TOIMINTAYMPÄRISTÖ. Väestö kasvoi vielä alkuvuodesta viime vuoden tapaan

1 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö kasvoi vielä alkuvuodesta viime vuoden tapaan Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan Vantaan väkiluku oli vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana kasvanut 762 henkilöllä, mikä on saman verran kuin viime vuoden tammi-maaliskuussa. Muuttoliikkeen osuus väestönkasvusta oli nyt hieman vaille puolet, josta maahanmuuton osuus oli noin kolmannes. Keväällä 2008 tehdyssä väestöennusteessa väestönkasvun arvioitiin hidastuvan jo viime vuoden aikana. Uusi väestöennuste tehdään touko-kesäkuussa, kun kaikki viime vuotta koskevat väestötiedot on saatu. Maan sisäisessä muuttoliikkeessä Vantaan alkuvuodesta saama muuttovoitto oli nyt hieman suurempi kuin vuotta aiemmin. Sen sijaan nettosiirtolaisuus oli saman verran pienempi. Syntyneiden enemmyys kuolleisiin nähden oli samansuuruinen kuin vuosi sitten, vaikka sekä syntyneiden että kuolleiden määrä oli nyt suurempi kuin vuoden 2008 tammi-maaliskuussa. Espoossa maan sisäinen nettomuutto kääntyi jälleen voitolliseksi, vaikka kaupunki saikin pääasiallisen muuttovoittonsa ulkomailta. Helsingissä käänne tapahtui jo viime vuonna. Sielläkin kuitenkin muuttovoitosta kolme neljännestä kertyi ulkomailta. Helsingin seudun muiden kuntien kasvu on alkuvuodesta perustunut aiempaa vähemmän muuttoliikkeen varaan. Väestönkasvu painottunut aiempaa enemmän vanhoille alueille Ennakkotiedon mukaan tammi-maaliskuussa väkimäärä kasvoi Tikkurilan ja Hakunilan suuralueita lukuun ottamatta kaikilla Vantaan suuralueilla. Tikkurilassa väkimäärä säilyi ennallaan, mutta Hakunilassa se väheni noin kolmellakymmenellä. Eniten alueen väestö oli lisääntynyt Myyrmäessä (+270), Korsossa (+190) ja Aviapoliksessa (+160). Kivistössä ja Koivukylässä kasvua oli 80 asukasta. Näyttää siltä, että ainakin Tikkurilan ja Myyrmäen suuralueilla alueen väestö kasvaa tänä vuonna ennustettua nopeammin. Kivistön ja Aviapoliksen suuralueilla taas kasvu lieneekin ennustettua pienempää. Kaiken kaikkiaan väestönkasvu pohjautuu aiempaa enemmän vanhaan asuntokantaan, mikä näkyy asumisväljyyden kasvun hidastumisena, osin väljyyden pienenemisenä. Ennakkotietojen mukaan väkimäärä on kasvanut kunnan palvelujen kannalta tärkeimmissä ikäryhmissä vaihtelevasti. Alle kouluikäisten määrän kasvu oli jo viime vuonna ennustettua nopeampaa. Kasvua on alkuvuodesta tullut Tikkurilaan lukuun ottamatta kaikilla suuralueilla. Ongelmallisin tilanne on Myyrmäessä ja Korsossa, joissa päivähoitoikäisiä on jo nyt selvästi enemmän kuin ennusteen mukaan piti olla kuluvan vuoden lopussa. Aviapoliksessa ennustettu kasvu on toistaiseksi ollut hitaampaa kuin mitä on ennustettu. Peruskouluikäisten määrä on vähentynyt Kivistöä, Aviapolista ja Korsoa lukuun ottamatta kaikilla muilla suuralueilla. Aviapoliksessa, Kivistössä ja Koivukylässä kouluikäisten määrä ei ole toistaiseksi kasvanut aivan ennusteen mukaisesti. Vanhuuseläkeikäisten määrän kasvu lienee Tikkurilan suuralueella hivenen ennustettua suurempaa. Viime vuoden keväällä tehdyn väestöennusteen mukaan Vantaan väkimäärä kasvaa vuoden 2009 aikana runsaalla kahdella tuhannella asukkaalla. Alkuvuoden väestönkasvu taittunee ainakin jossain määrin, koska asuntorakentaminen on ollut jo pitkään tavanomaista vähäisempää. Kuluvan vuoden väestönlisäys lienee kuitenkin hieman ennustettua suurempi. Mennyt kehitys otetaan huomioon, kun uusi väestöennuste tehdään kesäkuun alussa. (Lähteet: Tilastokeskus ja Facta -kuntarekisteri) Työttömiä lomautetut mukaan lukien oli maaliskuun lopussa 7 970 eli noin 1 700 enemmän kuin vuotta aiemmin: nuorten työttömien ja lomautettujen määrä nopeassa kasvussa. Vantaan työttömyysaste oli maaliskuun lopussa 7,5 prosenttia, mikä oli Karkkilan jälkeen toiseksi eniten Helsingin seutukunnassa. Koko Uudenmaan liiton alueella työttömyysaste oli 6,5 ja Uudenmaan TE-keskuksen alueella 6,2 prosenttia. Työttömiä lomautetut mukaan luettuna oli Vantaalla nyt lähes 1 700 enemmän kuin maaliskuun 2008 lopulla. Lisäyksestä oli lomautettujen osuus lähes 700. Työttömien määrä on lisääntynyt alkuvuoden aikana 650:lla ja lomautettujen määrä 300:lla. Pidempään kuin vuoden työttömänä olleita vantaalaisia oli vuoden 2009 maaliskuun lopussa 1 660 henkilöä. Se on 170 vähemmän kuin vuotta aiemmin ja saman verran kuin vuoden 2009 alussa.

2 Taloudellinen taantuma näkyy toisaalta nuorten työttömien ja lomautettujen määrän kasvuna. Alle 25- vuotiaita työttömiä oli nyt lähes kaksinkertainen joukko vuoden takaiseen määrään verrattuna ja kolmisen sataa enemmän kuin kolme kuukautta aiemmin. Avoimia työpaikkoja Vantaan työvoimatoimistossa oli maaliskuun lopussa tuhat vähemmän kuin vuotta aiemmin, mutta kolmisen sataa enemmän kuin vuoden alussa. Suuralueista työttömyys on vaikeinta Hakunilassa, jossa työttömyysaste oli 8,5 prosenttia maaliskuun lopulla. Alimmillaan työttömyys oli Kivistön suuralueella, jossa se oli 4,1 prosenttia. Alkuvuodesta työttömyysaste on kohonnut melko tasaisesti kaikilla suuralueilla. Naisten työllisyys on ollut selvästi miesten työllisyyttä parempaa. Helsingissä työttömien määrä kasvoi alkuvuodesta runsaalla kahdella tuhannella ja Espoossa seitsemällä sadalla. Vantaalla lisäystä oli tuhat henkilöä. Asuntojen aloituksia varsin vähän, lupia asuntojen rakentamiseen myönnetty alkuvuodesta 320 kerrostaloasunnolle ja vain 45 pientaloasunnolle Vantaalle on valmistunut vuoden 2008 tammi-maaliskuun aikana 312 uutta asuntoa. Vuotta aiemmin tammimaaliskuussa uusia asuntoja valmistui puolisen sataa enemmän kuin nyt ja kaksi vuotta aiemmin pari sataa enemmän. Pientalojen (omakoti-, pari- ja rivitalojen) osuus Vantaalle nyt alkuvuodesta valmistuneista asunnoista oli 29 prosenttia. Vantaan asuntostrategiassa asetetusta 2 000 asunnon vuositavoitteesta on jääty jo useana vuonna ja jäädään tänäkin vuonna reilusti. Alkuvuodesta rakennuslupia on myönnetty 365 asunnon rakentamiseksi, mikä on hieman enemmän kuin vuosien 2007-08 tammi-maaliskuussa. Asuntojen aloitukset ovat kuitenkin alhaisimmalla tasolla moneen vuoteen: tammi-maaliskuussa aloitettiin vain 97 asunnon rakennustyöt. Näistä oli 39 pientaloasuntoja. Maaliskuun lopussa oli rakenteilla vain runsas tuhat asuntoa. Rakenteilla olevista asunnoista runsas puolet valmistuu kerrostaloihin. Eniten asuntoja oli rakenteilla Aviapoliksen suuralueella sekä Myyrmäessä. Rakenteilla olleiden asuntojen ja niiden rakentamiseen myönnettyjen rakennuslupien perusteella voidaan ennustaa, että vuoden 2009 aikana asuntoja valmistuu Vantaalle selvästi vielä viime vuotta vähemmän, vain noin tuhat. (Lähde: Rakennusvalvonnan tietojärjestelmä) Muuta kuin asuinkerrosalaa rakenteilla kuudennes vähemmän kuin vuotta aiemmin Vuoden 2009 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana uutta, muuta kuin asuinkerrosalaa valmistui Vantaalle 140 000 k-m 2. Kolme neljäsosaa valmistuneesta kerrosalasta rakennettiin Aviapoliksen suuralueelle ja siitä kaksi kolmasosaa Lentokentän kaupunginosaan. Kolme viidesosaa valmistuneesta kerrosalasta oli liikenteen rakennuksissa ja kolmannes varastorakennuksissa. Yli puolet valmistuneesta kerrosalasta tehtiin uudisrakennuksiin. Rakennuslupia uusien toimitilarakennusten rakentamiseksi haettiin tammi-maaliskuussa kaikkiaan yli 88 000 kerrosneliömetrin verran. Siitä runsas kaksi viidesosaa oli liike- ja toimistorakennusten ja saman verran varastorakennusten kerrosalaa. Yli puolet kerrosalasta sijoittuu aikanaan Aviapoliksen suuralueelle ja runsas neljännes Tikkurilan suuralueelle. Uusia rakennustöitä on alkuvuodesta aloitettu 47 000 kerrosneliömetrin verran. Aloituksista yli neljä viidesosaa valmistuu Aviapoliksen suuralueelle ja varastorakennuksiin. Rakenteilla oli maaliskuun lopussa kaikkiaan yli 270 000 neliömetrin verran muuta kuin asuinrakennuksia. Yli puolet rakenteilla olevasta kerrosalasta sijaitsee Aviapoliksen suuralueella. Kuluvana vuonna muun kuin asuntorakentamisenkin painopiste on edelleen Aviapoliksen suuralueella. Valmistuvan kerrosalan määrä on alkaneena vuonna pienempi kuin viime vuonna. Liike- ja toimistorakennukset sekä varastorakennukset nielevät suurimman osan valmistuvasta kerrosalasta. (Lähde: Rakennusvalvonnan tietojärjestelmä)

