SOPIMUSOIKEUS, pakolliset aineopinnot

Transkriptio

1 SOPIMUSOIKEUS, pakolliset aineopinnot Vastausohjeet Vastaustilaa on yksi sivu kysymyksissä nro 1 3. Tilaa ylittävää vastausta tai sellaista vastausta, jossa on riviä kohden enemmän kuin yksi kirjoitusrivi, ei oteta huomioon. Yhden sivun vastaustila edellyttää, että vastauksen rakenne suunnitellaan huolellisesti ennen vastaamista. Kysymyksen nro 4 vastaustila on rajoitettu kysymyspapereissa varattuun tilaan. Kukin vastaus kirjoitetaan eri arkille ja kysymyksen nro 4 vastaukset kyseisen kysymyksen kysymyspapereille. Tenttiin osallistujan on jätettävä nimellä ja opiskelijanumerolla varustettu vastauspaperi jokaisesta kysymyksestä, johon hänen tulee vastata tai jonka hän on korvannut, siis myös sellaisesta kysymyksestä, johon ei ole vastattu. Kysymyksen 4 alakohtien kysymyspaperi irrotetaan erilleen muista kysymyksistä ja palautetaan nimellä varustettuna, vaikka kysymyksiin ei olisi vastattu. Tentissä ei saa käyttää lakikirjoja. Pakollista aineopintotenttiä suorittavat vastaavat kysymyksiin 1 4. Vanhentuneen tentin uusijat vastaavat kysymyksiin 1 4. Korvaavat luentosarjat ja hyvityspisteet Irtaimen kaupan korvaavalla luentosarjalla voi korvata tehtävän nro 2. Korvaavasta luentosarjasta saadut pisteet ilmoitetaan tehtävän 2 vastauspapereissa. Samalla tulee ilmoittaa, milloin luentosarja on suoritettu. Tentissä saa käyttää enintään 4 hyvityspistettä. Tentti hyväksytään, jos tentissä normaalisti vastattavien kysymysten yhteispistemäärä on vähintään puolet niiden maksimipistemäärästä. Korvaavia luentosarjoja ja hyvityspisteitä ei huomioida hyväksymistä arvioitaessa. Käytettävät hyvityspisteet ilmoitetaan tehtävän 4 vastauspapereissa. Hyvityspisteiden yhteydessä ilmoitetaan myös luentojen pitäjä, luentosarjan nimi ja ajankohta. Tulokset julkaistaan oppiaineen ilmoitustaululla ja verkkosivuilla viimeistään perjantaina klo

2 Tehtävä 1 Osakeyhtiö A oli neuvotellut kiinteistönomistaja B:n kanssa liiketilojen vuokraamisesta tämän kiinteistöstä. Maaliskuussa 2005 A:n ja B:n toimitusjohtajat olivat sopineet puhelimitse vuokran suuruudesta ja siitä, että vuokra-aika alkaisi B:n puolesta oli laadittu päivätty ja allekirjoitettu vuokrasopimus, joka oli lähetetty A:n allekirjoitettavaksi. B:n toimitusjohtajan mukaan A:n toimitusjohtaja oli luvannut allekirjoittaa vuokrasopimuksen, mutta tämä ei ollut kuitenkaan sitä tehnyt. Tästä huolimatta A:n edustaja oli huhtikuun lopussa vaatinut, että B:n omistamissa tiloissa tulisi tehdä remontti, jotta A:n liiketoiminnan harjoittaminen niissä olisi mahdollista. A:n toimitusjohtajan pyynnöstä kiinteistönomistaja B laaditutti korjaussuunnitelman, joihin A sittemmin teki eräitä pieniä muutoksia. Tässä yhteydessä A:n toimitusjohtaja oli kehottanut B:tä kiirehtimään remontin kanssa, jotta liiketoiminnan harjoittaminen voitaisiin A:n osalta aloittaa heti syyskuun alussa. Remontti valmistui hyvissä ajoin ennen tätä ajankohtaa. Vielä syyskuunkin jälkeen A ja B olivat hieman erimielisiä eräistä vuokrasopimuksen vähäpätöisemmistä seikoista. A:n ja B:n toimitusjohtajat olivat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että sopimuksen keskeinen sisältä oli pääpiirteissään selvä ja tästä syystä kumpikaan osapuolista ei pitänyt sopimusneuvotteluiden loppuunsaattamista kiireellisenä asiana B kuitenkin vaati puhelimitse A:lta suorittamattomia vuokria ajalta Tässä yhteydessä A:n toimitusjohtaja yllättäen ilmoitti B:lle vetäytyvänsä neuvotteluista, koska katsoi, ettei suunniteltu yhteistyö loppujen lopuksi olisikaan ollut A:n kannalta kannattavaa. Samalla A totesi, että se ei maksa B:lle mitään, koska liiketiloja ei ole koskaan otettu käyttöön ja A:n ja B:n välillä ei ole muutenkaan olemassa oikeudellisesti velvoittavaa sopimusta. Nyt B kääntyy puoleesi ja pyytää oikeudellista arviota seuraavista kysymyksistä: 1) Onko B:llä oikeus saada vahingonkorvausta A:n menettelyn johdosta ja mitkä vahinkoerät tulevat mahdollisesti korvattaviksi? 2) Onko A:n toimitusjohtajalla ylipäätänsä ollut toimivaltaa tehdä B:n kanssa sopimusta hintavan liiketilan vuokrauksesta? B on käytyjen riitaisten neuvottelujen jälkeen tarkastanut, että A:n yhtiöjärjestyksen mukaan A:lla ei olisi ollut oikeutta edustaa yhtiötä tällaisissa liiketoimissa. A:n toimitusjohtaja ei ollut kuitenkaan ilmoittanut sopimusneuvottelujen aikana B:lle kyseisestä rajoituksesta. Tehtävä 2 Fisk & Fritid-yhtiö (F) oli ostanut Sommar & Segel-yhtiöltä (S) 30 soutuvenettä airoineen, jotka oli määrä toimittaa F:n lomakylään saaristoon viimeistään Soutuveneet tulivat sellaisten aikuisten, joilla ei ollut merenkäyntikokemusta ja lasten käyttöön. Tämä vuoksi veneet tuli tehdä erikoisvalmisteisesti, jotta tasapaino ja turvallisuus voitiin nimenomaisesti ottaa huomioon. Juhannuksen aikaan kävi ilmi, että veneet olivat kaikin tavoin virheellisiä, muun muassa veneiden penkit olivat epäonnistuneet, mikä johti epätasapainoisuuteen. Lisäksi monet penkit olivat jo hajonneet. F oli muun muassa joutunut antamaan hinnanalennusta vihaisille kesävieraille, jotka olivat veneiden epätasapainoisuuden vuoksi pudonneet mereen.

