1.Yleistä Pelastuslaitosta on johdettu ja palvelutasoa on toteutettu strategisen johtamisen ja ohjauksen prosessin mukaisesti. Pelastuslaitosta on johdettu ja palvelutasoa on toteutettu strategisen johtamisen ja ohjauksen prosessin mukaisesti. Toiminnan jatkuvuuden hallinta on huomioitu strategisen johtamisen tasolla Strateginen johtaminen ja ohjaus kuvataan prosessina ja sitä kehitetään niin, että toiminta on prosessin mukaista. Jatketaan havaittujen uhkien hallintatoimenpiteiden toteuttamista. Veli-Pekka Ihamäki Prosessiryhmä Seurantatulokset Johtoryhmä Pelastuslaitos Suoritetut hallintatoimenpiteet 2. Palvelutasopäätöksen perusteet Vaarallisten kemikaalien käsittelyn, varastoinnin ja kuljetusten vaikutus alueen riskitasoon on arvioitu. Vaarallisia kemikaaleja käsittelevät ja varastoivat laitokset on otettu huomioon riskialuejakoa laadittaessa sekä kaluston sijoittelussa ja hankinnassa. Vaarallisia kemikaaleja käsittelevät ja varastoivat laitokset otetaan huomioon uhkien ja riskiarviointiprosessissa. Tuomas Pälviä Stig Granström, Antti Lallukka, Anu Puttonen Mahdolliset muutokset riskialuejakoon sekä kaluston suorituskykyvaatimuksiin ja sijoitteluun. 3. Onnettomuuksien ehkäisy 3.1 Pelastustoimelle kuuluva ohjaus Virka-aikana on käytettävissä onnettomuuksien ehkäisyn neuvontapalvelu. Pelastuslaitoksen antamat ohjeet ja Henkilöstön osaamisessa on kiinnitetty lausunnot ovat samansisältöisiä antajasta huomiota työn yhteydessä asiakkaille riippumatta. kohdistuvaan ohjaukseen ja neuvontaan. Päivystävä palotarkastaja palvelee kaikkina Päivystävän palotarkastajan työvuorolistan suunnittelu Henna Piisku, Marcus Hindersson Palotarkastajat Toteutuman seuranta Palvelutuotannon ohjausryhmä arkipäivinä pakollisia koulutuspäiviä lukuun ottamatta. ja poikkeamien hallinta. Laaditaan koulutussuunnitelma ja toteutetaan koulutus sen mukaan. Tuomas Pälviä Johtavat palotarkastajat, muut asiantuntijat Palaute koulutuspäivistä Palvelutuotannon ohjausryhmä Maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa on otettu huomioon paloturvallisuus ja pelastustoiminnan toimintaedellytykset. Toiminta on järjestetty maankäytön ohjaus ja hallinta -prosessin mukaiseksi. Organisoidaan toiminta kuvatun prosessin mukaisesti ja Tuomas Pälviä, Olli Pietikäinen Prosessiryhmät ja vastuuhenkilöt Prosessin mukainen toiminta lähdetään kehittämään osaprosesseja. 3.2 Turvallisuusviestintä Turvallisuusviestinnän eri menetelmin tavoitettujen ihmisten määrällistä tavoitetta kasvatetaan vuosittain kahdella prosenttiyksiköllä siten, että vuonna 2018 saavutetaan 20 % alueen väestöstä. 75 000 henkilöä on tavoitettu turvallisuusviestinnän keinoin (16 % alueen asukkaista). Otetaan käyttöön valtakunnalliset sosiaalisen median tilastointikriteerit. Suoritetaan turvallisuusviestintää suunnitelman ja tavoitteiden mukaisesti Pauliina Kopra Susanne Vuorinen, Martti Sneck Käyttöönotetut tilastointikriteerit. Kaksi kertaa vuodessa onnettomuuksien ehkäisyn ohjausryhmä. Palvelutuotannon palopäälliköt ja johtavat palotarkastajat Palvelutuotannon henkilöstö Suoritettu turvallisuusviestintä Palvelutuotannon ohjausryhmä Turvallisuusviestintää toteutetaan Turvallisuusviestintäsuunnitelmaan turvallisuusviestintäsuunnitelman perustuen on annettu sisäistä koulutusta, mukaisesti samoilla periaatteilla ja jotta turvallisuusviestinnän tehtävät sisällöillä koko pelastuslaitoksen alueella. selkeytyvät, toteutus yhdenmukaistuu ja vaikuttavuus paranee. Kehitetään sopimuspalokuntien turvallisuusviestintätoimintaa. Pauliina Kopra, Pekka Hynynen Toni Teperi, Olli Ryhänen, sopimuspalokunnat Suunniteltujen toimenpiteden toteutuminen Haja-asutusalueiden omatoimista varautumista tehostetaan yhdistämällä valvonnan ja turvallisuusviestinnän menetelmiä ja välineitä. Aluevalvonnan ja omavalvonnan aluejakoon laajennettu kattamaan koko pelastuslaitoksen alue. Aluejaon suunnitteluperusteiden määrittely ja alueiden suunnittelu Henna Piisku, Tuomas Pälviä, Janne Rauatasuo Paikkatieto-osaaja LUP tai ostopalveluna Laadittu aineisto 3.3 Palontutkinta Palontutkinnalla saavutettuja tuloksia on hyödynnetty onnettomuuksien ehkäisytyössä ja pelastustoiminnassa. Palontutkintaohjeen mukaiset tulipalot on tutkittu prosessikuvauksen mukaisesti. Vakiinnutetaan palontutkintaryhmän resurssit ja toiminta. Tuomas Pälviä Palontutkintaryhmän jäsenet Palontutkintaohjeen mukaisesti tutkitut tulipalot 1
