1. Kunnan selvitys lain 5 :n nojalla toteutettavista toimenpiteistä / 1

1 Kunnan rekisteritiedot Kunta Luhanka Kunnanvaltuuston päätöspäivämäärä 30.8.2007 Kunnan yhdyshenkilö Reijo Urtti Yhdyshenkilön asema kunnanjohtaja Yhdyshenkilön puhelinnumero 014-879206 Yhdyshenkilön sähköposti reijo.urtti@luhanka.fi Huom! Vastaukset on annettu valtioneuvostolle web-lomakkeella. Koska lomake ei toimi doc. -versiona vastausvaihtoehtojen kohdalla, on vastauksemme tähän lomakkeeseen merkitty vahvennetulla fontilla. Kuntajaon muutos Kunta on päättänyt toteuttaa kuntajaon muutoksen vuoden 2009 alusta ja antaa siksi selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman vasta 31.12.2007 mennessä yhdessä kuntajaon muutosta koskevan esityksen kanssa. n jkyllä nkjei I Kunnan selvitys. 1. Kunnan selvitys lain 5 :n nojalla toteutettavista toimenpiteistä / 1 1.A Kuntarakenteen vahvistaminen yhdistämällä kuntia ja liittämällä osia kunnista toisiin kuntiin kuntajakolain (1196/1997) mukaisesti Vastaus on: nkjkunnan oma nkjyhteinen seuraavien kuntien kanssa: 1.A Kuntarakenteen vahvistaminen yhdistämällä kuntia ja liittämällä osia kunnista toisiin kuntiin kuntajakolain (1196/1997) mukaisesti 1.A.1 Onko kuntanne päättänyt tehdä kuntaliitoksen? gdckyllä, valtuusto on jo päättänyt liitoksesta. Minkä kunnan/kuntien kanssa? gdckyllä, kuntaliitoksen selvitystyö on käynnissä. Minkä kunnan/kuntien kanssa? gdcei. 1.A.2 Milloin kuntaliitos toteutetaan? gc1.1.2008 gc1.1.2009 gc1.1.2010

2 gc1.1.2011 gc1.1.2012 gc1.1.2013 1.A.3. Onko kuntanne päättänyt tehdä osakuntaliitoksen? gckyllä, valtuusto on jo päättänyt osakuntaliitoksesta. Minkä kunnan/kuntien kanssa? gckyllä, osakuntakuntaliitoksen selvitystyö on käynnissä. Minkä kunnan/kuntien kanssa? gcei. 1.A.4. Jos, niin mikä on kunnasta toiseen siirtyvän alueen casukasmäärä? cmaapinta-ala? 1.A.5 Milloin osakuntaliitos toteutetaan? gc1.1.2008 gc1.1.2009 gc1.1.2010 gc1.1.2011 gc1.1.2012 c1.1.2013 1.A.6 Mikä on kunnan asukasmäärä kuntajaon muutosten jälkeen? dcyli 20 000 gc10 000-20 000 gc7 000-10 000 gc5 000-7 000 gc3 500-5 000 gcalle 3 500 Aikooko kunta saavuttaa lain edellyttämän vähintään noin 20 000 asukkaan väestöpohjan muodostamalla yhteistoiminta-alueen? gckyllä gcei 1.B.1 Minkä kuntien kanssa se muodostetaan? Yhteensä 15 kuntaa: Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta, Petäjävesi, Toivakka, Uurainen, Muurame, Korpilahti, Laukaa, Hankasalmi, Konnevesi, Joutsa, Leivonmäki, Luhanka, Keuruu ja Multia. 1.B.2 Mikä on yhteistoiminta-alueen väestöpohja? noin 189000 1.B.3 Perusterveydenhuollon lisäksi - mitkä sosiaalitoimen palvelukokonaisuudet järjestetään yhteistoiminta-alueella? Perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueella: - huumeiden käyttäjien korvaus- ja vieroitushoidot järjestetään yhteisesti koko alueella 1.1.2009 alkaen. - mahdollisesti psykiatrinen palveluasuminen järjestetään myös yhteisesti 1.1.2009 alkaen. Muilla yhteistyöalueilla: -lastensuojelun vaatima laitoshoito, kehitysvammahuolto (kuntoutus ja laitoshoito),päihdehuollon kuntoutus ja laitoshoito, sosiaalipäivystys ja sosiaaliasiamies.

