HYVÄ REHTORI! HYVÄ REHTORI? Jukka Ahonen
Mikä on ENIRDELM? European Network for Improving Research and Development in Educational Leadership and Management aktiivinen n. 30 maan eurooppalainen verkosto v:sta 1992 oppilaitosten johtamisen ja kehittämisen tutkijoita, koulun kehittäjiä, rehtorikouluttajia, konsultteja ja hallinnon edustajia vuosikonferenssit, julkaisutoimintaa ja useamman maan yhteisiä tutkimus- ja koulutushankkeita teemat kuvaavat ja ennakoivat hyvin rehtoreiden työn muuttumista
TEEMOJA 1990-LUKU: LÄNSI- JA ITÄ-EUROOPAN YHTEYDEN ETSIMINEN, OPPILAITOSJOHTAMISEN ARVOT, ELINIKÄINEN OPPIMINEN, LAATU, MONIKULTTUURISUUS 2000-2006: KOULUN AUTONOMIA, KOULUN JOHTAMISEN ANTAMA TUKI OPPIMISEN EDISTÄMISEKSI, HUOLEHTIVA OPPILAITOS- YHTEISÖ, GLOBAALI NÄKÖKULMA, KOULUN KULTTUURI, OPPIVAN ORGANISAATION KEHITTÄMINEN 3
2007 2012: TEEMOJA * OPETUKSEN MORAALINEN TARKOITUS * JOHTAMINEN JA YHDESSÄ OPPIMINEN - UUSI OPETUS JA OPPIMINEN * UUSI PROFESSIONAALISUUS * JOHTAMISEN KEHITTÄMISEN VAIKUTUS OPPIMISEEN * EETTINEN ULOTTUVUUS * REHTORIT MUUTOSAGENTTEINA, EPÄVARMAN TULEVAISUUDEN KOHTAAMINEN 4
ENIRDELM Reykjavik, Islanti 2011 Konferenssin pääteema oppilaitosjohtamisen etiikka Pääluennoitsijat Islannista, Englannista ja Australiasta Muita luennoitsijoita ja työpajojen pitäjiä mm. Unkarista, Ruotsista, Suomesta, Latviasta, Hollannista, Turkista, Puolasta ja Irlannista Yleinen huoli yhteiskunnassa esillä pidettävien arvojen muutoksesta, perinteisten arvojen heikkenemisestä tai katoamisesta
ENIRDELM Antalya, Turkki 2012 Rehtorit muutosagentteina epävarman tulevaisuuden kohtaaminen Rehtoreiden ammatillinen kompetenssi mitä kaikkea se on ja sen pitää olla nyt ja tulevaisuudessa? Miten tarkastajajärjestelmä vaikuttaa rehtoreiden johtamisajatteluun? Visioita ja vertailua Euroopan maiden kesken rehtorin ja muiden koulun johtamiseen osallistuvien rooleista 6
ENIRDELM Portoroz, Slovenia 2013 Pääteema: sillan rakentaminen teorian ja käytännön välille Huoli jatkuvasti lisääntyvän tutkimustiedon käyttämättä jättämisestä koulun johtamisessa Opettajuuden raju muutos kaikkialla Länsimaissa Paine lisätä jatkuvasti erilaista mittaamista Poliittisen päätöksenteon unohdus: Hawthorne efekti = toiminnan vaikutus on aina moninaisempi ja laajempi kuin miten sitä voidaan mitata! 7
ENIRDELM Vantaa, Finland 2014 Pääteema: Enemmän luottamusta, vähemmän kontrollia vähemmän työtä? Huoli rehtoreiden työpanoksen karkaamisesta yhä enemmän hallinnon ja yhteistyötahojen palvelemiseen, pois oppilaitoksen arjesta Huoli erilaisten tarkastus-, raportointi- ja arviointijärjestelmien määrästä ja tehottomuudesta Jaetun johtajuuden merkityksen tutkiminen; ovatko opettajien ja rehtoreiden tulkinnat samansuuntaisia? 8