3.4 Valvontatehtävät Valvontasuunnitemassa on kuvattu valvontatoiminnan suorittaminen ja suunnitelma on päivitetty vuosittain tai tarpeen mukaan. Valvontatoiminta on laadukasta ja sen vaikuttavuutta ja laatua mitataan. Käytössä olevat tietojärjestelmät mahdollistavat työn joustavan suunnittelun ja sitä kautta resurssien tehokkaan käytön. Kaikki valvontasuunnitelman mukaiset valvontatoimenpiteet on suoritettu. Työkaluja laadun ja vaikuttavuuden arvioimiseksi on kehitetty ja otettu käyttöön. Omavalvonnan toteuttamista ja ilmoitusten käsittelyä on tehostettu. Valvontatoimenpiteiden tekeminen, työnjohto ja poikkeamien hallinta Toteutetaan asiakaspalautekysely yhdessä Helsingin ja Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa. Pilotoidaan VARANTO-järjestelmää omavalvonnan ja ilmoitusten käsittelyn osalta. Palvelutuotannon palopäälliköt ja johtavat palotarkastajat Anu Puttonen, Janne Rautasuo Anu Puttonen, Henna Piisku Palotarkastuksia tekevä henkilöstö Suoritetut valvontatoimenpiteet Kuukausittain palvelutuotannon ohjausryhmä Annukka Saine-Kottonen (Hki), valvontatoiminnan prosessiryhmä tai palotarkastaja, Terhi Virtanen Anu Puttonen, Henna Piisku, VARANTOhanke, Kuntien TIERA Käsitellyt asiakaspalautekyselyn tulokset Suoritettu pilotointi 3.4.2. Kemikaalivalvonta Vaarallisten kemikaalien lupakäsittely sekä tarkastus- ja valvontatoimet on tehty vaarallisten kemikaalien varastointia ja käsittelyä harjoittavissa kohteissa. Osaamista on lisätty kemikaalivalvontaan sisäisellä koulutuksella ja osallistumalla ulkopuolisiin koulutuksiin. Koulutussuunnitelman mukaisen koulutuksen pitäminen. Anu Puttonen Anu Puttonen, palotarkastajat Palaute koulutuspäivistä 3.4.3. Muu valvonta Erheellisten paloilmoitusten määrää suhteutettuna paloilmoitinten määrään on vähennetty 20 % vuosittain. Erheellisten paloilmoitusten määrä vähenee 10 % vuoden 2015 tasosta. Vakiinnutetaan erheellisten paloilmoitusten vähentämiskäytännöt ja resurssit toiminnalle. Nina Piela-Tallberg Palotarkastajat, tukipalvelut Erheellisten paloilmoitusten vähentyminen 3.5 Nuohous Mahdollinen nuohouspalveluiden järjestämistapa pelastuslain 59 mukaisesti on arvioitu. Johtokunta tekee päätöksen nuohouspalveluiden järjestämistavasta. Valmistellaan päätösehdotus johtokuntaa varten Tuomas Pälviä Keskushallinnon juridinen tuki Tehty päätös Kerran vuodessa johtokunta 2
4. Pelastustoiminta 4.1 Varautuminen päivittäisiin onnettomuuksiin ja suuronnettomuuksiin 4.1.1 Pelastusmuodostelmat, niiden johtaminen ja toimintakyky Pelastuslaitoksen päätoimisen pelastushenkilöstön minimivahvuus 24/7 on 4+12+40=56. Pelastusyksiköiden minimivahvuus on 1+3 savusukellusvalmiudella ja raivausyksikön minimivahvuus on 1+2. Pelastuslaitoksella on normaalioloissa kyky johtaa yhtä pelastuskomppanian tasoista tehtävää tai kolmea pelastusjoukkueen tasoista tehtävää. Lisäksi varaudutaan kahden tunnin sisällä johtamaan yhtä pelastuskomppanian tasoista tehtävää tai kolmea pelastusjoukkueen tasoista tehtävää. Tarpeelliset menetelmäohjeet ja kohdekorttia yksityiskohtaisemmat pelastustoiminnan kohdesuunnitelmat on tehty merkittävimmistä riskikohteista. Pelastuslaitoksen päätoimisen pelastushenkilöstön minimivahvuus 24/7 on 4+12+40=55. Pelastusyksiköiden minimivahvuus on 1+3 savusukellusvalmiudella ja raivausyksikön minimivahvuus on 1+1. Sivutoimisen henkilöstön miehittämien pelastusyksiköiden toimintaedellytyksiä ja valmiutta on parannettu koulutuksella ja rekrytoinnilla. Ns. kevyen pelastusyksikön käyttömahdollisuudet, henkilöstövahvuudella 0+2, on selvitetty. Pidetään avoimet virat täytettynä tai korvataan ne viransijaisilla. Otetaan lomakaudelle riittävä määrä kesälomansijaisia. Vahvuudensuunnittelulla tasataan työvuorot ylitöiden välttämiseksi. Tarkistetaan pelastuslaitoksen ohje sivutoimisen yksikön toiminnasta sekä toimenpideohjelma ja ryhdytään toteuttamaan niitä. Selvitetään kevyen pelastusyksikön käyttömahdollisuudet Paloasema 2035 -suunnitelman pohjalta, määritellään suorituskykyvaatimukset ja tehdään esitys toteutustavasta. Säädösten vaatimat harjoitukset on pidetty. Pidetään harjoitukset seuraavissa kohteissa: Algol Chemicals Oy, Neste Oil Oyj Toiminta-alueen johtoelimen toiminnasta on laadittu menetelmäohje ja viranomaisyhteistyötä on harjoiteltu. Eri onnettomuustyyppien perusteella on arvioitu tarpeet ohjeistukselle ja tarpeelliset menetelmäohjeet on tehty. Kohdesuunnitelmien tekemisen tarve on analysoitu ja noin 30 suunnitelmaa tehty. Kaj Artela, Pekka Hynynen Laaditaan menetelmäohje toiminta-alueen johtoelimen Heikki Kervinen toiminnasta. Järjestetään Länsimetroon liittyvät käyttäänottoharjoitukset ja harjoitukset kuntien kanssa. Analysoidaan tarpeet menetelmäohjeiden tekemiselle ja tehdään tarpeelliset ohjeet. Määritellään kohteet ja tehdään noin 30 kohdasuunnitelmaa. Pekka Hynynen, Olli Ryhänen, Toni Sohkanen, Mika Eilola Stig Granström, Riku Rantala, Kim Lassila ja Marko Mustonen Vahvuustyöryhmä ja palvelutuotannon palopäälliköt, päivystävät palomestarit Pelastuslaitos, sivutoiminen henkilöstö. Pelastuslaitos Vahvuuden alitukset ja ylitöiden määrä Tarkistettu ohje, toimenpideohjelma ja niiden toteutuminen Tehty selvitys, suorituskykyvaatimukset ja toteutusesitys Palvelutuotannon ohjausryhmä Heikki Kervinen, Olli Ryhänen Pelastuslaitos, sopimuspalokunnat Pidetty harjoitus ja harjoituspalaute Pelastuslaitos, yhteistyöviranomaiset, alueen kunnat Laadittu ohje, pidetyt harjoitukset Stig Granström Päivystävät päälliköt, vastuuhenkilöt Hyväksytyt menetelmäohjeet Palvelutuotannon ohjausryhmä Antti Lallukka, Stig Granström Päivystävät palomestarit, vastuuhenkilö Valmiit kohdesuunnitelmat Palvelutuotannon ohjausryhmä 3
