NÄKYMÄTÖN VANHEMPI LASTENSUOJELUSSA Sirpa Kumpuniemi hankesuunnittelija Pirjo Kotkamo hanketyöntekijä Kirsi Riihimäki, ylilääkäri Vantaalaisen hyvä mieli-hanke IISALMI 13.6.2012
K Riihimäki 2 23.8.2011
Miksi? Vanhemman mielenterveys- ja päihdeongelmat vaikuttavat lapsen terveyteen sekä lapsuudessa että myöhemmin aikuisena. Ne ovat vahvin ennustaja lapsen omille mielenterveys- ja päihdeongelmille ja suurin syy huostaanottoihin. Masennussairaus on tavallisin mielenterveyden häiriö. Masentuneen vanhemman lapsista noin 40% sairastuu ennen 20:tä ikävuottaan ja noin 60% ennen 25:tä vuotta. Ongelmien ylisukupolvisuus on yleistä. Sen ehkäiseminen onkin nostettu yhdeksi Kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman (Mieli-2009) päätavoitteeksi.
Taustaa Lastensuojeluilmoituksia tehtiin 6,3% lapsista v 2010 ja joka toisen lastensuojelun piirissä olevan lapsen vastuuviranomainen on vaihtunut viimeisen vuoden aikana. Lastensuojelun työntekijöitä ei ole koulutettu tunnistamaan psykiatrisia häiriöitä. Heidän ei voida edellyttää arvioivan hoidon tarvetta eikä sen vaikutusta vanhemmuuteen. Lastensuojelussa tehdään kuitenkin isoja ratkaisuja koskien mm. lapsen asumista vanhempiensa luona.
Osallistuminen lastensuojelun asiantuntijatyöryhmään Hankkeen aikana psykiatri tai psykiatriset sairaanhoitajat ovat kukin vuorollaan osallistuneet Vantaalla viikottain kokoontuvaan lastensuojelun asiantuntijatyöryhmään ainoana aikuispsykiatrian edustajana. Asiantuntijatyöryhmässä lastensuojelun työntekijät tuovat käsittelyyn asiakastapauksia, joissa mietitään mahdollista huostaanottoa tai lastensuojelutyön lopettamista. Aikuispsykiatrian asiantuntemusta hyödynnetään pohdittaessa vanhempien mielenterveys- ja päihdepalvelujen tarpeellisuutta ja mahdollisuuksia sekä arvioitaessa käytettyjen palveluiden riittävyyttä ja tuloksellisuutta.
Lastensuojelulaki 30 Lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle on tehtävä asiakassuunnitelma: Kirjataan ne olosuhteet ja asiat, joihin pyritään vaikuttamaan, lapsen ja hänen perheensä tuen tarve, palvelut ja muut tukitoimet Huostaanotettua lasta koskevaan asiakassuunnitelmaan kirjataan lisäksi: erityisen tuen ja avun järjestäminen lapselle ja hänen vanhemmilleen, huoltajilleen tms. Suunnitelma laaditaan yhdessä muun sosiaali- ja terveydenhuollon kuten päihde- ja mielenterveyshuollon kanssa. Kirsi Riihimäki 6 2.9.2011
Perhekuntoutus / Vanhemmat 2 psykiatrista sairaanhoitajaa 1.9.2009 ja 1.2.2010 Psykiatrian erikoislääkärin konsultaatiot Vantaa ja HUS Tavoitteet: - Mielenterveys- ja päihdetilanteen kartoitus - Lievän oireilun hoito - Itsehoito- ja palveluneuvonta - Motivointi - Hoidon järjestäminen, tiedon kulku Kirsi Riihimäki 7 2.9.2011
TUTKIMUS 1.1.-31.12.2010 Kuusela 141 vanhempaa Sh kaikissa alkuneuvotteluissa Yksilötapaaminen niille joilla ei toimivaa hoitoa Sh tapasivat 98 vanhempaa (70%), joista äitejä 63, ikä 19-52v ka 34v Kieltäytyi 15 ja keskeytti 8 vanhempaa BDI 82 ja AUDIT 76 kpl, käyttökelpoisia Vanhemmat ja muu henkilökunta pääosin tyytyväisiä Kirsi Riihimäki 8 2.9.2011
VANHEMMAT ensisijainen ongelma Masennus 68 Kaksisuuntainen mielialahäiriö 6 Päihdehäiriö 10 Muu 13 Persoonallisuushäiriöitä todennäköisesti runsaasti Suuri osa kärsi aiemmin tunnistamattomasta ja hoitamattomasta vakavasta MT-häiriöstä Kirsi Riihimäki 9 2.9.2011
Hoitosuositukset HUS psyk poliklinikka 40, psyk osasto 1 Depressiohoitaja 10 Perhetyö 9 Perheneuvola 8 A-klinikka 8, H-klinikka 5 Perheasiain neuvottelukeskus 5 Psykoterapia 4 Työterveyshuolto 3 Tukiasunto 1, Tukiperhe 1 Kirsi Riihimäki 10 2.9.2011
HUS/ psykiatrian poliklinikka Akuuttipsykiatrian pkl lähetettiin 15, joista 8 jäi hoitoon Mielialapkl 25, osa jo ennestään siellä hoidossa Kirsi Riihimäki 11 2.9.2011
Mitä tehdä? Moni vanhempi kärsii aiemmin tunnistamattomasta ja hoitamattomasta vakavasta mielenterveyden häiriöstä. Nämä vanhemmat ovat usein moniongelmaisia ja ongelmien ylisukupolvisuus on yleistä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä hoitoonohjaukseen. Motivointia hoitoon ja asennemuokkausta tarvitsevat sekä vanhemmat että psykiatrian ammattilaiset. Vanhempien kyvyt osallistua psykiatriseen hoitoon ovat usein puutteellisia. Heillä on usein takanaan pettymyksiä ja kokemukseen perustuvaa epäluottamusta viranomaistahoja kohtaan.
