ARVIOINTISUUNNITELMA

Transkriptio

1 VERKOTTAJA projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1

2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3 4 Hankkeen kohderyhmät 3 5 Hankkeessa tavoiteltavat tulokset 4 6 Hankkeessa tavoiteltavat vaikutukset 4 7 Arvioinnin tarkoitus 5 8 Arvioinnin toteutus 5 9 Arvioinnin työkalut ja aineistonkeruumenetelmät 6 10 Arvioinnin kohteet ja arviointikysymykset 6 11 Arviointitiedon käyttö ja raportointi 7 2

3 1 JOHDANTO Arviointisuunnitelman tarkoitus on kuvata hankkeen arvioinnin toteuttamisen kokonaisstrategia ja toimia hankkeen työntekijöille arviointia tukevana ja ohjaavana materiaalina. Lisäksi se tekee näkyväksi hankkeen arviointikäytännöt hankkeen kohderyhmille, yhteistyötahoille ja rahoittajalle. 2 HANKKEEN KUVAUS JA PÄÄMÄÄRÄ Verkottaja on valtakunnallinen ja verkostoiva päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke. Se jatkaa ja monipuolistaa aikaisemmissa A-klinikkasäätiön Huukokehittämishankkeissa rakennettua päihde- ja mielenterveystyön toimijayhteistyön ja osaamisen kehittämisen kokonaisuutta. Siihen pyritään vahvistamalla päihde-ja mielenterveystyön auttamis- ja palvelujärjestelmän verkostoitunutta toimintaa ja toimijoita, joihin kuuluvat mm. julkiset palvelut, kolmas sektori, vertaistukitoiminta ja erilaiset sähköiset palvelut. 3 HANKKEEN TAVOITTEET 1) Päihde- ja mielenterveystyötä järjestöjen, verkostojen ja ryhmien yhteistyön ja toiminnan edistäminen ja vahvistaminen. 2) Kokemusasiantuntija- ja vertaistoimijoiden toiminnan edistäminen osana päihde- ja mielenterveystyötä sekä asiakkaiden osallistumisen vahvistaminen palveluiden ja toiminnan suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa. 3) Sähköisten palvelujen käyttämisen monipuolistaminen ja edistäminen osana päihde- ja mielenterveystyötä. 4 HANKKEEN KOHDERYHMÄT Hankkeen ensisijaisia kohderyhmiä ovat 1) päihde- ja mielenterveysjärjestöt ja niiden ammatilliset sekä vertais-, kokemus- ja vapaaehtoistoimijaverkostot, 2) päihde- ja mielenterveysalan osaamisen valmentajat (kouluttajat, kehittäjät, työnohjaajat) sekä 3) päihde- ja mielenterveysongelmissa apua tarvitsevat kansalaiset. Toissijaisia kohderyhmiä ovat media ja päättäjät. 5 HANKKEESSA TAVOITELTAVAT TULOKSET Tulokset ovat hanketyön tekemisen ja toimenpiteiden synnyttämiä tapahtumia, merkkejä ja muutoksia kohderyhmässä tai toimintaympäristössä. Tuloksia ei oleteta siirrettäväksi muihin hakkeisiin tai prosesseihin sellaisenaan, vaan hyödyntäen toisaallakin toteuttamalla samanluonteisia toimintamalleja (tuotoksia). Hankkeen tavoittelemat päihdeja mielenterveystyön auttamis- ja palvelujärjestelmän kehittymisen tulokset näkyvät: 3