4.1.2 Toimintavalmiusaika Eri riskiluokan alueet tavoitetaan Toimenpiteet toimintavalmiuden ja pelastusyksiköillä ja pelastustoiminta turvallisuustason parantamiseksi niillä aloitetaan seuraavasti: alueilla, missä puutteita on olemassa, on selvitetty ja ryhdytty tarpeellisiin toimiin. I riskiluokan alueella 80 prosentissa kiireellisistä pelastustehtävistä ensimmäinen yksikön on onnettomuuspaikalla kuuden (6) minuutin kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut hälytyksen. Tavoitteena on myös, että 80 prosentissa kiireellisistä pelastustehtävistä pelastustoiminnan toimintavalmiusaika olisi korkeintaan 11 minuuttia ja avunsaantiaika olisi korkeintaan 13 minuuttia. Joukkuelähdössä pelastusjoukkueen tulisi olla pelastustoiminnan johtajaa lukuun ottamatta paikalla 20 minuutin kuluessa siitä, kun ensimmäinen yksikkö on vastaanottanut hälytyksen. II riskiluokan alueella 90 prosentissa kiireellisistä pelastustehtävistä ensimmäinen yksikkö on onnettomuuspaikalla 10 minuutin kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut hälytyksen. Tavoitteena on myös, että 90 prosentissa kiireellisistä pelastustehtävistä pelastustoiminnan toimintavalmiusaika olisi korkeintaan 14 minuuttia ja avunsaantiaika olisi korkeintaan 16 minuuttia. Joukkuelähdössä pelastusjoukkueen tulisi olla pelastustoiminnan johtajaa lukuun ottamatta paikalla 30 minuutin kuluessa siitä, kun ensimmäinen yksikkö on vastaanottanut hälytyksen. III riskiluokan alueella 90 prosentissa kiireellisistä pelastustehtävistä ensimmäinen yksikkö on onnettomuuspaikalla 20 minuutin kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut hälytyksen. Tavoitteena on myös, että 90 prosentissa kiireellisistä pelastustehtävistä pelastustoiminnan toimintavalmiusaika olisi korkeintaan 22 minuuttia ja avunsaantiaika olisi korkeintaan 24 minuuttia. Joukkuelähdössä pelastusjoukkueen tulisi olla pelastustoiminnan johtajaa lukuun ottamatta paikalla 30 minuutin kuluessa siitä, kun ensimmäinen yksikkö on vastaanottanut hälytyksen. IV riskiluokan alueella toiminta voi käynnistyä edellä esitettyä hitaammin kuin I ja III riskiluokissa. Jos pelastustoimintaa ei kyetä aloittamaan alle 40 on kyseisillä alueilla kiinnitettävä erityistä huomiota ihmisten omatoimiseen varautumiseen. Laaditaan kullekin alueelle toimenpideohjelma toimintavalmiuden puutteiden korjaamiseksi ja korvaamiseksi sekä ryhdytään tarpeellisiin toimenpiteisiin. Analysoidaan selvitetyt puutteet ja ryhdytään tarpeellisiin toimenpiteisiin toimintavalmiuden ja turvallisuustason parantamiseksi osana strategisen johtamisen ja ohjauksen prosessia. Jatketaan vuoden 2015 aloitettua työtä. Stig Granström, Heikki Kervinen, Pekka Hynynen, Tuomas Pälviä Stig Granström, Heikki Kervinen, Pekka Hynynen, Tuomas Pälviä Pelastuslaitos Tehdyt toimenpideohjelmat ja toteutetut toimenpiteet Paloesimiehet Tehty analyysi ja toteutetut toimenpiteet Palvelutuotannon ohjausryhmä 4
Kiireellisissä pelastustehtävissä Toimenpiteet toimintavalmiuden ja ensimmäinen yksikkö on kohteessa turvallisuustason parantamiseksi niillä kullekin riskiruudulle asetetun tavoitteen alueilla, missä puutteita on olemassa, on mukaisesti vähintään 50 %:ssa selvitetty ja ryhdytty tarpeellisiin toimiin. tehtävistä. Laaditaan toimenpideohjelma toimintavalmiuden puutteiden korjaamiseksi ja ryhdytään tarpeellisiin toimenpiteisiin. Stig Granström, Heikki Kervinen, Pekka Hynynen, Tuomas Pälviä Paloesimiehet Tehty analyysi ja toteutetut toimenpiteet Palvelutuotannon ohjausryhmä 4.1.3 Vesipelastus Pintapelastus- ja vesisukellusvalmius on sijoitettu onnettomuusuhkien ja sattuneiden onnettomuuksien perusteella tarkoituksenmukaisimmille paloasemille. Sopimuspalokuntien pintapelastustoiminnan henkilöstön sekä kaluston valmiutta on parannettu. Menetelmäohje vesipelastuksesta otetaan käyttöön ja aloitetaan ohjeen mukainen koulutus ja kalustosuunnitelman toteutus. Antti Lallukka, Pekka Hynynen, Peik Joutsen Yhdyshenkilöt, sopimuspalokunnat Suunnitelman toteutus. 