3 1.B.4 Mitä muita kuin sosiaali- ja terveyspalveluita siirretään yhteistoiminta-alueen järjestettäväksi? - ympäristöterveydenhuolto, työterveyshuolto, eläinlääkintähuolto 1.B.5. Miten ympäristöterveydenhuolto ja työterveyshuolto järjestetään? Jyväskylän seututerveyskeskus. 1.B.6 Millä tavalla yhteistoiminta-alue muodostetaan? gca) Järjestämisvastuu yhdellä kunnalla (isäntäkuntamalli) gcb) Järjestämisvastuu kuntayhtymällä? Ks. edellä. Muodostetaan 15 kunnan käsittävä Jyväskylän seututerveyskeskus. 1.B.7 Missä aikataulussa yhteistoiminta-alue toteutetaan? K cvuoden 2008 alusta lukien gc2009 (1.1.2009 alkaen) gc2010 gc2011 gc2012 gc2013 gcmuusta ajankohdasta alkaen. Mistä? 1.B.8 Mihin toimenpiteisiin kunta ryhtyy muodostaakseen vähintään noin 50 000 asukkaan väestöpohjatavoitteen ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisessä? Minkä kuntien kanssa? Luhanka kuuluu Jyväskylän koulutuskuntayhtymään. Kuntayhtymä jatkaa toimintaansa. 1.B.9 Millä tavalla yhteistoiminta-alue muodostetaan? dcjärjestämisvastuu yhdellä kunnalla (isäntäkuntamalli)? gcjärjestämisvastuu kuntayhtymällä? Jyväskylän koulutuskuntayhtymä gcjärjestämisvastuu on rekisteröidyllä yhteisöllä tai säätiöllä? 1.B.10 Mitä muita tehtäviä tällä yhteistoiminta-alueella järjestetään? gc1) Ammatillinen lisäkoulutus gc2) Lukiokoulutus gc3) Muita, mitä? 1.B.11 Kuuluuko kunta useampaan kuin yhteen ammatillisen koulutuksen yhteistoiminta-alueiseen? gckyllä gcei 1.B.12 Jos, niin mihin yhteistoiminta-alueisiin se kuuluu? 1.B.13 Missä aikataulussa yhteistoiminta-alue toteutetaan? gc1.1.2008 gc1.1.2009 gc1.1.2010 gc1.1.2011 gc1.1.2012 gc1.1.2013 gcmuusta ajankohdasta alkaen. Mistä? Olemassa oleva koulutuskuntayhtymä jatkaa toimintaansa.

4 Väestöpohjavaatimuksista poikkeamisen perustelut 1.C Kunnan perustelut sille, jos kunta katsoo, että kuntaa tai yhteistoiminta-aluetta muodostettaessa ei ole voitu saavuttaa asetettuja väestöpohjavaatimuksia ja se aikoo poiketa niistä vedoten 5 :n 5 momentin erityisolosuhteisiin. Jos kunta aikoo poiketa väestöpohjavaatimuksista, miten kunta aikoo menetellä, että lain tavoitteet toteutuvat ja palvelut turvataan? 1.C.1 Esittääkö kunta poikkeamista asetetuista väestöpohjavaatimuksista kuntaa tai yhteistoiminta-aluetta muodostettaessa vedoten 5 :n 5 momentin erityisolosuhteisiin? gckyllä gcei 1.C.2 Jos kunta esittää poikkeamista väestöpohjavaatimuksista, mihin 5 :n 5 momentin erityisolosuhteeseen se vetoaa? gcsaaristoisuus gcpitkät etäisyydet gcsuomen- tai ruotsinkielisten asukkaiden kielellisten oikeuksien turvaaminen gcsaamelaisten kieltä tai kulttuuria koskevien oikeuksien turvaaminen 1.C.3 Jos kunta esittää poikkeamista väestöpohjavaatimuksista, miten se perustelee poikkeamisen? 1.C.4 Jos kunta esittää poikkeamista väestöpohjavaatimuksista, miten kunta aikoo menetellä, että lain tavoitteet toteutuvat ja palvelut turvataan? Kielelliset ja kulttuuriset oikeudet 1.D Miten kunta aikoo turvata Vastaus on: njkunnan oma njyhteinen seuraavien kuntien kanssa: 1.D.1 Muuttuuko kunnan asema yksikielisenä tai kaksikielisenä kuntana? gckyllä gcei 1.D.2 Jos muuttuu, miten kunta turvaa kielelliset oikeudet? 1.D.3 Muodostetaanko yhteistoiminta-alue, johon kuuluu erikielisiä tai kaksikielisiä kuntia? ckyllä cei 1.D.4 Jos muodostetaan, miten kielelliset oikeudet turvataan? 1.D.5 Miten kaksikielinen kunta aikoo turvata kielelliset oikeudet? 1.D.6 Kuuluuko kunta saamelaisten kotiseutualueeseen?

5 gckyllä gcei 1.D.7 Jos kuuluu, miten kunta turvaa saamelaisten kieltä tai kulttuuria koskevat oikeudet? Seuraava -->

