PUHU VÄHÄN HITAAMMIN, JOOKO?

PUHU VÄHÄN HITAAMMIN, JOOKO? OPAS MAAHANMUUTTAJAN TYÖPAIKKAKOULUTTAJALLE

SISÄLLYS Johdanto Nykäse hihasta, jos tarviit apua! Työpaikkakouluttajan rooli maahanmuuttajaopiskelijan ohjaajana ja perehdyttäjänä Aina on varaa panna pikkusen paremmaksi Palaute ja arviointi Puhu vähän hitaammin, jooko? Ohjeita selkeään suomeen Ton kellokortin kans kantsii olla tarkkana. Muita käytännön ohjeita ja esimerkkejä Jos sua kiinnostaa, nii lue nää. Lähteet ja lisätietoa 3 4 8 10 13 14 Julkaisija: Satakunnan oppisopimuskeskus, kehittämishanke 05/2012

JOHDANTO Tämä opas on tehty erityisesti sinulle, joka toimit toiseen kieleen ja kulttuuriin oppineen opiskelijan työpaikkakouluttajana. Vihkonen täydentää oppisopimusopiskelijan työpaikkakouluttajan opasta. Oppaan tarkoitus on tarjota ajateltavaa ja konkreettisia ohjeita, joilla voidaan tukea oppisopimusopiskelijan oppimista ja sopeutumista uuteen työyhteisöön. Lisäksi oppaassa tuodaan esiin asioita, joihin perehdytyksessä tai jo ennen oppisopimuksen tekoa kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Oppaassa asiat esitetään hyvin tiiviisti. Jos aikaa ja kiinnostusta riittää, kannattaa perehtyä vihkosen lopussa esiteltyyn lähdemateriaaliin, josta löytyy tietoa toisaalta ohjeiden taustalla vaikuttavista laajemmista asiakokonaisuuksista ja toisaalta yksityiskohtaisempaa tietoa esimerkiksi työkulttuureista. Opas on yksi käytännön työkaluista, jotka ovat syntyneet Satakunnan oppisopimuskeskuksen kehittämishankkeen (2011 2012) tuloksena. Hankkeen yhteistyökumppaneina ovat olleet Sataedu ja WinNova, joka myös on toimittanut tämän oppaan. 3

NYKÄSE HIHASTA, JOS TARVIIT APUA! TYÖPAIKKAKOULUTTAJAN ROOLI OHJAAJANA JA PEREHDYTTÄJÄNÄ Maahanmuuttajaopiskelijoiden työssäoppiminen ja tutkintojen suorittaminen työpaikoilla edellyttävät työelämän edustajilta tietoa, valmiutta ottaa vastaan ja ennen kaikkea halua ohjata maahanmuuttajataustaisia henkilöitä. Työpaikkakouluttaja on monikulttuurisessa ohjauksessa opiskelijan kannalta kaikkein tärkein henkilö työpaikalla. Työpaikkakouluttaja on läsnä opiskelijan jokapäiväisessä arjessa ja välittäjän tehtävässä ammattialan teorian ja käytännön välillä. Työpaikkakouluttaja on erittäin tärkeässä asemassa myös sovitettaessa yhteen tutkinnon vaatimuksia ja työpaikan työtehtäviä. Tutustukaa yhdessä opiskelijan tutkintovaatimuksiin ja tavoitteisiin ja miettikää, miten ne parhaiten saadaan juuri tässä työpaikassa toteutettua. Työpaikkakouluttaja yhdessä muun työyhteisön kanssa toimii maahanmuuttajan oppaana suomalaiseen työelämään ja erityisesti juuri tämän työpaikan kulttuuriin ja käytäntöihin. Monet säännöistä ovat kirjoittamattomia, kulttuurin sisällä olevalle itsestäänselvyyksiä, jotka huomatakseen pitäisi ehkä hetkeksi päästä oman kulttuurinsa ulkopuolelle. Omat kokemukset voivat tässä auttaa: jos olet joskus jossakin hämmästellyt jotakin asiaa tai tapaa toimia, voi olla, että tilanne on sama myös toisinpäin. Opiskelijan miksi-kysymykset avaavat usein näkemään suomalaisuutta ulkoapäin ja siten myös paljastavat niitä itsestäänselviä menettelytapoja, joita muuten emme huomaisi hänelle selventää. Kaikille on tärkeää tuntea itsensä arvostetuksi, tarpeelliseksi ja hyväksytyksi yhteisön jäseneksi. Pienetkin asiat voivat vahvistaa tätä, esimerkiksi tervehtiminen ja erityisesti nimellä tervehtiminen. Oma nimi on meille kaikille merkityksellinen, ja siksi vaikeakin nimi kannattaa opetella. Nimiasioista keskustellessa (miten ketäkin kutsutaan) voi samalla myös käydä läpi työyhteisön sinuttelu- ja teitittelykäytännöt, puhutaanko ihmisistä etu- vai sukunimillä vai mahdollisesti molemmilla, käytetäänkö titteleitä vai viitataanko johonkin henkilöön nimen lisäksi esimerkiksi osastolla. 4