4.1.4 Vaarallisten aineiden torjunta Pelastusyksikkö pystyy tiedusteluun, hengenpelastukseen, nopeaan rajoittamiseen ja varoittamiseen 10 minuutin sisällä, evakuointiin sekä eristämiseen 20 minuutin sisällä hälytyksestä I ja II riskiluokan alueilla TOKEVA 2012 ohjeen kalustotason 1 mukaisesti. Menetelmäohje kemikaalivahinkojen Laaditaan menetelmäohje ja ryhdytään tarvattiviin torjunnasta päivitetään huoioiden alueella toimenpitesiin pelastusyksiköiden valmiuden esintyvät riskit. Pelastusyksiköiden saamiseksi vaarallisten aineiden torjunnassa suorituskyky on vaarallisten aineiden menetelmäohje kemikaalivahinkojen torjunnan torjuntaan on menetelmäohje mukaiseksi. kemikaalivahinkojen torjunnasta mukainen. Antti Lallukka, Pekka Hynynen, Stig Granström Paloasemien palomestarit ja paloesimiehet Torjuntavalmius on menetelmäohjeen mukainen Pelastusmuodostelmat pystyvät kolmen Pelastusmuodostelminen suorituskyky on (180 min) tunnin ajan TOKEVA 2012 menetelmäohje kemikaalivahinkojen ohjeen kalustotason 2 ja 3 mukaisiin turjunnasta mukainen ja kalusto on tehtäviin 60 minuutin sisällä hälytyksestä. TOKEVA 2012 ohjeen kalustotason 2 ja 3 mukainen. Ryhdytään tarvattiviin toimenpitesiin pelastusmuodostelmien suorituskyvyn saamiseksi vaarallisten aineiden torjunnassa menetelmäohje kemikaalivahinkojen torjunnan mukaiseksi. Antti Lallukka, Pekka Hynynen, Stig Granström Paloasemien palomestarit ja paloesimiehet Suorituskyky on menetelmäohjeen mukainen Torjuntatoimet ja kalusto TOKEVA 2012 -ohjeen tasolle 4 on kehitetty yhteistyössä pääkaupunkiseudun pelastuslaitosten kanssa. Toimintaa HIKLU -alueen pelastuslaitosten Toteutetaan aiheeseen liittyvä koulutus ja yhteistyöviranomaisten kanssa on kohdehenkilöille. kehitetty siten, että P30 ja P20 tason pelastustoiminnan johtajat kykenevät hyödyntämään HIKLU alueen kalustoa ja toimintavalmiutta. Antti Lallukka, Pekka Hynynen, Stig Granström Päivystävät päälliköt, päivystävät palomestarit Toteutunut koulutus ja kalustolistaukset 4.1.5 Maanalaiset tilat Pelastuslaitoksella on toimiva ja jatkuva prosessi varmistamaan turvallinen toiminta Länsimetrossa. Toiminta on järjestetty kuvatun prosessin mukaisesti metron 1 -vaiheen liikenteen alkaessa ja 2 -vaiheen osalta toimintaa on jatkettu projektisuunnitelman mukaisesti. 1 -vaiheen osalta projekti päätetään ja siirrytään kuvatun prosessin mukaiseen toimintaan ja 2 -vaihetta jatketaan projektisssa. Johtoryhmä, prosessin omistaja sekä projektipäällikkö. Pelastuslaitos Prosessin ja projektisuunnitelman mukainen toiminta. Projektin ohjausryhmä 4.1.6 Korkeat rakennukset Toimintavalmius on suunniteltu ja rakennettu yhteistyössä pääkaupunkiseudun pelastuslaitosten kanssa. Pelastustoiminnan toimintavalmius ylikorkeissa, suurissa rakennuksissa ja rakennelmissa on toteuttettu menetelmäohje pelastustoiminta suuressa rakenuksissa mukaan ja yhteistyössä naapurialueiden kanssa. Toteutetaan menetelmäohjetta ja toimitaan maankäytön ohjaus ja hallinta prosessin mukaisesti. Pekka Hynynen, Tero Kähkönen Palomestarit ja paloesimiehet Järjestetyt perehdyttämis- ja koulutustilaisuudet 5
4.1.7 Jälkivahinkojen torjunta Ei erillistä tavoitetta v. 2016. 4.1.8 Kalusto ja varusteet Pelastuskaluston ja varusteiden tarpeet ja toimintakykyvaatimukset on määritelty siten, että ne vastaavat toimintaympäristöä ja ovat toimintakuntoisia. Käytössä on riittävä reservi. Sopimuspalokuntien kalusto ja varusteet ovat palokuntasopimuksien mukaisia. Pelastuskaluston suorituskykyvaatimukset on määritelty. Pelastuskaluston ennakoiva huolto ja Pelastuskaluston ja varusteiden korjaukset on toteutettu niin, että kalusto on mahdollisimman vähän aikaa pois toimintavalmiudesta. Ajoneuvojen korjaus on voitava aloittaa enintään kahden arkipäivän kuluessa toimintavalmiutta vaarantavan vian havaitsemisesta. käyttökuntoa on seurattu suunnitelmallisesti siten, että henkilöstö kykenee suorittamaan tehtävänsä tehokkaasti ja turvallisesti muuttuvassa toimintaympäristössä. Määritellään pelastuskaluston suorituskykyvaatimukset. Jyrki Lehtonen, Stig Granström, Pekka Hynynen, Clas Tallberg, Kalle Ristola ja Stig Saarinen Pelastuslaitos Määritelyt suorituskykyvaatimukset ja tehty suunnitelma Kuvataan hankintaprosessi Jyrki Lehtonen, Stig Granström Kalle Ristola, Stig Saarinen, Clas Tallberg Määritelty kuvaus Suunnitellaan järjestelmä kayttökunnon ylläpitämiseksi Jyrki Lehtonen, Pekka Hynynen Tom Dahlström Poikkeamaraportit 4.2 Öljyvahinkojen torjunta Hyväksytty öljyvahinkojen torjuntasuunnitelma on toteutettu. Torjuntatoimenpiteiden varmistamiseksi tärkeille pohjavesialueilla on laadittu alueelliset kohdesuunnitelmat. Laaditaan kohdesuunnitelma niille vedenhankintaa varten tärkeille pohjavesialueille, joiden riskiluku on kolme tai korkeampi. Stig Saarinen, Pekka Hynynen, Stig Granström, Paloaseman palomestarit ja paloesimiehet Laadittu toimenpidekortti ja suunnitelmat Öljyntorjuntavarastojen käytettävyyttä on parannettu logistiikan toimivuuden varmistamiseksi. Pelastuslaitoksen käytössä oleva öljyntorjuntakalusto ja Stig Saarinen, Erjo