Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto



Samankaltaiset tiedostot
Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa

Prosessikaaviosta käytännön toiminnaksi

Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta)

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ

Opiaattikorvaushoito

Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi HKa OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat

Hoitohenkilökunnan asenteet päihdeasiakkaita kohtaan alueen ensiavuissa ja tk:n poliklinikoilla (osa tuloksista alustavia)

Ikääntyminen ja alkoholi

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

Ikäihmisten päihdetyö Marika Liehu

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

OYS:n henkilöstön käsityksiä terveyden edistämisestä. Veikko Kujala Asiantuntijalääkäri

Päihdeongelmaisen hoidon porrastus

Härkää sarvista alkoholin suurkuluttajaa auttamassa Tuija Uusitalo vs. terveydenhuollon johtaja Hyvinkään terveydenhuolto

Seinäjoen Päihdeklinikan opiaattikorvaushoito. Jani Rinta-Nikkola Opiaattikorvaushoidon vastaava ohjaaja

Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä?

IKÄIHMINEN JA ALKOHOLI JENNA PAHKALA KUNTOUTUMISKESKUS, KOUVOLA A-KLINIKKA OY

Hoitotyön yhteenveto Kantassa

Tupakasta vieroitus hoitoprosesseissa. XIV Terveydenhuollon laatupäivä Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja

Suunnitelmia terveyden edistämisen osaamisen kehittämiseen PPSHP:ssa

Miten Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä parantaa kilpailukykyään ja missä mennään nyt? Avovastaanottojen päällikkö Sirpa Marjoniemi 22.3.

Satakunnan ammattilaiset yhteistyössä lasta odottavan päihdeperheen kanssa

Alkoholin käyttööön puuttuminen

Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta. Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki

Mitä uutta Addiktiopoliklinikalla? Sairaanhoitaja Marja Laihinen, Tyks Addiktiopoliklinikka

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa


PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

40 vuotta potilaan parhaaksi

MITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala

Oulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni

Masennustalkoot II-tutkimus

Audit C ja mini-interventio avovastaanotoilla ja poliklinikoilla. Toimintamalli 2019

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön

Psykiatriset kriisipotilaat terveyskeskussairaalan suojassa

Kotiutushoitajatoiminta sisätautiosastolla A32 käytäntö ja hyödyt Päivi Ilkka

Työterveyshuolto avainasemassa päihteidenkäytön puheeksi otossa. Työterveyshuollon palvelujohtaja, alueylilääkäri Sinikka Haakana

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä

Mini-interventiokyselyn tuloksia Lapin osalta. Yhdyshenkilöpäivät Lapin aluehallintovirasto Tuula Kokkonen

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa

Alkoholiohjelma ja mini-interventio

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

AUDIT JA HOITOONOHJAUS

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan?

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI

Palkkiohoidot käytännössä Salon Terveyskeskuksen Päihdeyksikkö PÄLÄ-päivät

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta

Asiakkuuden kehittämisseminaari Case Terveydenhuolto Tietoa asiakkaalle palveluntuottajan valinnan tueksi

PÄIHDEASIAKAS ON KAIKKIEN ASIAKAS PÄIHDETYÖ ON KAIKKIEN ASIA ONKO NÄIN?

SYDÄNINFARKTIPOTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN

Varsinais-Suomen XI Yleislääkäripäivät. Päihdepotilas terveyskeskuksessa Sari Jonsson Yleislääketieteen erikoislääkäri

Riippuvuudet ja vastuullisuus: Päihdehuollon asiakkaat, huumeet ja liikenne.

Sari Fältmars Sairaanhoitaja Epshp/Päihdepsykiatrian pkl

Yhteenvetoa suomalaisista korvaushoidon seuranta- ja vaikuttavuustutkimuksista. YTT Jani Selin, THL

Virheen diagnostiikka

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Suuntima - oman hoidon suunnittelua yhdessä ammattilaisen kanssa. Ulla Harala

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Aikaisempien Audit-mittareiden haku potilaan tiedoista Combi- yhdistelmähaulla

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ TERVEYSLAUTAKUNTA

Motivoiva haastattelu

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri

Orientaatio harjoitteluun miksi?

