MUONION-ENONTEKIÖN KTT KY:N POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA

MUONION-ENONTEKIÖN KTT KY:N POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA

Sisältö 2 1 JOHDANTO... 3 2 MUONION-ENONTEKIÖN KTT.N KY:N POTILASTURVALLISUUDEN STRATEGISET TAVOITTEET...4 2.1. TOIMINTA-AJATUS...4 2.2. STRATEGISET TAVOITTEET SOVELTAEN KANSALLISEEN POTILASTURVALLISUUSSTRATEGIAAN KIRJATTUJA TAVOITTEITA...4 2.2.1 POTILAS OSALLISTUU POTILASTURVALLISUUDEN PARANTAMISEEN...4 2.2.2 POTILASTURVALLISUUTTA HALLITAAN ENNAKOIVASTI JA OPPIMALLA...4 2.2.3 VAARATAPAHTUMAT RAPORTOIDAAN JA NIISTÄ OPITAAN...4 2.2.4 POTILASTURVALLISUUTTA EDISTETÄÄN SUUNNITELMALLISESTI JA RIITTÄVIN VOIMAVAROIN...5 2.2.5 POTILASTURVALLISUUS HUOMIOIDAAN TERVEYDENHUOLLON TUTKIMUKSESSA JA OPETUKSESSA...5 3 POTILASTURVALLISUUDEN JOHTAMINEN...5 3.1 HENKILÖSTÖJOHTAMISEN PERIAATTEET...5 3.2 TURVALLISUUSKULTTUURIA TUKEVAT ARVOT JA AVOIN TURVALLISUUSKULTTUURI...5 3.3 KUNTAYHTYMÄN VASTUUHENKILÖT...6 4 HENKILÖSTÖN PEREHDYTTÄMINEN JA KOULUTUS... 6 5 POTILASTURVALLISUUSTIEDON JAKAMINEN...7 6 POTILAIDEN JA HEIDÄN LÄHEISTENSÄ OSALLISTUMINEN POTILASTURVALLISUUDEN EDISTÄMISEEN...7 6.1 MENETTELYTAVAT POTILASTURVALLISUUDEN PUUTTEIDEN KIRJAAMISESSA...7 6.2 POTILAIDEN JA HEIDÄN OMAISTEN INFORMOINTI JA TUKEMINEN HAITTATAPAHTUMAN JÄLKEEN...8 7 TOIMINNASSA KÄYTETTÄVÄT POTILASTURVALLISUUDEN ASIAKIRJAT...8 8 VAARA JA HAITTATAPAHTUMIEN RAPORTOINTI JA ILMOITUSJÄRJESTELMÄT SEKÄ KORJAAVAT TOIMENPITEET... 8 9 YHTEISTYÖ MUIDEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAYKSIKÖIDEN KANSSA...10 LÄHTEET...10 KAAVIO...11

3 1 Johdanto Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut terveydenhuoltolain (1326/2010) 8 :n 4 momentin nojalla laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta asetuksen (6.4.2011) ja julkaissut suomalaisen potilasturvallisuusstrategian vuosille 2009 2013. Lainsäädännön ja strategian toimeenpanon tueksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on julkaissut potilasturvallisuusoppaan (15/2011). Tämä Muonion-Enontekiön ktansanterveystyön kuntayhtymän potilasturvallisuussuunnitelma pohjaa terveydenhuoltolakiin ja sen täytäntöönpanosta annettuun asetukseen, potilasturvallisuusstrategiaan, potilasturvallisuusoppaaseen sekä Muonion-Enontekiön ktt ky:n riskienhallintapolitiikkaan, tietoturvapolitiikkaan ja tietosuojasta annettuun ohjeistukseen. Potilasturvallisuus on keskeinen osa terveyden- ja sairaanhoidon laatua. Asetuksen perustemuistion mukaan sillä tarkoitetaan periaatteita ja toimintakäytäntöjä, joilla varmistetaan terveyspalvelujen turvallisuus. Turvallisuuteen sisältyy ehkäisyn, diagnostiikan, hoidon ja kuntoutuksen turvallisuus. Lääkitysturvallisuus on osa potilasturvallisuutta ja se käsittää toimenpiteitä lääkkeiden käyttöön liittyvien haittatapahtumien ehkäisemiseksi, välttämiseksi ja korjaamiseksi. Potilasturvallisuussuunnitelma on väline vähentää hoidosta johtuvia haittoja ja hoitovirheitä Muonion-Enontekiön ktt:n ky:n kaikissa toimipisteissä. Potilasturvallisuus on potilaiden ja koko henkilöstön yhteinen asia. Kokonaisvastuu potilasturvallisuudesta on kuntayhtymän johdolla ja yksiköiden esimiehillä, joiden tehtävänä on varmistaa selkeä ja asianmukainen ohjeistus, henkilöstön riittävyys ja osaaminen. Tätä vastuuta ei voi delegoida muille. Potilasturvallisuutta voi jokainen työntekijä edistää arvioimalla ja kehittämällä omaa toimintaansa ja osaamistaan turvallisemmaksi. Potilasturvallisuuskulttuuriin kuuluvat riskien arviointi, ehkäisevät ja korjaavat toimenpiteet sekä toiminnan jatkuva arviointi ja kehittäminen. Tarkoituksena on vähentää hoitoon liittyviä riskejä ja potilaille hoidon aikana aiheutuvia haittoja. Tästä ovat kaikki osapuolet vastuussa. Potilasturvallisuus taataan parhaiten siirtämällä huomio yksittäisistä työntekijöistä ja virheistä potilaille aiheutuvien haittojen vähentämiseen sekä arvioimalla ja tutkimalla palvelujärjestelmää ja poistamalla siellä olevia riskejä.

