PERHEYSTÄVÄLLINEN TYÖKULTTUURI TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA Projektin johtaja Tuula Piensoho HY, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia

Transkriptio

1 PERHEYSTÄVÄLLINEN TYÖKULTTUURI TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA Projektin johtaja Tuula Piensoho HY, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia

2 Esityksen tavoite kertoa Oppimisverkostot työn ja perheen tasapainon rakentajina hankkeen kahdellatoista työpaikalla tehdystä perheystävällisyyttä edistävästä kehittämistyöstä sekä kehittämistyön tuloksista kannustaa työpaikkoja perheystävällisten käytäntöjen kehittämistyöhön

3 Esityksen kulku lyhyesti hankkeesta ja verkostoista perheystävällinen työpaikka & -kulttuuri kahdentoista työpaikan kehittämistyö perheystävällisen työkulttuurin voimavarat lähteet ja kirjallisuus

4 OPPIMISVERKOSTOT TYÖN JA PERHEEN TASAPAINON RAKENTAJINA ( ) Rahoittajat: STM ja ESR/EQUAL Vastuutaho: HY, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Kehittämiskumppanit: Laurea-amk, Järvenpää, Yrittäjänaisten Keskusliitto ry, Ensi- ja turvakotien liitto ry. Tutkimus- ja kehittämishanke, joka edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa, hyvinvointia ja perheystävällisyyttä yhteiskunnan eri tasoilla: yksilötasolla, perheessä, työpaikoilla ja koko yhteiskunnassa rakentaa yhteistyö- ja oppimisverkostoja, joissa eri toimijat voivat työskennellä yhdessä työn ja perheen yhteensovittamisen kysymyksissä tuo kansainvälisen yhteistyön kokemukset ja toimintatavat yhteiseksi hyödyksi

5 Hankkeen kansallisten oppimisverkostojen tavoitteet Työpaikkojen oppimisverkosto Kohti perheystävällistä työkulttuuria - kehittää esimiestyötä sekä kehittää, kokeilla ja parantaa työpaikkojen työkäytäntöjä ja malleja perheystävälliseen suuntaan Tukiverkostojen oppimisverkosto Perheen tukiverkostojen kehittäminen - kehittää, luo perheiden tukiverkostoja ja -palveluja (mm. Nummenharjun alueellinen kehittäminen, Mäntsälän perhetyön kehittäminen ja Punavuoren alueenn yrittäjyyden kehittäminen, isäverkostot) Työn ja perheen tutkimuksen oppimisverkosto - kytkee työ-perhe tematiikkaan liittyvän tutkimuksen kiinteäksi osaksi kehittämistyötä (tilaustutkimukset, asiantuntijoiden omat tutkimukset)

6 Kohti perheystävällistä työkulttuuria verkoston työpaikoilla kehitettiin ja kokeiltiin uudenlaisia/jo käytössä olevia malleja työn ja perheen yhteensovittamiseen työpaikoilla. edistettiin työntekijöiden hyvinvointia ja organisaation menestystä tukevan työkulttuurin syntyä uudistettiin organisaatiokulttuuria perheystävälliseen suuntaan kehitettiin esimiestyötä huomioimaan työn ja perheen problematiikkaa työpaikoilla rakennettiin verkostoja eri toimialoja edustavien työpaikkojen välille

7 Kehittämistyöhön osallistuivat seuraavat työpaikat Fujitsu Services Oy, Helsinki HUSLAB, Helsinki Jokiniemen päiväkoti, Vantaa Ruokakesko Oy, Helsinki Kielotien hammaslääkäriasema Oy, Vantaa K Rauta 75 Oy, Vantaa Kössi-säätiö, Hämeenlinna Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT, Jokioinen Päiväkoti Villivarsa, Espoo Ruokopillin päiväkoti, Vantaa Ulkoasiainministeriö, Helsinki Uudenmaan Erityispalvelut -kuntayhtymä, Lilliputti, Vihti

