ARVIOINTIKERTOMUS 2015 ALAVIESKAN KUNNAN TARKASTUSLAUTAKUNTA Tarkastuslautakunnan keskeisimpänä tehtävänä on arvioida valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista ja kuntalaisten tarvitsemien palveluiden tuottamista, niiden taloudellisuutta ja tehokkuutta. Kuntalain mukaan tarkastuslautakunnan on myös arvioitava talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä alijäämän kattamiseen. 25.5.2016 ltk
2 1. Tarkastuslautakunta Alavieskan kunnanvaltuuston valitseman tarkastuslautakunnan tehtävänä on kuntalain mukaan arvioida ovatko kunnanvaltuuston talousarviossa asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Edelleen kuntalain mukaan tarkastuslautakunnan on myös arvioitava talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä alijäämän kattamiseen. Kunnanvaltuuston vuosia 2013-2016 varten valitsema tarkastuslautakunta antaa valtuustolle arviointikertomuksen. Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat kuntalain ja kunnan tarkastussäännön mukaan valtuutettuja. Tarkastuslautakunnan jäsenet ja varajäsenet kaudella 2013-2016 ovat: Juhani Isotalus, puheenjohtaja, varajäsen Osmo Alahautala Veikko Kiimamaa, varapuheenjohtaja, varajäsen Pentti Alatalo Maarit Jutila, jäsen, varajäsen Helinä Autio Hilkka Pokela, jäsen, varajäsen Sirpa Savukoski Tarkastuslautakunnan sihteerinä on toiminut JHTT Asko Vanhatupa, BDO Audiator Oy:stä. Alavieskan kunnan tarkastuslautakunta on kokoontunut laatimaan arviointikertomusta neljä kertaa. Lautakunta on kokouksissaan kuullut kunnanjohtajan sekä eri sektoreiden viranhaltijoiden katsauksia taloudesta, toiminnasta ja sen kehittämisestä. Vuodelle 2015 hyväksymänsä arviointisuunnitelman työohjelman mukaan tarkastuslautakunnan painopistealueena on ollut kunnan koko organisaatio. Tarkastuslautakunta on tutustunut tilikauden aikana suunnitelmansa mukaisesti kunnan eri toimintoihin. Lisäksi tarkastuslautakunta on seurannut kunnan investointien toteutumista ja konserniyhteisöjen toimintaa. Tarkastuslautakunta perustaa vuoden 2015 arviointikertomuksensa edellä mainituissa kuulemistilaisuuksissa, kunnan toimintakertomukseen ja valtuuston, hallituksen sekä lautakuntien pöytäkirjoihin ja muuhun viranhaltijoiden ja työntekijöiden tarkastuslautakunnalle toimittamaan materiaaliin.
3 2. Edellisen vuoden arviointikertomuksen johdosta tehtyjen toimenpiteiden arviointi Edellisen vuoden arviointikertomuksessa olleet tarkastuslautakunnan havainnot on kunnanvaltuusto merkinnyt kokouksessaan tiedoksi. Tarkastuslautakunta on aiempina vuosina kiinnittänyt huomiota vesihuoltolaitoksen alijäämäisiin tilinpäätöksiin, minkä johdosta tarkastuslautakunta nostaa esiin vielä vesi- ja viemärilaitoksen tilikauden 2015 alijäämän, joka on yhteensä 94 572,26 euroa. Vesilaitoksen tilikauden 2015 alijäämä oli 5 393,60 euroa ja vuonna 2014 tilikauden ylijäämä oli 9 888,89 euroa. Viemärilaitoksen alijäämä oli 89 178,66 euroa ja edellisvuonna alijäämää oli 119 866,01 euroa. Kunnan vuoden 2015 talousarviossa oli viemäriverkoston saneeraukseen varattu määräraha 90 000 euroa, josta käytettiin 58 611 euroa. 3. Tavoitteiden toteutuminen 3.1. Strategiset tavoitteet Kunnan strategian toteutumista on toimintakertomuksessa selvitetty yksityiskohtaisesti. Kunta on olennaisilta osin onnistunut saavuttamaan asetetut strategiset tavoitteet mutta taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen vuoteen 2016 mennessä ei tule toteutumaan. Kunnan tilinpäätös on ollut kolmena viime vuotena ylijäämäinen. Kunta on saanut vuonna 2014 ja 2013 harkinnanvaraista valtionosuutta yhteensä 745 000 euroa. Ilman saatuja harkinnanvaraisia valtionosuuksia kunnan tilinpäätöksessä olevaa alijäämää ei olisi voitu pienentää vuosina 2014 ja 2013. Tilikaudella 2015 tilinpäätös oli ylijäämäinen, Hyväksyttyä talouden tasapainottamisohjelmaa tulee tilikausien aikana tarkastella kriittisesti ja esittää konkreettisia toimenpiteitä talouden tasapainottamiseksi. Itsehallintoaluiden vaikutus kunnan toimintoihin on merkittävää. Tilinpäätöksessä on seurattu kuntastrategian mukaisten tavoitteiden toteutumista. Uuden kuntalain mukaan kunnalla tulee olla valtuuston hyväksymä strategia.