4 2 Muonion-Enontekiön ktt ky:n potilasturvallisuuden strategiset tavoitteet Terveydenhuollon lainsäädäntö edellyttää, että toiminta on näyttöön ja hyviin hoito- ja kuntoutuskäytäntöihin perustuvaa, laadukasta ja turvallista. Terveydenhuollon toimintaa ohjaavat useat lait, esimerkiksi: perustuslaki 731/1999, kansanterveyslaki 66/1972, terveydenhuoltolaki 1326/2010, laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992, ammattihenkilölaki 559/1994, potilasvahinkolaki 879/1998, henkilötietolaki 523/1999 ja julkisuuslaki 621/1999. Muonion-Enontekiön kansanterveystyön kuntayhtymä toteuttaa kahden peruskunnan alueella terveydenhuoltolain edellyttämät tehtävät. Kuntayhtymä on myös mukana aluekokeiluhankkeessa, jossa lähdetään kehittämään Enontekiön ja Muonion alueelle yhteistä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistapaa. Tavoitteena on valmius kehittyä hyvinvointipalvelujen kuntayhtymäksi 1.1.2014 alkaen. Potilasturvallisuus on keskeinen osa kuntayhtymän toimintaa ja laatua. Potilasturvallisuus on kaikkien sosiaali- ja terveydenhuollossa toimivien ammattihenkilöiden ja potilaiden yhteinen asia. Edistämme potilasturvallisuutta yhdessä. Koko henkilöstön sitoutuminen potilasturvallisuuteen on tärkeää. Jokainen vaikuttaa omalla toiminnallaan ja asenteillaan potilasturvallisuuteen. Jokaisessa potilaan kohtaamis-, ja hoitotilanteessa toimitaan niin, että potilas saa turvallista, laadukasta ja hyvää hoitoa. 2.1. Toiminta-ajatus Kuntayhtymän tavoitteena on tuottaa väestölle laadukkaat, nopeasti tavoitettavat ja monipuoliset palvelut. Terveyden- ja sairaanhoito on vaikuttavaa ja turvallista. Potilasturvallisuus on ankkuroitu kaikkialle toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin. Potilasturvallisuus muodostuu hoidon ja kuntoutuksen sekä lääkehoidon turvallisuudesta. Potilaan hoidon turvallisuudella tarkoitetaan myös sairauksien ehkäisyä ja diagnostiikan turvallisuutta. Myös lääkintälaitteet ja niiden toimintavalmius sekä tilojen hygieniasta huolehtiminen ovat osa turvallista potilashoitoa. Potilaan näkökulmasta potilasturvallisuus tarkoittaa sitä, että potilas saa tarvitsemansa oikea-aikaisen ja oikein toteutetun hoidon, josta aiheutuu hänelle mahdollisimman vähän haittaa. 2.2. Strategiset tavoitteet soveltaen kansalliseen potilasturvallisuusstrategiaan kirjattuja tavoitteita 2.2.1. Potilas osallistuu potilasturvallisuuden parantamiseen Potilas ja hänen läheisensä otetaan mukaan hoidon turvallisuuden edistämiseen. Potilasta tulee hoitaa yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Tiettyjä potilasryhmiä voidaan joutua hoitamaan vastentahtoisesti, silti myös näiden potilaiden kohdalla pyritään yhteisymmärrykseen. Potilaan tulee kertoa tarvittavat taustatiedot, tiedot oireistaan ja aikaisemmista sairauksistaan sekä esittää toiveensa ja mielipiteensä hoidon suhteen. Myös potilaan läheisiltä odotetaan tietoja potilaan elintavoista, selviytymisestä kotona ja toiveista hoidon suhteen. Potilaalle ja hänen läheisilleen tulee antaa ymmärrettävällä tavalla tietoa hoidosta ja erityisesti lääkehoidosta. Potilaan kanssa tulee myös keskustella hoitoon liittyvistä riskeistä ja odotettavissa olevista tuloksista. Kun potilas haluaa, myös hänen omaiselleen annetaan tietoa. Lisäksi kerrotaan keneen voi ottaa yhteyttä potilasturvallisuutta koskevissa asioissa. 2.2.2 Potilasturvallisuutta hallitaan ennakoivasti ja oppimalla Muonion-Enontekiön ktt ky:ssä on kulttuuri, jossa potilasturvallisuutta pidetään tärkeänä asiana. Ketään ei syyllistetä asioista. Asiat pyritään ratkomaan asiallisesti ja ennakoivasti. Samalla myös pohditaan voidaanko rakenteita tai toimintatapoja muuttaa, jotta potilasturvallisuus olisi entistä parempaa. Virheistä opitaan! Muiden toimintayksiköiden hyvistä käytännöistä otetaan mallia.