Hei! Minä olen Heli. Heli Härkkäänaho, hauska tutustua! Tiedätkö sen Mikon kolmoselta? Nimet ovat opiskelijalle uusia ja vieraita, ja niiden muistaminen voi olla opiskelijalle aluksi hankalaa. Hänen kannaltaan merkityksellisimmät (työpaikkakouluttaja, lähimmät työtoverit, esimies) kannattaakin kirjata puhelinnumeroineen ja vastuualueineen/titteleineen pienille, mukana kulkeville korteille tai muuten perehdytysmateriaalin osaksi. Jo ennen oppisopimuksen tekemistä kannattaa mahdollisen opiskelijan kanssa keskustella uskonnon harjoittamisesta työpaikalla sekä uskonnon ja työtehtävien yhteensovittamisesta silloin, kun tiedostetaan, että mahdollisia kipupisteitä saattaa tulla vastaan. Tällaisia voivat olla esimerkiksi rukoushetket, pukeutuminen, eri sukupuolta olevan asiakkaan palveleminen tai juhlavapaita koskevat kysymykset. Uskonnon harjoittaminen on yksityisasia, eikä se saa häiritä sovittua työtä. Rukoushetket eivät siis kuulu työaikaan, mutta ehkä ne voidaan viettää taukojen aikana? Ehkä niitä varten on mahdollista järjestää myös rauhallinen tila, jolloin kenenkään toiminta ei häiriinny niiden vuoksi? Työasun tai niiden rinnalla käytettävien omien vaatteiden osalta kysymyksiä voi tulla esimerkiksi hihan tai helman pituudesta tai leveydestä, huivin käytöstä tai housumallista. Ulkoista olemusta koskee myös tatuointeja kevyempien ihomaalausten käyttö, esimerkiksi hennaus. Ratkaisua mietittäessä lähtökohtana ovat työturvallisuuden ja hygienian vaatimukset, mutta kompromisseihin voidaan silti päästä. Ehkä lyhythihaisen työasun alla voi käyttää pitkähihaista t-paitaa ja hameen alla housuja? Huivia voi varmaankin käyttää, kunhan se on riittävän pieni ja aseteltu siten, ettei se voi tarttua kiinni koneeseen? Asiakaspalvelutyössä on mietittävä, onnistuuko työn tekeminen, jos voi palvella vain samaa sukupuolta olevia. Samoin on keskusteleva, vaikuttavatko opiskelijan omat ruokasäännökset myös muuhun ruoan käsittelyyn, esimerkiksi potilaan syöttämiseen. Eri uskonnoissa ja myös maakohtaisesti eri juhlat ja juhlapäivät ovat tärkeitä (esimerkiksi kristityillä joulu ja muslimeilla ramadanin jälkeinen id al-fitr). Kun ne on selvitetty etukäteen, voidaan ne huomioida työvuoroja lomajärjestelyissä. Monikulttuurisessa työyhteisössä kaikkia tyydyttävien ratkaisujen löytäminen voi olla jopa yksikulttuurista helpompaa. 5

