Henkinen kuormitus ja liikenne. Markku Partinen, LKT, neurol. dos

Transkriptio

1 Henkinen kuormitus ja liikenne Markku Partinen, LKT, neurol. dos Liikennelääketieteen- ja unilääketieteen erityispätevyys Helsingin uniklinikka, tutkimuskeskus Vitalmed Haartman instituutti, Helsingin yliopisto LVK, VALT; OM Onnettomuustutkimuskeskus Suomen Liikennelääketieteen yhdistys ry, pj Sisältö Henkinen kuormitus, stressi à uupumus, une8omuus ja väsymys à liikenne Liikenne à kriisit à henkinen kuormitus, ahdistus, stressi à Post- traumaacsen psykosyndrooman ehkäisy liikenneonne8omuuden jälkeen 1

2 Psyykkiset häiriöt Kriisit, stressi, nukkumisen laiminlyönti, unihäiriö ONNETTOMUUS Alkoholi, PK-lääkkeet Matala vireystaso, väsymys, uneliaisuus, toiminnan ohjauksen häiriöt Matala verensokeri, sydämen vajaatoiminta, hapenpuute Aivotoiminnan häiriö; sydämen rytmihäiriö, aivosairaus, dementia, aivoverenkierron häiriö tms. Ei havainnut Ei tajunnut Ei reagoinut oikein Nukahti Huomio muualla Päätteli väärin Näköhäiriö, huono näkö Stressi Hans Selye: Stressi on elimistön kokonaisvaltainen ak0voituminen mihin tahansa ulkoiseen tai sisäiseen ärsykkeeseen (vaa0mukseen). Distressi Paha stressi Eustressi Hyvä stressi Stressin vaiheet: 1) hälytysvaihe (Glanne Gedostetaan uhkaavana, hormonitoiminnan muutoksia, ahdistusta, pelkoa jne.), 2) vastustusvaihe (stressin aiheu8aja pyritään poistamaan) 3) uupumisvaihe (psykosomaacsia vaivoja, turhautuneisuu8a, agressiivisuu8a, sopeutumista). Herkkyys (sensibility) Elimistön reagoing stressille (General adaptagon syndrome) 2

3 Stressi kuuluu osaksi elämää Ivan Sechenov (1861): Man = B (body- person) + E (environment) Arthur Schopenhauer: A man can do what(ever) he wants, but he cannot want what(ever) he wants Hans Selye: General adaptagon syndrome = all body reacgons to stress Ada Tadevosyan: Life = sensibility + stress + GDA Uupumus - väsymys Uupumus faggue Väsymys - Gredness Uneliaisuus sleepiness Krooninen stressi ja/tai unen puute à aivojen energia î à aivojen toiminta î 3

4 Biologisia rytmejä suhteessa vireystasoon Lämpötila Kortisoli Vireystaso Somatotropiini Melatoniini Kellonaika Fatigue related MVAs with at least one death in Finland (N=2465)

5 Fatigue related accidents by sleeping time N = 1259 fatal accidents Percentage Accidents 10 0 < 5 h 5-6 h 6-7 h 7-8 h 8-9 h > 9 h Sleeping time on the preceding night Partinen. VALT data; 2003 Relative risk of fatal sleepiness-related (fatigue) accidents (N = 1259; preliminary data) Relative risk < 4 h 4-6 h 6-8 h 8-10 h 10 + h Time of driving before accident 5

6 Use of alcohol increases sleepiness; à Alcoholrelated accidents are related to sleepiness Åkerstedt et al

7 Verster et al Väsymysonnettomuuden tunnusmerkkejä 1/2 Ulos suoran tien päästä, keskellä kaarretta tai ajautuminen vastakkaiselle ajokaistalle Onnettomuustilanne tullut yhtäkkiä (liian suuri tilannenopeus, ei pitkiä jarrutusjälkiä, ei hallittua väistöä) Aamuyöllä kello tai iltapäivällä Alle 6 tunnin uni edeltävänä yönä Ajanut pitkään (yli 10 t) Valvonut yli 16 tuntia (vastaa n. 0.5 promillen humalatilaa; 24 tuntia vastaa 1 promillea) Markku Partinen 7

8 Väsymysonnettomuuden tunnusmerkkejä 2/2 Arviointi- tai huomiointivirhe Humalassa (> 0.5 promillea) tai nauttinut alkoholia 5-10 t aikaisemmin 1-3 tuntia aterian jälkeen Taajama-alueen ulkopuolella (monotooninen tie) Ajaja on käyttänyt väsyttäviä lääkkeitä Auton tekninen vika, renkaan rikkoutuminen tms. ei selitä onnettomuutta Kuljettajalla on uniapnea, RLS, narkolepsia tai kumuloitunut univaje ja/tai hän on niin sanottu nopeasti nukahtamaan kykenevä Uniapnea ja ajokyky Hoitamaton väsynyt uniapneapotilas Teran-Santos: OR liikenneonnettomuus = 6 riski on kasvanut 500 % ( %) Hoidettu uniapnea OR = (riski kasvanut 0-20%) Noin 1/3 1/5 uniapneapotilaista on selvästi poikkeavan väsyneitä ilman hoitoa (lue: suurin osa uniapneapotilaista pystyy kuitenkin säilyttämään vireystasonsa ) 8

9 Uniapnean esiintyminen suomalaisilla raskaan liikenteen kuljettajilla (Unikuorma, Partinen ja Hirvonen) > 20:lla lievä tai sitä vaikeampi uniapnea ODI > 5 à 25.1 % Poikkeavaa väsymystä aiheuttava uniapnea (AHI > 5 and MWT (40 ) < 19,4 ) à 7,9%. Selvästi poikkeavaa väsymystä aiheuttava uniapnea (AHI > 5 and MWT < 8 min) à 3.6% ProsessoinG, sureminen Unettomuus YliakGivisuus, Ei deakgvoinga Huolestuminen une8omuudesta Kriisi, trauma, noxa NegaGivinen ehdollistuminen, väärät toimenpiteet 9

10 Liikenneonnettomuus/ trauma/ kriisi à ahdistus, stressi Post-traumaattisen psykosyndrooman ehkäisy Sureminen Valvominen Ei ahdistusta poistavia lääkkeitä Borg, Lübeck: Valvotaan kriisiä seuraavana yönä Prosessoidaan tapahtunutta Surraan Väsyttäviä lääkkeitä Unilääkkeet ja myös ns. Nukahtamislääkkeet Varoaika vähintään 7 tuntia Tsolpideemi ja tematsepaami Varoaika jopa tuntia Tsopikloni Klonatsepaami Sedatiiviset antipsykootit ja antihistamiinit Sedatiiviset antidepressantit Antipsykootit Muut keskushermostoon vaikuttavat väsyttävät lääkkeet Markku ParGnen 10

11 Zopiclone 7.5 mg has residual effects 10 h after intake Vermeeren et al. Sleep 2002 Yhteenveto Elämä = stressi ja siihen reagoing (sensibiliteec) Stressi à vaikutus reagoingin à suorituskyky/ terveys à liikenne Elämän kriisit à ahdistus/stressi à une8omuus à unen puute à aivojen energian puute à aivojen toiminta huononee à liikenne Liikenne/ liikenneonne8omuudet à stressi à terveys 11