4 1. Miten päihde- ja mielenterveystyön ammattihenkilöstön keskinäinen sekä heidän ja kokemusasiantuntija- ja vertaistoimijoiden välinen vuoropuhelu ja yhteistyö lisääntyivät? 2. Miten päihde- ja mielenterveyspalveluissa toimivien yhteinen työskentely vahvistui, lisääntyi ja monipuolistuivat? 3. Miten erilaisia hoitopalveluja tarvitsevien osallistuminen toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen sekä palvelujen saatavuuden kehittämiseen ja arviointiin lisääntyivät? 4. Miten alan järjestöjen ja verkostojen osallistuminen ja kytkeytyminen yhteisiin, laajempiin ja monipuolisempiin toimintakokonaisuuksiin sekä kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman linjauksia tukeviin kehittämis- ja vaikuttamistyöntuloksiin vahvistuivat? 5. Miten päihteideongelman ratkaisseiden ja päihdeongelmia lähipiirissään kohdanneiden läheisten monipuolisena verkkoneuvonta ja kasvokkaisina KokeNetkokemusneuvojapalvelu kehittyi ja vahvistuivat? 6. Miten kokemusasiantuntija- ja vertaistoiminnan käsitteet selkiintyivät ja uudenlaiset jaetun asiantuntijatoimintamallit päihde- ja mielenterveystyön käytännöissä ja kokemustiedon käytön laajentaminen yhteiskunnassa lisääntyivät? 6 HANKKEESSA TAVOITELTAVAT TULOKSET JA VAIKUTUKSET Tulokset ja vaikutukset ovat tekemisen tai toimenpiteiden tuotoksia laajempia asioita ja kehitystä, jota hanketoiminnalla saadaan aikaan. Hankkeen keskeinen tavoiteltava vaikutus on päihde- ja mielenterveystyön erilaisten toimijoiden yhteistyövalmiuksien ja verkostoitumisen lisääntyminen. Se tuloksena on jaettu asiantuntijuus yli päihde- ja mielenterveystyön tausta-ajattelu- ja sektorirajojen sekä kokemusasiantuntijuuden kytkeytyminen tasavertaiseksi osaksi yhteisen osaamisen kehittämistä. Tavoiteltavana vaikutuksena on edelleen kokemus- ja vertaistoimijoiden kytkeytyminen kiinteämmäksi osaksi päihde- ja mielenterveystyön toimintakokonaisuutta, ammatillisen henkilöstön rinnalle. Vaikututukset näkyvät yhteiskunnan tasolla siinä, että paremmin hahmotetaan monipuolisen ja asiankaslähtöisen päihde- ja mielenterveystyön palvelu- ja auttamisjärjestelmän kokonaisuuden merkitys sekä sen tärkeänä osana kansalaisten osallisuus ja vertais- ja kokemusasiantuntijatoiminnan rooli. Sähköisten palvelujen osalta vaikutukset näkyvät siinä, että sähköiset palvelut laajenevat ja toimijat tuntevat paremmin olemassaolevat palvelut ja osaavat hyödyntää niitä osana auttamisjärjestelmää. KokeNet -verkkopalvelun avulla kokemusasiantuntijoiden mahdollisuudet toimia yhteiskunnassa lisääntyvät ja monipuolistuvat. 4