Alussa kannattaa varata riittävästi aikaa työyhteisöön ja työhön perehdyttämiseen, jotta opiskelijalle selviävät niin työpaikan käytännöt kuin yrityksen pelisäännötkin. Nyrkkisääntönä voi maahanmuuttajan perehdytykseen varata1,5 kertaa pitemmän ajan kuin suomalaisen pieniin palasiin annosteltuina. Perehdytyksen on hyvä olla tavanomaista perusteellisempaa. Tarkkuutta voi havainnollistaa esimerkiksi kuvittelemalla tilanteen, jossa kantasuomalainen koululainen tai opiskelija astuu ensimmäistä kertaa työelämään, vaikkapa kesätöihin. Varsinkin alkuvaiheessa opastus kannattaa antaa kahden kesken mahdollisuuksien mukaan rauhallisessa tilassa. Monenkeskinen puhetilanne on suomea vielä opettelevalle kuormittava tilanne, varsinkin kun puheen sisältö uutena vaatii täyden keskittymisen. Opiskelijalle työpaikka voi olla ensimmäinen Suomessa, jolloin itsestäänselvyyksiä ei ole, vaan kaikki asiat saattavat olla hänelle uutta. Kaikki ei myöskään avaudu kerralla. Kertausta tarvitaan, kun tilanteet tulevat tutummiksi. Opiskelijan passiivisuus tai oma-aloitteisuuden puute ei välttämättä ole sitä. Hän saattaa tulla auktoriteettikulttuurista ja olla tottunut toteuttamaan annettuja ohjeita ja tehtäviä ja vain niitä; ei siis kysymään, kyseenalaistamaan, tuomaan omaa mielipidettään esille tai ryhtymään työhön, jota hänelle ei ole määrätty tehtäväksi. Tärkeimmät asiat (esimerkiksi työsuojelu- ja työturvallisuusohjeet) kannattaa esitellä sekä kirjallisesti että suullisesti (ei lukien). Erilaisten viestintätapojen arvostus ja yleisyys vaihtelevat, eikä pelkkä paperiohjeistus välttämättä kanna hedelmää. Kirjalliset ohjeet ovat lisäksi usein kieleltään vaikeita, suullisesti selvitettyinä niitä voi selkokielistää (ks. luku 4). Poissaolo- ja taukokäytäntöjä selvitettäessä huomiota kannattaa kiinnittää erityisesti työajan ja taukojen selvittämiseen: Työaikana ei voi lähteä omille asioille. Ruokatauko ei kuulu työaikaan. sairauspoissaolojen käytäntöihin: Kenelle, milloin ja miten ilmoitetaan? Vaaditaanko aina lääkärintodistus? Mihin lääkäriin voi mennä? muiden poissaolojen luvallisuuteen tai luvattomuuteen: Sairasta serkkua ei voi jäädä kotiin hoitamaan. Perheenjäsentä ei voi lähettää sijaistamaan poissaolon ajaksi. miten lomat määräytyvät, miten niistä ilmoitetaan, milloin lomaa voi pitää. 6

Opiskelijaa on hyvä tukea tunnistamaan oman ammatillisuutensa rajat. Sen lisäksi, että opiskelijalle selvitetään, mitä hänen täytyy ja mitä hän voi tehdä, on hyvä neuvoa myös päinvastainen: mitä hän ei voi tai saa tehdä, esimerkiksi mitä ja miten empaattinen laitoshuoltaja voi tehdä auttaakseen potilaita heidän terveydentilaansa tai hoitoaan vaarantamatta. Tärkeää on selittää myös, miksi jotakin ei voi tehdä ja kenen puoleen opiskelija voi tarvittaessa kääntyä tilanteessa, jossa hän itse ei voi olla aktiivinen. 7

