UNI JA UNIHÄIRIÖIDEN VAIKUTUS MUISTIIN Salla Lamusuo LT, neurologian el UnilääkeAeteen erityispätevyys
Ihminen nukkuu kolmasosan elämästään Unen häiriytymisen vaikutukset ovat siten suuruudeltaan sen mukaiset
Luennon sisältö Mitä tapahtuu kun nukahdamme? Miksi uni voi häiriintyä? Unen huolto - ohjeita Miten huonosa nukulu yö vaikulaa meihin?
MITÄ TAPAHTUU KUN NUKAHDAMME? Unen fysiologiaa
Mitä illalla normaalisa tapahtuu? Hidastamme päiväsaikaista toimintaamme, suoritamme iltaruainit Menemme sänkyyn, kun alkaa väsylämään, suurin piirtein samaan aikaan joka ilta Teemme Alaa unelle Rauhallinen, pimeä makuuhuone Ajatukset pois unesta Rauhallinen, mukava olo ( ihanaa päästä nukkumaan omaan sänkyyn ) rentoudumme
Normaali uni nukahtaminen alle 30 min ei pitkilynylä hereillä oloa unen aikana (unitehokkuus yli 90% = uniaika/ vuoteessaoloaika) herääminen aamulla virkistyneenä ja levänneenä yöunen kesto keskimäärin 7.5-8 tunaa genee\sesa määräytynyt ikäriippuvainen yksilöllinen
Unen ja valveen rytmitys Unen määrän säilyminen oikeana Homeostaa\nen rytmi Unipaine kasvaa iltaa koha AjoiLuminen sopivaan vuorokauden aikaan sirkadinen rytmi hypotalamus, suprakiasmaa\nen tumake säätelijänä ulkoiset tekijät: valo (reanohypotalaaminen rata) n. 24 tunnin milainen ultradiaaninen rytmi (12 tunaa, päiväväsymys) ns. unipor\ nukahtamisal\uden vuorokausivaihtelu korreloi kehonlämpöalan kanssa
Unen säätelyn kahden prosessin malli Sirkadiaaninen osa Homeostaattinen osa Borbély & al. 1998
Melatoniinin merkitys pimeähormoni Sisäisen kellon ohjaaminen helpolaa unen saanaa ja aulaa pysymään unessa
Unipaine vireyden ylläpito vaaai energiaa valveilla adenosiinin määrä kasvaa erityisesa etuaivojen pohjaosiin- > väsymys lisääntyy - > uni Unessa aivojen toiminta hidastuu, energiaa varastoituu adenosiinin määrä vähenee uni huolehai aivojen energiatarpeesta kofeiini ja teofylliini salpaavat adenosiinireseptoreita
Vireyden säätelykeskusket
Unen aloitus uni pitää aloilaa akaivisesa aivokuoren sensorista informaaaota on vähennelävä Siirrytään pimeään, hiljaiseen huoneeseen ns. unipor\ nukahtamisal\uden vuorokausivaihtelu korreloi kehonlämpöalan kanssa
Kronobiologiaa Unen sisäinen rytmi Aamu- vs. iltavirkkuus Iltauninen ja aamun virkku 40 % Aamu- uninen ja illan virkku 31 % Sekä aamu- elä iltauninen 12 % Sekä aamun elä illan virkku 17 % unelomuuteen vaikulavia tekijöitä unen kanssa kilpailevat akaviteeat
MIKSI UNI VOI HÄIRIINTYÄ?
Unihäiriöiden syitä somaa\nen sairaus (fibromyalgia) ahdistus, mielialan lasku lääkkeet (mm. anksiolyyat, astmalääkkeet, demenaalääkkeet, epilepsialääkkeet, keskushermostosamulanat, masennuslääkkeet, tyroksiini) primaari unelomuus levolomat jalat - oireyhtymä unenaikaiset hengityshäiriöt psykofysiologinen eli toiminnallinen unelomuus
UneLomuus UneLomuudella tarkoitetaan vaikeuksia nukahtaa, liian lyhylä yöunta tai huonoa unen laatua, joka heikentää valveen aikaista toimintakykyä ja josta aiheutuu toiminnallista tai kokemuksellista hailaa. Olennaisinta unelomuuden määrilelyssä on siis se, elä henkilö itse kokee kärsivänsä unelomuudesta.