8 Perheystävällinen työpaikka ja -kulttuuri Mitä perheystävällisyydellä tarkoitetaan? - on kontekstisidonnainen ilmiö; merkitsee jotain jossakin tietyssä ympäristössä - keskiössä ihmisen elämänkokonaisuuden ts. elämän eri osa-alueiden merkityksen ja tasapainon ymmärtäminen; työntekijä on kokonainen ihminen ei pelkästään työntekijä - perheystävällisyyden ilmenemismuotoja on mahdollista tarkastella yhteiskunnan eri tasojen ilmiönä - työelämässä se voi tarkoittaa esimerkiksi perheystävällistä henkilöstöpolitiikkaa - käytännössä perheystävällisyys näkyy eri asteisessa päätöksenteossa, toiminnassa

9 Millainen on perheystävällinen työpaikka? (Piensoho 2006) Johtaminen - työnantaja on kiinnostunut työtekijän hyvinvoinnista ja hänen perheestään - erilaisten perheiden/yksilöiden erilaiset tarpeet otetaan työpaikalla huomioon mm. työvuoroja suunniteltaessa - työntekijällä on mahdollisuus hoitaa kotona sairasta lasta tai muita perheenjäseniä (ja ilman huonoa omaatuntoa) - johto toimii esimerkkinä työn ja perheen yhteensovittamisessa - työntekijöiden on helppo lähestyä esimiestä myös yksityisasioissa Työura - perhe ei ole urakehityksen este - molemmilla sukupuolilla on samat mahdollisuudet edetä - työntekijä voi käyttää lakisääteisiä perhepoliittisia oikeuksiaan Työaika ja -joustot - työpaikka joustaa työajoissa ja muodoissa - työntekijällä on mahdollisuus inhimillisiin työaikoihin - työntekijällä on mahdollisuus vapaisiin viikonloppuihin, juhlapyhiin ja yhteisiin lomiin Muuta huomioitavaa - lapsista puhutaan ja lapset myös näkyvät työpaikalla - työpaikka järjestää yhteisiä tapahtumia ja illanviettoja myös työntekijöiden perheille - työntekijällä on mahdollisuus pitää työ ja perhe erillään toisistaan

10 Perheystävällinen työpaikka (Lammi-Taskula 2006) Tarpeeksi työntekijöitä suhteessa työmäärään Vakinaiset työsuhteet Oikeudenmukaisuus Luottamus Työnkierto, moniosaaminen Toimivat sijaisjärjestelyt Joustavat työajat Ei (liikaa) ylitöitä Ei (liikaa) matkoja Ei (liikaa) iltatilaisuuksia Perhetilanteiden huomioon ottaminen työjärjestelyissä Yhteydenpito perheeseen mahdollista työpäivän aikana Perhe on voimavara eikä rasite

11 Perheystävällisen työkulttuurin ilmenemistasot mukaeltu Kinnunen & Mauno 2005; Mauno 2005 Artefaktit näkyvä, mutta ei aina tulkittavissa oleva Lait, asetukset, jotka ohjaavat työn ja perheen yhteensovittamista: äitiys- ja isyysvapaat, vanhempainvapaat, työaikalait ja sopimukset jne. Julkituodut arvot selvempi tiedostamisen taso Perusoletukset näkymätön, alitajuinen Henkilöstöstrategia ja politiikka: työaikaan ja joustoihin liittyvät kirjaukset, miten suhtaudutaan vapaisiin, tasa-arvoa kaikille vai tietyille ryhmille, miten perhe näkyy työpaikalla, mistä asioista puhutaan kehityskeskusteluissa Miehet käytävät vanhempainvapaita, esimiehet toimivat malleina käyttämällä vapaita, olemalla poissa töistä lasten sairastellessa jne.