Mitä tehdä? Lastensuojeluperheiden vanhempien oirekuva ja kokonaistilanne poikkeaa usein psykiatriassa totutusta. Heidän taustansa ja muut ongelmansa tekevät sen, että he eivät loksahda aikuispsykiatrian diagnoosilokeroihin. Psykiatrisen hoitojärjestelmän onkin kehitettävä toimintojaan kyetäkseen kohtaamaan nämä perheet. Psykiatriassa saatetaan ajatella, että lastensuojelu hoitaa mielenterveydellisetkin pulmat - ja toisaalta lastensuojelussa usko psykiatrian kykyyn auttaa saattaa olla epärealistisen toiveikas. Apua olisi tarjottava mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Toiminta on helposti laajennettavissa muuallekin lastensuojeluun ja muuhun sosiaalitoimeen esim. toimeentulotukeen. Oireiden ennaltaehkäisyä olisi myös lisättävä tarjoamalla apua perheiden omiin elinympäristöihin: neuvoloihin, päivähoitoon, kerhoihin, kouluihin.
Koulutusyhteistyö Pilottialueen päivähoidon henkilöstö, äitiys- ja lastenneuvolan henkilökunta sekä seurakunnan lapsikerhojen ohjaajat, kotipalvelun perhetyöntekijät, lastensuojelun perhetyöntekijät (syksyllä 2012 lastensuojelun sosiaalityöntekijät) Teemat: Miten lapsi kokee vanhemman mielenterveys-/päihde- ongelman? Ahdistuneisuushäiriö, kaksisuuntainen mielialahäiriö ja psykoosit Persoonallisuushäiriöistä Vanhemman masennus perheessä Kirsi Riihimäki 14 2.9.2011
Miksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdehäiriöiden vähentämisellä voidaan vaikuttaa lasten ennusteeseen. Hoitamatta jättäminen johtaa suuriin sekä inhimillisiin että taloudellisiin menetyksiin. Taloudellisten vaikutusten voidaan olettaa olevan huomattavia, jos lasten huostaanottoja ja psykiatrista sairastavuutta voidaan vähentää. Sosiaalityön ja psykiatrian on yhdistettävä voimansa ja ammattitaitonsa näiden perheiden auttamiseksi. Sosiaali- ja terveystoimen aito yhdistyminen voi tapahtua käytännön asiakastyössä erilaisten ammattiosaamisten täydentäessä toisiaan. Lastensuojelulaki edellyttää sitä.
Kirjallisuus 1 Solantaus, Tytti. Vanhemman mielenterveydenhäiriö ja lapset. Suomen Lääkärilehti 2005; 38: 3765-70 2 Erhola, Marianne, THL. Valtakunnallinen depressiofoorumi 6.9.2011 3 Kuusikkokunnat 4 Lastensuojelulaki 13.4.2007 www.finlex.fi 5 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma www.thl.fi/mielijapaihde Riihimäki Kirsi: Psykiatrisen osaamisen lisääminen lastensuojelun perhekuntoutuksessa, Vantaalaisen hyvä mieli-hanke, Vantaan kaupunki 2011 Psykiatrisen osaamisen lisääminen lastensuojelun perhekuntoutuksessa http://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embe ds/vantaawwwstructure/74446_lsraportti_net.pdf Aikuispsykiatria lastensuojelussa -posteri http://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embe ds/vantaawwwstructure/74048_ls-posteri_net_c.pdf
www.vantaa.fi/hyvamieli/raportit