UneLomuuden luokilelu keston mukaan Tilapäinen unelomuus (alle 2 viikkoa) Lyhytkestoinen unelomuus (2-12 viikkoa) Pitkäkestoinen unelomuus ( yli 12 viikkoa)
Tilapäinen unelomuus kuuluu elämään tarvilaessa tuen antaminen, jos johtuu äkillisestä murheesta, huolesta tärkeä tunnistaa ja käsitellä unelomuula aiheulavat ongelmat, elei kroonistu uni on luonnostaan herkkä häiriintymään
Kroonisen unelomuuden kehilyminen: 1. AlAstavat tekijät uni- valve rytmin hermostollinen säätelyn heikkoula psyykkisten toimintojen säätelyhäiriö kyvylömyys käsitellä ja säädellä tunteita ehdollistumisherkkyys kyvylömyys nukkua aiheulaa voimakkaita tunnealoja ja fysiologisia reakaoita - > ylivireys, unelomuus
2. Laukaisevat tekijät toiminnallinen unelomuus elämänalanteen muutos, meluisa ympäristö, risariidat ym - > Alapäinen unelomuus - > unelomuudesta huolestuminen - > unelomuuden kroonistuminen elämän tyhjyys ja tapahtumalomuus - > yritetään venylää unta pidemmälle
3. Ylläpitävät tekijät ylivireysalan kehilyminen, unen pääseminen vaikeutuu toisaalta unelomuus koholaa vireysalaa ylivireysala ilmenee: ajatuksina tunteina fysiologisina reakaoina käyläytymisenä
3. Ylläpitävät tekijät Ehdollistuminen hyvillä nukkujilla iltaruainit ja sänky toimivat vihjeinä nukkumiseen unelomilla ne aiheulavat vireysalan kasvun huonosa nukkuva voi ehdollistua unilääkkeeseen
3. Ylläpitävät tekijät Rytmihäiriö oman ja työrytmin risariita unen sisäinen rytmi; unen keveneminen ja lyhyt havahtuminen, 2 tai 3 vaiheen jälkeen unipaine on jo pienentynyt, nukahtaminen vaikeutuu
UneLomuuden hoito YlivireysAla ajatukset, tunteet oikea ja säännöllinen rytmi unirytmi siirtyy helposa yleensä eteenpäin. Sisäisen kellon mukainen vuorokausi on keskimäärin 24 t 11 min. sopiva ympäristö TAVOITTEENA UNELLE OTOLLISEN TILAN LUOMISTA
Unen huolto (= unihygienia) nukkumisen ja valvomisen välisen kontrasan kasvalaminen elämäntapohin liilyvät unta häiritsevät tekijät (kofeiini, tupakka, alkoholi, makuuhuone, liikunta, ruokavalio) kipu makuuhuone erillinen, häiriötön vältä päiväunia (poikkeus!)
Unen huolto uni ja vuode sänky vain nukkumista ja rakastelemista varten sänkyyn vasta, kun väsylää ei päivätorkkuja jos ei nukahda 30 min, vuoteesta ylös jos yöllä herää eikä uni tule 15 min, vuoteesta ylös ei kirkkaita valoja, jos täytyy nousta ylös etukäteen mieatään, mitä pitkäveteistä ja rauhoilavaa yöllä tehdään ei katastrofiajatuksia rentoutusharjoituksia
Unen huolto ala valmistella sänkyyn menoa n. 1-1 ½ tunaa ennen nukkumaanmenoa hidasta toimintaa, tee iltaruainit rentoudu: jos ei kykene rentoutumaan, ei kykene nukahtamaankaan
Rentoutuminen parasympaa\sen hermoston akavoituminen, fysiologisesa vastaa elimistölle samaa kuin uniala tekee Alaa unelle rentoutumista voi opetella! TV, kirjan lukeminen tai lasi viiniä eivät tuota samoja fysiologisesa hyviä muutoksia
Huolten purku huolihetki tarpeeksi ajoissa ennen nukkumaan menoa kirjataan kaikki ajatukset paperille ylös ongelmilla yritetään löytää ratkaisu, mieatään miksi asia on tärkeä, voiko sille tehdä jotain ennen työpäivän päälymistä töissä kirjataan seuraavan päivän tehtävät ylös uneton on yleensä huolehaja; jos ei päivällä ehdi huolehaa asioista, niistä huolehai silen yöllä
Rentoutuminen tarkkaavaisuuden suuntaaminen pois unesta mitä enemmän nukahtamista mie\i, sitä vaikeampi on nukahtaa tarkkaavaisuuden siirtäminen esim. hengityksen seuraamiseen, merkitykselömän tavun toistamiseen itselle mukavan paikan ajaleleminen lukeminen, musiinkin kuuntelu