Koponen, Pekka varusteet sijoitetaan öljyntorjuntakaluston varastointiin Hynynen tarkoitetuihin tiloihin. Paloaseman palomestarit, paloesimiehet ja palomiehet Käytettävyys öljyntorjuntaan Alueen kuntia on tuettu öljyvahinkojen Aloitetaan kuntien perehdyttäminen öljyvahinkojen jälkitorjunnan hoitamisessa ja erityisesti jälkitorjuntaan. öljyvahinkojätteen välivarastointipaikkojen suunnittelussa. Stig Saarinen Pelastuslaitos, alueen kunnat Tehdyt toimenpiteet Öljyntorjunnan yhteistoimintatahot on Kartoitetaan koko alueelta öljyntorjunnan kartoittettu ja yhteistyön tavoista on sovittu. yhteistoimintatahot ja sovitaan yhteistyön tavoista. Naapuripelastusaluetta pystytään Naapurialuiden avustamistoimenpiteet on Suunnitellaan naapurialueiden avustamistoimenpiteet avustamaan siten, että 24 tunnin kuluessa suunniteltu yhteistyössä Varsinais-Suomen yhteistyössä Varsinais-Suomen ja Helsingin vahingosta kohdealueella on ja Helsingin pelastuslaitosten kanssa. pelastuslaitosten kanssa. ankkuroituna meri- ja rannikkopuomia noin 10 kilometriä. Pelastuslaitos on järjestänyt maalla tapahtuvan öljyntorjunnan siten, että öljynvuoto pystytään tukkimaan, öljyn leviäminen pystytään estämään ja öljy kyetään keräämään talteen. Hyväksytty öljyvahinkojen torjuntasuunnitelma ja maaöljyvahinkojen suorituskykyvaatimukset on toteutettu. Totettamaan öljyvahinkojen torjuntasuunnitelmaa ja maaöljyvahinkojen suorituskykyvaatimuksia. Raimo Rasijeff, Stig Saarinen, Stig Granström, Toni Teperi Raimo Rasijeff, Stig Saarinen, Stig Granström Raimo Rasijeff, Stig Saarinen, Stig Granström, Toni Teperi Pelastuslaitos ja yhteistoimintatahot Kartoitus koko alueen öljyntorjunnan yhteistoimintatahoista ja sovittu yhteistyö Pelastuslaitos ja naapuripelastuslaitokset Tehty suunnitelma Palomestarit ja paloesimiehet Laadittu toimenpidekortti 4.3 Varautuminen häiriötilanteisiin 4.3.1 Luonnononnettomuudet Ei erillistä tavoitetta v. 2016. 6
4.4 Poikkeusolot ja väestönsuojelu 4.4.1 Poikkeusolot Pelastuslaitoksen valmiussuunnitelmassa on huomioitu poikkeusolot ja suunnitelma on ajan tasalla. Poikkeusolojen järjestelyt on suunniteltu eri viranomaisten ja tahojen kanssa yhteistyössä. Kiinteä väestöhälytinjärjestelmä väestön varoittamiseksi vaara- ja onnettomuustilanteessa on mitoitettu uhkien suhteen riittäväksi sekä tarkoituksenmukaiseksi. Valmiussuunnitelman uudistaminen on aloitettu. Poikkeusolojen uhat on otettu huomioon eri suunnitelmissa. Aloitetaan valmiussuunnitelman uudistaminen laajalla Kehittämisyksikön päällikkö, yhteistyöllä. Kootaan yhteen olemassa olevat palveluyksiköiden päälliköt valmiussuunnittelun osat eri palveluyksiköiltä. Valmiussuunnittelun (jatkuvuudenhallinta) jalkauttaminen osaksi palveluyksiköiden suorituskyvyn määrittelyä ja jatkuvuuden turvaamista. Pelastuslaitos Uudistamisen aikataulu on laadittu, uudistamisen toimenpiteet sekä käsitteet on määritelty Ensihoidon ohjausryhmä Huomioidaan poikkeusolojen uhkien ja riskienarviointi toimintaympäristön analyysiprosessin riskinarviotyössä Toimintaympäristö-prosessin omistaja Toimintaympäristö-prosessiryhmä Toimintaympäristön tilan arviointi Ensihoidon ohjausryhmä Väestönhälytinjärjestelmää on ryhdytty Toteutetaan tehtyä suunnitelmaa. Pekka Hynynen, Aija Röynä, Pasi Mälkiä Tilanneyksikkö Kattavuuden arviointi kehittämään voimassa olevan suunnitelman mukaisesti. 4.4.2 Väestönsuojelutilanteet Ei erillistä tavoitetta v. 2016. 5. Ensihoito Pelastuslaitoksen tuottamat ensihoitopalvelut on järjestetty yhteistoimintasopimuksen ja sairaanhoitopiirin laatiman ensihoidon palvelutasopäätöksen sekä ensihoidon vastuulääkärin ohjeiden mukaisesti. Toimintatapoja on yhdenmukaistettu sairaanhoitoalueiden välillä. Sairaanhoitopiiri sekä pelastuslaitos arvioivat ja seuraavat yhteistyössä SOTEuudistuksen tuomia muutostarpeita ensihoitopalvelun osalta. Ensihoidon kenttäjohtajatoimintaa sekä perus- ja hoitotason ensihoitoa kehitetään yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa. Säännölliset yhteistoimintapalaverit, vuosineuvottelut sekä Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen ensihoidon ohjausryhmän kokoukset sairaanhoitopiirin ja vastuulääkäreiden kanssa. Yhteistyö sairaanhoitopiirin ja vastuulääkäreiden kanssa. Kehittämistavoitteiden määrittely. Juha Karhu Ensihoidon palveluyksikkö Yhteistoimintapalavereita on järjestetty. Kerran kalenterivuodessa johtoryhmä. Juha Karhu Ensihoidon palveluyksikkö Kehittämistavoitteet on määritelty. Ensihoidon ohjausryhmä. Alueellisten toimintatapojen yhtenäistäminen suuronnettomuustilanteessa. Pelastuslaitos on huolehtinut sopimusten EVY- sopimustilanteen päivittäminen mukaisesti ensivastetoiminnasta alueella tarpeen mukaan. ja ensivastetoimintaa on kehitetty yhteistyössä sairaanhoitoalueiden kanssa. Päivitettyjen