PALAUTE JA ARVIOINTI AINA ON VARAA PANNA PIKKUSEN PAREMMAKSI. Opiskelija voi usein olla epävarma siitä, miten hän pärjää ja miten hän on tehtävänsä muiden mielestä hoitanut. Hänellä ei ehkä ole kokemusta suomalaisesta työelämästä eikä tuntumaa siihen, millaista hänen työn jälkensä oletetaan olevan tai millaisessa tahdissa hänen ajatellaan tehtävistään suoriutuvan. Siksi palautteen antaminen jo varhaisessa vaiheessa on tärkeää ja ohjaa opiskelijaa kohti tavoitetasoa. Perehdytysvaiheessa mallin antaminen ja työtahdin haarukointi helpottavat palautteen antamista, koska silloin opiskelijalla on jonkinlainen kiintopiste, johon hän voi verrata omaa suoritustaan. Yksityiskohtainen ja konkreettinen palaute ohjaa opiskelijaa oikeaan suuntaan paremmin kuin pelkkä kommentti siitä, että lopputulos ei ole toivotunlainen, tai epätarkka uusi ohje. Tämä ei mennyt ihan nappiin. Et ny ihan tainnu ymmärtää. Ota mieluummi semmone passeli pätkä kakkosnelosta Kerro (ja näytä), mitä opiskelijalta odotetaan: Tähän työhön voi käyttää kolme tuntia. Sauman täytyy olla kaksi senttiä reunasta. Säännölliset keskustelut auttavat opiskelijaa arvioimaan omaa edistymistään ja antavat varmuutta hänen tekemiseensä. Ne ovat tärkeitä myös siksi, että opiskelijalle ne voivat kertoa arvostuksesta: joku seuraa hänen työtään, sillä on siis merkitystä. Suomalaiselle työkulttuurille tyypillinen luottamus työntekijän osaamiseen ja itseohjautuvuuteen siis jatkuvan kontrollin ja ohjeistuksen puute voi tuntua opiskelijasta välinpitämättömyydeltä. 8 Me suomalaiset annamme tyypillisesti varsin niukasti myönteistä palautetta, silloinkin usein kautta rantain. Hyväksyvä kommentointi on kuitenkin tärkeää maahanmuuttajaopiskelijalle jo senkin vuoksi, että hän tietää ymmärtäneensä oikein sen, mitä hänen täytyy tehdä.

Yhteisöllisestä kulttuurista (esim. Aasia) tuleva ei useinkaan ole tottunut henkilökohtaiseen arviointiin tai arvosteluun. Hän ei edusta itseään vaan yhteisöään, perhettä ja sukua. Hänen henkilökohtaisen työpanoksensa arviointi ei ole vain hänen asiansa: epäonnistuminen saa hänet tuntemaan häpeää ja pettymystä siitä, että hän on häpäissyt myös yhteisönsä, jonka jäsen hän on. Tällöin on tärkeää se, että opiskelija saa palautteen etenkin negatiivisen kahden kesken, jolloin hän voi muun työyhteisön edessä säilyttää kasvonsa. Epäonnistumisesta johtuva häpeä voi purkautua hämmentyneenä nauruna, jonka omasta kulttuuristamme käsin saatamme tulkita esimerkiksi ylimielisyydeksi tai piittaamattomuudeksi. Eteen voi tulla myös tilanne, jossa joutuu antamaan korjaavaa palautetta. Jotta se hyödyttäisi sekä opiskelijaa että työyhteisöä ja yritystä, palaute tulee antaa rehellisesti, oikeasta asiasta ja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Joskus saattaa käydä niin, että osa työyhteisöä suhtautuu nihkeästi maahanmuuttajaan, mikä voi näkyä mm. epäluottamuksena, kohtaamisen välttelynä tai ulkopuolelle jättämisenä. Vastustusta perusteellaan usein aikapulalla tai kommunikoimisen vaikeudella. Tässä kohdassa on hyvä muistaa, että puutteelliseen kielitaitoon on helppo vedota myös silloin, kun yhteistyöhaluttomuuden taustalla ovat muut syyt. Toisaalta maahanmuuttaja voi syyttää työyhteisöä tai joitakin sen jäsenistä syrjinnästä tai rasismista. Näin voi olla tai sitten ei. Silloin kun kemiat eivät kohtaa, tilanteeseen kannattaa tarttua mahdollisimman nopeasti ja purkaa se auki niin, että kaikki osapuolet tuntevat tulleensa kuulluiksi. 9