5 7 ARVIOINNIN TARKOITUS Jatkuva arvioinnin tarkoituksena on hyödyttää hanketta monin tavoin ja toimia kuin suunnistuskartta työn eri vaiheissa. Se tarkoituksena on jäsentää hankeprosesseja ja auttaa suuntaamaan kehittämistyötä sen eri vaiheissa sekä lisätä projektiosaamista ja luotettavuutta sidosryhmiin päin. Arvioinnin avulla on tarkoitus tehdä näkyväksi hankkeen tuotokset, tulokset ja vaikutukset, sekä miten niihin on päästy. Kehittämistyön lähtö-kohtana on olla yleisesti tekemisissä sellaisten ilmiöiden ja toimintojen kanssa, joilla on vaikutusta ihmisten elämään, siksi kehittämisprosessien arviointi on myös eettisesti perusteltua. Hankkeen rahoittaja Raha-automaattiyhdistys (RAY) seuraa lakiin perustuen avustamansa toiminnan tuloksia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Järjestöillä on oikeus päättävät itse miten kokoavat RAY:lle toimitettavan seurantiedon ja arviointi tapahtuu itsearviointina, joka tarkoittaa järjestön omana toimintanaan toteuttamaa arviointia. Seurantatietoa tulee koota neljästä näkökulmasta: hankkeen työntekijöiltä, vapaaehtoistoimijoilta (soveltuvin osin), osallistujilta/kohderyhmän edustajilta sekä yhteistyökumppaneilta. Arvioinnin pohjaksi ja itsearvioinnin aineistoksi kerätään oleellinen käytännöistä nouseva tieto, joka palvelee kehittämistyötä ja hankkeen päämäärän ja tavoitteiden saavuttamista. Arvioinnin pääpaino on hankkeiden kehittämisprosesseissa ja vaikutuksissa. 8 ARVIOINNIN TOTEUTUS Verkottaja-hankkeessa seuranta ja arviointi toteutetaan toimintatutkimuksellisella periaatteella kaikissa hankkeen prosesseissa sykleittäin. Vuosittain kootaan hankkeen väliarviointi, joka päivitetään Tietopuuhun ja raportoidaan RAY:lle maaliskuun aikana TVS (tulos- ja vaikutusseuranta) -lomakkeella. Arviointi toteutetaan pääosin sisäisenä arviointina, erilaisia arvioinnin työkaluja hyödyntäen. Hankkeen sisäiset arviointityöpajat järjestetään työntekijöille neljän kuukauden välein, joissa käydään yhteisesti läpi hankkeen keskeiset tapahtumat eri prosessien osalta. Arviointitiedon dokumentaation pohjana käytetään hankekortteja, hankepäiväkirjoja ja tavoitearviointeja. Em. dokumentit toimitetaan hankkeen sähköiseen työtilaan Atriumiin neljän kuukauden välein. Atriumista löytyvät myös muut hankkeen arviointimateriaalit. Hankkeen ulkoista arviointitietoa kerätään eri prosesseissa osallistujilta/kohderyhmän edustajilta, yhteistyökumppaneilta ja hankkeen työntekijöiltä. Tietoa kootaan koulutus- ja osallistujapalautteiden, prosessien alku- ja loppukyselyiden, arviointikeskustelujen, fokuskyselyjen ja muiden dokumenttien avulla (muistiot ym.). Jokaisessa hankeprosessissa arviointikohteet tarkentuvat hankkeen yleisten arvioinnin kohteiden pohjalta, samoin myös arviointikysymykset ja kriteerit. Tiedonkeruun kohteina 5

6 ovat hanketoiminnan sisältö, toteutustavat, kehittämistarpeet sekä saavutetut tulokset ja vaikutukset. Lisäksi kerätään tietoa hanketoimintaan osallistuneiden henkilöiden lukumäärästä ikäluokittain sekä sukupuolen ja työelämästatuksen mukaan. 9. ARVIOINNIN TYÖKALUT JA AINEISTONKERUUMENETELMÄT Osallistujien ja yhteistyökumppanien palautedokumentit yhteiskehittämis- valmennusja verkostoyhteistyön prosessista ja tapahtumista (manuaaliset ja sähköiset tiedonkoontilomakkeet kohderyhmältä: odotukset, toteutuma, tuotokset ja vaikutukset, jatkoprosessit ja juurruttaminen jne.). Koonti toteutuksen yhteydessä sekä jälkikyselyinä välittömästi toteutuksen jälkeen sekä n. 6 kk myöhemmin. Työntekijöiden hankepäiväkirjat ja tavoitearvioinnit. Tehdään ja reflektoidaan 4 kk jaksoissa (prosessien täsmennykset ja korjausliikkeet säännöllisesti kokoontuvissa arviointityöpajoissa). Arviointi- ja fokuskeskustelut (täydentävät kyselyt eri tahojen kanssa, jotka kytkeytyneet prosesseihin, tapahtumiin ja toimintaan). Toteutetaan prosessin päätteeksi tai tarpeen mukaan välivuosiarvioinnin tueksi.. Hankekortit, jotka päivitetään kotisivulle jokaisesta osaprosessista puolivuosittain. Kytketään vuosiselvitysten, väli- ja loppuraportin työstämiseen. Muut dokumentit (muistiot, opinnäytteet, tutkimukset ym.). Kytketään vuosiselvitysten, väli- ja loppuraportin työstämiseen. Tulos - ja vaikutusseurannan (TVS) sekä väliraporttien tuottaminen (TVS tiedot päivitetään hankkeen prosessien omistajien (hanketyöntekijät) toimesta sekä kootaan (koordinaattori/2015->) webropol-koontilomakkeelle. TVS tiedot raportoidaan vuosittain mennessä edellisestä toimintavuodesta RAY:n verkkopalvelulomakkeelle sekä mennessä seuraavan toimintavuoden avustushakemuksina (Ray-lomake). 10 ARVIOINNIN KOHTEET JA ARVIOINTIKYSYMYKSET I Suhteessa yhteistyön päihde- ja mielenterveystyön järjestöjen, verkostojen ja ryhmien yhteistyön ja toiminnan edistämiseen 1. lisääntyikö päihde- ja mielenterveystyön sektorien välinen yhteistyö ja jos niin miten? 2. syntyikö uusia kytkentöjä ja yhteistyöverkostoja ja yhteistä toimintaa ja jos niin mitä? 3. synnyttivätkö valmennukset, foorumit ja yhteistyöprosessit muutosta osallistujissa ja heidän toiminnassaan ja jos niin miten? 4. muuttuivatko osallistujien käsitykset toisista toimijoista ja jos niin miten? 5. muuttuiko alan palveluiden ja auttamistoiminnan kokonaishahmotus osallistujilla ja jos niin miten? 6. mihin ja miten hanke osallistui toisten toimijoiden prosesseihin, verkostoihin ja foorumeihin? 6