2.2.3. Vaaratapahtumat raportoidaan, niistä opitaan 5 Kaikki isot ja pienet haitta-, vaara- ja läheltäpititilanteet kirjataan ylös potilastietojärjestelmään ja Haipro-ohjelmaan ( tiedote henkilökunnalle polin informaatiokeskuksessa) tai vapaana tekstinä paperille. Vaaratilanteet raportoidaan, niitä käydään läpi jälkikäteen ja niistä opitaan. Kun vaaratapahtuma sattuu, siitä kerrotaan potilaalle ja hänen halutessaan myös läheiselle. Tapahtuma ja mahdolliset seuraukset käydään läpi heidän kanssaan. Kun vaaratapahtuma analysoidaan ja käsitellään yhdessä, tämä lisää avoimen turvallisuuskulttuurin kehittymistä. 2.2.4. Potilasturvallisuutta edistetään suunnitelmallisesti ja riittävin voimavaroin. Potilasturvallisuus kuuluu jokapäiväiseen työhön ja se otetaan huomioon kaikessa toiminnassa. Potilasturvallisuuteen liittyviä asioita käsitellään säännöllisesti osasto- ja henkilökuntakokouksissa. Potilasturvallisuus nivotaan myös osaksi toiminnan ja talouden suunnittelua. 2.2.5. Potilasturvallisuus huomioidaan terveydenhuollon tutkimuksessa ja opetuksessa Potilasturvallisuuskulttuurin luominen ja omaksuminen aloitetaan jo opiskelijoiden kohdalla. Heille opetetaan, mitä potilasturvallisuus tarkoittaa Muonion-Enontekiön kansanterveystyön kuntayhtymän eri toimipisteissä. Se tulee huomioida opiskelijoiden tutkimussuunnitelmien laadinnassa ja myös kuntayhtymän omissa toiminnallisissa tutkimuksissa ja selvityksissä. 3 Potilasturvallisuuden johtaminen 3.1. Henkilöstöjohtamisen periaatteet Kuntayhtymässä kiinnitetään huomio hyvään henkilöstöjohtamiseen,joka on osa potilasturvallisuuden edistämistä. Henkilöstöstrategia ja tavoitteet kirjataan kuntayhtymän henkilöstösuunnitelmaan, joka päivitetään vuosittain talousarvion valmistelun yhtedessä. Henkilöstösuunnitelmaan sisältyvät esitykset uusista viroista ja toimista sekä henkilöstörakenteen muutoksista sekä varautumisen muutostilanteisiin Yhtymähallitus vahvistaa henkilöstösuunnitelman talousarvion laadinnan yhteydessä. Henkilöstösuunnitelma laitetaan polin informaatiokeskukseen. Keskeisenä henkilöstöjohtamisen periaatteena on, että erehtyminen on mahdollista ja inhimillistä. Vaara- ja haittatapahtumista voidaan jatkuvasti oppia. 3.2. Turvallisuuskulttuuria tukevat arvot ja avoin turvallisuuskulttuuri Potilasturvallisuus on kullekin työntekijälle aito arvo, jonka eteen on tehtävä työtä. Jokainen omaa valppautta riskejä kohtaan. Se rakentuu kunkin omasta työpanoksesta ja työntekijöiden yhteistyöstä. Hoitoprosessien ja muidenkin prosessien kehittäminen ja tiedonkulun parantaminen ovat osa potilasturvallisuutta. Niiden avulla voidaan vähentää potilaisiin kohdistuvia riskejä. Kun hoitoprosesseja kehitetään, samalla tulee miettiä miten ne vaikuttavat potilasturvallisuuteen.erityisesti potilaan siirrot sos. ja terveydenhuollon yksiköiden välillä, siihen liittyvät työvaiheet ja tiedonsiirto ovat tärkeitä kohtia varmistaa, että kaikki sujuu suunnitelmallisesti ja turvallisesti. Työyksikön toimintatapa tulee olla sellainen, että potilasturvallisuus on otettu huomioon. Toimintaan liittyvä ohjeistus on selkeää, ajantasaista ja kaikkien saatavana. Myös potilasturvallisuuden kannalta kriittisiä työvaiheita tulee arvioida säännöllisesti ja kehittää työtapoja siten, että mahdollisiin riskeihin varautuminen on riittävää ja ennakoivaa. Kun potilaan hoitoa toteutetaan, tulee varmistaa selkeä työnjako, riittävä toiminnan seuranta ja varmistaminen, inhimillisten virheiden hallinta sekä tehokas tiedonkulku. Kaikkien ammattiryhmien tietotaidon hyödyntäminen on tärkeää potilasturvallisuudessa.