3 TALOUDEN KEHITYS Suomen kansantalouden kehitysarviot ovat kuukausi kuukaudelta synkentyneet eri ennustelaitosten suhdannekatsauksissa. Valtiovarainministeriön maaliskuun arviossa BKT laskisi määrällisesti 5 prosenttia tänä vuonna ja huippuna ETLA arvioi jopa 6,5 prosentin laskua bruttokansantuotteen määrään. Erityisen suuri pudotus taloudessa tapahtuu vientiteollisuudessa ja rakennustuotannossa. Hintojen nousu hidastuu prosentin tasolle ja lyhyet korot pysyvät alhaisina. Työllisten ansiotasoindeksi nousee 5 prosenttia, mutta työttömyysaste kasvaa keskimäärin 9 prosenttiin tänä vuonna ja työllisyysaste laskee 67,3 prosenttiin. Kuntien verotulot kääntyivät jo viime vuoden lopulla laskuun yhteisöverojen osalta ja suunta on vahvistunut alkuvuoden verotilityksissä. Valtiovarainministeriön mukaan kuntien verotulojen supistuminen tänä vuonna aiheuttaa kuntatalouteen syvän alijäämän. Kuntien verotulojen arvioidaan laskevan 2,6 prosenttia viime vuodesta ja yhteisöveroissa tiputus on lähes neljänneksen luokkaa. Koko maassa palkkasumman ei arvioida kasvavan juuri lainkaan tänä vuonna ja työtulovähennyksen ja eläketulovähennyksen korotukset vievät kunnallisveronkin lievästi miinukselle tänä vuonna. Vain kuntien kiinteistöverot kasvavat 2,8 prosenttia tänä vuonna. Kunta-alan ansiotason arvioidaan nousevan vajaat 4 prosenttia sopimusten pohjalta tänä vuonna. Kuntien henkilöstömäärään ei oleteta lisäystä vuoden 2008 tasosta. Kuntien menopaineita lisää toimeentulotukimenojen kasvu, mutta toisaalta Kela-maksun alentaminen hidastaa menojen kasvupainetta tänä vuonna. Kuntien ja kuntayhtymien tuloksen arvioidaan päätyvän lähelle nollatulosta, mutta kunnat lisävelkaantuvat lähes miljardilla eurolla tänä vuonna. Kaupungin talous Kaupunki on saanut kunnallisverotilityksiä tammi-maaliskuun aikana yhteensä 197,2 milj. euroa, 1,9 prosenttia edellisvuotta enemmän. Verovuodelta 2009 ennakoiden tilityksiä on kertynyt 101 milj. euroa, 3,3 prosentin kasvu viime vuoden vastaavaan verrattuna. Kuntalaisten maksamia lisäveroja kertyi tammi-maaliskuussa verovuodelta 2007 yhteensä 21,2 milj. euroa. Kaupunki on saanut yhteisöveroja tammi-maaliskuussa 3,9 milj. euroa, vain kolmasosan edellisvuoteen verrattuna. Yhteisöverot ovat romahtaneet koko maassa alkuvuodesta, kuten myös arviot koko vuoden yhteisöverotuloista. Kuntaliiton ja Valtiovarainministeriön tuoreessa verotuloennusteessa kuntien tämän vuoden yhteisöveron arvioidaan jäävän 1 170 miljoonaan euroon, 23,7 prosenttia vuoden 2008 yhteisöveroja vähemmän. Arviossa on huomioitu kuntien yhteisövero-osuuden nosto 32,03 prosenttiin. Tähän liittyvä oikaisu näkyy kuntien verotilityksissä touko- tai kesäkuussa. Vantaan jako-osuus tälle vuodelle on 0,0332976247, kun vuoden 2008 jako-osuus oli 0,0380333288; 12,5 prosentin pienennys edellisvuoteen. Peruspalveluohjelman koko maan kuntien verotuloarvioiden ja kuntakohtaisten jako-osuuksien pohjalta on arvioitu, että kaupunki saisi verotuloja yhteensä 743 milj. euroa tänä vuonna, 43,5 milj. euroa talousarviota vähemmän. Tämän vuoden verotulot olisivat näin myös 1,5 prosenttia viime vuoden toteutumaa pienemmät. Koko maassa kuntien verotulojen arvioidaan alentuvan 2,6 prosenttia viime vuodesta. Valtionosuuksia kaupunki on saamassa 111,3 milj. euroa ministeriöiden (VM, OPM, STM) päätösten mukaisesti. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet vahvistuvat loppuvuodesta. Talousohjelma Kaupunginhallitus merkitsi tiedoksi toimialojen esitykset vuoden 2009 toimenpiteistä, joilla tavoitellaan noin 14,2 milj. euron säästöä käyttötalousmenoihin ja noin 3 milj. euron säästöä investointimenoihin. Kaupunginhallitus päätti antaa toimialoille noudatettavaksi em. esitysten pohjalta laaditun talousohjelman 2009-2013 mukaiset säästötavoitteet. Toimialat ovat ilmoittaneet osavuosikatsauksessaan ryhtyneensä toimenpiteisiin säästöjen saavuttamiseksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala on raportoinut 25 milj. euron ylitysuhasta ja Sivistystoimen varhaiskasvatuksen tulosalue noin 4,2 milj. euron ylityksestä käyttötalousmenoihin.

4 Kunnallis- ja yhteisöveron kumulatiiviset tilitykset 2008-2009 (M ) sekä muutos Kunnallisvero Yhteisövero Yhteensä 2008 2009 Muutos-% 2008 2009 Muutos-% 2007 2008 Muutos-% Tammikuu 64,4 66,3 2,9 4,6 0,1-98,4 69,0 66,3-3,9 Helmikuu 129,3 127,9-1,1 8,2 3,5-57,2 137,4 131,4-4,4 Maaliskuu 193,6 197,2 1,9 12,2 3,9-68,0 205,8 201,1-2,3 Huhtikuu 247,2 15,8 263,0 Toukokuu 305,6 29,9 335,4 Kesäkuu 357,6 34,2 391,8 Heinäkuu 418,2 38,1 456,3 Elokuu 475,1 42,3 517,5 Syyskuu 526,4 46,6 573,1 Lokakuu 576,4 50,5 627,0 Marraskuu 579,9 54,9 634,8 Joulukuu 644,4 58,8 703,2 Kunnallisveron ja yhteisöveron tilitykset 2006-2008 (M ) 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 2006 2007 2008 2009 10,0 0,0 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu

5 TULOSLASKELMAOSA (mukana liikelaitokset) 31.3.2009 (1000 euroa) TA 2009 TOT 31.3.2009 KH 20.4.2009 Toimintatulot 370 578 81 534 365 629 Valmistus omaan käyttöön 78 267 16 475 78 267 Toimintamenot 1 264 020 296 655 1 247 639 Toimintakate -815 175-198 646-803 743 Verotulot 786 500 200 968 743 000 Valtionosuudet 112 500 28 919 111 281 Korkotuotot 12 500-181 12 500 Muut rahoitustulot 20 500 233 20 500 Korkomenot 40 237 5 644 34 237 Korvaus peruspääomasta 2 187 0 2 187 Muut rahoitusmenot 280 97 280 Vuosikate 74 121 25 552 46 834 Poistot 73 719 17 187 73 719 Satunnaiset tulot 0 0 0 Satunnaiset menot 0 0 0 Tilikauden tulos 402 8 364-26 885 Varausten muutos 0 0 0 Rahastojen muutos -2 375 0-2 375 Tilikauden yli/alijäämä 2 777 8 364-24 510 RAHOITUSSUUNNITELMA 31.3.2009 (1000 euroa) TA 2009 TOT 31.3.2009 KH 20.4.2009 Toiminnan rahavirta Vuosikate 74 121 25 552 46 834 Tulorahoituksen korjauserät -20 676-1 359-15 326 Investointien rahavirta Investointimenot -157 281-19 702-154 294 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 25 666 3 286 25 666 Toiminnan ja investointien rahavirta -78 170 7 777-97 120 Rahoituksen rahavirta Antolainojen vähennys 521 50 521 Antolainojen lisäys -5 138-78 -5 138 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 95 639 0 95 639 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -34 682-11 139-34 682 Muut maksuvalmiuden muutokset -7 000-25 219-7 000 Vaikutus maksuvalmiuteen -28 830-36 387 49 340 Nettolainanotto 60 957-11 139 60 957

6 10-11 KESKUSHALLINNON TOIMIALA Tehtäväalue TA-menot Toteutuma % TA-tulot Toteutuma % (1000 euroa)(1000 euroa) (1000 euroa)(1000 euroa) 10 YLEISHALLINTO 10 Keskusvaalilautakunta 346 6 2 % 273 0 20 Kaupunginvaltuusto 663 126 19 % 0 0 30 Tarkastuslautakunta ja -toimi 474 94 20 % 0 0 40 Kaupunginhallitus 12 870 3 028 24 % 4 658 346 7 % 50 Yhteistoimintaosuudet ja -avustukset 14 783 3 969 27 % 0 0 Yleishallinto yhteensä 29 136 7 223 25 % 4 931 347 7 % 11 KESKUSHALLINTO 10 Keskushallinto 21 945 4 706 21 % 2 718 267 10 % 20 Konserni- ja rahoituspalvelut 19 225 3 677 19 % 0 1 Keskushallinto yhteensä 41 170 8 383 20 % 2 718 268 10 % Keskushallinto/Tietohallinto TA 2009 (1000 euroa) Toteutuma (1000 euroa) Valmistus omaan käyttöön 1 865 166 Tarkastuslautakunnan ja ulkoisen tarkastuksen toiminta on edennyt vahvistetun toimintasuunnitelman ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Vuoden 2008 arviointikertomuksen valmistelu on käynnistynyt. Valtuustokauden 2005-2008 tarkastuslautakunta on kokoontunut ensimmäisen vuosineljänneksen aikana kaksi kertaa ja työryhmät kerran sekä valtuustokauden 2009-2012 tarkastuslautakunta yhden kerran. Loppuvuoden osalta arvioidaan menoja kertyvän käyttösuunnitelman mukaisesti, jolloin määrärahan käyttöprosentiksi vuoden lopussa tullee 98 prosenttia. Keskushallinnon tulosalueet osallistuivat aktiivisesti toiminnanohjausjärjestelmän kehittämiseen. Sen ensimmäiset osat otettiin käyttöön huhtikuun alussa. Keskushallinnon ja konserni- ja rahoituspalvelujen tulosalueet noudattavat hyväksyttyä talousohjelmaa.