OHJEITA SELKEÄÄN SUOMEEN PUHU VÄHÄN HITAAMMIN, JOOKO? Kokeile puhua normaalilla tempolla. Joskus se voi, varsinkin alussa, olla opiskelijalle vaikea ymmärtää. Silloin hidastamalla puhenopeutta nopeutat asioiden perillemenoa. Mieti, miten esität asian. Maahanmuuttaja harvoin hallitsee kielen koko kirjon; murteet, puhekielen piirteet, erilaiset kuvaannolliset ja leikilliset tai humoristiset ilmaukset opitaan vasta ajan myötä. Varmimmin tulet ymmärretyksi käyttämällä selkeää yleiskieltä (kirjakieltä). Sumppii soppii juua kaksi kertaa päiväs, molemmil kerroil kuupperintestin verra ja paperossii saa polttaa kolme kertaa, vaikkei sitä kait missää lakikirjois kirjotettu oo. Veskis me ollaan ainaki tähän mennes saatu käydä sillon kun niin sanotusti tarve vaatii. Ettei tarvi kupla ottas eikä kusi sukas tyäskennellä. Sinulla on joka päivä kaksi kahvitaukoa. Yksi tauko kestää kaksitoista minuuttia. Ja jos sinä haluat tupakoida, voit mennä maksimi kolme kertaa päivässä. Se on tässä firmassa sellainen pieni ekstratauko laki ei oikeasti sano, että työntekijä voi mennä tupakkatauolle. Ja jos sinä haluat mennä vessaan, sinun ei tarvitse odottaa kahvitaukoa tai ruokataukoa. Voit mennä aina kun sinun täytyy mennä. Sivistyssanat (muista kielistä suomeen lainatut sanat) ovat maahanmuuttajalle usein tutumpia kuin niiden suomennetut vastineet. myönteinen a positiivinen jakso a periodi masennus adepressio Asiat kannattaa esittää suhteellisen lyhyinä, loogisina kokonaisuuksina mutta perusteellisemmin kuin suomalaiselle, koska silloin tulee usein samalla avanneeksi itsestäänselvyyksiä. Periaatteeksi sopii esimerkiksi yksi asia yksi lause. Pitkät ja monimutkaiset lauserakenteet niin puhuttuna kuin kirjoitettunakin pudottavat opiskelijan helposti kärryiltä. Mieti, miten sanoisit asian jollakin osaamallasi vieraalla kielellä ja käännä se sitten suomeksi! 10

Tää on tarkotettu vaan meiän käyttöön, täst ei kulje asiakkaat. Ois sit suositeltavaa käyttää ain tätä ovee, ku nois muis on hälyt päällä ku ei oo virka-aika. Äläkä sit säikähdä jos toi ylälukko vähän temppuilee, se aina joskus hiuka reistailee, muta kyl se ain on auennu. Ainaski tähän asti. No nyt pitää koputtaa puuta. Tässä rakennuksessa/talossa on kolme ulko-ovea, mutta me työntekijät käytämme aina tätä ovea. Sinä siis tulet aina aamulla tästä ovesta ja menet pois tästä ovesta kello neljä iltapäivällä. Ne kaksi isoa ovea tuolla Itsenäisyydenkadun puolella (näytä kädellä, missä suunnassa) on vain asiakkaille. Me työntekijät emme voi mennä ja tulla niistä ovista. Ne kaksi ovea, jotka ovat tuolla toisen kadun puolella (näytä kädellä), ovat auki vain päivällä, kello kahdeksan aamulla viiva kello kuusitoista iltapäivällä. Illalla ja yöllä niissä on elektroninen systeemi, ovet menevät automaattisesti lukkoon. Jos joku ihminen menee siitä ovesta illalla tai yöllä, tulee automaattinen hälytys alarmi ja poliisiauto tulee katsomaan, kuka on talossa. Siksi me käytämme aina tätä pientä ovea. Voit nyt testata, sopiiko sinun avain tähän ja osaatko avata tämän ylälukon. Se on joskus vähän vaikea avata. Ymmärtämistä kannattaa varmistaa tiheään. Kysymykseen Ymmärrätkö? opiskelija voi vastata kohteliaisuussyistä myöntävästi, vaikkei se pitäisi paikkaansa. Siksi on hyvä pyytää häntä välillä esimerkiksi kertaamaan se, mitä on puhuttu. Tämän voi tehdä myös piilotetusti unohtamalla keskustelun sisällön. Puhuminen sinä-muodossa toisaalta helpottaa ymmärtämistä ja toisaalta kohdentaa asian koskemaan opiskelijaa. Tässon sit meiän aarreaitta: firman tuliterät vehkeet, ne on pomon silmäterä ja ihan syystä: on aikas tyyriitä ja hankala hankkia kotimaisilta toimittajilta. Sullon avainlenkis oma avain tähä, ja sit toho pumaskaa pitäis saada ain kuittaus. Nää tulis palauttaa sit homman päätyttyy tänne. Tässä isossa kaapissa on firman työkalut. Sinä voit ottaa täältä, jos tarvitset jotain. Kirjoita aina sinun nimi ja työkalun nimi tähän vihkoon, kun otat jonkin työkalun. Ja muista kirjoittaa myös päivämäärä, monesko päivä olet lainannut. Nämä työkalut ovat tosi kalliita ja niitä on vaikea ostaa Suomesta. Siksi tämä kaappi on aina lukossa. Sinulla on sinun avainnipussa oma avain tähän kaappiin. Kun työ on valmis, sinun täytyy tuoda työkalut aina takaisin tähän kaappiin. Älä odota tai vaadi täydellistä kielitaitoa, monipuolinen suomen kielen osaaminen kehittyy vain vuosien mittaan vuorovaikutuksessa suomalaisten kanssa. Pieniin muotovirheisiin ei kannata takertua, jos asiat tulevat puolin ja toisin ymmärretyksi. 11

