Työn ja perheen yhteensovittamisen tukeminen ja kehittäminen



Samankaltaiset tiedostot
Asiantuntijapaja. Perheestä voimaa työhön työstä voimaa kotiin

PERHEYSTÄVÄLLINEN TYÖKULTTUURI TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA Projektin johtaja Tuula Piensoho HY, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2

Vanhempainvapaan joustomalli

Millainen on perheystävällinen työpaikka?

Perheen ja työn yhteensovitus

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011)

Case: Perheystävälliset käytännöt työpaikoilla. Projektipäällikkö Anna Kokko, Väestöliitto

KESKENERÄINEN, ei jatkettu valmistelua

Isän oma vapaa Palkansaajakeskusjärjestöjen info isyysvapaan pitenemisestä

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

ISIEN OIKEUDET PERHEVAPAISIIN. SAK:n tasa-arvoviikonloppu Katja Veirto

PERHEVAPAAT MITÄ ON VANHEMPIEN RATKAISUJEN TAKANA?


Vanhempien työajat ja lasten kanssa vietetty aika onko 24/7 yhteiskunta uhka vai mahdollisuus lapsiperheille?

Näin tutkittiin alle 50-vuotiasta vastaajaa. 75 % vastaajista oli miehiä vuotiaat. 25 % vastaajista oli naisia.

20-30-vuotiaat työelämästä

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää.

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Työn ja yksityiselämän tasapaino - ristiriitaa vai energiaa?

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä

Työstä poissaolot - perhevapaat. STTK:n luottamusmies seminaarin työpaja to klo Anja Lahermaa, lakimies, STTK

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos

Henkilöstöjohtaminen ja esimiestyö Innovatiiviset työajat ja työaika-autonomia (työ)hyvinvoinnin edistäjinä terveydenhuollossa

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta

Raha seuraa lasta. Monimuotoiset perheet -verkoston perhevapaamalli

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2008:1

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari

Työelämä Toimintaympäristön seuranta. Maija Lyly-Yrjänäinen, Päivi Järviniemi

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusselvitys

Henkilökuntaa rekrytoitaessa noudatetaan voimassa olevia sääntöjä ja määräyksiä pätevyysvaatimuksista ja kelpoisuusehdoista.

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi

TTK kouluttaa. / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut

Miten jaksamme työelämässä?

Aloitustilaisuus

Kun nuori tulee töihin

Jos ikä=15 64 Seuraavaksi kysyn työn ja perheen yhteensovittamisesta sekä lapsia ja muita läheisiä koskevista huolenpitovastuista.

Työolotutkimus Tiedotustilaisuus

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Raha seuraa lasta Monimuotoiset perheet -verkoston perhevapaamalli

Työhyvinvointikysely Henkilöstöpalvelut

Anna tutki: Naisen asema työelämässä

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Perhemyönteiset käytännöt kuntatyöpaikoilla 2016 kyselyn tulokset

Johtamisen kehittämisverkosto Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt

Well-being through work Hyvinvointia työstä. Finnish Institute of Occupational Health

Työkaarityökalulla tuloksia

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 30/ (8) Kaupunginhallitus Stj/

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Tietotekniikan palvelualan TES vs. laki

Kaupan alan esimiesten jaksamisbarometri. Kaupan alan esimiesten neuvottelujärjestö

Samapalkkaisuusohjelma Pelastustoimen naisverkosto Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)

Pidempiä työuria työkaarimallin avulla. Päivi Lanttola,VM Työelämän risteyksissä teematilaisuus ikäjohtamisesta työuran eri vaiheissa 30.1.

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

Positiivista puhetta isien perhevapaista. Turku

Toimihenkilöbarometri 2013

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät

Tasaarvosuunnittelu. kehittämisen työkaluna. Mari Kupiainen, Julia Evans, Kaisa Kauppinen

Perheen yhteistä aikaa etsimässä. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

HE 131/2009 vp. tulisi 36 arkipäivää eli noin kuusi viikkoa.

Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Opetusalan työolobarometri

Nuorten ja aikuisten ajankäyttö: arki ja vapaa-aika

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Suomalaisen työpolitiikan linja

Kuusi väitettä osaajien sitouttamisesta

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN

Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin , vastausprosentti noin 25 YTN-teemana

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

TYÖLLISTYMISEN SEURANTA -SELVITYSTEN TULOSTEN KOONTI ( )

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa

Minun työhyvinvointini

Työn ja perheen yhdistäminen silloin, kun perheessä on erityislapsi

Psykososiaalinen työkuormitus ja riskit opettajan työssä

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

Sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys

Transkriptio:

Työn ja perheen yhteensovittamisen tukeminen ja kehittäminen 5.4.2011 Tasa-arvoa erovanhemmuuteen isyys mahdollisuutena ja haasteena KT Tuula Piensoho Lahden ammattikorkeakoulu

Tänään käsittelemme Mistä työn ja perheen yhteensovittamisessa on kyse? Työn ja perheen yhteensovittamisen eri kentät Miten eri toimintaympäristöt/toimijat voivat auttaa yksilöä työn ja perheen tasapainon rakentamisessa? Miten MINÄ voin tukea asiakasta työn ja perheen/muun elämän yhteensovittamisessa?

Työn ja perheen yhteensovittamisessa on kyse Eri elämänalueiden (työ, perhe, muu elämä) tasapainon ja yksilön elämänhallinnan rakentamisesta ja Yksilöiden, perheiden, organisaatioiden, työpaikkojen ja koko yhteiskunnan hyvinvoinnista

Työn ja perheen/muun elämän yhteensovittaminen - tavoitteena tasapaino ja elämänhallinta TYÖ OPINNOT/HARRASTUKSET PERHE MINÄ ITSE mukailtu Ruuska 2003

Tosiasia on, että työssäkäyvästä työvoimasta n. 80 prosenttia on perheellisiä naisia ja miehiä työelämän tulosvaatimukset ovat korostuneet ihmiset ovat entistä sitoutuneempia työhönsä työelämän joustot eivät toimi toivotulla tavalla pienten lasten isät tekevät töitä erityisen paljon, tekevät ylitöitä keskimääräisesti enemmän kuin ei-perheelliset molemmat sukupuolet tekevät Suomessa pääsääntöisesti kokopäivätyötä (kahden ansaitsijan malli), naiset tekevät enemmän osa-aikatöitä ja pätkätöitä kuin miehet perhepoliittisia etuuksia käyttävät pääosin naiset. Työn ja perheen yhteensovittaminen on jäänyt suuressa määrin naisten vastuulle. Naiset myös huolehtivat miehiä useammin ikääntyvistä vanhemmista ja sukulaisista (Salmi et al. 2004) toisaalta EU-maihin verrattaessa suomalaiset miehet käyttävät vanhempainvapaita kolmanneksi eniten (n. 65 prosenttia), ruotsalaiset miehet eniten, lähes 70 prosenttia (EK:n tilasto)

miesten isyys- ja vanhempainvapaiden käyttöön liittyy työpaikoilla edelleen ennakkoluuloja kiireen lisääntyminen, työolobarometrin mukaan palkansaajista 57 % pitää työtä henkisesti rasittavana ja 38 % fyysisesti rasittavana palkansaajista lähes 50 % tekee ylitöitä, osan palkattomana lasten ja nuorten turvattomuus ja suoranainen pahoinvointi on tilastojen mukaan lisääntynyt työntekijöiden työssä jaksamisen ongelmat lisääntyneet; ns. ruuhkavuosien aikana luodaan työuraa, perheessä on pieniä lapsia jne. Työuran loppuvaiheessa taas hoidetaan omia vanhempia, sukulaisia, huolehditaan lastenlapsista naisten rooli on muuttunut työkeskeisempään ja miesten rooli perhekeskeisempään, mutta viimeksi mainittu tapahtuu hitaammin (Jallinoja 2000)

Ihmisten arvot ja arvostukset TYÖELÄMÄ & TYÖPOLITIIKKA Muuttuvat työaikajärjestelyt joustavat työajat lyhyemmät työsajat TYÖ osa-aikatyö Muuttuvat työsuhteen ehdot & työllistymisen eri vaihtoehdot PERHE paikalliset sopimukset SUKUPUOLEN RAKENTUMINEN & TASA-ARVOPOLITIIKKA PERHE-ELÄMÄ& SOSIAALIPOLITIIKKA Pienten lasten hoito äitiys- ja isyysvapaa vanhempainvapaa päivähoito sairaan lapsen hoito Hoitojärjestemät iltapäivähoito koululaisille sairaat, vammaiset ikääntyvät naisten asema työmarkkinoilla miesten asema perheessä Globaali ja lokaali toimintaympäristö Työn ja perheen yhteensovittamisen kentät (Salmi 2004, Moisio & Huuhtanen 2007)