20 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO 7 Tehtäväalue TA-menot Toteutuma % TA-tulot Toteutuma % (1000 euroa)(1000 euroa) (1000 euroa)(1000 euroa) 01 Sosiaali- ja terveyslautakunta 61 8 14 % 10 Talous- ja hallintopalvelut 6 149 962 16 % 20-37 -187 % 20 Erikoissairaanhoito 163 670 46 242 28 % 0 0 30 Terveydenhuollon palvelut 60 903 13 399 22 % 10 028 1 909 19 % 40 Perhepalvelut 119 825 28 079 23 % 21 220 4 429 21 % 60 Vanhus- ja vammaispalvelut 129 796 27 901 21 % 16 170 3 186 20 % Yhteensä 480 404 116 591 24 % 47 438 9 487 20 % Talous Sosiaali- ja terveystoimen menojen ylitysuhka on noin 25 milj. euroa ja tulojen ennustetaan ylittyvän noin 4,6 milj. euroa. Menojen ylitysuhka muodostuu vanhus- ja vammaispalveluista (9,3 milj. euroa) ja toimeentulotuesta (9,3 milj. euroa, työmarkkinatuen kuntaosuudesta säästyvä osuus on otettu huomioon). Hus on arvioinut erikoissairaanhoidon palvelusopimuksen ylittyvän 6,0 milj. eurolla. Tulojen ennustettu ylitys muodostuu toimeentulotuen valtionosuudesta, jota saadaan maksettavien toimeentulotukimenojen perusteella enemmän kuin talousarviossa ennakoitiin sekä vanhus- ja vammaispalvelujen talousarviota korkeamman asiakasmäärän asiakasmaksuista. Vanhuspalvelujen osalta merkittävimmät ylityspaineet kohdistuvat tehostetun asumispalvelun ostopalveluihin (noin 2,6 milj. euroa), omaishoidon tukeen (0,5 milj. euroa) ja kotihoidon tukipalveluihin (0,4 milj. euroa). Vammaispalveluissa ylityspaine on yhteensä noin 5,4 milj. euroa. Ylitysuhasta noin 1,9 milj. euroa tulee vammaisavustuksista, 2,4 milj. euroa asumispalveluiden ostoista ja noin 1 milj. euroa laitoshoidon ostoista. Talouden haasteisiin vastaaminen Toimialalla on työstetty sopeuttamistoimenpiteitä sekä säästövelvoitteen että uhkaavan määrärahaylityksen kattamiseksi. Mm. työttömyyden kasvun vuoksi rahoitusvajeen kattaminen on erittäin haastavaa. Toimeentulotuen uusien asiakasruokakuntien määrä on kasvanut 16 prosenttia tammikuusta maaliskuun loppuun mennessä. Vanhuspalveluissa käyttösuunnitelman mukaista menojen vähentämistä on vaikeuttanut se, että asiakasmäärät ovat kasvussa toiminnoissa, joissa vaihtoehtoisia tai halvempia toteuttamisvaihtoehtoja ei ole olemassa. Pitkäaikaishoidon paikkamäärää on jouduttu käyttösuunnitelmasta poiketen kasvattamaan 14 hoitopaikalla, jotta erikoissairaanhoidon ylikäyttömaksuilta vältytään. Ylikäyttömaksuja on kertynyt merkittävästi viime vuotta vähemmän. Kaupungin talousohjelma sisältää sopeuttavia toimenpiteitä vuodelle 2009. Niiden kustannusvaikutus toimialalla on yhteensä 7,3 milj. euroa. Keskisiä sopeutustoimenpiteitä ovat mm. koulutus-, matka- ja materiaalimäärärahojen leikkaukset, vakanssien jäädyttäminen, erikoissairaanhoidon palvelusopimuksen uudelleenarviointi, omaishoidon tuen asettaminen lakisääteiselle tasolle ja vuokratyövoiman käytön vähentäminen. Kaupunginhallitus hyväksyi talousohjelman 20.4.2009 ja se tuodaan sosiaali- ja terveyslautakunnalle täytäntöönpanoa varten tiedoksi huhtikuussa. Talousohjelman toimenpiteiden toteutumisen lisäksi talouden haasteisiin vastaaminen edellyttää käyttösuunnitelman toteutumista ja siihen sisältyvään sopeutustarpeeseen vastaamista. Toimiala noudattaa talousohjelmaa 2009. Sosiaali- ja terveydenhuollon muut kuin talousohjelmaan sisältyvät sopeuttamistoimenpiteet, yhteensä noin 25 milj. euroa, viedään toukokuun sosiaali- ja terveyslautakuntaan päätettäväksi. Esitettävät sopeutustoimenpiteet muuttavat palveluvalikoimaa. Muutokset palvelujen saatavuudessa ja toiminnan kehittäminen Palvelutarpeeseen on pystytty vastaamaan pääosin viime vuoden tasolla. Hoitotakuuta on toistaiseksi pystytty noudattamaan vastaanottotoiminnassa ja suun terveydenhuollossa. Tiukentuneen taloustilanteen takia ei kuitenkaan ole voitu täyttää kaikkia vakansseja, mikä on vaikuttanut palvelujen saatavuuteen ja hoitojonojen pituuteen.

8 Yleistä rasitusta palveluissa lisää myös erikoissairaanhoito, joka ohjaa lisääntyvästi asiakkaita kunnallisiin palveluihin mm. kuntoutus- ja vanhuspalveluihin. Rekrytointivaikeudet ovat taantumasta huolimatta jatkuneet vanhuspalveluissa. Toiminnan uudelleenjärjestelyt ovat toteutuneet käyttösuunnitelman mukaisesti. Päihdepalveluissa huumehoitoklinikan toiminta on käynnistynyt tammikuussa ja ostopalveluissa olleista korvaushoitoasiakkaista suurin osa on siirtynyt klinikan asiakkuuteen 1.4.2009 mennessä. Kokemukset vuoden vaihteessa toteutetusta vammaispalvelujen keskittämisestä yhteen toimipisteeseen sekä vanhus- ja vammaispalvelujen sosiaalityön työnjaon muutoksista ovat myönteiset. Erityisesti kuljetuspalvelujen päätöksenteko ja käyttö on saatu paremmin hallintaan. Strategisten tavoitteiden toteutuminen Ensimmäisen vuosineljänneksen tietojen perustella toimialan strategiset tavoitteet ovat pääosin toteutumassa. Nopeasti huonontunut taloustilanne asettaa kuitenkin haasteita toimialan strategisten tavoitteiden saavuttamisella. Toimeentulotuen asiakasmäärät ovat alkuvuonna kasvaneet, joten tavoitteen 5. "Pitkäaikaisesti toimeentulotukea saavien määrä vähenee", toteutuminen ei ole todennäköistä. Tavoite 27. "Määrärahoja ei ylitetä tulosaluetasolla" toteutuu vain merkittävillä asiakaspalvelujen muutoksilla lähinnä ostopalveluissa. Talous- ja hallintopalvelut Tulosalueen talousarvion toteutuminen - toiminta Alkuvuonna valmistui kaksi keskeistä työryhmäraporttia, joilla pyritään lisäämään toimialan tuottavuutta. Toimistotyön selvityksellä vähennetään toimistotyön määrää toimintoja sähköistämällä ja prosesseja muokkaamalla. Toimitilaselvityksellä vähennetään toimitilojen määrää. Tulosalue osallistui aktiivisesti toiminnanohjausjärjestelmän kehittämiseen. Sen ensimmäiset osat otettiin käyttöön huhtikuun alussa. Tulosalueen talousarvion toteutuminen - talous Käyttösuunnitelma toteutuu suunnitellusti. Tulosalue pyrkii edelleen supistamaan toimintaansa asiakaspalvelun hyväksi. Erikoissairaanhoito Tulosalueen talousarvion toteutuminen - toiminta Vuoden 2009 erikoissairaanhoidon palvelutuotannon suunnitelmasta on toteutunut tammi - helmikuun aikana 10 533 hoitojaksoa (NordDRG-tuotetta), mikä on noin 17,2 prosenttia Vantaan neuvottelemasta koko vuoden toteumasta. HUS-johdon tammi-helmikuun toteumaan perustuvaa palvelutoteumaennustetta ei ole esitetty HUS-johdon tietojärjestelmässä 20.4.2009 mennessä. Erikoissairaanhoidon käyntituotteita Vantaa ostaa kuntaneuvottelujen perusteella 187 900 kappaletta vuonna 2009. Käyntituotteista 33 443 (17,8 prosenttia) on toteutunut tammi-helmikuussa 2009. Vantaa on sitoutunut 59 900 erikoissairaanhoidon hoitopäivätuotteen ostoon vantaalaisille vuonna 2009. HUS-johdon tammi-helmikuun toteuman perusteella Vantaa on ostanut 5 701 erikoissairaanhoidon hoitopäivätuotetta. Yhteistyömuistioon kirjatusta hoitopäivätuotemäärästä on toteutunut 9,5 prosenttia. Tulosalueen talousarvion toteutuminen - talous Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ja Vantaan välisissä kuntaneuvotteluissa Vantaan maksuosuudeksi sovittiin 157,7 milj. euroa vuonna 2009. Palvelusopimuksen menoihin sisältyvät käytön mukainen lisäveloitus sekä kalliin hoidon tasausmaksu. Tammi-maaliskuun erikoissairaanhoidon palvelusopimuksen laskutus on ollut Vantaalle 39,4 milj. euroa, mikä on Vantaan ja HUS:n vuonna 2008 käymien kuntaneuvotteluiden tuloksena päätetyn kokonaissumman mukainen. Muita erikoissairaanhoidon asiakaspalvelujen ostoja ovat Helikopteri-ensihoito, ylikäyttöpäivät sekä psykiatrian kuntoutuspalvelut, joiden laskutus on käyttösuunnitelman mukaista.

