HYVIEN KÄYTÄNTÖJEN MÄÄRITTELY JA TUNNISTAMINEN Timo Aro 4.12.2012 Timo Aro 2012
Hyvä käytäntö ei ole sama asia kuin hyvä hanke Suurin osa hyvyydestä on piilossa. Kerrotuksi tulee jäävuoren huippu, kun ratkaiseva osa onkin pinnan alla Hyvää käytäntöä ei siirretä, vaan hyvää käytäntöä koskevaa tietoa Tarvitaan hyviä käytäntöjä hyvien käytäntöjen levittämiseksi
KOKEILU INNOVAATIO (PROJEKTI)- TUOTOS IDEA UUSI TUOTE TAI PALVELU (PALVELUTUOTE) MALLI, MENETELMÄ, PROSESSI
C B A
5. Vaikutus 4. Tulos 4. TUOTOKSET 1. Tarve 2. Panos 3. Toimenpiteet Hankkeen keskeisin intressi Emo-organisaation keskeisin intressi Loppukäyttäjien/ rahoittajien intressi
Hyvä käytäntö liittyvät toimijoiden väliseen oppimiseen, tiedonsiirtoon ja kokemustenvaihtoon Hyvä käytäntö on koettu toimivaksi arvioinnin ja muun dokumentaation perusteella omassa toimintaympäristössään. Hyvä käytäntö on määritelty, kuvattu ja pakattu yleistettävissä ja siirrettävissä olevaan muotoon EU:n rakennerahastohankkeissa hyvä käytäntö viittaa tavallisesti sellaisiin toimintatapoihin, joilla on yhteiskunnallisesti positiivisia vaikutuksia ja jotka tuottavat positiivista muutosta
Hyvissä käytännöissä on usein vahva kontekstisidonnaisuus aikaan, paikkaan ja toimintaympäristöön, mutta eivät ole sellaisenaan suoraan siirrettävissä. Olennaista kuka määrittelee mikä on hyvä käytäntö: hyvyys on aina katsojan silmissä eli se voi saada eri merkityksen hankkeen, taustaorganisaation, ohjausryhmän, kumppanin, käyttäjän, tilaajan jne. näkökulmasta Perustuu usein eri näkökulmien ja osapuolien näkemysten yhteensovittamiseen ja ne ovat suhteessa johonkin aikaisempaan Vaatii tuekseen arviointi-, palaute- ja muuta dokumentointitietoa, jonka perusteella hyvyys tai paremmuus voidaan todentaa: avainsanoja toimivuus, käyttökelpoisuus, muutos, parannus, siirrettävyys ja hyödynnettävyys
Kehittämistoiminnan resurssit per yksilö/toimenpide Osaamisen kehittyminen 2007-2013
Kehittämistoiminnan verkosto-osaaminen Osaamisen kehittyminen 2007-2013
Kehittämistoiminnan osaaminen ja erityisasiantuntemus Osaamisen kehittyminen 2007-2013
Kehittämistoiminnan yksilöllisyys Osaamisen kehittyminen 2007-2013
Kehittämistoiminnan projektituotokset (tuotteistaminen, hyvät käytännöt jne.) Osaamisen kehittyminen 2007-2013
Normaalitoiminnan rajalliset resurssit Osaamisen kehittyminen 2007-2013
Normaalitoiminnan tiukat budjetit ja menokuri Osaamisen kehittyminen 2007-2013
Normaalitoiminnan jatkuvat organisaatiomuutokset Osaamisen kehittyminen 2007-2013
Normaalitoiminnan asiakastyön krooninen kiire Osaamisen kehittyminen 2007-2013
Normaalitoiminnan henkilöstön ylikuormitus Osaamisen kehittyminen 2007-2013
Normaalitoiminta: - Rajalliset resurssit -Tiukat bujdetit -Kiire -Ylikuormitus -Jne. Timo Aro 2012 Kehittämistoiminta: -Resurssit -Verkostot - Erityisosaaminen - Hyvät käytännöt -Yksilöllisyys -Muutosherkkyys -Jne. Satakunnan ESR-hankkeet ESR-hankkeet keskimäärin Normaalitoiminta
Hyvän käytännön ensimmäinen käyttäjäpolvi Tuotteistaminen / mallintaminen Hyötyjen ja haittojen arviointi Hyvän käytännön toinen käyttäjäpolvi Lähde: Paju 2007
Ketkä tunnistavat? Hyvän käytännön tunnistamisen foorumit Hyvän käytännön tunnistamisen tietoperusta kriteerit Projektissa kehitetty toimintamalli, työtapa jne. Tarve- ja kysyntälähtöisyys Tuloksellisuus (tai toimivuus) Käytettävyys ja hyödynnettävyys Siirrettävyys ja levitettävyys Projekti (ml. ohjausryhmä) Projektin yhteistyötahot (sidosryhmät ml. asiakkaat) Emo-organisaatio Rahoittajat Lähde: Aro & Kuoppala 2002, Hyvien käytäntöjen käsikirja Hyvä käytäntö!
