Aineopinnot ON, OTM

Transkriptio

1 Kysymyksiin 1, 2, 3 sekä 4 a ja 4 b on vastattava eri arkeille, joihin on merkittävä nimi, opiskelijanumero ja kysymyksen numero. Kysymyksiin 5 a-c on vastattava kysymyspaperissa annettuun vastaustilaan. Jos johonkin kysymykseen jätetään vastaamatta, on vastauksen sijaan palautettava tyhjä paperi, johon on merkittävä edellä mainitut tiedot. Luentosarjoista saadut pisteet, joilla voidaan korvata kysymys, on ilmoitettava jokaisen korvattavan kysymyksen osalta erikseen palauttamalla tyhjä paperi, johon on merkittävä edellä mainittujen tietojen lisäksi pistemäärä, luennoitsijan nimi ja luentosarjan ajankohta. Luentosarjoista saadut hyvityspisteet on ilmoitettava alempana tällä paperilla. Korvaavia pisteitä ja hyvityspisteitä koskevat tiedustelut tulee osoittaa tenttihallinnolle (oik-tenttihallinto at-merkki helsinki piste fi). Kysymyksistä 1, 2 ja 3 voi kustakin saada enintään 10 pistettä. Kysymyksistä 4 a ja 4 b voi kummastakin saada enintään 5 pistettä. Kysymyksistä 5 a-c voi saada yhteensä enintään 10 pistettä. Enimmäispistemäärä on siten 50. Ilmoita hyvityspisteesi tässä (pistemäärä, luennoitsijan nimi ja luentosarjan ajankohta). Oletko aiemmin osallistunut finanssioikeuden pakollisten aineopintojen tenttiin? Kuinka monta kertaa ja milloin? 1/6

2 Kysymys 1 Ekonomi A on pitkään harjoittanut rahan lainaamista yksityisille henkilöille ja yrityksille. A:n lainaustoimintaan sijoittama pääoma on ollut noin 5 miljoonaa euroa. A on saanut lainaustoiminnasta korkotuottoja vuosittain noin euroa. A on vuonna 2010 antanut B Oy:lle euron lainan. Velalle sovittiin maksettavaksi 10 %:n korko. B Oy asetettiin konkurssiin tammikuussa Lainan vakuutena oli kiinteistö, joka myytiin marraskuussa 2013 pidetyssä pakkohuutokaupassa eurolla, minkä lisäksi kiinteistön ostaja maksoi korkoja euroa. A ei saanut yhtiön konkurssissa muita suorituksia saatavalleen edellä mainittujen erien lisäksi. Mikä on A:n tulolähde ja tulolaji kyseisen toiminnan osalta? Saako A vähentää syntyneen menetyksen tuloverotuksessa ja miten sitä kohdellaan B Oy:n tuloverotuksessa? Kannattaisiko A:n muuttaa toimintansa verotussyistä osakeyhtiömuotoon? Pohdi eri ratkaisuvaihtoehtoja ja perustele kantasi mainiten myös sovellettavat säännökset. Olennaista vastauksessa ei ole ns. oikea lopputulos vaan ongelmien havaitseminen ja asiantunteva käsittely. Kysymys 2 A Oy harjoittaa teollisuuden kone- ja laiteasennuksia. Yhtiöllä on kiinteä toimipaikka ja se on hakeutunut arvonlisäverovelvolliseksi vain Suomessa. Yhtiössä on helmikuussa 2014 tapahtunut muun ohella seuraavaa: 1) A Oy teki suomalaiselle B Oy:lle laiteasennuksia Ruotsissa euron arvosta. B Oy:llä on kiinteä toimipaikka vain Suomessa ja yhtiö ei ole hakeutunut arvonlisäverovelvolliseksi Ruotsissa. 2) A Oy sai euroa osinkoa kokonaan omistamaltaan teollisuuskoneiden varaosia myyvältä tytäryhtiöltä C Oy:ltä. Tämän jälkeen A Oy möi C Oy:n koko osakekannan suomalaiselle D Oy:lle euron kauppahinnalla ja hankki myyntiin yhteydessä asiantuntijapalveluja suomalaiselta E Oy:ltä euron arvosta. 3) A Oy osti henkilöauton eurolla suomalaiselta F Oy:ltä. Autoa tullaan käyttämään pääasiallisesti A Oy:n verollisessa liiketoiminnassa ja vähäisissä määrin yhtiön johdon yksityisajoissa. 4) A Oy osti markkinointipalvelun euron arvosta saksalaiselta G GmbH:lta, jolla ei ole kiinteää toimipaikkaa Suomessa. G GmbH ei ole myöskään hakeutunut arvonlisäverovelvolliseksi Suomessa. 5) A Oy sai luottovakuutuksen perusteella vakuutuskorvauksen myynnistä aiheutuneesta luottotappiosta, jonka se oli vähentänyt arvonlisäveron perusteesta tammikuussa /6