9 Hus on arvioinut erikoissairaanhoidon palvelusopimuksen ylittyvän 6,0 milj. eurolla. Osa ylityspaineesta johtuu lastenpsykiatrisen hoidon kasvusta. Helmikuun 2009 lopussa yli kolme kuukautta lastenpsykiatriseen hoitoon jonottaneita lapsia oli 6, kun heitä vuoden 2008 lopussa oli 13. Hus eläkevastuumenot ovat olleet Vantaalle 1,3 milj. euroa tammi-maaliskuussa 2009. Hus eläkevastuumenot tulevat ylittämään käyttösuunnitelman noin 0,1 milj. eurolla. Kaupunginhallitus päätti 20.4. kokouksessaan, että se edellyttää HUS:ta noin 3 milj. euron pienennystä tämän vuoden kuntalaskutukseen ja että kesäkuun HUS:n valtuustoon on tuotava valtuustokautta koskeva tuottavuusohjelma, jotta HUS:n menot noudattaisivat kuntien talouskehitystä. Terveydenhuollon palvelut Tulosalueen talousarvion toteutuminen - toiminta Terveyspalvelujen tulosalueen päätehtävä on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen hoitamalla ja ennalta ehkäisemällä sairauksia. Tulosalue kehittää yhteistoiminnassa muiden tulosalueiden ja erikoissairaanhoidon kanssa entistä joustavampia ja toimivampia asiakaslähtöisiä palvelu- ja hoitoketjuja. Tiukentuneen taloustilanteen takia ei ole voitu täyttää kaikkia vakansseja. Tämä on vaikuttanut palvelujen saatavuuteen ja hoitojonojen pituuteen vastaanottotoiminnassa ja suun terveydenhuollossa. Hoitotakuuta on vastaanottotoiminnassa ja suun terveydenhuollossa pystytty noudattamaan toistaiseksi. Kuntoutuksessa on jouduttu taloustilanteen takia entisestään vähentämään ostopalveluiden käyttöä. Tästä huolimatta kuntoutuksen ostopalveluissa on ylityspaineita. Erikoissairaanhoito ohjaa lisääntyvästi asiakkaita kunnallisiin palveluihin, mikä on näkynyt pidentyneinä jonoina omassa toiminnassa. Vastaanottotoiminnassa lääkärien ja hoitajien välistä työnjakoa kehitetään Madaltuvat rakenteet - hankkeessa tiimimallisuunnittelussa. Tiimityömalliin on tarkoitus siirtyä terveysasemilla syksyllä 2009. Lääkäreiden väestövastuujärjestelmän tilalle suunnitellaan listamallia, jossa lääkärityötä kohdennetaan siitä eniten hyötyä saaville potilasryhmille. Listamalli otetaan käyttöön vuonna 2010. Suun terveydenhuollossa on tarkoitus lisätä aikuissuuhygienistiyksikön toimintaa sekä muuttaa hammaslääkärien ja suuhygienistien työnjakoa. Suun terveydenhuollon toimintamallia muutetaan mm. eriyttämällä lasten ja nuorten hammashoito ja aikuisten hammashoito sekä ottamalla oikomishoidossa käyttöön suuhygienisti-hammashoitaja työmalli. Tulosalueen talousarvion toteutuminen - talous Tulosalueella on 564 000 euron ylityspaine. Ylityspaine johtuu suun terveydenhuollon ostopalveluhammaslääkäreiden ja -hoitajien käytöstä ns. särkypoliklinikan toiminnassa. Ostopalveluhammaslääkärit mahdollistavat sen, että terveyskeskushammaslääkärit voivat hoitaa enemmän hoitotakuun alaisia potilaita. Vastaanottotoiminnassa Keski- ja Pohjois-Vantaalta puuttuu rekrytointivaikeuksien takia toistakymmentä lääkäriä eikä ostopalveluihin ole tarpeeksi määrärahoja. Päivystystoiminta on sopimusperusteista, minkä takia tulosyksikkö pysyy käyttösuunnitelman mukaisessa talousarviossa. Kuntoutuksessa laskutuksen takapainoitteisuudesta johtuen ennusteen esittämää alitusta ei tule syntymään. Toimenpiteet taloushaasteisiin vastaamiseksi Muut kuin talousohjelman edellyttämät toimenpiteet valmistellaan sosiaali- ja terveyslautakunnan päätettäväksi 18.5.2009. Sopeutustarve on 0,6 milj. euroa. Perhepalvelut Tulosalueen talousarvion toteutuminen - toiminta Ennaltaehkäisevässä terveydenhuollossa otetaan käyttöön uudet terveystarkastusohjelmat sekä asiakastietojärjestelmäosiot. Lastensuojelun konsultaatiomalli on otettu käyttöön suunnitelman mukaisesti. Lastensuojelun vastaanottoryhmän toimintaa laajennetaan Korso-Koivukylän toimintayksikön lisäksi muihin yksiköihin. Elatustukitoiminta on siirtynyt kelalle 1.4.2009 alkaen.

10 Sijaishuollon palvelujen tarve on kasvamassa. Tiiviillä asiakasohjauksella pyritään vaikuttamaan vaihtoehtoisten ja kustannustehokkaampien työmuotojen käyttöön sijoitusten sijaan. Tammirinteen vastaanottokodin peruskorjaus on käynnistynyt ja toiminnan siirtyminen väistötiloihin on aiheuttanut kriisipaikkojen hankintaa ostopalveluina. Jälkihuoltokeskuksessa käynnistyi uusi työmalli, missä toimeentulotuen myöntäminen on keskitetty jälkihuoltokeskukseen. Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluissa asukkaita siirretään mahdollisuuksin mukaan kevyemmän tuen piiriin. Tällä hetkellä omaa asuntoa odottaa 11 kuntoutujaa. Toimeentulotuen tarve on kasvanut arvioitua enemmän johtuen yleisestä taloudellisesta tilanteesta. Uusien asiakasruokakuntien lisäys on ollut vuoden alusta maaliskuun loppuun 16 prosenttia. Toimeentulotuessa pyritään estämään uusien asiakkaiden kohdalla pitkäaikaisasiakkuuksien syntyminen. Päihdepalveluissa H-klinikan toiminta on käynnistynyt tammikuussa ja ostopalveluissa olleista korvaushoitoasiakkaista suurin osa on siirtynyt klinikan asiakkuuteen 1.4.2009 mennessä. 15-paikkainen Osmankoti on aloittanut toimintansa ostopalveluna 15.2.2009. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman mukaiset henkilöstölisäykset tullaan toteuttamaan suunnitelman mukaisesti. Vuoden aikana palkataan neljä sosiaaliohjaajaa ja yksi sosiaalityöntekijä eri kohderyhmien asumisen tukemista varten. Tulosalueen talousarvion toteutuminen - talous Maaliskuun toteumaennusteen perusteella perhepalvelujen tulosalueen käyttösuunnitelma on ylittymässä noin 9 milj. eurolla. Suurin ylityspaine on toimeentulotuessa, mielenterveyskuntoutujien asumispalveluissa sekä lastensuojelun sijaishuollossa. Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto, psykososiaaliset palvelut, lastensuojelun avohuolto ja päihdepalvelut toteutuvat käyttösuunnitelman mukaisesti. Työmarkkinatuen kuntaosuus alittuu arviolta 700.000 euroa. Toimenpiteet taloushaasteisiin vastaamiseksi Muut kuin talousohjelman edellyttämät toimenpiteet valmistellaan sosiaali- ja terveyslautakunnan päätettäväksi 18.5.2009. Sopeutustarve on 9,1 milj. euroa. Tulosalueelle vastuutettujen toimialan tavoitteiden toteutuminen Tavoitteen "Pitkäaikaisesti toimeentulotukea saavien määrä vähenee" toteutuminen ei näytä todennäköiseltä, koska toimeentulotuen asiakkaiden määrä on kasvussa. Uusien asiakasruokakuntien määrä on kasvanut tammikuusta maaliskuun loppuun mennessä 16 prosenttia. Vanhus- ja vammaispalvelut Tulosalueen talousarvion toteutuminen - toiminta Ikääntymispoliittisen ohjelman laatiminen on aloitettu yhteistyössä kaupungin muiden toimialojen ja muiden toimijoiden kanssa. Sosiaalipalvelujen tarpeen arviointi 75 vuotta täyttäneille on käynnistynyt suunnitellusti ja arviot on tehty lain edellyttämissä aikarajoissa. Ensimmäisen vuosineljänneksen aikana keskitettyyn arviointipisteeseen otti yhteyttä 99 henkilöä. Vammaispalvelulain 1.9.2009 tulevan muutoksen edellyttämä valmistelu on aloitettu. Asia tuodaan lautakunnan käsiteltäväksi kesäkuussa 2009. Vanhus- ja vammaispalvelut on valmistellut omalta osaltaan kaupungin säästöohjelmaa. Toimenpiteet tuodaan lautakunnan päätettäväksi toukokuussa. Menojen vähentämistä on vaikeuttanut se, että asiakasmäärät ovat kasvussa toiminnoissa, joissa vaihtoehtoisia tai ainakaan halvempia toteuttamisvaihtoehtoja ei ole olemassa. Kotihoidon asiakasmäärä on kasvanut 4 prosenttia, vanhainkodeissa ja sairaaloissa asiakkaita hoidetaan ylipaikoilla. Pitkäaikaishoidon paikkamäärää on jouduttu käyttösuunnitelmasta poiketen kasvattamaan 14 hoitopaikalla, jotta erikoissairaanhoidon ylikäyttömaksuilta vältytään. Ylikäyttömaksuja on kertynyt merkittävästi viime vuotta vähemmän.