6 Kunta- ja palvelurakenneuudistus 2. Kunnan selvitys lain 6 :n nojalla toteutettavista toimenpiteistä Vastaus on: njkunnan oma njyhteinen seuraavien kuntien kanssa: nykyiset kehitysvammakuntayhtymän kunnat 2.1 Mihin lain 6 :ssä tarkoitettuun kuntayhtymään (nykyisin sairaanhoitopiiri) kunta tulee kuulumaan laajaa väestöpohjaa edellyttävien palvelujen turvaamiseksi? Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 2.2 Yhdistetäänkö sairaanhoitopiiri ja erityishuoltopiiri alueellanne? gckyllä gcei gcselvitystyö käynnissä 2.3. Mitkä erikoissairaanhoito-laissa (1062/1989) tarkoitetut palvelut jäävät tämän kuntayhtymän ulkopuolelle? Kuinka ne järjestetään? Ei mitään palveluja. 2.4 Mitkä kehitysvammaisten erityishuollon palvelut järjestetään kuntayhtymässä (piirissä)? Ne palvelut, joita kunnat tai yhteistoiminta-alueet eivät järjestä. 2.5 Mitkä kehitysvammaisten erityishuollon palvelut järjestää kunta tai yhteistoiminta-alue? Kunnat ja yhteistoiminta-alueet järjestävät kehitysvammaisten erityishuollon palvelut. Kunnan järjestämänä: mahdollinen työtoiminta kunnassa, mahdollinen asuminen kunnassa Yhteistoiminta-alueiden järjestämänä: laitoshuolto, kehitysvammaneuvola, työtoiminta, asumispalvelut ja valmennus, ammattikoulutus 2.6. Mitä sosiaalitoimen laajaa väestöpohjaa edellyttäviä tehtäviä siirretään tälle kuntayhtymälle? gca) Kehitysvammahuollon erityispalveluja. Mitä niistä? Erityishuollon johtoryhmän tehtävät Viranomaistoimintaa ovat erityishuollon johtoryhmälle laissa määrätyt tehtävät (Erityishuoltolaki 23 ). gcb) Lastensuojelun ei mitään gcc) Vammaishuollon erityispalveluja. Mitä niistä? ei mitään gcd) Vanhustenhuollon erityispalveluja. Mitä niistä? ei mitään gce) Päihdehuollon erityispalveluja. Mitä niistä? ei mitään gcf) Muita sosiaalihuollon erityispalveluja. Mitä niistä? ei mitään 2.7. Mitä muita kuin sosiaali- ja terveystoimen tehtäviä siirretään laajan väestöpohjan kuntayhtymälle? Ei mitään 2.8. Miten kuntayhtymä kuntien päätösten mukaisesti edistää alueellaan terveyden, toimintakyvyn ja sosiaalisen turvallisuuden huomioon ottamista? Sairaanhoitopiiri on perustanut yhteistyössä Kuopion yliopiston kanssa yleislääketieteen professorin viran, jonka tehtäviin sisältyy terveyden edistäminen. Sairaanhoitopiiri on perustanut yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa gerontologisen kuntoutuksen ja kliinisen fysioterapian professuurit. Gerontologisen kuntoutuksen professori toimii myös Gerocenter -säätiön johtajana. Säätiön tehtävänä on vanhenevan väestön hyvinvointiin ja toimintakykyyn liittyvän tutkimustiedon välittäminen sosiaali- ja terveystoimen palvelujärjestelmään. Kaikki em. toimijat tutkivat ja ohjaavat tutkimustyötä, kehittävät ja kouluttavat sekä koordinoivat alueellista yhteistyötä. Sairaanhoitopiiri osallistuu kansalliseen Dehko hankkeeseen. Keski- Suomessa toteutetaan EVI-hanketta (elintapasairauksien varhaistunnistaminen ja interventio). Niiden päättyessä kehitetyt toimintamallit ja rakenteet vakiinnutetaan ja suunnataan merkittävimpien kansansairauksien ehkäisyyn. Alueelliseksi toimijaksi perustetaan preventiotyöryhmä, jossa on jäseniä erikoissairaanhoidosta, perusterveydenhuollosta ja sosiaalitoimesta. Työryhmä linjaa ja ohjaa maakunnassa kansansairauksien preventiotyötä.