Vaihtoehtoiset tavat tunnistaa hyviä käytäntöjä: Timo Aro 2012 I Hyvien käytäntöjen luokittelu hankkeen elinkaaren mukaan II Hyvien käytäntöjen luokittelu teeman mukaan III Hyvien käytäntöjen luokittelu eri toimijoiden mukaan IV Hyvien käytäntöjen luokittelu sisäistä kehittämistyötä palveleviin työ- ja toimintatapoihin (=työkäytännöt) sekä yleistä ja laajempaa merkitystä omaaviin projektituotoksiin (=työ-, prosessi- ja menetelmäkäytännöt)
1. Työ- ja toimintatapoihin liittyvät käytännöt (työkäytännöt): Hanketyöhön liittyvät työkäytännöt, jotka palvelevat ensisijaisesti projektin tai sen taustaorganisaation sisäistä kehittämistyötä Kevyt hanketta tai omaa organisaatiota palveleva kuvauspohja 2. Substanssiin ja tuotoksiin liittyvät käytännöt (tuote-, prosessija menetelmäkäytännöt) Yleisempää ja laajempaa merkitystä paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla, järjestelmä-, rakenne- ja lainsäädäntötason muutoksia tai parannuksia Perusteellinen ja suunnitelmallinen kuvauspohja
99 % työkäytäntöjä Timo Aro 2012
Hyvän työkäytännön tiivis kuvaus Hyvä työkäytäntö A: Hyvä työkäytäntö B: Hyvä työkäytäntö C: Hyvä työkäytäntö D: Perustelut: Mikä tekee käytännöstä hyvän? Millä tavalla käytäntöä hyödynnetään hanke- ja arkityössä?