Palveluja hankittaessa ulkopuolisilta toimijoilta, tulee arvioida, miten palvelu vaikuttaa 6 potilasturvallisuuteen. Samalla tulee määritellä menettelytapa,jolla palvelun laatu potilasturvallisuuden kannalta varmistetaan. Yhtä tärkeää kuin on kehittää potilasturvallisuuskulttuuria, on kehittää myös työympäristöä ja poistaa siitä potilasturvallisuutta haittaavia ja vaarantavia tekijöitä. Lääkintälaitteiden ja muiden laitteiden sekä sähköisten järjestelmien hankinnassa pyritään yhdenmukaisuuteen ja yhteensopivuuteen. Laitteiden käyttöön liittyvä ohjeistus tulee olla ymmärrettävää ja helposti saatavilla kiireellisissäkin tilanteissa. Kun uusia laitteita otetaan käyttöön, niihin tulee antaa riittävä perehdytys. Aika ajoin esimiehen tulee varmistaa, että laitteita osataan käyttää ja järjestää tarvittaessa koulutusta. Laitteiden toimintakuntoa seurataan ja niitä huolletaan säännöllisesti, jotta toimintahäiriöitä voidaan ennaltaehkäistä. Työtilojen tulee mahdollistaa turvallinen hoito huomioiden tilojen riittävyys,häiriöttömyys ja hygienia. Kun työympäristöjä suunnitellaan,tulee huomioida kaatumis- ja loukkaantumisvaarat sekä muut potilas-ja työtapaturmariskit. 3.3. Kuntayhtymän vastuuhenkilöt Sosiaali- ja terveysministeriön potilasturvallisuusstrategian mukaan organisaation johdolla ja esimiehillä on vastuu potilasturvallisuuden kokonaisuudesta. Siihen luetaan työolosuhteiden varmistaminen sellaisiksi, että hoito voidaan toteuttaa laadukkaasti ja turvallisesti. Myös riittävän henkilöstön määrän ja osaamisen turvaaminen kuuluu esimiehille. He huolehtivat, että turvallisuusriskejä arvioidaan ja yleistä tietoa riskeistä, vaaratilanteista ja haitta- ja läheltäpititapahtumista hankitaan ja käytetään hyväksi turvallisuuden parantamiseksi. Esimiehet tuovat Haipro-ilmoitukset käsiteltäväksi osasto- työpaikkahenkilöstökokouksiin. Kokonaisvastuu toiminnan laadusta ja potilasturvallisuudesta on johtavalla lääkärillä. Hänen vastuullaan on varmistaa, että potilasturvallisuus toteutuu yhdenmukaisesti koko organisaation alueella. Kuntayhtymän yksiköiden esimiehet ovat potilasturvallisuuden edistämistä koordinoivia henkilöitä. Potilasasiamies neuvoo ja ohjaa potilaita, heidän omaisiaan ja henkilöstöä potilaan asemaan ja oikeuksiin liittyvissä asioissa. ( Miten potilasasiamiehen tekemät potilasvahinkoilmoitukset, kantelut ym käsitellään? Kunkin yksikön esimiehen vastuulla on varmistaa, että hoidossa noudatetaan näyttöön perustuvia käytäntöjä ja että hoitolinjoissa huomioidaan potilasturvallisuus yksikön sisällä ja yksiköiden välisessä yhteistyössä. Lisäksi heidän vastuullaan on käydä läpi korvattavat potilasvahingot ja tehdä tarvittavat selvitykset ja käynnistää tarvittavat toimenpiteet. Infektioiden hallinnan organisoimiseksi on kuntayhtymässä olemassa hygieniahoitaja ja tartuntatautien vastuuhenkilöt. Lapin keskussairaalan infektiolääkäri ja hygieniahoitajat ohjeistavat tarvittaessa kuntien terveyskeskuksia. Muonion-Enontekiön ktt ky:ssä on kullakin toimialueella valtakunnallisen Turvallinen lääkehoito- oppaan mukainen lääkehoitosuunnitelma. Toimialueella tässä tarkoitetaan avohoitoa ja vuodeosastohoitoa. Lähiesimiehet ja osastonhoitaja yhteistyössä lääkärin kanssa varmistavat, että toimipisteissä noudatetaan lääkehoitosuunnitelmaa ja että ohje päivitetään tarpeen vaatiessa. Kuntayhtymän lääkehuollon vastaavana toimii johtava lääkäri. Yksi kriteeri turvallisuuden arvioinnissa on tietoturvallisuus. Muonion-Enontekiön ktt ky:n