7 Kuntayhtymä toimii yhteistyössä Keski-Suomen sosiaalialan kehittämiskeskuksen kanssa, joka edistää ja koordinoi sosiaalisen turvallisuuden osalta kehitystä ja yhteistyötä muiden alan maakunnallisten ja valtakunnallisten toimijoiden kanssa (mm. Keski-Suomen sosiaaliturvayhdistys ja muut järjestötoimijat). KOSKE tukee kuntia ja yhteistoiminta-alueita uusien palvelurakenteiden syntyessä kansalaisten omien voimavarojen vahvistamisessa. Tässä työssä kiinnitetään erityistä huomiota paikallisyhteisöjen kaikkien toimijoiden (läheiset ihmiset, järjestökenttä, kuntien ja valtion palvelutuottajat sekä elinkeinoelämä) yhteistyön edistämiseen ja huomioimiseen. Maakuntaan on perustettu Keski-Suomen kansanterveydenedistämiskeskus KANTERE, jossa on laajasti edustettu julkisen-, yksityisen- ja kolmannen sektorin toimijoita. 2.9 Mihin kuntayhtymään kaksikielinen tai ruotsinkielinen kunta aikoo lisäksi kuulua turvatakseen ruotsinkielisten palvelujen järjestämisen? Mitä tehtäviä tälle kuntayhtymälle on tarkoitus antaa? Kysymys ei koske Keski-Suomea. 2.10 Mistä ajankohdasta lukien kuntayhtymä vastaa kohdissa 2.1 2.9 tarkoitettujen tehtävien järjestämisestä? Laajaa väestöpohjaa edellyttävistä palveluista kuntayhtymä vastaa seuraavasti; - erikoissairaanhoidon vastuiden osalta ei tapahdu muutoksia, joten vastuut jatkuvat - kehitysvammaisten erityishuollon vastuut siirtyvät kuntayhtymälle 1.1.2009 II Kunnan toimeenpanosuunnitelma 3. Väestö- ja palvelutarveanalyysi kunnassa vuosille 2015-2025 / 1 3.A Väestökehitys 3.A 1 Asukasluku 2005 ja sen kehitysennuste vuosille 2010-2025 Tilastokeskuksen ennusteen mukaan. (1) prosenttia asukasluvusta Vuoden 2005 indeksi on 100. Vuosi 2005 As.luku naiset 418 As.luku miehet 463 0-6 v. (1) naiset 21 0-6 v. (1) miehet 17 7-16 v. (1) naiset 39 7-16 v. (1) miehet 34 17-19 v. (1) naiset 7 17-19 v. (1) miehet 16 20-64 v. (1) naiset 198 20-64 v. (1) miehet 251 65-74 v. (1) naiset 69 65-74 v. (1) miehet 86 75-84 v. (1) naiset 62 75-84 v. (1) miehet 50 85 v.- (1) naiset 22 85 v.- (1) miehet 9 Indeksi 100 Vuosi 2010 As.luku naiset 383 As.luku miehet 412 0-6 v. (1) naiset 12 0-6 v. (1) miehet 11 7-16 v. (1) naiset 26 7-16 v. (1) miehet 32 17-19 v. (1) naiset 8 17-19 v. (1) miehet 10 20-64 v. (1) naiset 172 20-64 v. (1) miehet 217 65-74 v. (1) naiset 78 65-74 v. (1) miehet 70 75-84 v. (1) naiset 60 75-84 v. (1) miehet 59 85 v.- (1) naiset 27 85 v.- (1) miehet 13 Indeksi 90,3 Vuosi 2015 As.luku naiset 363 As.luku miehet 385 0-6 v. (1) naiset 12 0-6 v. (1) miehet 11 7-16 v. (1) naiset 18 7-16 v. (1) miehet 21 17-19 v. (1) naiset 5 17-19 v. (1) miehet 10 20-64 v. (1) naiset 155 20-64 v. (1) miehet 195 65-74 v. (1) naiset 85 65-74 v. (1) miehet 72 75-84 v. (1) naiset 56 75-84 v. (1) miehet 59 85 v.- (1) naiset 32 85 v.- (1) miehet 17 Indeksi 84,9

8 Vuosi 2020 As.luku naiset 349 As.luku miehet 366 0-6 v. (1) naiset 12 0-6 v. (1) miehet 11 7-16 v. (1) naiset 14 7-16 v. (1) miehet 19 17-19 v. (1) naiset 5 17-19 v. (1) miehet 6 20-64 v. (1) naiset 147 20-64 v. (1) miehet 168 65-74 v. (1) naiset 75 65-74 v. (1) miehet 87 75-84 v. (1) naiset 64 75-84 v. (1) miehet 53 85 v.- (1) naiset 32 85 v.- (1) miehet 22 Indeksi 81,2 Vuosi 2025 As.luku naiset 340 As.luku miehet 354 0-6 v. (1) naiset 12 0-6 v. (1) miehet 11 7-16 v. (1) naiset 14 7-16 v. (1) miehet 19 17-19 v. (1) naiset 4 17-19 v. (1) miehet 6 20-64 v. (1) naiset 144 20-64 v. (1) miehet 146 65-74 v. (1) naiset 61 65-74 v. (1) miehet 89 75-84 v. (1) naiset 72 75-84 v. (1) miehet 60 85 v.- (1) naiset 33 85 v.- (1) miehet 23 Indeksi 78,8 <-- Edellinen Seuraava -->