KIRJAAMINEN JA TIETOJEN KÄYTTÖ JA HYÖTY ERIKOISSAIRAANHOIDON POLIKLINIKALLA SAIRAANHOITAJAN NÄKÖKULMASTA

Auditoinnin tulokset HYKS Erva-alueelta (2012) Kansallinen DRG keskus

Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus

OPIAATTIRIIPPUVAISTEN AVOVIEROITUSHOIDON VASTUUN SIIRTÄMINEN TERVEYSKESKUKSILLE

Mikko Kylmänen Sairaanhoitaja Auroran sairaala, Psykiatrian päivystysyksikkö

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä osana VeTeHH-hanketta

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH)

Hoitoketju Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä

Opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidon haasteet ja ongelmat

Ylä-Savon toimintasuunnitelma /6

Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus

Kokemuksia potilaan oikeudesta valita hoitopaikka ja miten potilastiedot välittyvät uuden ja vanhan hoitopaikan välillä

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Aika paljon -- hoitajista niin, kokee tyydytystä, jos pystyy hoitamaan äkillisiä tilanteita ja vakavat tapaukset -- se on vähän heroistista.

Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit. Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito

PÄIVYSTYS Tampereella

Huumetilanne Suomessa. Päivän päihdetilanne -koulutus, Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (5) Terveyslautakunta Tja/

THL:n ilmiötyö: Työikäisten päihde- ja mielenterveysongelmat yhdessä Aikuisten mielenterveys- ja päihdeongelmat yhdessä -työryhmä

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa:

Luottamus. Väestökysely 2019

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi?

Transkriptio:

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto

Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla potilaista) - Erityisesti ensiavuissa ja tapaturmayksiköissä, mutta kaikissa yksiköissä hoidetaan potilaita, joilla riskikulutusta - Päihteiden käyttö vaikuttaa monien sairauksien syntyyn ja hoitoon - Interventiotutkimuksissa myönteisiä tuloksia uudelleen sairastumisen ja tapaturmien ehkäisemisessä 2

Päihdeinterventiomalli / Tays - Sairaaloissa kehitelty erilaisia miniintervetiomalleja -Taysissa luotu päihdeinterventiomalli - pohjana mini-intervention ja motivoivan haastattelun elementtejä - huomioitu alkoholi, mutta myös muut päihteet - puheeksi ottaminen kaikkien potilaiden kohdalla, ei valikoiden 3

Päihdeintervention tavoitteet Tarkoituksena on taata potilaan sairaalahoidon ja kuntoutumisen onnistuminen ja ehkäistä päihteiden käytöstä johtuvien sairastumisten ja tapaturmien uusiutuminen. Tavoitteena on tunnistaa / ottaa puheeksi potilaan päihteiden käyttö, potilaan halutessa ohjata hänet jatkohoitoon sekä tunnistaa vieroitusoireiden hoidon ja opioidiriipuvaisten tukihoidon tarve ja estää vieroittuneiden potilaiden päihteiden käytön uudelleen käynnistyminen. 4

Tunnistaminen ja puheeksi ottaminen Selvitetään potilaan hoitoon tullessa: alkoholin, bentsodiatsepiinien, stimulanttien (amfetamiini, ekstaasi, kokaiini) ja opioidien sekä muiden päihteiden käyttöä viimeisen kuukauden aikana onko nyt huumeiden aktiivikäytön vaihe tai päihtynyt onko vieroitusoireissa onko korvaushoidossa onko ennen sairaalaan tuloa vieroittunut päihderiippuvainen päihteiden ja riippuvuutta aiheuttavien lääkkeiden oheiskäyttö myös korvaushoidossa olevilta aikaisemmat vakavat vieroitusoireet ja niiden edellyttämä hoito (tarkista hoitokortti tai soita hoitopaikkaan) Apuna voidaan käyttää: AUDIT- alkoholin suurkulutuksen mittaria AUDIT-C, Fagerström ja opioidienkäyttö 5

Vieroitusoireiden ja kivun hoito Vieroitusoireiden lääkitys: Diatsepaamikyllästyshoito Psykiatrin konsultointi vieroitusoireiden hoidossa tarvittaessa Opioiditukihoito jatkuvasti heroiinia tai muita opioideja käyttävälle Tarvittaessa konsultoidaan psykiatria Kivun hoidossa huomioidaan potilaan päihteiden käyttö (Päihderiippuvaisen akuutin kivun hoito-ohje) Tarvittaessa voidaan tehdä hoitosopimus huumeita käyttävän potilaan kanssa 6