KUVAUS: Hyvän käytännön kuvaus tiiviisti ja ymmärrettävästi siten, että ulkopuolinen ja asiaa tuntematon ymmärtää mistä on kyse Hyvä käytäntö A Valmennusopas Opas sisältää työhönvalmennukseen ja ammatilliseen valmennukseen liittyvät osiot, itsearvioinnin sekä työllistymispolun suunnittelun. Hyvä käytäntö B Seurantajärjestelmä Excel- taulukointijärjestelmä, jonka avulla seurataan asiakkaan työllistymispolun etenemistä. Hyvä käytäntö C Työelämäyhteistyömalli / ns. Roihuvuori-malli Yhteistyömalli, joka on toteutettu Amipajan ja Roihuvuoren vanhusten palvelukeskuksen välillä. Mallissa Amipaja tarjoaa Roihuvuoren palvelukeskukselle mm. ulkoilutusapua ja palvelukeskus amipajalaisille tev- ja ptt-paikkoja. Yhteistyön tavoitteena on pajalaisten pääsy tev- ja PERUSTELUT Mikä tekee käytännöstä hyvän? Jos kyse tuote-, menetelmä- ja prosessikäytännöstä, niin millaiseen todennettuun näyttöön hyvyys perustuu? Opas tukee ohjausprosessia, ammatillisten valmiuksien oppimista sekä työllistymispolun rakentumista. Opas vahvistaa asiakkaan valmiuksia itsearviointiin, omien vahvuuksien ja kehittämiskohteiden havaitsemiseen sekä tukee maahanmuuttajien ammatillisen sanaston kehittymistä. Oppaasta on tullut asiakkailta myönteistä palautetta. Seurantajärjestelmä antaa ajantasaista tietoa asiakkaan työllistymistilanteesta seurantajakson aikana. Yhteistyö on tuottanut runsaasti tev- ja palkkatukipaikkoja, jotka ovat johtaneet asiakkaan pääsyyn ammatilliseen koulutukseen tai normaaliin työsuhteeseen. Palvelukeskus puolestaan saa valmennuksen läpikäyneitä, motivoituneita harjoittelijoita ja potentiaalisia työntekijöitä. Toivotut tulokset ovat toteutuneet. KÄYTTÖTARKOITUS: Millä tavalla käytäntöä tullaan hyödyntämään ns. normaalitoiminnassa? Opasta voi käyttää sellaisenaan tai soveltuvin osin /soveltaen koulutuksissa, projekteissa yms. Seurantajärjestelmää voi soveltaa vastaavanlaisissa koulutuksissa sellaisenaan. Mallia voi sellaisenaan soveltaa koulutuksissa ja valmennuksessa.
KUVAUS: Hyvän käytännön kuvaus tiiviisti ja ymmärrettävästi siten, että ulkopuolinen ja asiaa tuntematon ymmärtää mistä on kyse Hyvä käytäntö C TYÖRYHMÄTYÖSKENTELY Aikuisten työpajaan liittyvä poikkihallinnollinen työryhmätyöskentely Porvoon alueella PERUSTELUT Mikä tekee käytännöstä hyvän? Jos kyse tuote-, menetelmä- ja prosessikäytännöstä, niin millaiseen todennettuun näyttöön hyvyys perustuu? Asiakasprosesseja suunnitellaan yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Läheinen yhteistyö Te-toimiston kanssa, projektilla on Te-toimistossa vastuuvirkailija Kuukausittaiset palaverit, joissa avoin ilmapiiri, toiminta dokumentoidaan (pöytäkirjat). Kaikki asiakkaiden keskeiset tahot edustettuna: - TE-toimisto - TYP - Kaupunki - Seurakunta - Edupoli Osallistuvat tahot tietävät mitä muilla tahoilla on tapahtunut, tapahtuu ja tulee tapahtumaan. Suunnittelee ja ohjaa pajan/projektin toimintaa. KÄYTTÖTARKOITUS: Millä tavalla käytäntöä tullaan hyödyntämään ns. normaalitoiminnassa? Työryhmätyöskentelyä on hankala ohjeistaa tai siirtää muuhun ympäristöön. Toiminnan sujuvuus perustuu pitkälti henkilökohtaisiin suhteisiin. Suhteita eri tahoihin voi hyödyntää muissa Edupolin koulutuksissa.