Jos opiskelija pyytää korjaamaan virheitään, sitä voi tehdä kohtuudella ja olennaisissa kohdissa. Kaikki eivät halua, että heidän kielenkäyttöönsä puututaan; omalla puheella voi kuitenkin tarjota mallin. Jos et ymmärrä, mitä opiskelija tarkoittaa, selvitä se ja kerro hänelle, miten asian voi sanoa. Kysy esimerkiksi Tarkoititko, että /Haluatko sanoa, että. Kaikkea ei voi eikä kannata korjata, mutta ymmärtämisen teeskenteleminenkään ei vie oppijaa eteenpäin. Kielivirheitä esimerkiksi taivuttamisessa on pitkään ja lauseet voivat olla epäsuomalaisen tuntuisia, mutta viesti voi mennä hyvin perille. Riittävän ammatillisen kielitaidon saavuttamisen tavoite ei voi olla se, ettei asiakas tai työtoveri tunnistaisi työntekijää ulkomaalaiseksi, vaan ammatissa selviäminen ja työn sujuminen. Kommunikointi on aina kaksisuuntaista: tärkeintä on halu ymmärtää ja tulla ymmärretyksi! 12

MUITA KÄYTÄNNÖN OHJEITA JA ESIMERKKEJÄ Kulttuurienvälisen kansakäymisen suurin haaste ei ole vieraan kulttuurin tuntemus vaan oman kulttuurin tuntemus ja sen vaikutuksen tiedostaminen omassa käyttäytymisessä. TON KELLOKORTIN KANS KANTSII OLLA TARKKANA. Nancy Adler Numeroiden, kuten päivämäärien ja kellonaikojen, ymmärtäminen kannattaa varmistaa, ja jos mahdollista, antaa ne kirjallisesti tai pyytää opiskelijaa näyttämään omat merkintänsä. Numeraali-ilmaukset ovat suomen kielessä varsin kompleksisia, ja siksi hyväkin suomen puhuja saattaa ymmärtää ne virheellisesti. Opiskelijan passiivisuus tai oma-aloitteisuuden puute ei välttämättä ole sitä. Hän saattaa tulla auktoriteettikulttuurista ja olla tottunut toteuttamaan annettuja ohjeita ja tehtäviä ja vain niitä; ei siis kysymään, kyseenalaistamaan, tuomaan omaa mielipidettään esille tai ryhtymään työhön, jota hänelle ei ole määrätty tehtäväksi. Hyvä työilmapiiri ja kollegoiden positiivinen asennoituminen rohkaisevat suomea toisena kielenä puhuvaa käyttämään kieltä virheistä huolimatta. Myös työn ohessa viljelty leppoisa (tilanne)huumori voi olla työyhteisön henkeä nostava ja kommunikoimaan vapauttava tekijä. Kannattaa kuitenkin muistaa, että eri asiat naurattavat eri kulttuureissa, ja siksi varsinaiset kaskut voivat olla sekä sisällöllisesti että kielellisesti vaikeasti avautuvia. Mikäli työyhteisössä järjestetään yhteisiä vapaamuotoisia tilaisuuksia, opiskelijaa voi kannustaa osallistumaan niihin, koska ne edistävät keskinäisen luottamuksen syntymistä. Tarvittaessa hänelle voi selventää tapahtuman luonnetta: mitä on odotettavissa, miten pukeutua tai mitä ottaa mukaan. Saunailta tai pikkujoulu voi olla opiskelijalle ennen kokematon tilanne. 13