atktuki/toimistovirkailija toimii tietosuojavastaavana. Tietoturvapäällikköä ei ole nimetty. Säännösten mukaiset tietosuoja- ja tietoturvaohjeet ovat olemassa kirjallisina ja sähköisinä polin informaatiokeskuksessa. Työsuojelua varten on kuntayhtymään valittu työsuojelutoimikunta, johon kuuluu työsuojelupäällikkö, 2 työsuojeluvaltuutettua ja ( 2 varavaltuutettua), 2 työsuojelutoimikunnan jäsentä ( 2 varajäsentä). Työsuojelutoimikunnan toimiaika on neljä vuotta. Työsuojelutoimikunnan jäsenten tehtävänä on vastata työsuojelusta työpaikalla, parantaa työoloja ja tiedottaa työpaikoilla työsuojelusta. Johtava lääkäri työsuojelupäällikkönä vastaa riskienhallinnasta. Jokaisen työntekijän hyvään ammattitaitoon kuuluu vastuu potilasturvallisuudesta ja oman työn arvioinnista ja kehittämisestä. Potilasturvallisuus on

ammattilaisten ja potilaiden yhteinen asia. 4 Henkilöstön perehdyttäminen ja koulutus 7 Potilasturvallisuuden toteuttaminen edellyttää, että henkilöstöllä tulee olla riittävä ammatillinen osaaminen ja koulutus. Johdon ja esimiesten velvollisuutena on varmistaa, että jokainen, niin vakituisessa, kuin määräaikaisessa työsuhteessa oleva työntekijä / viranhaltija on saanut riittävän perehdytyksen työhön ja tehtäviin. Jos työntekijän työtehtävät muuttuvat olennaisesti tai pitkään työ- tai virkavapaalla oleva työntekijä palaa töihin, perehdytyksestä tulee huolehtia. Potilasturvallisuus tulee olla osa jokaisen ammattihenkilön perehdyttämistä. Toimipisteissä on omat perehdytyskansiot, joita hyödynnetään perehdytyksessä. Jokaisella uudella työntekijällä on nimetty perehdyttäjä eli mentori, joka käy työntekijän kanssa potilasturvallisuusasiat läpi. Henkilöstön työnohjausta järjestetään tarpeen mukaan ja siihen varaudutaan budjetin laadinnan yhteydessä vuosittain. Henkilöstöllä on myös mahdollisuus jatko- ja täydennyskoulutukseen ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi vuosittain. Koulutuksissa hyödynnetään alueellisia- sekä videokoulutuksia. Henkilökuntaa kannustetaan kouluttautumaan ja tuetaan omaehtoiseen koulutukseen osallistumisessa työvuorosuunnittelun keinoin. Lisäksi pidetään yksikkökohtaisia palo- ja pelastusharjoituksia sekä järjestetään ensiapukoulutusta. Haipron käyttöä opetetaan yksiköissä. Kuntayhtymän fysioterapeutit järjestävät vuodeosaston henkilökunnalle potilaan siirtoon liittyvää koulutusta ergonomian näkökulmasta. Vuodeosastolle valmistuu kaksi opinnäytetyötä keväällä 2013. Toinen opinnäytetyö on päivystysajan toimintaohjeet ja toinen opinnäytetyö on vuodeosaston henkilökunnan osaamiskartoitus. 5 Potilasturvallisuustiedon jakaminen Potilasturvallisuuden kannalta olennaista tietoa kulkee potilaan ja hänen omaistensa, hoitavan henkilöstön ja potilasta hoitavien sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden välillä. Hoitoprosessien ja palvelujärjestelmän pirstaleisuus hankaloittaa potilaiden kokonaishoidon turvallista toteuttamista. Rajapintaongelmat etenkin tiedonkulussa lisäävät virhemahdollisuuksia. Nykyiset eri yksiköissä käytössä olevat erilaiset sähköiset potilastietojärjestelmät eivät tue potilasturvallisuuden edistämistä sosiaali-, ja terveydenhuollossa. Siksi kaikki toimenpiteet, jotka edistävät tiedon välittymistä, ovat tärkeitä. Potilas- ja henkilökunnan turvallisuutta uhkaavissa tilanteissa, kuten esimerkiksi infektioiden, pandemioiden yhteydessä laaditaan erillinen potilasturvallisuutta koskeva tiedote ja toimintaohjeet potilaille ja henkilökunnalle. Tiedotteen laatii johtava lääkäri. Henkilökunnan käyttöön löytyy polin informaatiokeskuksessa sähköisenä kuntayhtymän henkilöstösuuunnitelma, potilasturvallisuussuunnitelma jatkossa, päivystysajan toimintaohjeet ja lääkehoitosuunnitelmat sekä Haipron käyttöohje. 