Vanhempainvapaan joustomalli

Transkriptio

1 Vanhempainvapaan joustomalli Väestöliiton ehdotus perhevapaajärjestelmään Vanhempainvapaan kokonaiskesto: Yhteensä 16 kk. Tämä koostuu: Äidin osuudesta: - ennen lapsen syntymää 1 kk - lapsen syntymän jälkeen 3 kk äitiysvapaata. Jaettavasta osuudesta: - vanhempainvapaa, jonka vanhemmat voivat jakaa haluamallaan tavalla, myös osa-aikaisena. Tämän jakson kokonaiskesto 9 kk. Isän osuudesta: - isälle (tai toiselle huoltajalle/aikuiselle): varataan lisäksi 3 kk vapaata, josta osan voi halutessaan pitää heti äidin ja vauvan kotiuduttua. - isä voi pitää osuutensa milloin tahansa ennen kuin lapsi täyttää 3 vuotta, myös yhtä aikaa äidin pitämän vapaan kanssa. VÄESTÖLIITTO Marraskuu

2 Vrt. nykyinen vanhempainvapaajärjestelmä (2010) Äidille on varattu: 105 arkipäivää (= n. 4 kk, josta ennen synnytystä 1 kk). Vanhempien jaettavaa vapaajaksoa on: 158 arkipäivää (hieman yli 6 kk). Isälle on nykyjärjestelmässä: 1-18 arkipäivää (3 viikkoa). - isä on isyysvapaalla samaan aikaan, kun äiti on äitiys- tai vanhempainvapaalla - nykyjärjestelmässä on lisäksi isän bonusvapaa: 1-24 arkipäivää (max. 4 viikkoa), johon isä on oikeutettu, jos hän käyttää vanhempainvapaan kaksi viimeistä viikkoa. Yhteensä tätä 6 viikon jaksoa kutsutaan laissa isäkuukaudeksi Nykyinen vanhempainvapaiden kokonaiskesto yhteensä: noin 12 kk VÄESTÖLIITTO Marraskuu

3 Nykyinen järjestelmä Äitiysvapaa n. 4 kk, josta ennen synnytystä 1 kk Isyysvapaa synnytyksen yhteydessä 1-18 päivää Vanhempainvapaa n. 6 kk (isä tai äiti voi pitää) Isäbonus päivää, jonka voi pitää ennen kuin lapsi on 1,5- vuotias Vanhempainvapaat päättyvät kun lapsi on noin 10,5 kk (jos isä käyttää bonuskuukauden) Uusi järjestelmä Äidille korvamerkitty vapaa 4 kk, josta ennen synnytystä 1 kk Isälle korvamerkitty osuus yhteensä 3 kk, josta voi pitää esim. 1 kk lapsen syntymän yhteydessä Vanhempien vapaasti jaettava osuus 9 kk Isä voi pitää korvamerkittyä osuuttaan (yhteensä 3 kk) vapaasti valinnan mukaan ennen kuin lapsi täyttää 3 vuotta Vanhempainvapaat päättyvät kun lapsi on noin14 kk (jos äiti ja isä käyttävät kaikki vapaajaksonsa välittömästi lapsen syntymän jälkeen, ja isä on pitänyt 1 kk lapsen syntymän yhteydessä) VÄESTÖLIITTO Marraskuu

4 Perusteluja uudistukselle: kun vanhempainvapaan kokonaiskesto pitenee 16 kk:n pituiseksi, voivat vanhemmat hoitaa lasta kotona vanhempainvapaalla siihen asti kunnes lapsi on yli 1-vuotias. (Huom. Muissa Pohjoismaissa vanhempainvapaan kesto on ulottunut jo pitkään yli lapsen ensimmäisen ikävuoden). kun äidille on osoitettu vapaasta oma jakso, voi äiti valmistautua raskauden loppuvaiheessa lapsen syntymään, toipua synnytyksestä ja keskittyä vauvan imetykseen. isälle korvamerkityn osuuden pidentäminen 3 kk:n pituiseksi antaa isälle aiempaa paremmat mahdollisuudet hoitaa omaa lastaan kotona. sekä äidille että isälle korvamerkitty osuus on perusteltavissa muista maista saaduilla hyvillä kokemuksilla ja tilastoilla. joustavuutta ja valinnanvapautta lisäämällä vältetään nykyjärjestelmän jäykkyyden aiheuttamia ongelmia (esim. isäkuukauden sijoittaminen välittömästi vanhempainvapaan jälkeen). vanhemmat toivovat lisää joustoja työelämään perheen hyväksi (ks. Perhebarometri 2010, Väestöliitto). VÄESTÖLIITTO Marraskuu

5 Joustomalli antaa mahdollisuuden: - hoitaa lasta kotona vanhempainvapaalla yli 1-vuotiaaksi. - isälle käyttää korvamerkityn osuutensa aiempaa vapaammin työtilanteen tai perhetilanteen tms. mukaan, myös yhtä aikaa äidin kanssa. - isälle käyttää korvamerkityn osuutensa siihen saakka, kun lapsi täyttää kolme vuotta. - toiselle vanhemmista käyttää kotihoidontukea, vaikka osa isyysvapaasta olisi vielä käyttämättä. - ulottaa vanhempainvapaat koskemaan myös muita perhetilanteita kuin perinteistä ydinperhettä kuten adoptio-perheitä, samaa sukupuolta olevien perheitä, yksinhuoltajaperheitä ym. VÄESTÖLIITTO Marraskuu