kahvi Yksilölliset keinot NauAntoaineet kuusi kuppia kahvia (80-100 mg kofeiinia per kuppi, 500mg kofeiinia on myrkytysraja) vastaa piristeenä 5 mg amfetamiinia tee- ja kolajuomissa on kofeiinia 50-75 mg/pullo kofeiini sitoutuu adenosiinireseptoreihin piristävä vaikutus voi kestää 12-20 tunaa, unelomuula vielä 8-12 tunaa nau\misesta
MUITA UNIHÄIRIÖITÄ
LEVOTTOMAT JALAT Jalkojen epämiellylävät tuntemukset, jotka liilyvät jalkojen liikulelun tarpeeseen. Oireet pahenevat levossa Oireet katoavat tai lievilyvät jalkojen liikulelun tai venylelyn avulla. Oireet ovat pahimmillaan tai esiintyvät yksinomaan iltaisin ja öisin. GlaxoSmithKline, esitetään oikeudenhalajan luvalla
Unenaikaisten hengityshäiriöiden tyypilliset piirteet yönaikaiset oireet kuorsaus unenaikaiset hengityskatkokset herääminen tukehtumisen tunteeseen levoton yöuni yöhikoilu lisääntynyt yöllinen vitsaamisen tarve närästys unelomuus päiväsaikaiset oireet päiväväsymys pakkonukahtelu aamupäänsärky muisahäiriöt keskilymiskyvynvaikeudet mielialahäiriöt impotenssi, heikentynyt libido
IV Uni- valverytmin häiriöt Vuorotyöhön liilyvä unihäiriö Aikaerorasitus Viivästynyt unijakso (DSPS) Aikaistunut unijakso (ASPS) Ei- 24 tunnin uni- valverytmi Epäsäännöllinen uni- valverytmi
UNIHÄIRIÖN VAIKUTUKSET
Mihin unta tarvitaan? Lähes kaikki eläimet nukkuvat jopa yksi- soluisilla eliöillä on havailu vuorokausirytmejä Aivot toimivat akaivisesa unen aikana käsilelevät ja järjestävät valveilla kerälyä informaaaota turha Aeto pyyhitään pois (non- REM uni) hyödyllisiä synapsiyhteyksiä vahvistetaan (REM- uni) päivän tapahtumat eletään uudestaan, yhdistetään menneeseen
UNIHÄIRIÖT OVAT YLEISIÄ joka kymmenes kärsii pitkäaikaisesta unelomuudesta joka viidennen uni häiriintyy helposa joka kolmas kärsii lyhytaikaisesta uniongelmasta evoluuaobiologinen lähestymistapa unelomuuskin pohjautuu sellaiseen ominaisuuteen josta on ollut hyötyä lajinkehitykseen
Työperäiset unihäiriöt 10-15%:lla työikäisistä työn suoriutumisen kannalta merkilävä vähintään 2 tunnin univaje riilämätön uni vuorotyön ja epäsäännöllisten työaikojen aiheulama unihäiriöt työn stressitekijöistä johtuva unelomuus
Univajeen vaikutukset aivojen toimintaan tarkkaavaisuus laskee MuisA toiminnot huononevat oppiminen Mieliala laskee asioiden hallinta heikkenee Luovuus huononee liikenne- ja työtapaturmariski kasvaa
Unen lääkkeellinen hoito
Uni ja alkoholi pieni alkoholimäärä aiheulaa ohimenevän väsylävän vaikutuksen, erityisesa ahdistuneisuudesta kärsivillä ja uupuneilla tavallisin unilääke (13% väestöstä) terveillä lyhentää nukahtamisviivelä, lisää syvää unta, vähentää REM- unta
Uni ja alkoholi runsaampi käylö aiheulaa aamuyöhön sijoiluvan subjekaivinen ja objekaivinen unen huononeminen (alkoholin vieroitusoireet) aamuyön painajaiset pahentaa uniapneaa
UneLomuuden lääkkeellinen hoito uneen suotuisasa vaikulavia lääkkeitä lyhytaikaisesa uni- tai nukahtamislääkkeitä UneLomuuden lääkkeelömillä hoitomenetelmillä tavoitellaan unelle otollisen Alan muodostumista: Unen rytmisyyden palaulaminen Mielen ja ruumiin rauhallisuuden lisääminen Lääkkeellinen hoito aulaa paremmin, jos unen huollosta myös huolehditaan!
YHTEENVETO Unihäiriöt ovat yleisiä UneLomuuden hoidossa olisi tärkeää kiinnilää huomiota myös unen huoltoon ja muistaa rentoutumisen tärkeys Unihäiriöistä kannalaa keskustella lääkärin/ hoitajan kanssa tarpeeksi ajoissa