JOS SUA KIINNOSTAA, NII LUE NÄÄ. LÄHTEET JA LISÄTIETOA AIMO-hanke, monikulttuurista työpaikkaohjausta. Saatavilla http://issuu.com/sataedu/docs/aimo_monikulttuurista_ty_paikkaohjausta Jäppinen, Tuula 2011: Suomen kielen taidon riittävyys yritysten aikapaineisissa puhetilanteissa esimiesten ja työharjoittelijoiden kuvaamana. Puhe ja kieli 31:4, 193 214. Karo, Sirkku 2003: Monikulttuurisuus puhtauspalvelualalla. Rekrytointi ja perehdyttäminen. Palveluesimiehen käsikirja. Suomen Siivousteknisen liiton julkaisuja 2:8. AO-paino, Mikkeli. Kela, Maria ja Komppa, Johanna 2011: Sairaanhoitajan työkieli yleiskieltä vai ammattikieltä? Funktionaalinen näkökulma ammattikielen oppimiseen toisella kielellä. Puhe ja kieli 31:4, 173 192. Kinnunen, Eija, Vuorenmaa Seija 2009: Käytännön eväitä monikulttuuriseen ohjaukseen. Opinnäytetyö, Matkailu- ja ravitsemis- ja talousala, Jyväskylän yliopisto. Saatavilla myös https://publications.theseus.fi/ bitstream/handle/10024/3819/ Kinnunen_Eija_Vuorenmaa_Seija.pdf?sequence=1 Maahanmuuttajat työpaikalla. Opas monikulttuurisiin kohtaamisiin. Saatavilla http://www.salpaus.fi/material/maahanmuuttajat.pdf 14

Monitulkki monikulttuurisen asiakaspalvelun ja vuorovaikutuksen aineisto. Saatavilla http://www.pkky.fi/resource.phx/pkky/aiko/projektit/ monitulkki/aineisto.htx Mäkipää, Cynthia, Piili, Marjut 2009: Eläydy erilaisuuteen! Monikulttuurisuus puhtausalan työyhteisössä. Suomen Siivousteknisen liiton julkaisuja 2:12. AO-paino, Mikkeli. Puhumalla paras ratkaisuja arjen etnisiin konflikteihin Saatavilla http://www.intermin.fi/intermin/biblio.nsf/ 7B320EC58B779A73C225742F003F85CD/$file/012008.pdf.pdf Vartia, Maarit, Bergbom, Barbara & al. 2007: Monikulttuurisuus työn arjessa. Työterveyslaitos, työministeriö. Tammer-Paino Oy, Tampere. Vartiainen-Ora, Päivi 2007: Erilaisuus sallittu. Perehdymme monimuotoisuuteen käsikirja työhön perehdyttäjälle ja työyhteisölle. Saatavilla myös http://www.sak.fi/suomi/ tietoasaksta.jsp?location1=5&sl2=10&sl3=2&lang=fi&id=31244 Virtanen, Aija 2011: Käsityksiä kansainvälisesti rekrytoitujen hoitajien ammatillisesta kielitaidosta ja sen kehittymisestä. Mediakeskusteluiden ja asiantuntijan haastattelun analyysia. Puhe ja kieli 31:4, 153 172. Ymmärräks sää? Työyhteisöjen monikulttuurisuuskoulutus. Saatavilla myös http://tsl-fi-bin.directo.fi/@bin/66fe8ea1b4b0a2a2952b4fe1ba7c34e0/ 1320927291/application/pdf/3327798/ Ymm%C3%A4rr%C3%A4kss%C3%A4%C3%A4.pdf 15

Tämä opas on tehty erityisesti sinulle, joka toimit toiseen kieleen ja kulttuuriin oppineen opiskelijan työpaikkakouluttajana. Vihkonen täydentää oppisopimusopiskelijan työpaikkakouluttajan opasta. Oppaan tarkoitus on tarjota ajateltavaa ja konkreettisia ohjeita, joilla voidaan tukea oppisopimusopiskelijan oppimista ja sopeutumista uuteen työyhteisöön. Lisäksi oppaassa tuodaan esiin asioita, joihin perehdytyksessä tai jo ennen oppisopimuksen tekoa kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. PUHU VÄHÄN HITAAMMIN, JOOKO?