KUVAUS: Hyvän käytännön kuvaus tiiviisti ja ymmärrettävästi siten, että ulkopuolinen ja asiaa tuntematon ymmärtää mistä on kyse PERUSTELUT Mikä tekee käytännöstä hyvän? Jos kyse tuote-, menetelmä- ja prosessikäytännöstä, niin millaiseen todennettuun näyttöön hyvyys perustuu? KÄYTTÖTARKOITUS: Millä tavalla käytäntöä tullaan hyödyntämään ns. normaalitoiminnassa? Hyvä käytäntö A Mahdollisuuksien Metropolikoulutuskokonaisuus Pitkäaikaistyöttömille tuettuja koulutuspolkuja kohti työelämää, asiakaslähtöisyys suunnittelun perustana. Palvelukeskusten, kouluttajien ja projektin roolin muotoutuminen uuden koulutusväylän suunnittelussa ja toteuttamisessa. Dokumentoidaan ja tuotteistetaan koulutuskokonaisuus pilotoinnista saadun kokemuksen avulla. Pysyväiskäytäntö, joka voidaan siirtää toteutettavaksi valtakunnallisesti. Hyvä käytäntö B Projektin toteuttamat tapahtumat ja tilaisuudet (seminaarit, verkostotapahtumat, koulutustilaisuudet) Osallisuuden lisääntyminen ja vertaisoppiminen. Verkostojen luominen. Kaksisuuntainen tiedottaminen Toimijoiden tiedonsaanti paranee ja toimintaedellytykset paranevat. Luodaan käytäntöjä verkostomaiselle yhteistyölle. Hyvät käytännöt voivat siirtyä perusorganisaatioille esim. TE-hallinto ja kuntien työllistämispalvelut. Hyvä käytäntö C Välityömarkkinoiden koordinaatiorooli: Tiedon kerääminen ja välittäminen Toimijoiden yhteistyörakenteiden edistäminen Hyvien käytäntöjen saattaminen näkyvämmäksi Rakenteiden ja toimintojen sisällyttäminen uuteen toimistoverkkomalliin
6. Tekijät 5. Näyttö 1. Nimeäminen ja kuvaaminen TUOTE-, MENETELMÄ- JA PROSESSI- KÄYTÄNNÖN KUVAUS 2. Toimintaympäristön ja toimijoiden kuvaus 3. Resurssit 4. Prosessikuvaus
TUOTE-, PROSESSI- JA MENETELMÄKÄYTÄNNÖN KUVAUSLOMAKE 1. Hyvän käytännön nimeäminen ja kuvaaminen 2. Toimintaympäristön ja toimijoiden kuvaus 3. Resurssit. 4. Prosessi(kuvaus) 5. Näyttö 6. Tekijät + Levittämis- ja vakiinnuttamissuunnitelma Timo Aro 2012
Ensimmäinen vaihe on hyvän käytännön nimeäminen. Nimeäminen on tärkeää niin erottautumisen kuin kiinnostavuuden herättämiseksi Nimeämisen ja sisällön välillä on kuitenkin oltava vahva yhteys Kuvaaminen kannattaa toteuttaa siten, että niin asiaa tunteva kuin ulkopuolinen ymmärtävät, mistä on kyse, mikä tekee käytännöstä hyvän ja mihin ongelmaan haetaan ratkaisua Keskeiset avainsanat Kuvaamiseen kannattaa käyttää runsaasti aikaa!!! Timo Aro 2012
Kuvaa hyvän käytännön toimivuuden kannalta keskeiset toimijat. Keskeiset verkosto- ja kumppanuussuhteet Millaisia toimijoita hyvä käytäntönne toimivuus edellyttää? Minkälaista osaamista toimijoilta edellytetään? Millainen on asiakkaan/käyttäjän/tilaajan/rooli hyvän käytännön toimivuuden kannalta? Kuvaa millainen on hyvän käytännön kehittämiseen, levittämiseen ja vakiinnuttamiseen liittyvä toimintaympäristö.
Kuvaa, millaisia välttämättömiä tekijöitä (resursseja) käytännön toimivuus edellyttää. Erittele ja kuvaa erityisesti ne tekijät, jotka ovat juuri kyseisen käytännön kannalta välttämättömiä tekijöitä. Mitä resursseja tarvitaan? Resurssit voivat olla raha-, aika- ja henkilöresursseja Millaista rakennetta hyvä käytäntö edellyttää? Rakenteet voivat olla laitteita, ohjelmistoja, tiloja, laitteita ja verkostoja.
