JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

Samankaltaiset tiedostot
JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

Tulosohjausverkoston tapaaminen

TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen

Ohjauksen uudet tuulet valtiovarainministeriön näkökulma hallinnon uudistumiseen. Palkeet foorumi Alivaltiosihteeri Päivi Nerg ltanen, VM

Mihin haasteisiin sinä haluaisit ratkaisuja viraston tulosohjauksessa?

Tulosohjauksen ajankohtaiskatsaus

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki

Tulosohjausverkoston tapaaminen Pasi Valli

Strategia toimintaa ohjaamassa

Tulosohjausverkoston tapaaminen

Tavoitteena strategisempi, kevyempi, poikkihallinnollisempi ja yhtenäisempi tulosohjaus Valtioyhteisön yhteiset tavoitteet

VRK palvelualustana. Valtiovarainministeriön hallinnonalan johdon päivä Lea Krohns ja Janne Viskari

Valtion tulosohjaus uudistuu

Parikkalan kuntastrategian laadinta (Kuntalaki 37 ) Valtuustoseminaari Kunnanjohtaja Vesa Huuskonen

Tiedonhallintalaki ja JUHTA:n rooli. JUHTA:n kokous Heikki Talkkari / VM

Esitys arviointikehikosta ja sen hyväksymisestä lausuntokierrokselle

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

Selkeästi vaikuttava. STM-konsernin viestinnän linjaukset

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila

JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen

Turun kaupungin tietohallintostrategia Tiivistelmä

OHJEITA RAPORTOINTIIN 6. Tulostavoiteasiakirjan laatiminen tulostietojärjestelmän avulla

Tiedolla johtamisen kehittäminen. Mikko Huovila STM OHO DITI

Tiedolla johtaminen. Kieku-käyttäjäfoorumi, toukokuu Olli Ahonen Valtiokonttori

Osaaminen osana ICT-palvelukeskuksen laatua. Riitta Hiltunen

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN

Julkisen hallinnon yhteinen kokonaisarkkitehtuuri

PROSESSIEN TUNNISTAMISESTA PROSESSIEN JOHTAMISEEN JA MITTAAMISEEN. C Harjoitteita. J Moisio, Qualitas Fennica / IMS Business Solutions Oy, 4/ 2017

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri

- Committed to Excellence

Tulosohjaus-hanke. Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO

Lausunto Palvelut ja tiedot käytössä - Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia

Kaupunkistrategia, strategiaprosessi Kehittämisjohtaja Timo Nousiainen ja Strategiapäällikkö Kari-Pekka Kronqvist

TORI-palvelukeskuksen suunnittelun status

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta

Hakuinfotilaisuus: Menettelytavat tutkimus- ja innovaatiotoiminnan strategisille valinnoille

Mitä tapahtuu JulkICT-kentällä. ICT-johtaja Anna-Maija Karjalainen ICT-muutostukiseminaari

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

Pelastuslaitosten strateginen pohja

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Välitön viestintä vaikuttaa. Sisäministeriön viestinnän linjaukset

SKENAARIOT JA DISRUPTIOT

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Huovinen Veikko, Havukka-Ahon ajattelija (1952). Copyright Kuntien Tiera Oy 0

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Luottamushenkilöiden perehdytys 2013

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT

Osa A. Valtuustotyön arviointi

BSC JOHTAJAN TYÖPÖYT YTÄ KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ. Tietohallintojohtaja Martti Pysäys

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.

LARK alkutilannekartoitus

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

Paikkatieto-JHS-yhteistyön organisointi. Juhtan ja Patinen uusi yhteistyömalli

Valtion raportoinnin ajankohtaiskatsaus

Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Julkisen hallinnon yhteinen kokonaisarkkitehtuuri

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

Viestintä- strategia

Muutoksen hallittu johtaminen ja osaamisen varmistaminen

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

JUHTA kokous JHS 179 v 2.0 esittely VM

Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014-

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä Toimitusjohtaja Kari Pessi

JOHTAMISEN KÄRKIHANKKEET

EURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Uuden kuntalain mukaiset täydennykset Valtuusto /84

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO

Aloite Onko asioiden esittämistapa riittävän selkeä ja kieleltään ymmärrettävä?

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Toimintatapojen uudistamisen kärkihankkeet: digitalisaatio,

MILLAINEN ON HYVÄ STRATEGIA? Helsingin kaupunginvaltuuston seminaari Arto Hiltunen

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen

Palveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä

Taloushallinnon uusi rooli

Sukupuolivaikutusten arviointi

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

Valviran strategia

Valmistuvien opettajien infotilaisuus OAJ:n Varsinais-Suomen alueyhdistys ry.