12 Työn ja perheen yhteensovittamista tukevia käytäntöjä työpaikoilla Työpaikkojen perheystävällisiä järjestelyjä ja tukitoimia on perinteisesti luokiteltu seuraavasti: Joustavat työjärjestelyt eli työn ja työajan organisointi: erilaiset työaikamallit, työn jakaminen, etätyö Vapaajärjestelyt: esimerkiksi perhevapaat Muut hoivaetuudet tai järjestelyt: koululaisten iltapäivähoito, vanhustenhoito, vammaispalvelut, palvelusetelit Yhteensovittamista tukevat muut järjestelyt: informaation jakaminen, neuvonta ja koulutus (Kivimäki & Otonkorpi - Lehtoranta 2003)

13 Kehittämisprosessi eteni vuosina seuraavaan tapaan Kevät 2005 Työpaikkojen alkukyselyt I oppimisverkostopäivä Syksy 2005 Kehittämistehtävän valinta ja kehittämistyön aloittaminen työpaikoilla Organisaatiokohtainen konsultointi 8 krt/työpaikka II ja III oppimisverkostopäivä Kehittämistöiden esittelyä Työ-perhe -käytänteiden levittäminen työpaikoilla Työpaikan kirjatut pelisäännöt ja arkitoiminta Syksy 2007 eteenpäin Työn ja perheen yhteensovittaminen Oppimisverkostotapaamiset Alaistaidot ja yhteistyö Käytäntöjen pysyvyyden turvaaminen ja kehittäminen ko. työpaikoilla ja levittäminen muualla Perheystävällinen työkulttuuri ja - esimiestyö Työaikajärjestelyt ja - joustot Perhe, perheen vaiheet ja kriisit Kevät 2007 Kevät 2006 Kehittämistyö jatkuu työpaikoilla Tilaustutkimukset Konsultointia IV ja V oppimisverkostopäivä Syksy 2006 Kehittämistyö jatkuu työpaikoilla Tilaustutkimukset Konsultointia Havainnointia ja arviointia, haastattelut VI ja VII oppimisverkostopäivä Kehittämistyö jatkuu Työpaikkojen kehittämistöiden raportointi, arviointia Työpaikkojen loppukyselyt VIII ja IX oppimisverkostopäivä

14 Kehittämistyön aloittaminen työpaikoilla Työpaikkojen alkukysely & tutkimus Alkukyselyn avulla selvitettiin työpaikkojen henkilöstön näkemyksiä työn ja perheen yhteensovittamisen kysymyksistä oman työn ja elämäntilanteen, työyhteisön sekä koko organisaation tasolla. Alkukysely antoi hyvin myönteisen kuvan ko. työpaikkojen tilanteesta. Kehitettävää kuitenkin löytyi työpaikoilta mm. seuraavissa kohdin (kyselyn väittämät, ka alle 3, skaala 1-5). Perheystävällisyyden edistäminen on kirjattu organisaatiomme henkilöstöpolitiikkaan ja -strategiaan. Organisaatiomme ylin johto edistää omalla toiminnallaan työn ja perhe-elämän yhteensovittamista. Meillä tiedotetaan riittävästi työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen järjestelyistä ja tukipalveluista. Organisaatiomme rakentaa aktiivisesti uudenlaisia tukiverkostoja henkilöstölle ja heidän perheilleen. Myös työaikajoustoihin liittyi kehittämistarpeita.

15 Mitä asioita lähdettiin työpaikoilla kehittämään? Etätyön kehittäminen Kehittämiskohteena: Etätyösopimukset ja ohjeet, etätyön käytännöt ja pelisäännöt Työvuorosuunnittelu ja työaikajoustot Kehittämiskohteena: Vuorotyöhön liittyvän työvuorojärjestelmän kehittäminen, joustojen pelisäännöt ja niiden kirjaaminen

16 Työn ja perheen yhteensovittamisen pelisäännöistä sopiminen ja kirjaaminen Kehittämiskohteena: Kartoittaa, tehdä näkyväksi ja kirjata työpaikan työn ja perheen yhteensovittamisen käytännöt ja sopimukset henkilöstöpolitiikkaan, perehdytysohjeisiin yms. Oman henkilöstön jaksaminen Kehittämiskohteena: Haasteellista asiakastyötä tekevän henkilöstön omaa työn ja perheen yhteensovittamista edistävien toimenpiteiden kehittäminen