4 3.2. Taloudelliset tavoitteet Valtuuston hyväksymässä talousarviossa kunnan vuosikate oli 614 124 euroa. Tilikauden toteutuma oli jo toisena vuonna peräkkäin hyvä. Vuosikate oli 1 336 685 euroa (edellisvuonna 1 071 887 euroa ja vuonna 2013 vuosikate oli + 657 944 euroa). Tilikauden talousarvio oli laadittu alijäämäiseksi ja alijäämää arvioitiin olevan poistojen jälkeen 220 696 euroa. Tilikauden tulos oli kuitenkin 541 265 euroa positiivinen. Edellisellä tilikaudella ylijäämäksi muodostui 380 464 euroa. Tilikaudella kunta ei saanut ns. harkinnanvaraista rahoitusta, joten tilikauden ylijäämä on muodostunut kunnan omien toimenpiteiden ansiosta. (Tilikaudella 2014 rahoitusavustusta saatiin 385 000 euroa ja tilikaudella 2013avustusta saatiin 360 000 euroa). Tilikauden tulokseen vaikutti osalta palvelujen ostoihin varatun määrärahan alittuminen 166 289 eurolla sekä henkilöstömenoihin varatun määrärahan alittuminen 98 458 eurolla. Menojen ylitystä oli aineissa, tarvikkeissa ja tavaroissa, avustuksissa muille ja muissa toimintamenoissa yhteensä 46 152 euroa. Toimintamenojen määrä oli lähes edellisvuoden tasolla. Tilikaudella toimintatuottoja kertyi talousarvioon verrattuna 101 827 euroa arvioitua vähemmän. Huomattavin poikkeama oli myyntituottojen arvion alittumisessa 95 820 eurolla. Kunnan tiukka menokuri on tuottanut tilikaudella edelleen positiivista tulosta. Määrärahojen ylityksiä valtuusto ei ole vielä hyväksynyt. Talousarviossa Alavieskan kunnan strategisissa linjauksissa on edellytetty mm., että kunnan vuosikate vuosina 2015 2016 on vähintään 900 000 1 000 000 euroa vuosi. Päättyneellä tilikaudella vuosikatetavoite oli tavoitteen mukainen. Kunnan tilinpäätöksessä on vuoden 2015 lopussa alijäämää 1 421 586,65 euroa (vuonna 2014 alijäämää oli 1 962 852 euroa, vuonna 2013 alijäämää 2 343 316,10 euroa, vuonna 2012 alijäämää oli 2 349 699,38 euroa, vuonna 2011 alijäämää oli 1 832 363,60 euroa, vuonna 2010 alijäämää oli 2 052 708,85 euroa ja vuonna 2009 alijäämää oli 2 137 904,10 euroa). Alijäämää on tilinpäätöksen tietojen mukaan 529 euroa/asukas (edellisvuonna 730 euroa/asukas, vuonna 2013 alijäämää oli 855 euroa/asukas, vuonna 2012 alijäämä oli 851 euroa/asukas. Vuonna 2011 alijäämä oli 666 euroa/asukas, vuonna 2010 alijäämää oli 741 euroa/asukas ja vuonna 2009 alijäämää oli 770 euroa/asukas).
5 Toukokuun alusta 2015 voimaantulleen kuntalain mukaan kunnan taloudellista asemaa mitataan vuodesta 2017 alkaen konsernitilinpäätöksestä laskettavien tunnuslukujen perusteella. Tämän vuoksi kunnan on tarpeen huomioida valtuuston tavoiteasettelussa konserniin kuuluvat tytäryhtiöt ja kuntayhtymät. Kunnan tulee edelleen kiinnittää huomiota suunnitelmakaudella talouden tervehdyttämistoimenpiteisiin, jotta taseessa oleva alijäämä voidaan kattaa kuntalain siirtymäsäännösten mukaisena aikana. Kunnan kokonaismenot olivat 18,6 miljoonaa euroa (edellisvuonna 21,2 miljoonaa euroa) ja kokonaistulot olivat 19,0 miljoonaa euroa (edellisvuonna 20,8 miljoonaa euroa). Kunnan menot laskivat 2,6 miljoonaa euroa ja tulot 1,8 miljoonaa euroa. Kunnan toimintakate (tuottojen ja kulujen erotus) oli 116 769 euroa budjetoitua parempi. mikä johtuu pääosin ostopalvelujen ja henkilöstömenojen määrärahojen alittumisesta yhteensä 266 747 eurolla. Toisaalta tulomäärärahojen alittuminen oli 101 827 euroa. Vuosikate riitti kunnan suunnitelman mukaisten poistojen kattamiseen. Investointien tulorahoitusprosentti oli 231,2 %. Myös edellisvuonna tulorahoitusprosentti oli hyvä 265 %. Vuosikate ei kuitenkaan riitä nettoinvestointien ja lainojen lyhennyksiin. Toiminnan ja investointien rahavirta viideltä vuodelta oli 3 724 669 euroa (edellisvuonna tunnusluku oli -6 554 398 euroa). Tunnusluvun negatiivisuus osoittaa suoraan kunnan velkaantumisen vauhtia. Vuosikatteen osuus poistoista oli kuitenkin edelleen hyvä 168,0 % (edellisvuonna 155,0 % ja vuonna 2013 vuosikatteen osuus poistoista oli 100,9 %). Kunnan vuosikate tilinpäätöksessä asukasta kohden laskettuna oli 486 euroa (edellisvuonna vuosikate oli 399 euroa/asukas). Kunnan lainamäärä/asukas laski edelleen edellisvuodesta ollen 4 042 euroa/asukas. Vuonna 2014 lainamäärä oli 4 267 euroa ja vuonna 2013 kunnalla oli velkaa 4 593 euroa/asukas.. Kassavarat riittivät 24 päivän maksuihin (edellisvuonna vain 11 päivän maksuihin) Omavaraisuusaste oli tilikauden päättyessä 32,6 %. Omavaraisuusaste parani jo kolmantena vuonna perättäin. Omavaraisuusasteen tulisi kuitenkin olla yli 50 %. 3.3. Henkilöstö Henkilöstöön ja sen hyvinvointiin on kunnan toiminnan kannalta kiinnitettävä erityistä huomiota. Henkilökunnan ikärakenteesta johtuen eläköityminen muodostuu haasteelliseksi sillä kunnan hallinto- ja elinkeinopalveluissa henkilöstön keski-ikä oli lähes 52 vuotta (edellisenä vuonna 60 vuotta). Kunnan palveluksessa vuonna 2015 oli 10,3 % yli 60-vuotiasta (edellisvuonna 15,8 % ja vuonna 2013 20 %).
6 Sairauspoissaoloja kuluneella tilikaudella oli lähes edellisen vuoden määrä yhteensä 607 päivää. 3.4. Talouden toteutumisen seuranta Kunnanhallitus ja lautakunnat sekä valtuusto ovat voineet seurata talouden toteutumista riittävällä tarkkuudella Kuntien Hetapalvelut Oy:ltä saatavien talousraporttien perusteella ja kunnassa laadittuja osavuosikatsauksia hyödyntäen. 3.5. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Tarkastuslautakunnan painopistealueena vuonna 2015 oli kunnan koko organisaation toiminta. Lautakunta kuuli kokouksissaan kunnan johtavia viranhaltijoita ja työntekijöitä. Sosiaali- ja perusterveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon osalta toimintakertomuksessa ei ole kerrottu lainkaan kunnan kuntayhtymälle asettamien tavoitteiden toteutumisesta. Toimintakertomusta laadittaessa kuntaa koskevia tietoja on ollut saatavilla mm. Peruspalvelukuntayhtymä Kallion toimintakertomuksesta ja kuntaan toimitetuista pöytäkirjoista. Kunnan kokonaisnettomenoista 62,5 % käytetään sosiaalitoimen ja perusterveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon menoihin. Kunnan toimintakertomuksessa on tarpeen selvittää em. toiminnoille asetettavien tavoitteiden toteutumista. Vuoden 2015 toimintakertomuksessa on muilta osin riittävän selkeästi kerrottu toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta ja niiden toteutumattomuudesta. Valtuuston asettamat tavoitteet on pääosin saavutettu. Kunnan vuoden 2015 talousarvio ja suunnitelmavuosien arviot on laadittu kuntalain edellyttämällä tavalla. Kunnan talouden tasapainottamissuunnitelmassa on esitettävä konkreettisia euromääräisiä toimenpiteitä taseessa olevan alijäämän kattamiseksi. 4. Yhteenveto Talouden tasapainottamisen osalta tarkastuslautakunta kiinnittää kunnanvaltuuston huomiota kuntalain määräyksiin.
7 Alkuperäinen kunnan talouden tasapainottamissuunnitelma on osoittautunut aikataulutukseltaan liian kireäksi, minkä vuoksi kunnanvaltuusto on jatkanut alijäämän kattamistavoitetta vuoden 2016 loppuun. Toimintakertomuksen mukaan alijäämän kattamissuunnitelma päivitetään ja tarkennetaan talouden tasapainottamistoimenpiteitä vuoden 2017 aikana. Talouden tasapainottamissuunnitelman toteuttaminen siten, että taseessa oleva alijäämä kyetään kattamaan suunnitelmakaudella, on hyvin epätodennäköistä. Alavieskassa 25.5.2016 Juhani Isotalus puheenjohtaja Pentti Alatalo varajäsen Maarit Jutila jäsen Hilkka Pokela jäsen