9 Kunta- ja palvelurakenneuudistus 3. Väestö- ja palvelutarveanalyysi kunnassa vuosille 2015-2025 3.B Huoltosuhde 3.B.1 Kunnan väestöllinen (demografinen) huoltosuhde, eli yli 64-vuotiaiden ja alle 17-vuotiaiden määrä 17-64 -vuotiaiden määrää kohden. Väestöllinen huoltosuhde v. 2005 86,7 v. 2010 95,1 v. 2015 104,9 v. 2020 119,3 v. 2025 131,3 3.2 Tärkeimmät johtopäätökset Tilastokeskuksen tietojen mukaisesta väestön kehityksestä vuoteen 2015 ja 2025 ja huoltosuhteesta. Johtopäätökset: Tilastoennusteen mukaan Luhangan väestö vähenee ja vanhenee. Väestöennusteen indeksimuutos vuodesta 2005 (100) vuoteen 2025 (78,8) on suuri. Huoltosuhde heikkenee ennusteen toteutuessa merkittävästi. Toimenpiteet: 1) Ennusteen mukaisen kehityksen muuttamiseen sekä väestömäärän että rakenteen osalta voidaan vaikuttaa lähinnä paikallisin päätöksin. Luhangan kunta pyrkii tähän tavoitteeseen kaavoittamalla aktiivisesti vetovoimaisia asuntoalueita. Vuonna 2006 hankittiin kaavoitusta varten yli 30 ha maa-alue Päijänteeseen kuuluvan Tammiselän rannalta. Luhanka pyrkii edistämään myös vastaavia yksityisiä kaavoitushankkeita. Kunnassa on noin 800 vapaa-ajan asuntoa. Kunta pääsääntöisesti hyväksyy vapaa-ajan asuntojen käyttötarkoituksen muutokset ympärivuotisiksi asunnoiksi, koska myös sitä kautta voidaan saada uusia asukkaita kuntaan. Asukkaiksi valikoituvat ne, joiden työ- ja/tai elämäntilanne mahdollistavat asumisen maaseudulla. 2) Kunta huomioi väestökehityksen palvelujen järjestämisessä. 3.3 Jos kunta perustellusta syystä käyttää muita kuin Tilastokeskuksen tietoja väestön kehityksestä ja huoltosuhteesta, se voi esittää oman näkemyksensä näihin tietoihin perustuen. 3. Väestö- ja palvelutarveanalyysi kunnassa vuosille 2015 2025 3.C Arvio palvelutarpeen muutoksista vuosiin 2015 ja 2025 mennessä. Vastaus on: jkunnan oma jyhteinen seuraavien kuntien kanssa: 3.C.1 Perusterveydenhuollossa? - väestö vanhenee ja vähenee, suhteellinen palvelutarve kasvaa vuoden 2005 tasosta noin 41 % vuoteen 2025 mennessä. 3.C.2 Sosiaalihuollossa? - huoltosuhde-ennusteen mukaan suhteellinen palvelutarve kasvaa 3.C.3 Kehitysvammaisten erityishuollossa ja muissa sosiaalihuollon erityispalveluissa? - vammaisten määrä säilyessä samalla tasolla ja väestömäärän laskiessa, suhteellinen palvelutarve kasvaa 3.C.4 Erikoissairaanhoidossa? - väestö vanhenee ja sairastavuus lisääntyy, palvelutarve kasvaa 3.C.5 Ammatillisessa peruskoulutuksessa? - opiskelijamäärät laskevat

10 3.C.6 Kunnan päättämissä muissa opetus- ja kulttuuritoimen tehtävissä? - ikäluokat pienenevät, palvelutarve vähenee 3.C.7 Muissa kunnan toiminnan ja talouden kannalta keskeisissä tehtävissä? - asumispalveluihin, rakentamiseen, ympäristönhoitoon, infrastruktuuriin liittyvät palvelutarpeet kasvavat <-- Edellinen Seuraava -->

11 Kunta- ja palvelurakenneuudistus 4.Talous / 1 Taloustietoja kunnasta vuosilta 2005-2009 (1000 euroa) TP-tiedot 2005: toimintakulut 4178 TP-tiedot 2005: toimintatuotot 577 TP-tiedot 2005: toimintakate -3600 TP-tiedot 2006: toimintakulut 4558 TP-tiedot 2006: toimintatuotot 597 TP-tiedot 2006: toimintakate - 3961 TA 2007: toimintakulut 4439 TA 2007: toimintatuotot 605 TA 2007: toimintakate - 3834 TS 2008: toimintakulut 4415 TS 2008: toimintatuotot 592 TS 2008: toimintakate - 3823 TS 2009: toimintakulut 4568 TS 2009: toimintatuotot 618 TS 2009: toimintakate - 3950 TP-tiedot 2005: verotulot, josta kunnallisvero: 1300 TP-tiedot 2005: verotulot, josta yhteisövero: 256 TP-tiedot 2005: verotulot, josta kiinteistövero: 155 TP-tiedot 2006: verotulot, josta kunnallisvero: 1413 TP-tiedot 2006: verotulot, josta yhteisövero: 204

12 TP-tiedot 2006: verotulot, josta kiinteistövero: 246 TA 2007: verotulot, josta kunnallisvero: 1370 TA 2007: verotulot, josta yhteisövero: 260 TA 2007: verotulot, josta kiinteistövero: 180 TS 2008: verotulot, josta kunnallisvero: 1450 TS 2008: verotulot, josta yhteisövero: 200 TS 2008: verotulot, josta kiinteistövero: 220 TS 2009: verotulot, josta kunnallisvero: 1490 TS 2009: verotulot, josta yhteisövero: 205 TS 2009: verotulot, josta kiinteistövero: 230 TP-tiedot 2005: käyttötalouden valtionosuudet 2131 TP-tiedot 2006: käyttötalouden valtionosuudet 2082 TA 2007: käyttötalouden valtionosuudet 2090 TS 2008: käyttötalouden valtionosuudet 2110 TS 2009: käyttötalouden valtionosuudet 2100 TP-tiedot 2005: vuosikate 259 TP-tiedot 2006: vuosikate - 10 TA 2007: vuosikate 47 TS 2008: vuosikate 157 TS 2009: vuosikate 75 TP-tiedot 2005: poistot 128 TP-tiedot 2006: poistot 124