Motivoiva neuvonta Jos potilaan Audit-C pisterajat naisilla 5 ja miehillä 6 ylittyvät, pyydetään potilasta täyttämään koko Audit (10 kysymystä). Jos potilaan Audit- pisteet ovat 8 tai huumeiden / muuta päihdekäyttöä: Hoitava lääkäri ja omahoitaja keskustelevat potilaan kanssa päihteiden käytön riskeistä suhteessa hänen sairauteensa ja tilanteeseensa. (Vähennä vähäsen / Otetaan selvää - esite) Keskustelu käydään potilasta kunnioittaen, empaattisesti, muutokseen motivoiden ja potilaan omat tavoitteet huomioiden. 7

Jatkohoitoon ohjaaminen Omahoitaja / sosiaalityöntekijä kartoittaa potilaan elämäntilannetta, selvittää mitä palveluita potilas jo käyttää ja motivoi jatkohoitoon: 1) Omahoitaja / sosiaalityöntekijä ottaa yhteyttä terveyskeskuksen päihde- tai muuhun hoitajaan ensimmäisen kontrolliajan varaamiseksi mahdollisimman pian sairaalahoidon jälkeen. 2) Sovitusti potilas jatkaa myös aikaisemmassa päihdehoitopaikassaan (A-klinikka, vertaistukipalvelut, mielenterveyspalvelut jne). 3) Tarvittaessa lääkäri tekee konsultaatiopyynnön Taysin päihdepsykiatrian poliklinikalle jatkohoidon tarpeen arvioimiseksi. 8

Kirjaaminen Potilaan hoitosuunnitelmaan kirjataan Auditpisteet, huumeiden käyttö, lääkärin/ hoitajan/ erityistyöntekijöiden antama neuvonta sekä potilaan kanssa sovittu jatkohoitosuunnitelma. Epikriisiin lääkäri kirjaa potilaan hoidon kannalta oleellisiksi arvioimat tiedot (Audit pisteet, muu päihteiden käyttö, motivoituneisuus ja jatkohoitosuunnitelma). Potilaan luvalla epikriisi lähetetään hänen omalääkärilleen ja /tai muulle jatkohoidosta vastaavalle taholle. 9

Kenelle intervention toteuttaminen kuuluu? Kysely Taysissa v. 2003 25 % (9/36) kirurgeista 9 % (23/254) hoitajista Interventio ei kuulu sairaalaan Kysely PSHP.ssä v.2009, N=600 0,5% vastanneista ei kuulu sairaalaan 72% kuuluu kaikille potilastyötä tekeville 10

Miten sitten käytännössä? Päihteiden käytön tunnistaminen V. 2001 Kirurgian klinikassa 1pv:ä hoidettujen potilaiden alkoholin suurkulutuksesta (Audit 8) lääkärit ja hoitajat tunnistivat 23% V. 2009 henkilöstökysely: Auditin käyttö 53% ei koskaan/ hyvin harvoin: pyysi potilasta täyttämään Auditin jos huomasi potilaan käyttävän runsaasti alkoholia Keskustelu 32% yleensä/aina: keskusteli alkoholin käytöstä potilaan kanssa jos huomasi potilaan käyttävän runsaasti alkoholia 11

Miten toteutumista voitaisiin edistää? Tays henkilöstökysely v.2001: Esteinä interventiolle: kiire rauhallisten tilojen puute potilaiden motivoitumattomuus tiedon puute vaikeus puuttua 12

Vaikea ottaa puheeksi PSHP henkilökuntakysely 2009: - jos alkoholin käyttö liittyy tulosyyhyn jokseenkin/ täysin samaa mieltä 17% - jos alkoholin käyttö ei liity tulosyyhyn jokseenkin/ täysin samaa mieltä 39% 13

Miten intervention toteuttamisen edellytyksiä pitäisi parantaa? PSHP henkilökuntakysely 2009: 1. enemmän aikaa potilaan kanssa 2. mahdollisuus seurata tehdyn työn hyötyä 3. yhteinen toimintamalli 4. potilaiden informointi etukäteen 5. johdon tuki ja sitoutuminen 6. oman esimiehen tuki 7. oma osaaminen 14

Kirjallisuus Lappalainen-Lehto R, Seppä K, Nordback I, Cutting down substance abuse - present state and visions among surgeons and nurses, Addictive Behaviors 30 (2005) 1013-1018 Sillanaukee, P., Kääriäinen, J., Sillanaukee, P., Puotanen, P., & Seppä, K. (2002). Substance use-related outpatient consultations in specialized health care: An underestimated entity. Alcoholism, Clinical and Experimental Research, 9, 1359 1364. PSHP Henkilökuntakysely 2009 (julkaisematon) 15

Kiitos! 16