Miten eri toimintaympäristöt/toimijat voivat auttaa tasapainon rakentamisessa? Yhteiskunta -lainsäädäntö - asenteet, arvot Työ Perheystävällinen työkulttuuri: -työajan joustot, työaika-autonomia -esimiestyö -selkeät pelisäännöt -työkavereiden tuki ja kannustus Perhe -tasa-arvoinen kumppanuus Isä ei ole enää äidin apulainen -kaikkien tarpeet ja toiveet tulevat huomioiduksi Turboajan tilalle arkista yhdessäoloa (Jari Sinkkonen) -Joustot puolin ja toisin Minä itse -pidän huolta itsestäni -joustan, mutta en yksipuolisesti -osaan asettaa rajat -ajanhallintaosaaminen kunniaan!

Miten tukea miehiä työn ja perheen yhteensovittamisessa? Yksi esimerkki Vanhempainvapaa entistä pidemmäksi (työryhmän esitykset 2011) malli (A) perustuu nykymalliin, jossa isän pitämää vapaata pidennettäisiin. B-mallissa pidennettäisiin sekä isän vapaata että vanhempien yhteisesti jakamaa vapaata. C-mallissa vapaa on jaettu kolmeen yhtä pitkään jaksoon (ns. 6+6+6 malli), joista yksi kuuluu äidille, yksi isälle ja kolmannen käytöstä vanhemmat päättävät keskenään. työryhmästä löytyi laajaa kannatusta A-mallin toteuttamiselle jo seuraavalla hallituskaudella. Mallin toteuttaminen ei sulje pois etenemistä edelleen joko B- tai C-mallin suuntaan. B ja C ovat kuitenkin toisilleen vaihtoehtoisia.

kahden jälkimmäisen mallin kustannukset ovat huomattavasti ensimmäistä mallia suuremmat. Jos 73 prosenttia isistä käyttäisi vapaan pidennykset, A-malli nostaisi kustannuksia 79 miljoonaa euroa vuodessa, B-malli 327 miljoonaa euroa vuodessa ja C-malli 478 miljoonaa euroa vuodessa. työryhmä ei päässyt yksimielisyyteen vanhempainvapaiden rahoituksen kehittämisestä. Osa toivoi valtion rahoitusosuuden kasvattamista, osa pitäytyisi nykyisissä valtion, työnantajien ja työntekijöiden rahoitusosuuksissa. Rahoituksen kehittäminen onnistuu nykyisen sairausvakuutusjärjestelmän puitteissa eikä erillinen vanhempainvakuutus ole välttämätön tavoitteiden toteuttamiseksi. työryhmä esitti kolme vaihtoehtoa työehtosopimuksista aiheutuvien vanhempainvapaiden suorien kustannusten eli vapaan ajalta maksetun palkan korvaamiseksi työnantajille. Ensimmäinen malli perustuu korotetun äitiysrahan maksukauden pidentämiseen nykyisestä 56 arkipäivästä 72 arkipäivään. Toinen malli perustuu äitiysrahan korvaustason nostamiseen nykyisestä 90 prosentista 100 prosenttiin. Kolmas malli perustuu tilapäisen hoitovapaan eli sairaan lapsen hoitamiseen käytetyn vapaan kustannusten korvaamiseen.

Miten MINÄ voin tukea asiakasta työn ja perheen/muun elämän yhteensovittamisessa? Missä tilanteissa ja miten voin ottaa työn ja perheen yhteensovittamisen asioita esille työssäni? Millaisia esteitä tulen kohtaamaan? Millaisia resursseja tarvitsen asian eteenpäin viemiseksi? Millaista tukea tarvitsen tähän esimieheltä, kolleegoilta?