3 Kaikki euromäärät on ilmoitettu arvonlisäverottomina. Miten kohdissa 1-5 selostettuja liiketapahtumia kohdellaan A Oy:n arvonlisäverotuksessa (verovelvollisuus, vähennysoikeus jne.)? Anna oikeudellisesti perusteltu vastaus. Mainitse sovellettavat säännökset ja muut oikeusohjeet. Kysymys 3 Mari on aktiivinen konsultti, joka harjoitta konsultointitoimintaa sekä omissa nimissään että toiminimimuotoisen yrityksensä nimissä sekä ulkomailla että Suomessa. Eräänä vuotena hän saa henkilökohtaiseen tulolähteeseen kuuluvia ansiotuloja Suomesta euroa ja pääomatuloja euroa. Elinkeinotoiminnan ansiotuloja Suomesta oli euroa ja pääomatuloja euroa. Elinkeinotoimintaan kuuluvia ansiotuloja ulkomailta oli euroa ja pääomatuloja euroa. Ulkomailla Mari maksoi ansiotuloista veroa euroa ja pääomatuloista 3200 euroa. Oletetaan, että Marin progressiivinen ansiotulojen veroprosentti Suomessa on 50 %. Suomen ja sen valtion kanssa josta Mari saa ulkomaantuloja, ei ole solmittu verosopimusta. Esitä laskelma, miten Marin saamia tuloja verotetaan Suomessa. Kysymys 4 Kysymys 4 a (voidaan korvata valtiontalousoikeuden luentosarjasta saaduilla pisteillä) (Myrsky, Valtiontalousoikeus) (5 p.) Määrittele lyhyesti seuraavat käsitteet: 1. talousarvion yhtenäisyysperiaate 2. budjetin finanssipoliittinen tehtävä 3. kehysbudjetointi 4. Siirtomääräraha 5. Siirtomeno Kysymys 4 b (voidaan korvata kunnantalousoikeuden luentosarjasta saaduilla pisteillä) (Myllymäki, Finanssihallinto-oikeus) (5 p.) Kuvaa lyhyesti talouden valvontaan liittyvät kunnanhallituksen pääasialliset tehtävät 3/6

4 Kysymys 5 Kysymys 5 a (voidaan korvata prof. Kaliman, prof. Myrskyn tai dos. Viherkentän veropolitiikan luentosarjasta saaduilla korvauspisteillä) (Myrsky, Suomen veropolitiikka) (3 p.) Määrittele lyhyesti seuraavat käsitteet: - Effektiivinen marginaaliveroaste - Yhteisverotusjärjestelmä - Verosanktio - Pigou-vero 4/6

5 Kysymys 5 b (Myrsky Räbinä, Verotusmenettely ja muutoksenhaku) (3 p.) Mitä tarkoitetaan vertailuarvioverotuksella ja miten vertailukeinoja sovelletaan Myrskyn Räbinän mukaan? 5/6

6 Kysymys 5 c Mitä tarkoitetaan seuraavilla käsitteillä: (4 p.) - Kohdistamisongelma - Laajuusongelma - Arvostamisongelma - Jaksottamisongelma Tulokset oppiaineen ilmoitustaululla mennessä! 6/6