ensihoidon suuronnettomuusohjeiden jalkauttaminen. Taavila Anssi Ensihoidon palveluyksikkö Suuronnettomuusohjeet on jalkautettu, ja toimintaa on harjoiteltu. Ensihoidon ohjausryhmä. Päivityksen suunnittelu ja toteuttaminen. Juha Karhu Ensihoidon palveluyksikkö Päivitys on laadittu. Ensihoidon ohjausryhmä. Ensihoidon lakisääteisen laadunhallintaja potilasturvallisuussuunnitelma on jalkautettu. Suunnitelmaan kirjatut tavoitteet on Tavoitteiden priorisointi ja mittareiden edellyttämien priorisoitu ja STM:n suositusten mukaisten tietojen kokoaminen. mittareiden seuranta on aloitettu. Janne Tammisto, Terhi Virtanen Ensihoidon palveluyksikkö Mittarien tiedot on koottu ja tavoitteet on priorisoitu. Ensihoidon ohjausryhmä. 6. Toimintakyvyn mahdollistaminen 6.1. Jatkuvuuden turvaaminen Pelastuslaitoksen perustehtävät ja Toiminnan jatkuvuutta on parannettu välttämättömät tukitoiminnot on turvattu toteuttamalla kriittisiä siten, että perustehtävät pystytään riskienhallintatoimenpiteitä. hoitamaan mahdollisimman hyvin kaikissa tilanteissa. Jatketaan työpajoissa havaittujen jatkuvuutta uhkaavien Veli-Pekka Ihamäki, Terhi Virtanen, riskien hallintatoimenpiteiden toteuttamista ja seurantaa palveluyksiköiden päälliköt palveluyksiköissä ja strategisen johtamisen tasolla. Pelastuslaitos Toteutetut riskienhallintatoimenpiteet Ensihoidon ohjausryhmä 7
6.2. Henkilöstö, osaaminen ja työhyvinvointi Pelastuslaitoksella on käytössään osaamisen johtamista varten toimiva järjestelmä. Työpaikan ilmapiiri on avoin, luottavainen ja arvostava. Osaamisen johtamisen prosessi on kuvattu Työhyvinvointikysely (Kunta 10) on toteutettu. Pelastuslaitoksen ja sopimuspalokuntien Työkyvyyn ylläpitämiseen liittyvät palvelut henkilöstö on motivoitunutta, voi hyvin ja on sovittu työterveyshuollon kanssa. heillä on tehtävien edellyttämä osaaminen ja työkyky. Sairauslomat ovat vähentyneet. Työhyvinvointimatriisi osoittaa kehittymistä positiiviseen suuntaan. Kuvataan osaamisen johtamisen prosessi. Arvioidaan aiemman työhyvinvointikyselyn tuloksia vastausprosentin nostamiseksi ja toteutetaan tarvittavia toimenpiteitä. Tarkistetaan työterveyshuollon sopimukset ja arvioidaan työfysioterapeutin palveluiden saatavuus. Otetaan Vatupassi-työkalu kehityskeskusteluihin ja muihin työntekijän kanssa käytäviin keskusteluihin. Käytetään varhaisen välittämisen mallia sairauslomien osalta. Lauri Jaakkola Samuli Juntunen, Tuomas Pälviä, Pekka Hynynen, Terhi Virtanen Kuvattu prosessi Veli-Pekka Ihamäki Palveluyksiköt Työhyvinvointimatriisin matriisiluku Ensihoidon ohjausryhmä Paula Kantis, Mika Eilola Espoon kaupungin työterveyshuolto Työhyvinvointimatriisin matriisiluku Ensihoidon ohjausryhmä Lähiesimiehet, Mika Eilola Työturvallisuusryhmä, työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamies Työhyvinvointimatriisin matriisiluku Työtapaturmia on vuonna 2018 nolla kappaletta. Työmatkatapaturmat ovat vähintään puolittuneet vuoden 2012 tasosta. Pelastuslaitoksen urakierto on joustavaa ja tukee työssä jaksamista. Työtapaturmia ja läheltä piti -tilanteita on arvioitu ja turvallisuushavainnot ovat käytössä. Urakiertoa ja vaihtoehtoisia työtehtäviä pelastuslaitoksen sisällä on kehitetty. Työtapaturmien riskien arviointia ja läheltä piti - tilanteiden raportointia ja dokumentoitia kehitetään ja hyödynnetään. Vaihtoehtoisia työtehtäviä määritellään tarpeen ja tilanteen mukaan Lähiesimiehet, Mika Eilola Työturvallisuusryhmä, työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamies Työtapaturmista johtuneet poissaolot ja kustannukset Lauri Jaakkola Palveluyksiköt Tehdyt ratkaisut Henkilöstöasioiden käsittelyn prosessit ovat toimivia ja työnjako selkeä. Henkilöstöasioiden käsittely on kuvattujen prosessien mukaista ja prosessit on yhteen sovitettu sekä vastuutettu. Henkilöstöasioiden prosessien selkiyttämstä ja rajapintojen yhteensovittamista jatketaan. Paula Kantis, Lauri Jaakkola Yhteistyökumppanit (Espoon kaupunki), nimetyt vastuuhenkilöt, Matias Luostarinen (Miia Laitinen) Kuvatut prosessit 6.3. Toiminnan arviointi ja laadun parantaminen Pelastuslaitoksella on käytössä yhtenäinen järjestelmä toiminnan arvioimiseksi ja laadun parantamiseksi. Yhtenäinen seurantatyökalu on olemassa ja otettu käyttöön. Arviointinäkökulmien määrittelytyö on aloitettu. Luodaan seurantatyökalu (pohja), jonne toiminnan tuloksista kertyvä tieto on mahdollista koota. Terhi Virtanen Strategisen johtamisen prosessiryhmä Valmis seurantatyökalu ja esitys arviointinäkökulmista 8