13 TA 2007: poistot 149 TS 2008: poistot 148 TS 2009: poistot 147 TP-tiedot 2005: satunnaiset erät, netto 76 TP-tiedot 2006: satunnaiset erät, netto 134 TA 2007: satunnaiset erät, netto 100 TS 2008: satunnaiset erät, netto 100 TS 2009: satunnaiset erät, netto 100 TP-tiedot 2005: tilikauden tulos 234 TP-tiedot 2006: tilikauden tulos 2 TA 2007: tilikauden tulos -2 TS 2008: tilikauden tulos 109 TS 2009: tilikauden tulos 28 TP-tiedot 2005: lainakanta 124 TP-tiedot 2006: lainakanta 1106 TA 2007: lainakanta 1325 TS 2008: lainakanta 1470 TS 2009: lainakanta 1876 TP-tiedot 2005: investoinnit, netto 68 TP-tiedot 2006: investoinnit, netto 1060 TA 2007: investoinnit, netto 165 TS 2008: investoinnit, netto 205

14 TS 2009: investoinnit, netto 475 TP-tiedot 2005: tuloveroprosentti, 19 % TP-tiedot 2006: tuloveroprosentti, 19 % TA 2007: tuloveroprosentti, 19 % TS 2008: tuloveroprosentti, 19 % TS 2009: tuloveroprosentti, 19 % 4. Talous / 2 Tiivistelmä kuntalain 65 :n 1 momentissa tarkoitetusta kunnan taloussuunnitelman keskeisistä toimenpiteistä ja niiden euromääräisistä vaikutuksista. Kunnan taseessa ei ole suunnitelmakaudella katettavia alijäämiä. Luhanka pyrkii vahvistamaan taloudellisia puskureita erityisesti likvidien pääomien osalta. Kunnan vuosikate on vaihdellut (-/+ ) lähinnä sen mukaan, kuinka asiakaspalvelujen ostot ovat toteutuneet. Verotulot ovat viime vuosina kehittyneet hieman talousarviosuunnitetta paremmin ja vastaavasti valtionosuudet ovat toteutuneet suunnitteen mukaisesti. Kunnan lainakanta on pitkään ollut maakunnan alhaisimpia asukasta kohden laskettuna. Vuonna 2006 kunta on tehnyt merkittäviä investointeja ja hankkinut maata kaavoitusta varten. Näiden sijoitusinvestointien johdosta kunnan lainakannassa on tapahtunut tilapäiseksi arvioitu merkittävä kasvu. Tavoitteena on pysyvästi poistot ja satunnaiset kuluerät kattava vuosikate ja sen mukainen olennainen maksuvalmiuden paraneminen. Talousarvio on laadittu vuosittain sen kokemuksen mukaan, mikä kustannuskehityksestä sekä toisaalta verotulokehityksen ja valtionosuuksien osalta on toteutuneen aineiston sekä käytettävissä olevien ennakointitietojen perusteella muodostunut. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon osalta kunta on säännönmukaisesti hyväksynyt näitä palveluja tuottavien kuntayhtymien asiantuntija-arviot terveydenhuollon menoiksi. Ennuste on viime vuosina ylittynyt ja siten vaikuttanut merkittävästi kunnan talouteen. Käyttötalousmenot kehittyvät palvelutarpeen muutoksen mukaisesti ja erityisesti sosiaali- ja terveystoimessa yksilölliset satunnaistekijät vaikuttavat merkittävästi ennustettavuuteen. Kunta pyrkii ennalta ehkäisevällä työllä vaikuttamaan sosiaali- ja terveystoimen kustannuskehitykseen. Tiivistelmä kuntalain 65 :n 3 momentissa tarkoitetusta toimenpideohjelmasta euromäärineen (jos taseen alijäämää ei saada taloussuunnitelman suunnittelukautena katetuksi). Ei katettavaa alijäämää. <-- Edellinen Seuraava -->