11 Talouden taantumasta huolimatta toimialueella vallitsee edelleen työvoimapula: erityisesti pulaa on sairaanhoitajista, mutta myös lääkäreistä ja sosiaalityöntekijöistä. Palvelujen turvaamiseksi vuokratyövoiman käyttö on ollut välttämätöntä. Kokemukset vuodenvaihteessa toteutetusta vammaispalvelujen keskittämisestä yhteen toimipisteeseen sekä vanhus- ja vammaispalvelujen sosiaalityön työnjaon muutoksista ovat myönteiset. Erityisesti kuljetuspalvelujen päätöksenteko ja käyttö on saatu paremmin hallintaan. Tulosalueen talousarvion toteutuminen - talous Tulosalueen ylitysuhka on 9,3 milj. euroa. Suuri osa tästä oli tiedossa talousarviota ja käyttösuunnitelmaa laadittaessa. Myös valtuusto oli tästä tietoinen hyväksyessään talousarvion. Oman toiminnan osalta merkittävät ylityspaineet johtuvat vuokratyövoiman käytöstä, ennakoitua suuremmista suoritemääristä (ylipaikat) sekä budjetoitua korkeammista tukipalvelujen hinnoista. Oman toiminnan osalta ylitykset sopeutetaan muusta omasta toiminnasta. Vanhuspalvelujen osalta merkittävimmät ylityspaineet kohdistuvat tehostetun asumispalvelun ostopalveluihin, noin 2,6 milj. euroa, omaishoidon tukeen 0,5 milj. euroa ja kotihoidon tukipalveluihin, 0,4 milj. euroa. Vammaispalveluissa ylityspaine on yhteensä noin 5,4 milj. euroa. Ylitysuhasta noin 1,9 milj. euroa tulee vammaisavustuksista, asumispalveluiden ostoista 2,4 milj. euroa ja laitoshoidon ostoista noin 1 milj. euroa. Toimenpiteet taloushaasteisiin vastaamiseksi Muut kuin talousohjelman edellyttämät toimenpiteet valmistellaan sosiaali- ja terveyslautakunnan päätettäväksi 18.5.2009. Sopeutustarve on 9,3 milj. euroa. Tulosalueelle vastuutettujen toimialan tavoitteiden toteutuminen "Tulos- ja kehityskeskustelut käydään 100 prosenttisesti vakinaisen henkilöstön kanssa": toteutuu, raportointijärjestelmän puutteista johtuen tulos voi olla muuta kuin 100 prosenttia.

12 30 OPETUSLAUTAKUNTA Tehtäväalue TA-menot Toteutuma % TA-tulot Toteutuma % (1000 euroa)(1000 euroa) (1000 euroa)(1000 euroa) 10 Opetuslautakunta 37 7 19 % 0 0 20 Sivistysvirasto 2 972 910 31 % 44 0 0 % 30 Perusopetus 138 662 31 311 23 % 1 960 428 22 % 31 Tieto- ja viestintätekn. kehittämispalv. 299 68 23 % 21 0 0 % 32 Muu koulutus 167 1 340 802 % 79 709 897 % 40 Lukiokoulutus 20 394 4 535 22 % 220 51 23 % 50 Varhaiskasvatus 126 816 29 400 23 % 14 903 4 469 30 % 54 Aamu- ja iltapäivätoiminta 1 366 630 46 % 0 0 55 Kirjasto- ja tietopalvelut 9 093 2 331 26 % 1 035 157 15 % 60 Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus 3 005 697 23 % 1 000 0 0 % 70 Ammatillinen koulutus *) 28 307 6 538 23 % 2 352 454 19 % 80 Aikuisopisto *) 3 824 934 24 % 1 622 579 36 % 90 Ruotsinkielinen opetus 10 480 1 858 18 % 461 31 7 % Yhteensä 345 422 80 558 23 % 23 697 6 877 29 % *) Nettoyksikkö Yleistä Kaupunginhallituksen 20.4.2009 hyväksymä talousohjelma vuodelle 2009 merkitsee sivistystoimelle 1 749 000 euron säästöjä käyttötalousmenoista ja 505 000 karsintaa irtaimistohankinnoista. Kaupungin tulojen arvioidaan lisääntyvän 230 000 eurolla. Käyttötalousmenojen säästö on 0,5 prosenttia sivistystoimen talousarvion menojen yhteissummasta. Toimialalla on käynnistetty hallinnon ja tilojen rationalisointia koskeva Halti-projekti, jonka on organisoinut ja jota johtaa toimialan johto. Kaikkiaan on perustettu 7 työryhmää hallinnon eri osa-alueille. Työryhmät ovat maaliskuun loppuun mennessä tehneet nykytilan ja tavoitetilan kuvaukset ja selvittäneet henkilöstön työajankäytön. Perusopetus Oppilaan arvioinnissa alkuvuodesta vierailtiin kaikissa perusopetuksen päättötodistusta antavissa kouluissa tarkastamassa todistusten asianmukaisuus. Käyntien jälkeen laadittiin mallipäättötodistuspohja sekä ohjeistus sen käyttöön. Oppilaanohjauksen kehittämistoiminnassa OPE-TET -pilotit ovat käynnistyneet Hämeenkylän, Peltolan ja Ruusuvuoren kouluissa. Luokanopettajille, aineenopettajille ja oppilaanohjaajille suunnattu täydennyskoulutus on jatkunut. Ensimmäiset albaanivanhempainillat järjestettiin alkuvuoden aikana Tikkurilan ja Hakunilan alueiden 7., 8. ja 9. luokkien albaanioppilaille ja heidän vanhemmilleen. Tilaisuuksien aikana perehdyttiin mm. suomalaiseen koulutusjärjestelmään. Kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksessa pääkaupunkiseudun oman äidinkielen opettajille järjestettiin Vantaalla seminaari "Kirjallisuus osana oman äidinkielen opetusta". Sisällöllinen kehittämistyö on alkanut kirjallisuuden opettamisen osalta. Romanilasten perusopetuksen kehittämissuunnitelma on valmistunut ja hyväksytty perusopetuksen johtoryhmässä 5.2.2009. Aamu- ja iltapäivätoiminnassa Opetushallitus arvioi koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan laatua huoltajille ja iltapäiväkerhonohjaajille suunnatun kyselytutkimuksen avulla. Vantaalla huoltajat antoivat saamastaan iltapäivätoiminnan palvelusta kouluarvosanan 7,98 (keväällä 2008 arvosana oli 7,87). Huoltajat ovat hyvin tyytyväisiä iltapäiväkerhon sijaintiin lähellä lapsen koulua. Iltapäiväkerhonohjaajien ammattitaito on yksi huoltajia puhuttava asia. Maaliskuun lopun toteutuman perusteella näyttäisi siltä, että talousarviossa pysytään.

13 Lukiokoulutus Tikkurilan lukio lähti vuoden alusta mukaan tulospalkkiojärjestelmään. Yhteishaku toisen asteen oppilaitoksiin toteutettiin sähköisesti www.haenyt.fi palvelun avulla 2.3.- 20.3.2009. Vuoden 2008 keväällä alkanut lukioiden ryhmänohjaajakoulutus päättyi tammikuussa ja seuraava vastaava koulutus uusille osallistujille alkaa huhtikuussa. Lukioiden opiskelijahuollon kehittämiseksi on suunnitteilla opiskelijahuoltoryhmille koulutusta, joka alkaa toukokuussa. Kehittämiseen on saatu opetushallituksen valtionavustusta. Verkko-oppimisympäristön opetuskäytön kehittämistä on jatkettu. Opiskelijoiden TVT -vertaistukikoulutuksen organisoiminen on aloitettu suunnitelman mukaisesti Sotungin, Tikkurilan ja Vaskivuoren lukioissa. Ensimmäisen vuosineljänneksen toteutumien perusteella lukiokoulutus pysyy talousarviossaan. Varhaiskasvatus Kunnalliseen päivähoitoon tuli vuodenvaihteessa (muutos joulukuusta 2008 tammikuuhun 2009) 284 lasta ja yksityiseen päivähoitoon 24 uutta lasta. Kotihoidon tuelta poistui 63 lasta. Nettomuutos oli yhteensä 245 uutta lasta päivähoitojärjestelmään. Olemassa oleviin päivähoidon yksiköihin on palkattu vuodenvaihteessa yhteensä 24,5 työntekijää hoito- ja kasvatustehtäviin. Haasteena on selvitä erityisavustajaresurssin säilyessä nykytasolla lapsimäärän kasvusta aiheutuvasta paineesta sisäisillä toimenpiteillä, esim. avustajien siirroilla yksiköstä toiseen. Erityisesiopetuslapsia jää varhaiskasvatuksen tulosalueelle sen sijaan, että he siirtyisivät perusopetuksen erityisesiopetukseen, koska tarvitsevat myös täydentävää päivähoitoa. Arvio vuoden 2009 talousarvion toteutumisesta ja olennaisista poikkeamista: 24,5 ylimääräiselle ja 34,5 vuoden 2008 puolella aloittaneelle määräaikaiselle kasvattajalle on budjetoitu rahat vain kevääksi 2009. On riski, että ylimääräisiä ja määräaikaisia kasvattajia ei voida poistaa syksystä 2009, koska päivähoitopaikan hakijat eivät muuten mahdu olemassa oleville paikoille. Erityisen tuen mukaisten avustajien jakautumisen muuttuminen kaupungin sisällä tulee olemaan haasteellinen, koska vuoden alkupuoliskolla avustajamäärärahoista kuluu merkittävä osa. Kunnan järjestämässä ja tukemassa päivähoidossa lapsimäärän ennustetaan pysyvän koko vuoden keskimäärin 11 167 lapsena, mikä on 431 lasta enemmän kuin taloussuunnitelmassa on ennakoitu. Kotihoidon tuella ennustetaan olevan vuoden aikana keskimäärin 3 978 lasta, mikä on 127 lasta enemmän kuin taloussuunnitelmassa on ennakoitu. Kotihoidon tuen käytön kasvuun vaikuttaa ennakoitua suurempi 0- vuotiaiden ikäluokka (2 739 lasta, ennuste oli 2 606 lasta), joka tulee vuoden aikana vanhempainrahakauden päättyessä yleensä ensin kotihoidon tuelle ja myöhemmin päivähoitoon. Lisäksi kevään 2009 palkkaratkaisu merkitsee lisäylityspainetta lastentarhanopettajien ja lastenhoitajien osalta; yhteensä palkkaratkaisu nostaa kustannuspainetta 1,27 milj. euroa. Raami ei mahdollistanut varautumista järjestelyvaraerän jakamiseen. Ylityspaine nykyisen palvelutarjonnan tilanteessa on tulosalueen osalta 4 112 000 euroa. Alkuvuoden toteuman mukaan voidaan karkeasti arvioida tuloja tulevan noin 1 milj. euroa ennustettua enemmän. Talousohjelman edellyttämiin säästötoimiin on ryhdytty. Kirjasto- ja tietopalvelut Lainaus on laskenut 4 prosenttia maaliskuun loppuun mennessä viime vuoteen verrattuna. Lasku johtuu osittain käyttösääntöjen muutoksesta toukokuussa 2008, kun internetin kautta lainauksen uusimiskertoja vähennettiin ja musiikkiaineiston laina-aikaa pidennettiin. Monikulttuurisuusviikon aikana toteutettiin kirjastoissa 50 eri tapahtumaa ja 20 näyttelyä. Tilaisuuksiin osallistui noin 580 henkilöä. Yhteistyö päiväkotien ja koulujen kanssa on alkuvuodesta ollut erittäin vilkasta.