6.4. Kuntien toimintojen tukeminen Pelastuslaitos on tukenut kuntia niin, että kunnat kykenevät tunnistamaan varautumistarpeensa, havaitsemaan toiminnan riskit ja uhkamallit, reagoimaan tarkoituksenmukaisesti toimenpiteitä vaativissa tilanteissa sekä kehittämään oma-aloitteisesti varautumistaan. Kuntien jatkuvuuden hallinta -hankkeen (KUJA) läpivientiin on osallistuttu. Osallistutaan työkokouksiin ja tuetaan kuntia tarpeen mukaan. Tommi Karlsson Kehittämisyksikkö, kuntien yhdyshenkilöt Työkokoukset ja palaute 6.5. Toimitilat Pelastuslaitoksen käytössä olevien tilojen ja pelastustoimen käytössä olevien sopimuspalokuntien tilojen määrä ja sijainti ovat tarkoituksenmukaiset ja tilat ovat terveellisiä, turvallisia ja ne täyttävät toiminnalliset vaatimukset. Paluumuutto keskuspaloasemalle on toteutettu. Toteutetaan keskuspaloaseman käyttöönottoprojekti. Projektipäällikkö Matias Luostarinen, Clas Tallberg ja Erja Koponen, Projektiryhmä, nimetyt asiantuntijat, paloaseman henkilöstö Tapahtunut paluumuutto, projektin loppuraportti Projektin ohjausryhmä Karjaan paloasema on otettu käyttöön. Kalustaminen ja valmiuden palauttaminen. Jari Sopen-Luoma, Erja Koponen Paloaseman henkilöstö Poikkeamat valmiudessa Palvelutuotannon ohjausryhmä Jatkuvuudenhallinta on huomioitu kriittisten toimitilojen osalta. Yhteensovitetaan havaittujen jatkuvuutta uhkaavien Erja Koponen, palvelutuotannon riskien hallintatoimenpiteet ja aloitetaan toimenpiteiden palvelualueiden edustajat toteutus. Pelastuslaitoksen asiantuntijat Pidetyt työpajat, laadittu aikataulu 6.6. Kunnossapito ja logistiset toiminnot Laitteiden ja järjestelmien toimintakyky ja turvallisuus on varmistettu. Huollot ja korjaukset on suunnitelmallisesti keskitetty. Tarkoituksenmukaiset huollot ja korjaukset keskitetään uusiin toimitiloihin keskuspaloasemalle. Jyrki Lehtonen Tom Dahlström, Aija Röynä, asentajat Tehdyt käytänteiden muutokset 6.7. Tietojärjestelmät ja tietoliikenneverkot Käytössä on toimintakykyinen ja kustannustehokas tietojärjestelmien kokonaisuus. Pelastuslaitos on osallistunut pelastustoimen valtakunnallisten tietojärjestelmien ja tietoliikenteen kehittämiseen. Koordinoidaan LUP:n osallistumispanosta, seurataan kehittämistä ja välitetään tietoa LUP:n sisällä. Pelastuslaitosten yhteisen tietovaraston (VARANTO) hanke toteutetaan LUP:n vetämän projektina. Saara Karvo, Kimmo Markkanen, Pentti Karhu Tilanneyksikkö, nimetyt asiantuntijat Tehty arviointi Tuomas Pälviä, projektipäällikkö Projektiryhmä, nimetyt asiantuntijat Projektin edistyminen Tietojärjestelmien toimintakyky ja tietoturva on varmistettu. Järjestelmät ovat ajanmukaisia, helppokäyttöisiä ja toimintaan sopivia. Tietoturvassa on otettu huomioon viranomaisvaatimukset ja riittävä tietosuojan taso Espoon kaupungin ja valtion sääntelyn mukaisesti. Jatkuvuudenhallinta on huomioitu kriittisten tietojärjestelmien osalta. Tarvittava tieto on käytettävissä hyvän hallintotavan mukiasesti niin, että tieotosuoja ei tarpeettomasti vaarannu salassapidettävien tietojen osalta. Selvitetään pelastuslaitosten yhteisiä tietoturvalinjauksia ja laaditaan käyttöönoton runkoaikataulu sekä tarvittavat toimenpidesuunnitelmat. Saara Karvo Tieto ja- viestijärjestelmien koordinoinnin prosessiryhmä Tehty toimenpidesuunnitelma Järjestetään työpaja palvelualueiden jatkuvuudenhallinnan työpajoissa havaittujen hallintatoimenpiteiden yhteensovittamiseksi. Aloitetaan toimenpiteiden toteutus. Saara Karvo, palveluyksiköiden edustajat Pelastuslaitoksen asiantuntijat Pidetyt työpajat, laadittu aikataulu Selkeytetään eri sähköisten järjestelmien käyttöä Paula Kantis Pelastuslaitoksen asiantuntijat Arviointi tehdyistä ratkaisusta osana (verkkolevytila, ryhmätyötila, asianhallinta) osana tiedonohjaussuunnitelmaa tiedonohjausta 9
6.8. Tilannekuvan ja viestijärjestelmien ylläpitäminen Pelastuslaitoksella on ajatasainen tilannekuva sekä sen ylläpitämiseeen ja jakamiseen tarvittavat viesti- ja tietoliikennejärjestelmät. Tilannekeskus hoitaa pelastuslaitokselle kuuluvat, aiemmin hätäkeskuksen hoitamat tehtävät ja osaltaan pitää yllä hätäkeskuksen tietojärjestelmää. Tilannekeskuksen tehtävät tunnistetuissa onnettomuustyypeissä ja häiriötilanteissa on määritelty ja otettu käyttöön. Onnettomuustyyppikohtaiset ohjeet. Aija Röynä, Heikki Kervinen Pelastuslaitos Tehdyt ohjeet Länsi-Uudenmaan pelastuslaitosta koskevat Hankitaan tarvittava liittymä ja syötetään tiedot. Pentti Karhu, Aija Röynä Tilannekeskus, Tilanneykikkö Tehty ratkaisu tiedot on siirretty uuteen hätäkeskusjärjestelmään (ERICA) Hälytysjärjestelmän tiedot ovat ajan tasalla. Tilannekeskus kerää tilannekuvaan tarvittavia tietoja ja välittää niitä koko pelastuslaitosta ja kaikkia sen alueen kuntia hyödyttäen. Hälytysjärjestelmän kokonaisuus on tarkastettu Tilannekuvan hallintaan ja jakamiseen sekä keräämiseen tarvittavia menetelmiä on kehitetty. Hälytysjärjestelmän kuvauksen päivitys. Pasi Mälkiä, Aija Röynä Tilanneyksikkö Päivitetty kuvaus Tilannekuvan prosessi on kuvattu. Aija Röynä, Heikki Kervinen, Martti Sneck, Janne Tammisto Pelastuslaitos, Kunnat, yhteistyökumppanit Kuvattu prosessi 7. Toimintatapa ja johtaminen 7.1. Pelastuslaitoksen suunnitelmat ja ohjeet Pelastuslaitoksen suunnitelmat ja ohjeet ovat ajan tasalla ja vastaavat muuttunutta toimintaympäristöä. Tiedonohjaussuunnitelma on tehty. Laaditaan tiedonohjaussuunnitelma ja ohjeistetaan toiminta. Paula Kantis, prosessien omistajat Anne Tapiovaara Ohjeisto ja suunitelmat yhteistyössä sidosryhmätahojen kanssa laadittuna valmiina Suunnitelmat ja ohjeet on laadittu ennakoivasti ja hyvässä yhteistyössä eri tahojen kanssa. 