3 F haluaa perua kaupan ja vaatia vahingonkorvausta. S:n mielestä sillä on oikeus korjata virheet ja F:n tulee tyytyä tähän. Pitkän epäröinnin ja juristin kanssa keskustelun jälkeen F suostui korjaamiseen, mutta vaati: 1) 1500 euroa siitä, että veneitä ei voinut käyttää kolmen viikon korjauksen aikana, joka osui keskelle lomakylän huippusesonkia, 2) 2000 euroa vuokratulon menetyksestä tulevina kesinä sillä perusteella, että F:n maine ylellisten kalastusmökkien vuokraajana on laskenut, kun tieto ala-arvoisista soutuveneistä levisi lomakylien internetarvosteluissa, 3) 300 euroa hinnanalennuksesta, jonka F joutui maksamaan vihaisille kesävieraille, 4) 700 euroa korvaavien veneiden vuokraus- ja kuljetuskuluista korjauksen ajalta, 5) 600 euroa asian selvittämisestä, muun muassa juridisesta avusta ja omasta ajanhukasta. Arvio F:n vaatimuksia perustellen. Tehtävä 3 A oli päättänyt myydä omistamansa Iisalmessa sijaitsevan asunnon kiinteistönvälittäjän C LKV:n välityksellä. B teki kirjallisen, neljä päivää voimassa olevan tarjouksen A:n asunnosta ja lähetti tarjouksen C LKV:lle edelleen toimitettavaksi A:lle. B maksoi seuraavana päivänä euron suuruisen käsirahan välittäjän tilille. B kuoli äkillisesti jäälohkareen pudottua hänen päälleen kerrostalon katolta. C LKV:n selitettyä tarjouksen sisällön A:lle A hyväksyi B:n tekemän tarjouksen. Nyt B:n perilliset ovat ilmoittaneet, etteivät he halua olla missään tekemisissä asunnon kanssa, jonka arvo on jopa laskenut. Mitään kauppaahan ei ollut syntynyt, kun C LKV:n on täytynyt olla tietoinen B:n kuolemasta, joka uutisoitiin lehdissä. Perilliset vaativat käsirahan palauttamista. Anna perusteltu oikeudellinen arvio tilanteesta.

4

5 Kysymys 4 / Sopimusoikeus Vastaa osakysymyksiin (a c) niille varattuun tilaan! Tilaa ylittävää vastausta tai sellaista vastausta, jossa on riviviivaa kohden enemmän kuin yksi kirjoitusrivi, ei oteta huomioon. Nimi: Hyvityspisteet: 4 a) Milloin YK:n kansainvälinen kauppalaki tulee sovellettavaksi? (3p) 4 b) Milloin luonnollinen henkilö on oikeustoimikelpoinen? (3 p) Huom! Kysymys 4 jatkuu seuraavalla sivulla!

6 Tehtävä 4 / Sopimusoikeus c) Selitä lyhyesti kiinteistövälittäjän vastuu suoritusvirheestä. (4 p)