LOPUKSI Työn ja perheen yhteensovittamisen keveys syntyy yksilöiden, perheiden ja yhteiskunnan eri toimijoiden onnistuneesta yhteispelistä

LIITE /KOKEILTAVAKSI Työkaluja työn ja perheen tasapainon rakentamistyöhön Tulevaisuuden muistelu menetelmä (mukaellen) Mieti ensin Mitkä asiat huolestuttavat Sinua omassa työn ja perheen yhteensovittamisessa/tasapainossa? Mieti tämän jälkeen Vuosi on kulunut ja asiat ovat nyt hyvin Miten tämä on mahdollista? Mistä olet saanut tukea? Mitä itse teit myönteisen kehityksen hyväksi? Mistä olit eniten huolissasi vuosi sitten? Miten sait huolen vähenemään?

Onko Sinulla aikaa viikoittain seuraaviin toimiin? Täysin riittävästi Riittävästi Kohtuullisesti Siinä ja siinä Täysin riittämättö mästi perhe muut ihmissuhteet uni työ liikunta harrastukset joutenolo nauttiminen (mukaeltu Jaari 2007)

Oman ajankäytön nelikenttä KIIREELLISTÄ EI KIIREELLISTÄ TÄRKEÄÄ EI TÄRKEÄÄ

Kirjallisuutta Hartikainen, A. 2010. Työn ja perheen yhteensovittamisesta yhteensopivuuteen? Tutkimus työn ja perheen myönteisestä vuorovaikutuksesta. Työelämän tutkimus 3/2010. s. 291-298. Kempe, J. & Kivimäki, R. & Otonkorpi Lehtoranta, K. 2008. Työn ja perheen yhteensovittamisen kehittäminen työpaikoilla. Enemmän joustoa yrityksiin. Työraportti 81/2008. Tampereen yliopisto. Työelämän tutkimuskeskus. Kinnunen, U., Feldt, T. & Mauno, S. (toim.) 2005. Työ leipälajina. Työhyvinvoinnin psykologiset perusteet. PS -kustannus. Keuruu. Kivimäki, R. & Otonkorpi - Lehtoranta, K. 2003. Pomot ja perheet. Työelämä ja perheiden hyvinvointi. Edita. Helsinki. Opportunities to reconcile family and work. Publications of the Ministry of Social Affairs and Health 2007:16. Helsinki. Moisio, E. & Huuhtanen, H. 2007. Arki hallussa? Suomalaisten asiantuntijoiden näkemyksiä työstä, perheestä ja vapaa-ajasta vuonna 2015. Delfoi-paneelin tuloksia. Työ ja ihminen tutkimusraportti 31. Työterveyslaitos. Piensoho, T. 2006. Perheestä voimaa työhön työstä voimaa kotiin. Oppimisverkostot työn ja perheen tasapainon rakentajina hankkeen julkaisuja 1/2006. HY, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia. Yliopistopaino. Helsinki. Castrén, A-M. (toim.) 2007.Työn ja perheen tasapaino: sääntelyä, tutkimusta ja kehittämistä. Oppimisverkostot työn ja perheen tasapainon rakentajina hankkeen julkaisuja. 1/2007. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia. Yliopistopaino. Helsinki. Piensoho, T., Hakulinen, H., Räty, M. 2007. Arki tasapainoon. Työn ja perheen yhteensovittamisen malleja, tuotteita ja käytäntöjä. Oppimisverkostot työn ja perheen tasapainon rakentajina hankkeen julkaisuja 3/2007. HY, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia. Yliopistopaino. Helsinki.

Piensoho, T. & Känsälä, M. (toim.) 2008. Kohti perheystävällistä työkulttuuria. Kahdentoista työpaikan työn ja perheen yhteensovittamisen hyvät käytännöt. Oppimisverkostot t yön ja perheen tasapainon rakentajina hankkeen julkaisuja 1/2008. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia. Yliopistopaino. Helsinki. Salmi, M. & Lammi Taskula, J. (toim.) 2004. Puhelin, mummo vai joustava työaika? Stakes. Savolainen et al. 2004. Elämän kirjoa työpaikoille. Stakes. Tasa-arvo monimuotoisissa työyhteisöissä. 2007. Monikko-hanke. Espoo Turpeinen, M. & Toivanen, M. 2008. Perhe työssä, työ perheessä. Monikko-hanke 2008, Espoo. Työ ja ihminen. 2005. Työ, perhe ja elämän moninaisuus 2/2005. Aikakauskirja 19. vuosikerta. Työterveyslaitos. Vanhempainvapaatyöryhmän muistio 2011. STM