Arviointi uuden luomisessa Näkökulma työntekijänä ja luottamushenkilönä

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

VALTION RAPORTOINNIN SUUNTAVIIVOJA Tiedolla johtaminen ja valtion raportointijärjestelmät. Olli Ahonen, palvelupäällikkö Valtiokonttori

Uusi Kotka 2025 osallistava kaupunkistrategiaprossi työsuunnitelma. Elinvoimalautakunta Kaupunginhallitus

JUHTA asiantuntijajaoston kokous JHS 179 v 2.0 esittely VM

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Valtion yhteiset osaamiset

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

Asikkala Valtuustoseminaari

Aluehallintovirastot ovat monialaisia valtion asiantuntijavirastoja alueillaan.

Julkisen hallinnon ICT-strategian toimeenpano valtionhallinnossa. ICT-johtaja Timo Valli Valtio Expo

Kohti Suomi strategiaa. Pääjohtaja, OTT/Tuomas Pöysti

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu

Transkriptio:

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: 0.2. 14.4.2015 keskustelutilaisuusversio Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Strategiakartta johdon työvälineenä... 1 2 Strategiakartan rakentaminen... 2 3 Toimenpidekarttojen rakentaminen... 2 4 Yhdessä tekemällä... 3 5 Karttojen eri tasot ja suhteet... 3 6 Esimerkki strategiakartasta ja toimenpidekartoista... 3 7 Strategian seuranta ja arviointi... 6 1 Strategiakartta johdon työvälineenä Strategiakartta on johdon työkalu strategian toimeenpanon tehostamisessa. Strategiakarttaa ryhdytään laatimaan siinä vaiheessa, kun organisaatio on tehnyt toimintaympäristön analyysin toimintansa tilasta. Strategiakartta tiivistää strategian toimeenpanon kannalta olennaisimmat ja tärkeimmät asiat yhteen kuvaan. Se luo tavoitteiden ja toimenpiteiden välille suhteen. Visuaalinen kartta voi jäsentyä seuraavasti: strategian tavoitteiden ja painoalueiden mukaisesti tai tulosprisman tai tuloskortin näkökulmien mukaisesti. Strategiakartta voi sisältää organisaation ylemmältä tasolta määriteltyjä yhteisiä sekä organisaation omia tavoitteita. Karttaa voidaan käyttää johtamisen eri tasoilla esim. ministeriöistä virastojen yksiköihin ja henkilötasolle asti tai kuntatasolta toimialoilta henkilötasolle asti. Karttaa voidaan käyttää myös strategian toimeenpanon seurannan ja arvioinnin välineenä sekä viestinnän välineenä. Strategiakarttaa voi hyödyntää toiminnan eri tasojen välisen keskustelun ja tuloksen sopimisessa ja fokusoinnissa.ylemmän tason, esim. ministeriön strategiakartta toimii lähtökohtana ko. ohjattavan viraston tai tulosalueen oman kartan rakentamisessa. Samoin organisaation sisällä voidaan rakentaa polku päästrategian mukaisesta kartasta osastojen ja yksiköiden karttojen kautta aina työntekijän tasolle asti. Miten rakennat strategiakartan? Miten strategiakartta rakennetaan? Strategiakartta muodostuu varsinaisesta strategiakartasta ja sitä tarkentavista toimenpidekartoista. Tee ensin strategiakartta, johon valitset vision ja organisaatiosi tärkeimmät tavoitteet. Tästä kartasta voit tarkentaa toimenpidekarttoja, jotka kuvaavat kullekin tavoitteelle omat toimenpiteet. 1/6

2 Strategiakartan rakentaminen a) Näkökulmien ja käsitteiden valinta Tunnista ensin, mistä johtamisen näkökulmista strategiasi on rakennettu. Yleisesti valtionhallinnossa on lähtökohtana tulosprisma, kuntasektorilla on taas usein käytössä tuloskortti. Strategiakartan näkökulmat ovat: yhteiskunnallinen vaikuttavuus (kansalainen, asiakas) toiminnallinen tuloksellisuus (organisoituminen, prosessit, laatu) henkilöstö (osaaminen) sekä talous (rahat ja infra). Kuva 1 Strategiakartta Kunnissa voidaan käyttää esim. tuloskortin mukaista jaottelua, jossa yhtenä näkökulmana on asiakas, toisessa prosessit, kolmannessa osaaminen ja neljännessä talous. Valitse korkeintaan neljä päänäkökulmaa karttaasi, jotta kartan strategisuus voi olla riittävän onnistunut ja terävä. Pyri käyttämään sitä johtamis- ja strategiakäsitteistöä, mikä on organisaatiossasi valittu yhteiseksi tavaksi hahmottaa tulevaisuutta ja toimintaa. b) Tavoitteiden valinta Priorisoi ja tee valintoja kartan rakentamisessa. Kun olet valinnut tärkeimmät johtamisen näkökulmat karttaasi, valitse kuhunkin näkökulmaan vision mukaisesti tärkeimmät tavoitteet. Pyri, ettei tavoitteita olisi yli 6 kpl/näkökulma. Ajattele mitä tarvitset ja kuvaa vain mikä on tarpeellista ja tärkeää. Kyse on valinnoista ja priorisoinneista. Yleensä kartoissa kuvataan vain toiminnan muutoksen kannalta tärkeimmät tavoitteet. 3 Toimenpidekarttojen rakentaminen Jatka strategiakartan tarkentamista siten, että valitse ensimmäinen näkökulma ja sitä tukevat tavoitteet (esim. yhteiskunnallinen vaikuttavuus) ja valitse kullekin tavoitteelle sopiva toimenpide. Tee näin kaikille näkökulmille ja niiden tavoitteille ja kuvaa niille omat, tarkentavat toimenpidekartat. 2/6