15 Kunta- ja palvelurakenneuudistus 5. Muu yhteistoiminta / 1 Vastaus on: jkunnan oma jyhteinen seuraavien kuntien kanssa: Mitkä ovat keskeisimmät kunnan päättämät tavat lisätä yhteistoimintaa muiden kuntien kanssa? Sopimus peruskoulutoimen järjestämisestä Joutsan kunnan kanssa. Sopimus lukiotoimen järjestämisestä Joutsan kunnan kanssa. Sopimus Luhangan ja Sysmän kuntien kesken lukiokoulutuksen järjestämisestä. Luhangan Tammijärven koulun kehittäminen seudulliseksi alakouluksi (Luhanka, Joutsa, Hartola, Korpilahti) Yhteistyö erityisopetuksessa Korpilahden kunnan ja Jyväskylän kaupungin kanssa. Sopimus Pohjois-Päijänteen kansalaisopiston toiminnan järjestämisestä (Luhanka, Korpilahti). Sopimus kirjastojen yhteisjärjestelmästä Jyväskylän kaupunginkirjaston kanssa. Sopimus teknisen toimen ja rakennusvalvonnan viranomaistehtävien hoitamisesta Luhangan, Joutsan ja Leivonmäen kuntien kesken. Sopimus aluearkkitehdin palkkaamisesta Luhangan, Joutsan, Leivonmäen ja Toivakan kuntien kesken. Sopimus maaseutuasiamiehen palvelujen ostamisesta Joutsan kunnalta. Sopimus maatalouslomituksesta Joutsan kunnan kanssa. Sopimus kehitysvammahuollon palvelujen järjestämisestä Joutsan kunnan kanssa (toimintakeskus- ja asumispalvelut) Kehitysvammaisten asumispalveluja ostetaan Korpilahden kunnasta. Sopimus edunvalvontapalveluiden tuottamisesta Jyväskylän kaupungin kanssa. Sopimus kuluttajaneuvonnan järjestämisestä Jyväskylän kaupungin kanssa. Sopimus talous- ja velkaneuvontapalveluista Jyväskylän kaupungin kanssa. Päivähoitopalveluja ostetaan Jyväskylästä ja Sysmästä. Keski-Suomen pelastustoimen yhteistoimintasopimus (Keski-Suomen pelastuslaitos) Mitkä ovat keskeisimmät kunnan päättämät tavat lisätä yhteistoimintaa muiden toimijoiden kuin toisten kuntien kanssa? Yhteispalvelusopimus - Seudulliset yrityspalvelut Joutsan seudulla (kunnat ja eri toimijat) Asumispalvelujen ostosopimus Keski-Suomen vammaispalvelusäätiön kanssa. Sopimus sosiaaliasiamiestoiminnasta Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kanssa. Sopimus kiertävän lastensuojelun erityissosiaalityöntekijän palveluista Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kanssa. Sopimus asumispalvelujen ostamisesta yksityiseltä palveluntuottajalta Joutsasta. Ostopalvelusopimus sosiaalipäivystyksestä Joutsan, Leivonmäen ja Luhangan kuntien sekä yksityisen palveluntuottajan välillä lastensuojelun varallaolon ja kriisihoidon osalta. Sopimus päivystys- ja kriisipalvelujen tuottamisesta Jyväskylän seudun mielenterveysseura ry:n kanssa/ (Jyväskylän Kriisikeskus Mobile). <-- Edellinen Seuraava -->

16 Kunta- ja palvelurakenneuudistus 6. Tuottamistavat ja tehokkuus Vastaus on: jkunnan oma jyhteinen seuraavien kuntien kanssa: 6.1 Keskeisimmät kunnan/yhteistoiminta-alueen palveluiden tuottamistapojen muutokset tehokkuuden ja tuottavuuden lisäämiseksi? - Jyväskylän seututerveyskeskuksen perustaminen perusterveydenhuoltoon ja Luhangan osallistuminen siihen 1.1.2009 alkaen - Joutsan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän purkautuminen - kunnan tavoite pätevän ja koulutetun henkilöstön saamiseksi vanhuspalveluihin on toteutunut suunniteltua nopeammin 6.2 Mahdolliset muut toimenpiteet, joilla näiden palveluiden järjestämistä ja tuottamista on tarkoitus tehostaa. Hallinnon tukipalveluiden kehittäminen lähikuntayhteistyönä tai muilla tavoin. Tavoitteena on tuottavuuden kasvu, kustannussäästöt järjestelmien ylläpidossa, suoritevarmuuden lisääntyminen ja kriittisten epävarmuustekijöiden väheneminen sekä raportointi- ja informaatiojärjestelmien kehittyminen. Sopimuksen jatkaminen teknisen toimen ja rakennusvalvonnan viranomaistehtävien hoidosta Joutsan kunnan kanssa. Lähikuntayhteistyön kehittäminen edelleen Joutsan ja muiden kuntien kanssa. <-- Edellinen Seuraava -->