17 Millaisia tuloksia kehittämistyössä saatiin aikaan? Etätyön kehittäminen - etätyön pelisäännöistä on sovittu - on tehty etätyöohjeistukset sekä esimiehille että etätyötä tekeville henkilöille - etätyösopimusmallit on valmiina - etätyön pilottikokeiluja on tehty kehittämistyön tukena Työvuorosuunnittelun kehittäminen - on tehty erilaisia työvuoro- ja työaikakokeiluja - työvuorosuunnittelun pelisäännöistä on sovittu - pelisäännöt on kirjattu ylös Työn ja perheen yhteensovittamisen pelisäännöistä sopiminen ja kirjaaminen - on saatu valmiiksi mm. perehdytyskansiot työntekijöille ja esimiehille - on valmisteltu muita tietopaketteja työajan joustoista ja perhevapaista - hyvät perhekäytännöt on kirjattu henkilöstöpolitiikan ohjeisiin

18 Yhteisöllisyyden kehittäminen - on järjestetty hyvinvointi-, perhe- ja virkistäytymispäiviä työntekijöille ja heidän perheilleen Keskustelukulttuurin kehittäminen - työpaikoilla on järjestetty teemaan liittyviä info- ja keskustelutilaisuuksia ja foorumeja - kehityskeskusteluissa on mahdollista käsitellä myös työn ja muun elämän yhteensovittamisen kysymyksiä - palaverikäytäntöjä on saatu säännöllisiksi ja toimiviksi - keskustelukulttuuri on tullut avoimemmaksi ja perheelämän kysymyksistä on luontevaa puhua työpaikalla - aiheeseen liittyvä tiedottaminen on lisääntynyt Tapahtumia ja koulutusta - on järjestetty valokuvanäyttely työntekijöiden perheelämästä - Isät työpaikan voimavarana kokeilu on yhdistänyt työpaikan isiä ja perheitä työajan ulkopuolella - Työn ja perheen yhteensovittamisen muutosagentti - koulutusohjelman kehittämistyöt ovat osa kehittämistä

19 Selvitykset ja pienimuotoiset tilaustutkimukset - viiden opiskelijan tekemät tilaustutkimukset ovat liittyneet kiinteästi työpaikkojen kehittämistyöhön - erilaisia kyselyjä kuten palvelukartoituksia on tehty osana työpaikan kehittämistyötä Oman henkilöstön jaksamisen tukeminen - voimavarasuunnitelmat työyhteisölle ja yksittäiselle työntekijälle ovat valmistuneet osana kehittämistyötä Asenteet, arvostaminen - on opittu arvostamaan omaa työpaikkaa ja esimerkiksi sen tarjoamia työaikajoustoja - esimiesten ymmärrys on lisääntynyt työn ja perheen yhteensovittamisen kysymyksissä - henkilöstön asenteissa on tapahtunut muutosta esim. työvuorosuunnitteluun ja joustoihin liittyen - perheystävällisyyden näkökulma on juurtunut yritykseen

20 Kehittämistyön tulosten arviointia Työpaikkojen loppukysely Työpaikkojen tulokset joko säilyvät samanlaisina tai paranivat. Erityisesti kehitystä oli tapahtunut jo aiemmin mainituissa omaan organisaatioon ja esimiestyöhön liittyvissä kohdissa (kaikissa yli 0.5:llä) Perheystävällisyyden edistäminen on kirjattu organisaatiomme henkilöstöpolitiikkaan ja -strategiaan. Organisaatiomme ylin johto edistää omalla toiminnallaan työn ja perhe-elämän yhteensovittamista. Meillä tiedotetaan riittävästi työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen järjestelyistä ja tukipalveluista. Organisaatiomme rakentaa aktiivisesti uudenlaisia tukiverkostoja henkilöstölle ja heidän perheilleen. Kahdessa työpaikassa, kyselyn muutamien väittämien kohdalla, oli kuitenkin tapahtunut tulosten huononemista. Nämä liittyivät työaíkajoustoihin, koettuun työstressiin, töiden suunnitteluun tai työyhteisön jäsenten hyvinvoinnista huolehtimiseen.