14 Talousarvion menot pidetään talousarvion määrärahojen puitteissa. Poikkeuksen tekevät menot, jotka maksetaan opetusministeriöstä / läänistä saaduilla projektirahoilla ja oppilaitoksien ostamista kirjastopalveluista laskutetuilla rahoilla. Menot ovat pääosin henkilöstömenoja (vuonna 2009 noin 4 henkilötyövuotta). Saadut tulot kattavat nämä ylimääräiset menot kokonaisuudessaan. Talousohjelman edellyttämiin säästötoimiin on ryhdytty. Ammatillinen koulutus Nuorisokoulutuksen linjalla tammikuun tilastointipäivän opiskelijamäärä oli 2 381, missä on lisäystä 80 opiskelijaa edellisvuoden vastaavaan opiskelijamäärään verrattuna. Koulutuksesta eronneiden määrä on pysynyt ennallaan. Nuorten opiskelijamäärä kasvaa suunnitellun mukaisesti ja käyttösuunnitelmassa esitetty 2 500 opiskelijamäärä todennäköisesti saavutetaan. Aikuiskoulutuksen linjalla opiskelijamäärä on kasvanut 86 opiskelijalla edellisen vuoden tammikuuhun verrattuna. Varian talousarvio toteutuu käyttösuunnitelman mukaisesti, mikäli opiskelijamäärät pysyvät talousarvion mukaisina. Oppisopimuskoulutuksessa on todennäköistä, että perustutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijamäärä tulee ylittymään. Tarvittava lisämääräraha haetaan syksyn tilastopäivän jälkeen. Talousohjelman edellyttämiin säästötoimiin on ryhdytty. Pääkaupunkiseudun ammatillisen koulutuksen yhteistyö Pääkaupunkiseudun ammatillisen koulutuksen järjestäjien yhteistyönä vuosina 2008-2010 toteutettavat ESR-hankkeet "Ammatillisen koulutuksen työelämävastaavuus" ja "Urabaarista eteenpäin" ovat edenneet hankesuunnitelmien mukaisesti. Yhteistyössä Helsingin seudun kauppakamarin kanssa on järjestetty kuluvan vuoden alussa kaksi ennakointikamaritilaisuutta, tammikuussa liikenne- ja kuljetuspalvelualan tilaisuus ja helmikuussa majoitus- ja ravitsemisalan tilaisuus. Aikuisopisto Kansalaisopiston väestöopetus on toteutunut saman suuruisena kuin 2008 vastaavalla ajanjaksolla. Maahanmuuttajakoulutuksen valmistavan ja perusopetuksen opiskelijamäärä on 75 eli maksimi. Aikuisten maahanmuuttajien työvoimapoliittinen koulutus on painottunut alkuvuoteen, volyymihankinnoista suuri osa tullaan toteuttamaan 1.1.-30.4. välisenä aikana. PKS-nettiportaaliprojekti on edennyt, mutta käyttöönottoa on jouduttu siirtämään lokakuulle 2009. Opiston strategiasuunnitelmaa on työstetty ja uudet EFQM-pohjaiset tuloskortit on otettu käyttöön. Aikuisopiston talousarvio tulee toteutumaan. Kevään aikana tehdään arvio siitä, onko kansalaisopiston kurssimaksuja syytä korottaa syyslukukaudella 2009. Myyntikoulutus toteutuu arvion mukaisesti. Talousohjelman edellyttämiin säästötoimiin on ryhdytty. Ruotsinkielinen tulosalue Opetuslautakunnan ruotsinkielinen jaosto aloitti toimintansa toimikaudella 2009-2012 maaliskuun alussa. Ruotsinkielisten koulujen uudet johtokunnat toimikaudelle 2009-2010 valittiin opetuslautakunnan ruotsinkielisen jaoston kokouksessa tammikuun lopulla. Informaatiotilaisuudet sekä ruotsinkieliselle jaostolle että koulujen johtokunnille pidettiin maaliskuussa. Syksyllä alkavaan ruotsinkieliseen esiopetukseen haki 83 lasta ja perusopetukseen 54 lasta. Edellisvuoteen verrattuna tulokkaita on 48 prosenttia enemmän esiopetukseen ja 39 prosenttia vähemmän perusopetukseen. Alkuvuonna Dickursby kampuksen ja ruotsinkielisen päivähoidon tilaratkaisut ovat olleet tulosalueen keskeisimpiä kysymyksiä. Maaliskuussa järjestettiin informaatiotilaisuus tilaratkaisuista valtuustosalissa sekä henkilökunnalle että kuntalaisille. Opetuslautakunta päätti maaliskuussa, että Virpikujan neliryhmäinen päiväkoti muuttuu vaiheittain kokonaan ruotsinkieliseksi päiväkodiksi. Elokuussa 2009 kaksi ryhmää aloittaa toimintansa ja elokuussa 2010 päiväkotiin siirtyy kaksi ruotsinkielistä ryhmää Ulrikan päiväkodista.

15 Alkuvuonna on myös panostettu syksyllä valmistuvan uuden Helsinge gymnasiumin markkinointiin ja internetpohjaiseen etälukio-opetuksen rakentamiseen. Yhteistyötä tehdään Espoossa toimivan Mattlidens gymnasiumin kanssa. Tammikuussa projektiryhmä on käynyt tutustumassa internetpohjaiseen etälukioopetukseen Lappeenrannassa ja Imatralla. Helmikuussa ryhmä lukio-opettajia kävi myös hakemassa oppia aiheesta Oulussa. Ruotsinkielisen päivähoidon osalta on huomattava, että Virpikujan päiväkodissa käynnistyviä ruotsinkielisiä ryhmiä varten ei ole varattu määrärahaa vuoden 2009 budjettiin. Päiväkotien käyttöön varatut määrärahat ovat edellisvuotta pienemmät, mikä asettaa paineita tuleville jaksoille. Virpikujan päiväkodissa käynnistyvä toiminta toteutetaan vuokrien yms. osalta aiemmin myönnetyillä määrärahoilla, mutta ylityspaineita syntyy henkilöstömenoihin. Talousohjelman edellyttämiin säästötoimiin on ryhdytty.

35 VAPAA-AJAN JA ASUKASPALVELUJEN TOIMIALA 16 Tehtäväalue TA-menot Toteutuma % TA-tulot Toteutuma % (1000 euroa)(1000 euroa) (1000 euroa)(1000 euroa) 10 Vapaa-ajan ja asukaspalv. lautakunta 331 34 10 % 0 10 20 Vapaa-ajan ja asukaspalv. yht.palvelut 1 015 284 28 % 21 8 38 % 33 Kulttuuripalvelut 4 712 1 179 25 % 264 66 25 % 34 Liikuntapalvelut 13 932 3 323 24 % 2 152 663 31 % 35 Nuorisopalvelut 6 643 1 609 24 % 210 88 42 % 36 Asukaspalvelut 2 771 444 16 % 692 4 1 % 37 Työllisyysasiat 8 593 2 225 26 % 2 891 493 17 % 82 Musiikkiopisto *) 2 831 677 24 % 756 390 52 % 83 Kuvataidekoulu *) 745 214 29 % 209 167 80 % 84 Helsingin seudun asioimistulkkikeskus *) 3 674 680 19 % 3 724 980 26 % Yhteensä 41 573 9 990 24 % 7 195 1 889 26 % *) Nettoyksikkö Toimiala aloitti toisen toimintavuotensa. Uudet johtosäännöt astuivat voimaan 1.1.2009. Toimialalla oli ensimmäisenä toimintavuonna kaksi lautakuntaa. Uudessa vapaa-ajan ja asukaspalveluiden johtosäännössä on määritelty, että toimialalla on vain yksi lautakunta (vapaa-ajan ja asukaspalveluiden lautakunta), jonka tehtävät on pääosin yhdistelty vapaa-ajan lautakunnan ja asukaspalveluiden lautakunnan tehtävistä. Toimiala jakaantuu viiteen tulosalueeseen; uutena tulosalueena aloitti talous- ja hallintopalvelut. Alkuvuoden toimintaa ovat leimanneet kaupunkitasoiset säästötoimenpiteet. Säästöjä on etsitty kaikesta toiminnasta, vakansseja on jätetty täyttämättä ja kaikkia toimintoja on tarkasteltu kriittisesti. Aukioloaikoja supistetaan hallitusti ja palvelutasoja tarkistetaan. Talousarvio tullee toteutumaan arvioidusti sitovuustasolla huomioiden annetut säästötavoitteet. Toteutumassa on huomioitava, että toimialan menoista on alkuvuodesta maksettu lähes 60 000 euron pääkaupunkiseudun yhteiseen Selma -hankkeeseen liittyvää Vantaan osuutta. Kaupungin johtoryhmä on päättänyt, että mainittu osuus on huomioitava kaupungin keskushallinnon menona eikä vapaa-ajan ja asukaspalveluiden menona. Asukaspalvelut Vuoden alusta siirryttiin aluetoiminnassa suuraluejakoon perustuvaan malliin. Sen mukaisesti syntyi seitsemän aluetoimikuntaa ja koko Vantaan kattava Svenska Kommittén, jonka hallinto siirtyi sivistysvirastosta asukaspalveluihin. Toimikuntien työn tueksi perustettiin kolme uutta aluekoordinaattorin virkaa, joista kaksi täytettiin 30.3. alkaen. Yhteispalvelussa uusittiin vuodenvaihteessa konekanta ja siirryttiin käyttämään uusia selainpohjaisia kassajärjestelmiä. Myös SAP- järjestelmään siirtyminen on tuottanut kaupungin kassoina toimiville yhteispalvelupisteille huomattavasti lisätyötä. Loppuvuonna alle neljän kuukauden sijaisuuksia ei lähtökohtaisesti täytetä. Toimipisteittäin pyritään mitoittamaan henkilöstön määrä asiakasvirtojen mukaan. NEO- hanke (Esr- rahoitus) on saanut rahoituspäätöksen 1.5.2009 alkaen. Hankkeessa kehitetään maahanmuuttajien neuvontaa yhteispalvelussa. Työllisyyspalveluyksikkö Yleinen talouslama näkyy Vantaan työttömyysluvuissa. Vantaan työttömyysaste helmikuun lopussa 2009 oli 7,3 prosenttia. Helmikuun lopussa Vantaalla oli työttömiä työnhakijoita 7 748, vuotta aikaisemmin heitä oli 6 544. Myös lomautettujen määrä on selkeästi kasvanut viime vuoden vastaavasta. Huolestuttavaa on työttömien määrän kasvu nuoremmissa ikäryhmissä. Vantaalla maaliskuussa 2009 oli 735 alle 25-vuotiasta työtöntä, kun vuotta aikaisemmin heitä oli 418. Helmikuun lopussa Vantaalla oli 3 416 vaikeasti työllistyvää työtöntä, kun heitä oli vuotta aikaisemmin 3 753. Työvoiman palvelukeskuksessa on tammi-helmikuun aikana 2009 ollut keskimäärin 1 020 asiakasta kuukaudessa, kun heitä koko viime vuoden aikana on ollut keskimäärin 1 500. TE -toimistot ja sosiaalitoimi ovat ruuhkautuneet nykyisen taloustilanteen vuoksi, joten asiakasohjaus TYPiin ei ole ensisijaista. Tammihelmikuun aikana töihin avoimille työmarkkinoille ilman tukia on mennyt TYPistä 11 asiakasta.