TUTKITTUA TIETOA VAI MUTUA? Rehtorin työtä on tutkittu 2000-luvulla erittäin paljon Väitöskirjojen tutkimusaiheet vaihtelevat opettajien kokemasta päätöksenteosta koulussa (Vulkko, 2001) monikulttuurisen koulun johtamisen (Kuukka, 2009) ja osaamisen johtamisen (Raasumaa, 2010) näkökulmien kautta aina yhtenäisen peruskoulun symbolifunktion tutkimiseen (Lahtero, 2011) ja rehtorin työn tulevaisuuden skenaarioihin vuonna 2020 (Kyllönen, 2011) OPH:n kansainvälinen rehtorikartoitus 2012 9
MIHIN REHTORIN AIKA MENEE? Aarne Mäkelän väitös 2007: Hallinto- ja talousjohtaminen 33 % Yhteistyöverkostojen johtaminen 31 % Henkilöstöjohtaminen 22 % Pedagoginen johtaminen 14 % Aatto Pennasen (2006) ja Teija Vuohijoen (2007) tutkimukset heidän väitöstöissään antavat hyvin samansuuntaiset tulokset 10
MITÄ REHTORIT PITÄVÄT TÄRKEÄNÄ? Vielä 2000-luvulle tultaessa rehtorit kokivat paremmin voivansa toimia pedagogisina johtajina. Heillä riitti myös enemmän aikaa kehittämis- ja arviointityöstä huolehtimiseen. Rehtorit toivovat voivansa paremmin huolehtia opettajien ja oppilaiden työn onnistumisen edellytyksistä. Rehtorit toivovat enemmän aikaa oppilashuollon vaativiin moniammatillisiin kohtaamisiin ja vanhempien kanssa tehtävään yhteistyöhön 11
TUTKITTUA TIETOA, VINKKEJÄ OECD:n TALIS-raportti 2013, julkaistu 2014 Jyväskylän yliopisto: Luokanopettajien ja rehtoreiden työhyvinvointi työyhteisön näkökulmasta. Jatta Savolainen, 2012 OPH: Opettajien työhyvinvointi Katsaus opettajien työhyvinvointitutkimuksiin 2004 2009. Laatija Jussi Onnismaa, HY/Palmenia Työterveyslaitoksen erilaiset tutkimukset, Jari Hakanen 12
MILLAINEN ON HYVÄ REHTORI? 1/3 1. Hän on kehittänyt itselleen kuuntelevan ja osallistuvan asenteen. 2. Hän poistaa epävakautta informaatiolla. 3. Hän rakentaa työryhmiä, työpareja ja verkostoja. 4. Hän odottaa itseohjautuvuuden lisääntyvän. 5. Hän vaalii uusien systeemien kehittymistä. 6. Hän vaalii vanhaa ja hoitaa uutta. (sov. Snyder, Acker-Hocevar & Snyder 2000) Lisäksi hyvä rehtori on arvojohtaja ja ylläpitää ja etsii merkityksiä muuttuvassa ympäristössä. 13
MILLAINEN ON HYVÄ REHTORI? 2/3 Hän 1. määrittelee tavoitteita ja niihin soveltuvia menettelytapoja 2. pitää huolta perusasioista: ops, opetus, arviointi ja ammatillinen kulttuuri 3. hoitaa pienet asiat ja suunnittelee samalla suuria ja alkaa myös toteuttaa niitä 4. ei sano: Kyllä se minulle käy, mutta kun 5. rekrytoi viisaasti 14
MILLAINEN ON HYVÄ REHTORI? 3/3 Hän 6. uskaltaa kohdata vastarintaa ja erilaisuutta 7. päättää, mitä hän ei aio tehdä 8. rakentaa yhteistyöverkostoja 9. jakaa vastuuta 10. ei etsi lopullista totuutta Sov. M. Fullan kirjassa Oppilaitoksen johtaminen 2002 (Hämäläinen, Taipale, Salonen, Nieminen & Ahonen) 15
KIITOS Jukka Ahonen Johdon kouluttaja, konsultti ja työnohjaaja (Erikoisalana oppilaitosjohtaminen) Mestariluokka OY Jukka.ahonen@mestariluokka.fi +358 50 5919665 www.mestariluokka.fi 16