4 Yhdessä tekemällä JUHTA - Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta Strategiakartan ja sitä tarkentavien toimenpidekarttojen tuottaminen on suositeltavaa tehdä yhdessä ja sitouttavasti eri organisaatiotasojen ja sidosryhmien kanssa. Tämän tukee strategian viemistä toimintaan ja helpottaa strategian tulkintaa toiminnan eri tasoilla. Jos strategiakarttaa tulevia tavoitteita ja toimenpiteitä ei pystytä kuvailemaan selkeästi ja ymmärrettävästi, voi syynä olla se, että valitut tavoitteet ja toimenpiteet eivät ole riittävän konkreettisia tai valitut tavoitteet ovat vääriä. Hyvä tapa testata tavoitteen onnistumista on se, että miten helposti valitulle tavoitteelle on löydettävissä sopivat toimenpiteet sen saavuttamiseksi. Strategiakarttojen rakentamisessa on hyvä ottaa huomioon ketkä osallistuvat strategian toteuttamiseen ja millä rooleilla. Erityisen tärkeää on, että päästrategiaan valitut yhteiset, poikkihallinnolliset tavoitteet näkyvät karttojen sisällöissä. 5 Karttojen eri tasot ja suhteet Strategiakarttojen laadinnan lähtökohtana valtionhallinnossa on hallitusohjelma ja ministeriön sekä virastojen yhteistyössä tekemä hallinnonalan strategia. Kunnissa tärkeää on ottaa huomioon kaupunkistrategia ja siitä johdetut ohjelmat. Nämä vaikuttavat siihen, miten kaupunkien ja kuntien hallintokunnat toteuttavat sovitut tavoitteet ja toimenpiteet. Kunkin ohjaustason (esim. hallitusohjelma, ministeriön hallinnonala ja virastot) tarkastelu yhtenäisenä ohjaus- ja johtamisketjuna yksilötasolle asti helpottaa strategian tulkintaa ja viestintää tasolta toiselle. Erityisesti nivelkohdat siirryttäessä alemmalle tasolla on pohdittava huolella. 6 Esimerkki strategiakartasta ja toimenpidekartoista Maistraatti on kuvannut strategiansa alla olevalla tavalla. Ylimpänä on visio, sen alle on kuvattu pidemmän ajan (vuoteen 2022 saakka) strategiset tavoitteet: yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet, toiminnan tuloksellisuus ja voimavarat. Strategisten tavoitteiden lisäksi on kuvattu lyhyemmän ajan (vuoteen 2019) tavoitteita. 3/6

Kuva 2 Esimerkki maistraatin strategiakartasta Strategisten tavoitteiden ja tavoitteiden alle on kuvattu lyhyemmän ajan toimenpiteet. Kuva 3 Esimerkki maistraatin strategisesta tavoitteesta yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja siihen liittyvistä toimenpiteistä 4/6

Kuva 4 Esimerkki maistraatin strategisesta tavoitteesta toiminnallinen tuloksellisuus ja siihen liittyvistä toimenpiteistä Kuva 5 Esimerkki maistraatin strategisesta tavoitteesta voimavarat ja siihen liittyvistä toimenpiteistä 5/6

7 Strategian seuranta ja arviointi Kun organisaation strategia(-kartta) on hyväksytty, valitaan kullekin tärkeimmälle strategiselle tavoitteelle oma mittari. Mittarien kautta strategian toimeenpanoa seurataan ja ohjataan. Mittareista pyritään valitsemaan vain ne keskeisimmät, jotka kuvaavat parhaiten asetetun tavoitteen ja toimenpiteet toteutumista. Strategian seurannan välineenä voidaan käyttää myös liikennevalo-arviointia, jossa kukin valittu tavoite ja toimenpide arvioidaan liikennevalojen mukaisesti. 6/6