17 Kuntouttavassa työtoiminnassa on 1.1.-31.3.2009 välisenä aikana ollut yhteensä 162 asiakasta. Yhtenä työllisyyttä edistävänä ennakkoluulottomana innovaationa on pilotoitu kahta kuntouttavan työtoiminnan alkukartoitusryhmää, jonka pohjalta saatua informaatiota käytetään kuntouttavan työtoiminnan kilpailutuksen valmistelussa. Tavoitteena on kasvattaa kuntouttavan työtoiminnan määrää esim. pajatoiminnoilla. Vantaan Valo on Vantaan kaupungin, koulutusyhtymä Edupolin ja sosiaalinen yritys Lubor Oy:n yhteistyöhanke. Vantaan Valo sijaitsee Korsossa Minkkitiellä, jonne on koottu eri toimijoiden palveluista yhtenäinen, työllistymistä edistävä kokonaisuus. ESR -rahoitteinen maahanmuuttajanuoriin suunnattu Silta-hanke on jatkanut toimintaansa Helsingin seudun asioimistulkkikeskus Tulkkaustuntien määrässä on tapahtunut huomattavaa nousua. Huhti- ja toukokuun alustavat ennusteet lupaavat noin 8 prosentin kasvua. Tulkkaustuntien määrää nostavat Ulkomaalaisviraston tilaamat pitkät tulkkaukset sekä turvapaikanhakijoiden määrän raju kasvu. Vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana on välitetty 73 eri kielen tulkkeja 42 eri paikkakunnalle. Puhelintulkkausten tarjontaa pyritään lisäämään edelleen pääkaupunkiseudun ulkopuolisille tilaajille. Neuvonnat Talous- ja velkaneuvontaan on voitu ottaa uusia asiakastalouksia 31.3.2009 mennessä 185. Koko vuoden tavoite on 600 uutta asiakastaloutta. Kuntalaisten ylivelkaantumisen lisääntyminen on näkynyt alkuvuoden kysynnässä; uusia asiakaspuheluita on tullut noin 21 prosenttia enemmän kuin vuoden 2008 vastaavana aikana. Vantaa tullee saamaan valtiolta lisäkorvausta 50 000 euroa. Sosiaali- ja potilasasiamies on jättänyt kertomuksensa vuodelta 2008. Laman seuraukset ovat alkaneet näkyä sosiaali- ja potilasasiamiestoiminnassa alkuvuodesta siten, etteivät edellisen vuoden 2008 myönteiset arviot esim. toimeentulotuen käsittelynopeuksien suhteen enää pidä paikkaansa. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan säästöt tulevat kuormittamaan myös sosiaaliasiamiestoimintaa. Kulttuuripalvelut Alkuvuoden toimintaa ovat leimanneet kaupunkitasoiset säästötoimenpiteet. Koska kulttuuripalveluissa on vähän henkilökuntaa eikä juuri vakansseja, joita voisi jättää täyttämättä, suurin osa leikkauksista kohdistuu itse toimintaan. Kuntalaisille leikkaukset näyttäytyvät lähinnä tapahtumien vähäisempänä määränä. Vantaan kaupunkijuhlan sisällön ja toteutuksen suunnittelua jatkettiin kulttuuripalveluiden koordinoimana yhteistyössä viestijöiden ryhmän, eri toimialoista muodostavan valmistelevan ryhmän ja kaupunkijuhlatoimikunnan kanssa. Yritysyhteistyötä onnistuttiin kasvattamaan. Kaupunginmuseon remontti valmistui helmikuussa ja perusnäyttelyn rakentaminen aloitettiin välittömästi. Museon koko henkilökunta on osallistunut näyttelyn toteuttamiseen ja siihen liittyvien opetusohjelmien suunnitteluun sekä näyttelyn yhteydessä julkaistavan tabloid -lehden artikkelien kirjoittamiseen. Rakennustukija on johtanut kaupunginosainventointi -työryhmää. Museonjohtaja on osallistunut historiatoimikunnan työhön ja Namibia -yhteistyöprojektiin. Taidekokoelmien talletuksia ja siirtoja oli yhteensä 52 resurssien puitteissa. Näyttelytoiminnan suunnittelu käynnistettiin remonttiaikataulun varmistuttua. Musiikkiopisto Musiikkiopiston talous on tasapainossa. Taiteen perusopetuksen viikkotuntimäärä on noussut edellisen vuoden kevääseen verrattuna 26 h/vko. Tuntimäärän nousu johtuu siitä, että syksyllä 2008 kamarimusiikin opetusta lisättiin noin 10 viikkotuntia ja uusina oppiaineina aloittivat musapaja ja rytmiikka. Uusille musiikkiluokkalaisille ei anneta enää yksilöopetusta, ainoastaan ryhmäopetusta ja tämä näkyy tilastoissa. Avoimen osaston tuntimäärä on laskenut kevääseen 2008 verrattuna 8 h/vko. Hinnat ovat nousseet kustannusten nousun myötä ja tämä on vähentänyt oppilasmäärää. Oppilasmäärä on taiteen perusopetuksessa keväällä 1 560 ja opetustuntien määrä 1 199 h/vko sekä avoimella osastolla 141 oppilasta ja 51 h/vko.

18 Musiikkiopisto vähentää syyslukukaudella opetustunteja siten, että kamarimusiikin opetus poistetaan ja oppilaspaikkoja vähennetään. Kaikki hankinnat on karsittu, painatuksia vähennetty, koulutusrahoja myönnetään vähemmän ja muutenkin kaikkia menoja tarkistetaan. Kuvataidekoulu Kuvataidekoulussa oli 5-20 -vuotiaita oppilaita yhteensä 855 kpl. Opetuspisteitä ovat: Kulttuurikeskus Orvokki, Myyrmäkitalo, Lumo, Kartanonkosken koulu, Ilolan koulu ja Kivistön koulu. Lapsille ja perheille on järjestetty kymmenen avointa lyhytkurssia (6-12 h). Kursseilla oli yhteensä 107 osanottajaa. Lukukausimaksuja nostettiin 7 prosenttia vuoden alusta, koska toimintakustannukset mm. opetusmateriaalien- ja välineiden hinnat ovat nousseet. Liikuntapalvelut Liikuntapalvelujen toiminnat ensimmäisen vuosineljänneksen aikana ovat toteutuneet käyttösuunnitelman mukaisesti. Sisäisten vuokrien osuus liikuntapalveluiden budjetissa on niin suuri, että pienikin vuokrien laskennallinen ylitys nostaa kokonaismenojen toteutumisastetta. Liikuntapalveluissa on valmisteltu menojen säästöjä Vantaan talousohjelmaan. Vuoden 2009 talousarviossa oli varaus kahden uuden liikunnanohjaajan palkkaamiseksi ensisijaisesti ikääntyvien liikunnan palveluiden turvaamiseen ja kehittämiseen. Toista liikunnanohjaajaa ei rekrytoida. Pitkien työlomien ajaksi ei palkata sijaisia. Muita palkkamenoja on tarkoitus säästää lähinnä erilliskorvauksista. Lisäksi säästöjä tehdään rakennusten ja alueiden palvelujen ostoista, painatuksista ja liikuntayksikön hallinnon menoista. Talousohjelmassa myös liikuntapalveluiden tuloihin tavoitellaan 40 000 euron kasvua. Lisäksi vapaa-ajan ja asukaspalveluiden toimialalla on linjattu, että avustusmenokohdilta säästetään. Talousohjelman edellyttämiin säästötoimiin on ryhdytty. Nuorisopalvelut Menot ja tulot tulevat ylittymään. Syynä ylitykseen ovat OPM:stä ja ESLH:sta saadut avustukset. Tarkka summa ei ole vielä tiedossa, koska joitakin avustushakemuksia on vielä ratkaisematta. Avustuspäätöksiä on saatu 205 000 euroa. Avustuksista on maksettu 33 prosenttia. Toiminta on toteutunut suunnitellusti. Työpajatoiminnassa on aloittanut 122 nuorta. Nuorten tuettuja oppisopimuksia on käynnissä 37 ja palkkatuella on 25 nuorta kaupungin eri yksiköissä. Nuorisopalveluiden ensi kesän leirit ovat nuorten leiriä lukuunottamatta täynnä. Kesätyöhön nuorisopalveluihin haki 118 nuorta (v. 2008 185), joista on 25 palkattu leireille ja muihin kesätoimintoihin. Havukosken nuorisotalon perusparannus alkoi maalikuussa 2009. Samaan aikaan toiminta siirrettiin vuoden loppuun asti Karsikkokujalla sijaitsevaan väistötilaan. Tilakeskus on valmistellut Pakkalaan uuden nuorisotilan suunnittelua. Asialla on kiire, koska nykyisistä tiloista Kartanonkosken koululla joudutaan luopumaan syksyllä 2010. Nuorisopalvelut on saanut v. 2009 avustuksia toimintansa kehittämiseen seuraavasti: - ESLH:lta työpajatoiminnan kehittämiseen 150 000 euroa - OPM:stä 45 000 euroa etsivään nuorisotyöhön työpajoilla - OPM:ltä ennaltaehkäisevään päihdetyön määrärahoista mediakasvatushankkeeseen 10 000 euroa. Avustuksia on saatu OPM:stä valtakunnalliseen Netari-nettinuorisotyön yhteistyöhankkeeseen, jossa Vantaa on mukana ja SVEPS (ruotsinkielinen tuotantokoulu) etsivän nuorisotyön hankkeeseen. Hallinnoinnin hoitaa Helsingin nuorisoasiainkeskus ja SVEPS.

