimat vasikat ovat kuolleet. Esitä tilanteen oikeudellinen arviointisi.

3 3 Kysymys 4 A oli ostamassa rakentamatonta tonttia. Ennen kaupantekoa A soitti kiinteistön sijaintikunnan rakennusviranomaiselle tiedustellakseen rakennusoikeuden määrää. A:n kanssa keskustellut virkamies X vastasi, että hänen muistaakseen kaikkien kiinteistöjen tehokkuusluku alueella on 0, 25 (toisin sanoen yhtä tontin neliömetriä kohti saa rakentaa 0,25 neliömetriä asuinpinta-alaa). X sanoi samalla, että hän voi vielä tarkistaa tiedon asiakirjoista seuraavaksi päiväksi. A vastasi tähän, että saadut tiedot olivat hänelle riittäviä. Saamaansa tietoon luottaen A teki kaupat tontista. Myöhemmin hänelle selvisi, että rakennusoikeus olikin vain 0,15 neliömetriä tonttineliömetriä kohti. A katsoo tämän vuoksi kärsineensä vahinkoa. Arvioi A:n mahdollisuutta saada vahingonkorvausta tapahtuneen johdosta (A:n ja tontin myyjän välistä vastuusuhdetta ei tarvitse ottaa huomioon). Kysymys 5 Inkeri A. oli ottanut henkivakuutuksen, johon sisältyi korvaus kuolemantapauksen varalta. Edunsaajina olivat Inkerin pojat Pertti ja Urpo. Inkeri teki vuonna 1994 peruuttamattomuussitoumuksen Pertin ja Urpon hyväksi. Sitoumuksen allekirjoittivat Inkeri sekä Pertin ja Urpon puolesta heidän isänsä Aulis. Pertti oli tuolloin alaikäinen ja Urpo täysi-ikäinen. Sitoumus myös rekisteröitiin samalla vakuutusyhtiössä. Inkeri teki eläessään vakuutuksesta (osa)takaisinostot vuonna 1996 ( markkaa) ja 1997 ( markkaa). Takaisinostoista tehtiin vakuutusyhtiössä ilmoitukset, joissa Inkeri allekirjoituksellaan varmentaen hyväksyi luopuvansa takaisinostojen osalta vakuutussopimukseen perustuvista oikeuksistaan. Myös Aulis oli allekirjoittanut ilmoitukset Pertin ja Urpon puolesta, ilman valtakirjaa. Vuoden 1996 ilmoituksen kohtaan todistajat oli Urpo tosin laittanut allekirjoituksensa. Inkeri kuoli vuonna Vakuutusyhtiö maksoi Pertille ja Urpolle kuolemanvarakorvauksen. Jos takaisinostoja ei olisi tehty, olisi kuolemanvarakorvaus ollut noin euroa nyt maksettua suurempi. Pertti ja Urpo vaativat nyt vakuutusyhtiöltä lisäkorvausta, joka saattaisi heidät siihen asemaan, jossa he olisivat Inkerin kuollessa olleet, ellei takaisinostoja olisi tehty. Heidän mielestään vakuutusyhtiö on menetellyt virheellisesti salliessaan Inkerin tehdä vakuutuksesta takaisinostoja peruuttamattomuussitoumuksesta huolimatta. Vakuutusyhtiö kiistää vaatimuksen esittäen seuraavat väitteet: 1 Peruuttamattomuussitoumusta ei ollut tehty oikeassa muodossa. Aulis olisi myös tarvinnut Urpolta valtakirjan ja Pertille olisi tullut määrätä uskottu mies sitoumuksen hyväksymistä varten. 2 Inkeri ei ollut ymmärtänyt peruuttamattomuussitoumuksen oikeudellista merkitystä sen antaessaan. 3 Vakuutusyhtiö ei ole vastuussa takaisinnostoista aiheutuneesta edunsaajien aseman heikkenemisestä. Kysymys on siitä, että Inkeri on rikkonut Pertille ja Urpolle antamaansa sitoumusta. Koska Inkeri on kuollut, vastuussa on hänen kuolinpesänsä.

4 VSL 47.2 :n mukaan vakuutuksenottaja voi antaa edunsaajalle tai vakuutetulle kirjallisen sitoumuksen määräyksen voimassa pitämisestä (peruuttamaton edunsaajamääräys). Edunsaajamääräystä ei tällöin saa muuttaa tai peruuttaa ilman sen suostumusta, jolle sitoumus on annettu. Jos edunsaajalle vakuutussopimuksen mukaan maksetaan korvausta toistuvina erinä, eikä sopimuksessa ole vakuutusmäärää, voidaan vakuutusehdoissa määrätä, ettei edunsaajamääräystä saa muuttaa ilman vakuutuksenantajan suostumusta. VSL 48 :n mukaan edunsaajamääräys taikka sen peruuttaminen tai muuttaminen on mitätön, jollei siitä ole kirjallisesti ilmoitettu vakuutuksenantajalle. VSL 51.2 :n mukaan, jos henkivakuutukseen perustuva oikeus on pantattu tai jos vakuutuksessa on peruuttamaton edunsaajamääräys, panttioikeuden haltijan tai edunsaajamääräystä koskevan sitoumuksen saajan suostumus on saatava vakuutuksen takaisinostoon, lainaan, jonka vakuutuksenantaja myöntää vakuutuksenottajalle vakuutuksen arvoa vastaan (vakuutuskirjalaina), sekä muuhun panttioikeuden haltijan tai edunsaajan oikeutta supistavaan toimenpiteeseen. Ratkaise juttu. 4

5 5 Kysymys 6 Vastaa osakysymyksiin (a c) niille varattuun tilaan! Tilaa ylittävää vastausta tai sellaista vastausta, jossa on riviviivaa kohden enemmän kuin yksi kirjoitusrivi, ei oteta huomioon. Velvoiteoikeus Nimi: 6 a) Vertaa kauppalain ja CISG:n (YK:n kauppalaki) vahingonkorvaussäännöksiä. (maks. 3 pistettä) Huom! Kysymys 6 jatkuu seuraavalla sivulla

6 6 Velvoiteoikeus Nimi: 6 b) Hyvä asianajotapa. (Halila Hemmo, maks. 3 pistettä) Huom! Kysymys 6 jatkuu seuraavalla sivulla

7 7 Velvoiteoikeus Nimi: 6 c) Tiedonantovelvollisuuden laiminlyöntiin vetoamisen esteet. (vakuutussopimuslaki ja Hoppu, maks. 4 pistettä)