7.2. Viestintä Viestintä on avointa, oikea-aikaista, todenmukaista ja ymmärrettävää. Se vastaa asiakkaan tarpeita ja monikulttuurisuus on otettu huomioon. Jatkuvasti muuttuvaa mediakenttää ja Laaditaan ulkoisen viestinnän prosessikuvaus. uusien tekniikoiden tuomia mahdollisuuksia tavoittaa tehokkaammin asiakkaat ja oma Tuotetaan materiaalia usealla kielellä. henkilökunta on seurattu. Martti Sneck, Susanne Vuorinen Tike, tilanneyksikkö, pelastustoiminnan johtajat, muut henkilöt, joille on määritelty vastuita ko asioissa Tilastot ja mittarit yhteisistä tilaisuuksista ja toimitetuista viesteistä Yhteistyökumppaneiden tyytyväisyys Palautteet Viestinnän painopistealueet, resurssit ja vastuut ovat määritelty. Internet, sosiaalinen media ja muut sähköiset palvelut ovat tukeneet asiakkaiden omatoimisuutta myös turvallisuusasioissa ja näitä on hyödynnetty sisäisessä viestinnässä. Sekä ulkoista että sisäistä viestintää on kehitetty avoimemmaksi ja yhteistyöhakuisemmaksi. Viestintäsuunnitelma sisällytetään olemassa olevaan ohjeistukseen ja laaditaan tarvittavat ohjeet. Jatkuvasti muuttuvaa mediakenttää ja Kehitetään sosiaalisen median käyttöä viestinnässä, uusien tekniikoiden tuomia mahdollisuuksia etenkin turvallisuusviestinnässä. tavoittaa tehokkaammin asiakkaat ja oma henkilökunta on seurattu. Laaditaan sisäisen viestinnän prosessikuvaus. Martti Sneck, Susanne Vuorinen Martti Sneck, Susanne Vuorinen, Pauliina Kopra Susanne Vuorinen ja Espoon kaupunki viestintähenkilöt SOME- ryhmä, tilannekeskus, turvallisuusviestijät Toiminta suunnitelman mukaista Tilastot, tykkääjät, seuraajat, palaute Toiminta prosessikuvausten mukaista 10
7.3. Kumppanuudet ja yhteistyö Pelastuslaitos on tehostanut toimintaansa lisäämällä ja parantamalla kumppanuuksia sekä yhteistyötä. Pelastustoimen kehittämishanke ja HIKLU yhteistyö on otettu huomioon kaikessa toiminnassa. Tehdään HIKLU-yhteistoimintaa sopimuksen mukaisesti. Osallistutaan pelastuslaitosten verkostoyhteistyöhön sekä pelastustoimen kehittämishankkeeseen. Pelastusjohtaja Johtoryhmä, vastuuhenkilöt, nimetyt asiantuntijat Yhteistoimintamuistiot ja niiden kattavuus sekä vaikutusten arviointi Prosessien mukaisella toiminnalla on parannettu palvelua suhteessa asiakkaisiin sekä prosesseilla tuetaan käytettävää organisaatiomallia. Toimintakyvyn kannalta kriittiset palvelut ja niiden järjestämistavat on selvitetty. Pelastuslaitoksen toiminta on kuvattujen prosessien mukaista ja prosessit on yhteen sovitettu sekä vastuutettu. Kuvataan nykyiset järjestämistavat ja määritetään ydintoiminnot, välttämättömät tukitoiminnot ja ne toiminnat, joita ei ole tarpeen hoitaa pelastuslaitoksen toimesta. Tuetaan prosessiryhmiä prosessien kuvaamisessa. Viestitään prosessien johtamisen ohjeesta. Ylläpidetään prosessitilannekuvaa ja yhteensovitetaan prosesseja prosessikoordinaattoreiden avulla. Ylläpidetään laitostasoista prosessiverkkoa. Järjestetään tarvittaessa koulutusta prosessiasioista. Paula Kantis Palveluyksiköt Tehty määrittely Matias Luostarinen (Miia Laitinen) Palveluyksiköt, Prosessikoordinaattorit ja johtoryhmä Kuvatut prosessit Ohjeiden ajantasaisuus Ylläpidetty tilannekuva Järjestetyt koulutukset. Prosessikoordinaattorikokoukset. 8. Kustannukset ja palvelutason riskienhallinta 8.1. Kustannukset Palvelutasopäätöskaudella 2014 2018 kustannukset on pidetty vuoden 2013 mukaisella tasolla (noin 65 / asukas), edellyttäen että toimintaympäristössä ei tapahdu sellaisia ennakoimattomia muutoksia joita ei ole kohtuudella voitu ottaa huomioon palvelutasopäätöstä laadittaessa. Palvelutasopäätöksen mukainen pelastustoimen kehittäminen on toteutettu kustannustehokkaasti huomioiden toimintaympäristössä mahdollisesti tapahtuvat ennakoimattomat muutokset, joita ei ole voitu ottaa huomioon palvelutasopäätöstä laadittaessa. Palvelutasopäätöksen 2014-2015 toteutuman arviointi. Terhi Virtanen, Johanna Elf Prosessien omistajat Kustannukset /asukas, vertailu palvelutasopäätökseen Toimintaympäristön arviointi ja tarvittavat toimenpideesitykset. Kolme kertaa vuodessa johtoryhmä Kaksi kertaa vuodessa johtokunta Tuomas Pälviä Prosessien omistajat Tehty arviointi Kolme kertaa vuodessa johtoryhmä Kaksi kertaa vuodessa johtokunta 11