19 40 MAANKÄYTTÖ Tehtäväalue TA-menot Toteutuma % TA-tulot Toteutuma % (1000 euroa)(1000 euroa) (1000 euroa)(1000 euroa) 10 Kaupunkisuunnittelulautakunta 110 24 21 % 20 Toimialahallinto 2 341 443 19 % 1 025 312 30 % 30 Yrityspalvelut 1 950 445 23 % 25 380 3 184 13 % 40 Kaupunkisuunnittelu 3 311 707 21 % 238 49 21 % 50 Kuntatekniikan keskus *) 35 736 6 737 19 % 18 400 2 517 14 % 51 Joukkoliikenne 35 501 8 718 25 % 52 Varikko *) 4 718 1 197 25 % 5 239 1 320 25 % 60 Asumisasiat 706-11 -2 % 2 0-11 % Yhteensä 83 667 18 271 22 % 50 282 7 383 15 % *) Nettoyksikkö TA 2009 (1000 euroa) Toteutuma (1000 euroa) Valmistus omaan käyttöön 23 142 7 726 Kaupunkisuunnittelulautakunta, johto ja toimialahallinto Talousarvio, sisältäen säästöohjelman, pystyttäneen toteuttamaan. Tulokertymä saavutettaneen myös pysäköinninvalvonnan tuloksesta johtuen. Yrityspalvelut Maanmyynnin ja -luovutuksen toteutumasta on raportoitu investointiosassa. Maanvuokratulojen toteutuma oli 1,8 milj. euroa (budjetoitu 3,6 milj. euroa). Kaupunkisuunnittelu Yleiskaavoitus: Valmisteltavana ovat maankäytön toteuttamissuunnitelma sekä Helsingin ja Sipoon kanssa laadittava yhteinen Östersundomin osayleiskaava. Asemakaavoitus: Vuoden 2009 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana on hyväksytty 11 asemakaavaa tai asemakaavamuutosta. Uutta asuntojen rakennusoikeutta niissä on noin 203 700 k-m² ja muuta rakennusoikeutta noin 14 800 k-m². Asemakaavan muutosaloitteita oli maaliskuun lopussa valmisteltavana kaikkiaan 167. Uusista vireille tulleista kaavoista on alkuvuodesta laadittu 11 osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa. Kaavaesittelyt: Kaupunkisuunnittelulautakunta on ensimmäisen vuosineljänneksen aikana käsitellyt yhteensä 27 kaupunkisuunnittelun valmistelemaa asiaa, joista 14 kaava-asioita. Kaavoja on esitelty kahdessa yleisötilaisuudessa. Poikkeamispäätökset, lausunnot ja kaavoitustilannetodistukset: Poikkeamispäätöksiä on tehty yhteensä 23, mikä on edellisvuotta vähemmän (58). Kaavoitustilannetodistuksia on kirjoitettu 228, mikä on edellisvuotta vähemmän (243). Kuntatekniikan keskus Kuntatekniikan keskuksen tulosalue on yhdyskuntatekniikan organisaatio, jolla on kokonaisvastuu kaduista ja viheralueista. Se selvittää katujen ja puistojen kehittämistarpeet, vastaa niiden hallinnasta sekä kaupungin kokonaisvaltaisesta liikennesuunnittelusta. Kuntatekniikan keskus suunnittelee tai suunnitteluttaa investoinnit sekä laatii rakentamisohjelmat. Kaupungin oma tuotanto ja urakoitsijat huolehtivat ylläpitotehtävistä ja rakentamiskohteet toteutetaan yhteisprojekteina Vantaan Veden kanssa. Tulosalue tarjoaa kaupungin muille tehtäväalueille asiantuntijapalveluksia ja vastaa laissa määrätyistä kiinteistöinsinöörin tehtävistä sekä kaupungin joukkoliikenneasioiden valmistelusta yhteistyössä YTV:n kanssa.

20 Joukkoliikenneasioissa kuntatekniikan keskuksella on vastuu maankäyttöön liittyvästä joukkoliikennesuunnittelusta, joukkoliikenteen infrasta ja lausuntojen valmistelusta. Kuntatekniikan keskukseen kuuluu myös varikko, joka kaupungin sisäisenä nettobudjetoituna yksikkönä tuottaa ajoneuvo- ja konepalveluja kaupungin sisäisiin tarpeisiin kaikille toimialoille. Kehittämisyksikön sopimustuloja, joilla rahoitetaan investointien sopimuskohteita, on saatu ensimmäisen vuosineljänneksen aikana suurin piirtein arvioitu määrä ja koko vuoden sopimustulojen ennakoidaan pysyvän käyttösuunnitelman mukaisina. Kehittämisyksikön menot ovat toteutuneet käyttösuunnitelman mukaan ja loppuvuoden arvioidaan sujuvan uuden tavoitesuunnitelman mukaisesti. Katutekniikan tulot sekä menot ovat alkuvuonna toteutuneet käyttösuunnitelman mukaisesti. Loppuvuoden arvioidaan sujuvan uuden tavoitesuunnitelman mukaisesti. Maanläjitystoiminnan tulot ovat kehittyneet käyttösuunnitelman mukaisesti ja loppuvuoden arvioidaan sujuvan samalla tavalla. Alkuvuoden menot ovat arvioituja suuremmat, mutta vastaavat vuoden 2008 saman ajanjakson tilannetta. Louheentuonti Kulomäen maanläjitysalueelle on alkuvuodesta tyrehtynyt, joten pehmeiden maa-ainesten vastaanottamisen edellyttämien pengerrakenteiden rakentamiseksi louhetta on jouduttu ostamaan asianmukaisesti kilpailutetuilta ulkopuolisilta urakoitsijoilta. Louheen saatavuuden arvioidaan paranevan keväällä käynnistyvän Kehäradan ajotunneleiden rakentamisen myötä. Kadunpidon kustannukset ovat alkuvuoden osalta pysyneet käyttösuunnitelman mukaisella tasolla. Loppuvuodelle ennustetaan määrärahaongelmia, jotka kohdistuvat katuvalaistuksen energiakustannuksiin ja ulkopuolisiin työurakoihin. Erityisesti päällysteiden ja kadun rungon vaurioiden korjaustarpeet ovat mittavia. Tulojen osalta edetään käyttösuunnitelman mukaan. Viheralueyksikön tulot ja menot ovat ensimmäisen vuosineljänneksen aikana toteutuneet käyttösuunnitelman mukaisesti. Loppuvuoden arvioidaan sujuvan uuden tavoitesuunnitelman mukaisesti. Geotekniikan käyttömenot ovat alkuvuonna olleet käyttösuunnitelman mukaiset ja niiden arvioidaan myös loppuvuoden aikana pysyvän säästötavoitteet huomioidenkin määrärahojen puitteissa. Tulotavoitteen täysimääräinen toteutuminen riippuu tilakeskukselta saatavista tilauksista. Tonttien kunnostamiseen varattua määrärahaa ei todennäköisesti tulla käyttämään täysimääräisesti. Mittausosaston toimintatuottojen alhaisen kertymän vuoksi koko vuoden nettotuloksen pysyttäminen alle vaaditun 2,2 milj. euron saattaa olla vaikeata. Joukkoliikenteen menojen arvioidaan toteutuvan YTV:n laskutuksen mukaisesti ja vastaavan kuluvan vuoden käyttösuunnitelmaa. Varikon tulot ovat alkuvuonna toteutuneet käyttösuunnitelman mukaisesti. Ensimmäisen vuosineljänneksen liikennevakuutuksia ei ole vielä laskutettu, mikä vaikuttaa toimintakuluihin alentavasti. Sitova nettotavoite tullaan todennäköisesti saavuttamaan. Asumisasioihin on saapunut korkotukilainahakemuksia 615 vuokra-asunnon ja 162 asumisoikeusasunnon rakentamista varten. Asuntolainarahastosta on myönnetty laina VAV Asunnot Oy:lle (577 900 euroa). Asumisoikeusasuntohakemuksia on saapunut 493, joista 460 on sähköisesti jätettyjä hakemuksia. Asumisoikeusasunnon saajia on hyväksytty 115. Vantaalla on 3 510 asumisoikeusasuntoa.