Kuvaa käytännön toiminnallista puolta. Erittele mahdollisuuksien mukaan käytännön kuvaamisen eri vaiheet ja se, millaista toimintaa kultakin toimijalta kussakin vaiheessa edellytetään. Kuvaa kehittämisprosessi, jonka tuloksena käytäntö on syntynyt (muista, että prosessi määritellään yleensä toimintojen ketjuksi tai sarjaksi Minkälaisen toimenpiteiden, toiminnan ja toimintojen avulla hyvä käytäntönne syntyy? Millaisista vaiheista toiminta koostuu? Nimeä päävaiheet!!!!
Millaista näyttöön perustuvaa todennettua tietoa on hyvän käytännön hyvyydestä Kokemus- ja tutkimusperäinen tieto: miten tieto on kerätty ja mitä tieto osoittaa (positiivista/negatiivista)? Käytännön toimivuus ja vaikuttavuus Muiden vastaavien hankkeiden tuotokset, tulokset ja vaikutukset Arviointi-, pilotointi-, palaute-, laatu-, ja muu dokumentoituun tietoon perustuva tieto Toistettavuus Kuvaa oletettuja tuloksia ja vaikutuksia, jos hyvä käytäntö siirtyy osaksi niin sanottua pysyvää toimintaa
Hanke Henkilöt/asiantuntijat Yhteystiedot Linkit
Kuvaa lyhyesti levittämis- ja vakiinnuttamissuunnitelmanne vaihe vaiheelta Mitkä ovat ennakoitavissa olevat levittämiseen ja vakiinnuttamiseen liittyvät haasteet tai ongelmat? Onko niitä? Ovatko ne vältettävissä tai ratkaistavissa? Miten?
TUOTE-, PROSESSI- JA MENETELMÄKÄYTÄNNÖN KUVAUSLOMAKE 1. Hyvän käytännön nimeäminen ja kuvaaminen 2. Toimintaympäristön ja toimijoiden kuvaus 3. Resurssit. 4. Prosessi(kuvaus) 5. Näyttö 6. Tekijät + Levittämis- ja vakiinnuttamissuunnitelma Timo Aro 2012
Case-esimerkki hankkeesta, jonka asiakkaita olivat alle 25-vuotiaat työvoiman palvelukeskuksen asiakkaat Timo Aro 2012
Koulutuksen toinen osa (15.1.2013 klo 8.30-12.00) toimii hyvien käytäntöjen kokemustenvaihtofoorumina Jokainen hanke/kokeilu esittelee kolme hankkeen työkäytäntöä ja yhden tuote-, menetelmä- ja prosessikäytännön. Hankkeille jaetaan sähköisesti lomakkeet niin työkäytäntöjen kuin tuote-, menetelmä- ja prosessikäytäntöjen kuvaamiseksi. Työkäytännöt kuvataan ja esitetään tiiviisti, mutta tuote-, menetelmä- ja prosessikäytäntöjen kuvauslomakkeiden tekemiseen ja esittämiseen varataan enemmän aikaa. Kokemustenvaihtofoorumissa jokainen hanke/kokeilu esittää vuorollaan omat työkäytäntönsä (5 min.) ja yhden tuote-, menetelmä- ja prosessikäytännön (10-15 min.). Jokaisen esittelyn jälkeen asiantuntijaraati esittää kriittisen rakentavia ja arvioivia kysymyksiä hyvän käytännön sovellettavuudesta ja siirrettävyydestä. Asiantuntijaraatiin kutsutaan 3-5 henkilöä (esim. rahoittaja, TE-toimiston/TYP:ien edustaja, koulutusorganisaation edustaja, Välkyn edustaja ja ulkopuolinen arvioitsija/tutkija). Hankkeiden kuvauslomakkeet ja asiantuntijaraatien keskustelu dokumentoidaan Välkyn toimesta Timo Aro 2012
Samantekevää, onko kissa musta vai valkoinen, kun se vain nappaa hiiriä - Kiinalainen sananlasku -
K I I TO S! Yhteystiedot: WWW.timoaro.fi timokaro@gmail.com 045 657 7890