6 Potilaiden ja heidän läheistensä osallistuminen potilasturvallisuuden edistämiseen 6.1 Menettelytavat potilasturvallisuuden puutteiden kirjaamisessa Potilasturvallisuuden edistämisessä potilas on keskeisessä roolissa.hänen havaintonsa ja mielipiteensä hoidon turvallisesta toteuttamisesta ja tuloksellisuudesta ovat ensiarvoisen tärkeitä ja niihin suhtaudutaan myönteisesti.potilas ja hänen omaisensa antavat palautetta ollessaan puhelinyhteydessä terveyskeskukseen tai henkilökohtaisesti käynnin tai hoitojakson yhteydessä. Välittömän palautteen potilas kirjaa kuntayhtymän palautelomakkeelle. Hoidossa tapahtuneista läheltä piti -tilanteista tai vahingoista potilas laatii johtavalle lääkärille muistutuksen tai viranomaisille osoitetun kantelun. Potilasvahinkolain mukaisen ilmoituksen aloitteentekijä on yleensä potilas tai hänen omaisensa. Jos toimipisteessä hoitaville henkilöille syntyy epäilys potilaalle korvattavasta vahingosta, on potilaalle kerrottava asiasta ja häntä tulee neuvoa potilasvahinkoilmoituksen tekemisessä. Potilasvahinkoa käsiteltäessä ei etsitä syyllistä, vaan selvitetään mahdollinen korvauksen peruste.potilaspalautteiden kerääminen kuuluu arkipäivän työhön. Turvallisuutta koskevan palautteen käsittelee yksikön lähiesimies ja tiedottaa asiasta johtavaa lääkäriä. Yksikössä yhdessä sovitaan, miten palautteet käsitellään esimerkiksi henkilöstöpalavereissa, johtoryhmässä tai yksiköiden

kehittämispäivillä. Kuntayhtymän asiakaspalautejärjestelmä on kuvattu. Sen mukaan asiakaspalautteen 8 kerääminen on osa terveyskeskuksen normaalia toimintaa. 6.2. Potilaiden ja heidän omaisten informointi ja tukeminen haittatapahtuman jälkeen Kaikissa kuntayhtymän tiloissa on asiakaspalautetta varten palautelomakkeita ja -laatikoita. Kuntayhtymässä toimii potilasasiamies, joka auttaa potilaita hoidossa tapahtuneiden vahinkojen tai läheltä piti -tilanteiden kirjaamisessa,muistutusten ja kanteluiden laadinnassa. Asiakastyytyväisyyskyselyjen yhteenvedot käsitellään yksiköiden henkilöstöpalavereissa. 7 Toiminnassa käytettävät potilasturvallisuuden asiakirjat Henkilökunnan riskien arviointia on parhaillaan työn alla. Riskejä arvioidaan viisiosaisilla riskienarviointikaavakkeilla. Arvioitavana on fysikaaliset-, kemialliset-, biologiset-, tapaturma- ja henkiset kuormittumistekijät. Arvioinnit kootaan yhteiseen RiskiArvi-ohjelmaan, josta ne on helposti saatavilla ja päivitettävinä. Kartoitusten pohjalta laaditaan Muonion-Enontekiön riskienhallintasuunnitelma ja suunnitellaan toimenpiteet riskien minimoimiseksi. 8 Vaara ja haittatapahtumien raportointi ja ilmoitusjärjestelmät sekä korjaavat toimenpiteet Potilasturvallisuutta vaarantavista tekijöistä ja riskeistä kerätään säännöllisesti tietoa: läheltä pititilanteiden ilmoitukset, potilasturvallisuuteen vaikuttavien poikkeamien ilmoitukset, vaaratapahtumien raportointi ja tutkinta, lakisääteiset tapahtumailmoitukset sekä potilaiden ja heidän läheistensä havainnot.työntekijät tekevät ilmoituksia joko Haipro-ohjelmaan sähköisesti tai kirjallisesti tarkoitusta varten olevalle lomakkeelle. Esimiesten tulee käsitellä Haipro-ilmoitukset kahden viikon kuluessa siitä, kun ilmoitus on tehty, jotta ilmoitusten teosta on hyötyä potilasturvallisuudelle