21 Perheystävällisen työkulttuurin voimavarat (Piensoho 2006) työpaikalla ymmärretään, että työn ja perhe-elämän tasapaino on yksilön hyvinvoinnin perusta johto ja esimiehet sitoutuvat työpaikalla perheystävällisyyden edistämiseen tasa-arvoisella työpaikalla miehet ja naiset voivat edetä työtehtävissä eikä perhe ei ole työuralla etenemisen este työpaikalla huomioidaan erilaisten perheiden ja yksilöiden tarpeita, ei ainoastaan lapsiperheiden omaa työtä ja työaikaa on mahdollisuus suunnitella. Työaika-autonomia lisää hyvinvointia ja työmotivaatiota. oma työyhteisö ja työkaverit tukevat arjessa työn ja perheen yhteensovittamisen onnistumista työpaikalla järjestään tilaisuuksia johdon ja työntekijöiden välisille keskusteluille, esimerkiksi työajan joustoista. Kehityskeskusteluissa voidaan käsitellä työntekijöiden yksityiselämään liittyviä kysymyksiä. työpaikan yhteiset linjaukset ja henkilöstöpolitiikka on läpinäkyvää. Erittäin tärkeää on, että julkilausutut linjaukset ja arjen käytännöt ovat samansuuntaisia. työyhteisön pelisääntöjen on oltava selkeitä ja kaikkien tiedossa. työn ja perheen yhteensovittamisen tilanteet ymmärretään työpaikalla oppimisen paikoiksi ja mahdollisuuksiksi

22 Ryhmätehtävä Onko oman työpaikkasi henkilöstöstrategiaan (-politiikkaan, tasa-arvosuunnitelmiin) kirjattu, mitä perheystävälliset käytännöt ja työn ja perheen yhteensovittaminen tarkoittavat juuri meillä? Millaisia asioita on kirjattu? Vai ovatko käytännöt ns. hiljaisia arjen käytäntöjä, joita ei ole dokumentoitu? Ovatko strategian/politiikan/suunnitelmien julkituomat toimintamallit (ns. muodolliset toimintamallit) samansuuntaisia arjen käytäntöjen kanssa? Esittäkää käytännön esimerkkejä, jotka valottavat tilannetta? Jos asiaan ei ole vielä paneuduttu, miettikää keinoja, miten perheystävällisyyttä (työn ja perheen yhteensovittamisen huomioimista) voitaisiin omassa työpaikassa edistää sekä muodollisten ja epämuodollisten toiminta- ja ajattelumallien suhteen.

23 Perheystävällisyys ja työpaikkojen perheystävälliset käytännöt ovat kilpailuetu työnantajalle. Teema tulee aina vain ajankohtaisemmaksi ja merkityksellisemmäksi

24 Lähteet ja kirjallisuus Kinnunen, U., Feldt, T. & Mauno, S. (toim.) Työ leipälajina. Työhyvinvoinnin psykologiset perusteet. PS - kustannus. Keuruu. Mauno, S Luento Oppimisverkostot työn ja perheen tasapainon rakentajina hankkeen verkostotapaamisessa , Järvenpää Kivimäki, R. & Otonkorpi - Lehtoranta, K Pomot ja perheet. Työelämä ja perheiden hyvinvointi. Edita. Helsinki. Kivimäki, R Luento Perhemyönteinen organisaatiokulttuuri Työn ja perheen muutosagentit koulutusohjelmassa Vantaalla. Otala, L. & Ahonen, G Työhyvinvointi tuloksen tekijänä. Ekonomia-sarja. Helsinki. Piensoho, T Perheestä voimaa työhön työstä voimaa kotiin. Oppimisverkostot työn ja perheen tasapainon rakentajina hankkeen julkaisuja 1/2006. HY, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Vantaa.

25 Piha, K Äitijohtaja. Talentum. Helsinki. Salmi, M. & Lammi Taskula, J. (toim.) Puhelin, mummo vai joustava työaika?. Stakes. Savolainen et al Elämän kirjoa työpaikoille. Stakes. Schein, E.H Organisaatiokulttuuri ja johtaminen. Weilin + Göös. Espoo. Strömmer, R Henkilöstöjohtaminen. Edita. Helsinki. Valtioneuvoston kanslia Tulevaisuusfoorumit Hyvä yhteiskunta kaikenikäisille. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 2/2006