6 Joustomallissa esimerkiksi: - välittömästi vanhempainvapaan jälkeen voi vanhempi (useimmiten äiti) saada kotihoidontukea, mutta isä ei kuitenkaan menetä käyttämätöntä isyysvapaataan. - etävanhemmalla on myös oikeus vanhempainvapaisiin. - yksinhuoltaja voisi käyttää koko vapaan itse (tai tarvittaessa osan siitä voisi käyttää esimerkiksi lapsen isovanhempi). - isyys- ja vanhempainvapaaosuuden voisi biologisen isän sijaan sovitusti käyttää muukin lähiomainen, kuten lapsen toinen huoltaja tai isovanhempi. - samaa sukupuolta olevien parien perheissä oikeus koskee: joko lapsen kanssa samassa taloudessa asuvaa huoltajaa tai sovitusti lapsen biologista isää. - monikkoperheissä vanhempainvapaan kestoa pidennettäisiin. VÄESTÖLIITTO Marraskuu

7 Kokemukset muista maista: Kokemukset muiden maiden perhevapaista (esim. Ruotsi, Saksa, Islanti, UK) osoittavat: - isille perhevapaista varatut kiintiöt lisäävät isien osallistumista pienten lasten hoitoon - isät eivät käytä oikeuttaan isyys-, vanhempain- ja hoitovapaisiin, jos: 1) isän osuuden käyttöaikaa rajataan tiukasti 2) isän vapaiden käytölle asetetaan erilaisia ehtoja (esim. äiti ei saa pitää vapaajaksoa yhtä aikaa) 3) vapaiden taloudellinen kompensointi on vähäistä tai sitä ei ole lainkaan. Esimerkiksi: - Saksassa 14 kk:n vapaasta isille varattu 2 kk:n vapaajakso on osoittautunut suosituksi: isyysvapaita käyttävien isien osuus on noussut 3 prosentista noin 20 prosenttiin kolmen viime vuoden aikana. -Ruotsissa isille on kiintiöity 2 kk (yhteensä 16 kk:n vapaasta): isät käyttävät viidenneksen vanhempainvapaista. - Islannissa isälle on kiintiöity 3 kk (yhteensä 9 kk:n vapaasta); isät käyttävät kolmanneksen vanhempainvapaista. VÄESTÖLIITTO Marraskuu

8 Työnantajakustannusten tasaaminen Vanhemmuudesta työnantajalle aiheutuvat suorat ja välilliset kustannukset kohdistuvat tällä hetkellä voittopuolisesti naisvaltaisille aloille. Kustannusten nykyistä tasapuolisempi jakaminen on keskeinen tavoite vanhempainvapaajärjestelmän uudistamisessa ja naisten työmarkkina-aseman parantamisessa. Työnantajille aiheutuu perhevapaista kustannuksia mm. - äitiysvapaan ajalta maksettavasta palkasta - sairastuneen lapsen hoidon ajalta maksettavasta palkasta (tilapäinen hoitovapaa) - vuosilomakorvauksista - sijaisen palkkaamisesta. KELA korvaa vain osan äitiysvapaan ajalta maksettavista palkkakuluista sekä vuosilomakulut. Kustannukset jakautuvat tasaisemmin, jos - isät käyttävät nykyistä useammin mahdollisuuttaan pitää vanhempainvapaata - tilapäisen hoitovapaan pitämisestä aiheutuvia kustannuksia korvattaisiin työnantajille (nyt ei korvata lainkaan) - myös ei-työvoimavaltaiset alat osallistuvat enemmän kustannusten jakamiseen. Ruotsissa on käytössä nk. vanhempainvakuutusjärjestelmä, jossa vanhempainvapaista sekä tilapäisestä hoitovapaasta aiheutuvat kustannukset korvataan työnantajille erillisestä kassasta: erillinen vakuutus lisää läpinäkyvyyttä, ja järjestelmän kehittäminen on myöhemmin helpompaa (esim. korvaustasojen nostaminen tai rahoituspohjan uudistaminen). VÄESTÖLIITTO Marraskuu

9 Taustatietoa - Vanhempainpäivärahoista n. 90 % maksetaan äideille - Vuonna 2009 äitiys-, isyys- tai vanhempainpäivärahaa sai: äitiä isää Isien määrä kasvoi 5,6 % edellisvuodesta - Lähes kaikki isät käyttävät isyysvapaan, joka ajoittuu lähelle lapsen syntymää - Osittaisen vanhempainrahan käyttö (yhdistämällä osa-aikatyötä ja osaaikaista vanhempainvapaata) on ollut vähäistä: alle 100 taloutta. Lähde: Kelan perhe-etuustilasto Vanhemmat toivovat enemmän joustavia ja osa-aikaisia mahdollisuuksia yhdistää pienten lasten hoito ja työssä käynti. Lähde: Väestöliiton Perhebarometri VÄESTÖLIITTO Marraskuu