käytännössä. Tapahtumia voidaan mahdollisimman nopeasti käsitellä päivittäisjohtamisessa ja miettiä työyksikössä tarvittavia kehittämistoimia.haipro-ohjelman avulla johtoryhmä saa hyvää tietoa niin toiminnan suunnitteluun, voimavarojen ohjaamiseen, laadun parantamiseen kuin talous- ja henkilöstöhallintoonkin. Tiedon avulla voidaan tunnistaa kehittämiskohteet. Kuitenkin jokaisella työntekijällä hyvään ammattitaitoon kuuluu vastuu potilasturvallisuudesta ja oman työn arvioinnista ja kehittämisestä. Potilasturvallisuuden tavoitteet ja kehittämistoimet määritellään osana kuntayhtymän laatujärjestelmää. Kehittämistoimenpiteet liitetään osaksi vuosittaista talouden ja toiminnan suunnittelua. Muistutuksia, potilasvahinkoilmoituksia ja hoitoilmoitustietokantoja hyödynnetään potilasturvallisuuden kehittämisessä.potilasturvallisuus koskee kaikkia. Haipro-järjestelmä koskee kaikkia yksikköjä. Jokainen yksikkö on perehtynyt ohjelman käyttöön ja jokainen käyttää sitä. Potilasturvallisuutta vaarantavista tekijöistä ja riskeistä sekä muista häiriötilanteista tehdään ilmoitus mm. HaiProlla tai häiriötilanneilmoituksella. Potilasturvallisuutta seurataan erilaisilla indikaattoreilla ja seurantamenettelyillä. Seuraavaan taulukkoon on kerätty kuntayhtymän potilasturvallisuustiedottamisen kanavia: Muonion-Enontekiön ktt ky:ssä käytetään seuraavia seurantatietoja: Yleiset potilasturvallisuusindikaattorit Vaaratapahtumien kokonaismäärä ja laatu - Vaaratapahtumien kokonaismäärä - Vakavat tapahtumat - Merkittävimmät tapahtumatyypit Vaaratapahtumien ilmoittaminen - Ilmoittamisaktiivisuus (kokonaismäärä) - Ilmoittamiskynnys (Läheltä Seurantamenettely /-järjestelmä

piti -ilmoitusten suhteellinen osuus) Vaaratapahtumien käsittely - Tapahtumasta ilmoittaminen potilaalle - Lakisääteisten ilmoitusten ja potilaiden vaaratapahtumailmoitusten käsittelyn vasteajat Lääkehoito Vaaratapahtumien määrä ja laatu - Lääkehoidon vaaratapahtumien kokonaismäärä - Merkittävimmät tapahtumatyypit Osastojen toiminta - Vaaratapahtumien kokonaismäärä ja laatu - Vakavat tapahtumat - Merkittävimmät tapahtumatyypit Lääkintälaitteet ja tarvikkeet - Laitteiden toimintakunto ja turvallisuus - Laitteiden toimintakuntoon liittyvät poikkeamat - Laitteiden käyttö - Laitteiden käyttöön liittyvät vaaratapahtumien määrä - Merkittävimmät tapahtumatyypit Laitteita koskevat ilmoitukset Potilaspalautteet ja potilasasiamiehen palautteet Kantelut, muistutukset, potilasvahinkoilmoitukset - Yhteenvetoraportit Tarkistuslista on käytössä vuodeosastolla potilaiden kotiutus tilanteissa. Lääkintälaiterekisteri Potilasasiamiehen ilmoitukset ym. 9 Käytössä olevat ennaltaehkäisevät toiminnat ja suunnitelmat Kotiuttamisen tarkistuslista Lääkkeiden jaon kaksoistarkistus Neuvolan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon toimenpideohjelmat Astmahoitajan vastaanottomalli kehitetty Varhaisen tuen malli Seuranta eri organisaatiotasoilla Osasto/toimipistetaso Yksiköiden esimiehet käyvät yhdessä henkilökunnan kanssa yksikön potilasturvallisuusasiat läpi yhteisissä kokouksissa: - merkittävimmät vaaratapahtumat sekä niiden perusteella annetut suositukset ja tehdyt toimenpiteet - tunnistetut potilasturvallisuuden riskit ja niihin varautuminen kehittämistoimenpiteet. Esimiesten tehtävänä on seurata jatkuvasti potilasturvallisuuden kehitystä yksiköissään ja edistää turvallista hoitokulttuuria. Johtoryhmä Johtoryhmä käsittelee sinne tuodut potilasturvallisuuteen liittyvät asiat ja raportoidut tapaukset.