7 II Suhteessa jaetun ammatillisen ja kokemusasiantuntijuuden sekä osaamisen kehittämiseen ja vahvistamiseen 7. lisääntyikö osallistuvien keskinäinen tiedon ja osaamisen jakaminen erilaisissa ryhmissä, forumeissa ja verkostoissa ja jos niin miten? 8. lisääntyikö jaettu asiantuntijuus (ammatillinen ja kokemustieto) sekä päihde- ja mielenterveystyön osaaminen alueellisissa yhteiskehittämis- ja valmennusprosesseissa ja jos niin miten (sisältö, työmuoto, määrä, osallistujat, kohderyhmät)? 9. tuottivatko yhteiskehittämis- ja valmennusprosessit uudenlaisia toimintamalleja ja jos niin millaisia ja miten? 10. lisääntyikö tietous kokemusasiantuntija- ja vertaistoimijoista päihde- ja mielenterveystyön piirissä ja laajemmin yhteiskunnassa ja jos niin miten? 11. kehittyikö kokemusasiantuntijuudelle ja muille keskeisille käsitteille uusia määrittelyjä ja jos niin minkälaisia? III Suhteessa sähköisten palvelujen käyttämisen monipuolistamiseksi ja edistämiseksi osana päihde- ja mielenterveystyötä. 12. kehitettiinkö päihdetyön uudenlaisena sähköisenä palvelua monipuolisesti (Kokenet-kokemusneuvojapalvelu) ja miten? 13. tukiko sähköinen Kokenet-palvelu kansalaisten hyvinvointia, terveyttä ja avunsaantia päihdeongelmiin ja jos niin miten? 14. kehittyikö sähköinen KokeNet-palvelu päihde- ja mielenterveyspalvelujen osana ja jos niin miten? 15. käytettiinkö KokeNet-palvelujen arvioinnissa ja kehittämisessä laatua verkkoon - kriteerejä/ kysymyksiä ja jos niin miten, miten tietoa hyödynnettiin? IV Suhteessa asiakkaiden osallisuuden lisäämiseen 16. toteutuiko päihde- ja mielenterveyspalveluita tarvitsevien kansalaisten osallisuuden lisääntyminen ja jos niin miten (hankkeen toimenpiteet asiakkaiden osallistuminen vahvistamiseksi päihde- ja mielenterveyspalvelujen suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa). 11 ARVIOINTITIEDON KÄYTTÖ JA RAPORTOINTI Hankkeen arvioinnin tuloksena saatua tietoa käytetään hankeprosesseissa kehittämisen työkaluna toiminnan suuntamisessa ja parantamisessa. Tulosten ja vaikutusten arvioinnin avulla tehdään näkyväksi hanketoiminnalla aikaansaadut tulokset ja vaikutukset hankkeen sidosryhmille, yhteistyötahoille ja rahoittajalle. Arviointitietoa hyödynnetään myös laajasti hankkeessa kehitettyjen uusien toimintamallien, käytäntöjen ja tiedon levittämiseksi valtakunnallisesti päihde- ja mielenterveyspalvelujen kehittämisen ja päätöksenteon tueksi. 7