- potilasasiamiehen raportti kerran vuodessa? - asiakaspalautteet kaksi kertaa vuodessa? - hoitotakuun toteutuminen 10 - työsuojelun toimintakertomus - raportti potilasvahinkoilmoituksista sekä muistutuksista ja kanteluista Yhtymähallitus, -valtuusto käsittelee: - yhteenveto haitta- ja vaaratapahtumista kerran vuodessa? - hoitotakuun toteutuminen? - työsuojelun toimintakertomus? - raportti potilasvahinkoilmoituksista sekä muistutuksista ja kanteluista? 9 Yhteistyö muiden sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden kanssa Potilasturvallisuuden edistäminen on tapahtunut pääosin yhteistyössä kuntien sosiaalitoimen eri yksiköiden, Lapin sairaanhoitopiirin asiantuntijoiden ja sähköisten potilasjärjestelmien toimittajien kanssa. Työterveyshuollon toimesta työfysioterapeutti on käynyt arvioimassa työntekijöiden työpisteitä ja hän on antanut suosituksia ja toimenpideehdotuksia riskien korjaamiseksi. Lapin aluehallintoviraston valvontatehtäviin kuuluu puuttua potilasturvallisuutta uhkaaviin hoitokäytäntöihin ja antaa tarvittaessa ohjeistusta asioiden saattamiseksi kuntoon. Lisäksi on konsultoitu riskienhallinnassa vakuutusyhtiötä. Lääkäreiden osalta koulutusyhteistyö toteutuu Erva-alueelle nimettyjen kouluttajalääkäreiden toimesta sekä hyödyntämäälä alueellisia ja OYS erva-alueen koulutuksia.? Hoitajien koulutuksessa yhteistyökumppanina ovat olleet mm. Lapin sairaanhoitopiiri, Rovaniemen ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulut. Lääkehoidon oppisopimuskoulutukseen osallistuu 6 hoitajaa kuntayhtymän eri yksiköistä vuonna 2013. Kuntayhtymän omat fysioterapeutit ovat pitäneet hoitajille mm. potilaiden siirto- ja nostokoulutusta. Tulevaisuudessa toivomuksena on, että potilasturvallisuuskoulutusta saadaan sairaanhoitopiirin potilasturvallisuuskoordinaattorin toimesta. Lähteet Helovuo A., Kinnunen M., Peltomaa K., Pennanen Pirjo 2011. Potilasturvallisuus. Potilasturvallisuuden keskeisiä kysymyksiä havainnollisesti ja käytännönläheisesti. Kliinikkokäsikirjat. Fioca Oy. Edita Prima Oy. Helsinki. Kinnunen Marina & Peltomaa Karoliina (toim.) 2009. Potilasturvallisuus ensin. Hoitotyön vuosikirja /2009. Sairaanhoitajaliitto. Helsinki. Knuuttila Jari, Ruuhilehto Kaarin & Wallenius Jarkko 2007. Terveydenhuollon vaaratapahtumien raportointi. Lääkelaitoksen julkaisuja1/ 2007. Terveydenhuollon laadunhallinta. Yliopistopaino. Helsinki. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) 2012. Avoin turvallisuuskulttuuri edistää potilasturvallisuutta ja auttaa työnantajaa valvomaan toiminnan asianmukaisuutta. Ohje 4/2012, 19.3.2012. Sosiaali- ja terveysministeriö 2009. Edistämme potilasturvallisuutta yhdessä. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009-2013. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2009:3. Sosiaali- ja terveysministeriö 2009. Potilasturvallisuuden edistämisen ydinkohtia. http://www.stm.fi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2011. Potilasturvallisuusopas potilasturvallisuuslainsäädännön ja -strategian toimeenpanon tueksi. 15/2011. http://www.thl.fi.