17 Kunta- ja palvelurakenneuudistus 7. Selvitys palveluverkon kattavuudesta / 1 Muutokset aikaisempaan palveluverkkoon nähden uudistuksen toteutuksen jälkeen vuonna 2009 ja vuonna 2013 (jos se poikkeaa vuodesta 2009) Vastaus on: jkunnan oma jyhteinen seuraavien kuntien kanssa: 7.1 Perusterveydenhuollossa? Perustetaan 15 kunnan ja noin 189000 asukkaan Jyväskylän seututerveyskeskus liikelaitoskuntayhtymä. 7.2 Sosiaalihuollossa? Muutoksia Jyväskylän seututerveyskeskuksen ja sen peruskuntien sosiaalitoimen väliseen ns. rajapintaan liittyvien palvelujen osalta sekä kunnan omana palveluna järjestämässä yhtenäisessä kotihoidossa 1.1.2009 lukien, (kotipalvelu + kotisairaanhoito). 7.3 Kehitysvammaisten erityishuollossa ja muissa sosiaalihuollon erityispalveluissa? Kehitysvammaisten erityishuollon johtoryhmätyö siirtyy Keski-Suomen sairaanhoitopiirin vastuulle. 7.4 Erikoissairaanhoidossa? Ei muutoksia. 7.5 Ammatillisessa peruskoulutuksessa? Ei muutoksia. 7.6 Kunnan päättämissä opetus- ja kulttuuritoimen tehtävissä? Ei muutoksia. 7.7 Muissa kunnan toiminnan ja talouden kannalta keskeisissä palveluissa? Ei muutoksia. 7.8 Millä tavalla ikä- ja sukupuolijakauma sekä kielisuhteet mahdollisesti vaikuttavat? Väestöennuste (Stakes / Tilastokeskus) v. 2005-2010-2015-2020-2025 ikäryhmittäin ja sukupuolen mukaan osoittaa vanhusväestön määrän kasvavan ja samalla sukupuolien väliset erot osuuksina eri ikäryhmissä jossain määrin kaventuvat. Suuntaus aiheuttaa kasvavia palvelutarpeita vanhuspalveluihin. 7.9 Millä tavalla kielijakauma vaikuttaa, jos kunnan asema kaksikielisenä tai ruotsinkielisenä kuntana muuttuu tai, jos yhteistoiminta-alueeseen kuuluu erikielisiä tai kaksikielisiä kuntia? Ei muutoksia. Luhanka on yksikielinen kunta myös tulevaisuudessa. <-- Edellinen Seuraava -->

18 Kunta- ja palvelurakenneuudistus 8. Suunnitelma kunnan keskeisten toimintojen järjestämisestä ja henkilöstövoimavarojen riittävyydestä Kuntien eläkevakuutuksen tuottamien tietojen tai perustellusta syystä muiden tietojen pohjalta. Palvelusektori (arvio vuosille 2009-2013). Vastaus on: jkunnan oma jyhteinen seuraavien kuntien kanssa: 8.1 Perusterveydenhuollossa? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? Perusterveydenhuollon suuryksikkö, Jyväskylän seututerveyskeskus liikelaitoskuntayhtymä, vastaa palveluiden järjestämisestä ja tarvitsemastaan henkilökunnasta 1.1.2009 alkaen. Nykyinen Joutsan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä purkautuu vastaavasti vuoden 2009 alusta lukien. Luhangassa on kirkonkylän terveysaseman yhteydessä rajoitettu lääkärin ja hammaslääkärin vastaanotto sekä Tammijärvellä neuvolapalvelut yhtenä viikoittaisena vastaanottopäivänä sekä kouluterveydenhuolto. Luhangan kunnan tavoitteena on, että nämä terveydenhuollon lähipalvelut säilyvät kunnassa myös vastaisuudessa. Samalla edellytetään, että seututerveyskeskuksen hankesuunnitelmassa mainittu terveydenhuollon rajat ylittävä yhteistyö toteutuu esim. Luhangan ja Sysmän välillä. 8.2 Sosiaalihuollossa? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? Kunnassa on sosiaalijohtaja, joka vastaa viranhaltijana sosiaalitoimen taloudesta ja hallinnosta sekä sosiaalitoimen viranhaltijapäätöksistä. Kiertävän lastensuojelun erityissosiaalityöntekijän sekä sosiaaliasiamiehen palvelut ostetaan Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskukselta (KOSKE). Sosiaalipäivystystä ostetaan Jyväskylän Kriisikeskus Mobilesta sekä yksityiseltä palveluntuottajalta. Joutsasta. Invalidihuollon laitospalveluja ostetaan Invalidiliiton Lahden palvelutalosta. Kunnalla on myös sopimus Joutsan kunnan kanssa kehitysvammahuollon palvelujen järjestämisestä Joutsan toimintakeskuksen kanssa kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukaisten toimintakeskuspalvelujen osalta sekä Joutsan asuntolan tarjoamista vastaavista asumispalveluista. Kehitysvammaisten asumispalveluja ostetaan myös Korpilahdelta. Kuluttajaneuvonta sekä talous- ja velka-neuvonta ja edunvalvonta toteutuvat ostopalveluina. Vanhusten laitoshoidon yksikkönä on 16 -paikkainen vanhainkoti. Vanhainkodin yhteydessä toimii keskuskeittiö, joka vastaa ruokahuollosta kokonaisuudessaan. Tämän lisäksi kunnalla on vanhainkodin välittömässä läheisyydessä rivitalotyyppisiä vanhusten asuntoja yhteensä 20 kpl. Kotipalvelu ja omaishoitajat huolehtivat kotona asuvista vanhuksista. Nykyisen terveydenhuollon kuntayhtymän tuottama kotisairaanhoidon palvelu on tarkoitus siirtää kunnan tuottamaksi palveluksi ja yhdistää kotipalvelun kanssa yhdeksi kotihoidon kokonaisuudeksi. Sosiaalitoimessa ei ole merkittävää eläkkeelle poistumaa. Sosiaalihuollon palveluja Luhangan kunta toteuttaa merkittävältä osin myös tulevaisuudessa ostopalveluina. Omaan palvelutuotantoon tarvittavan henkilöstön rekrytoinnin osalta turvaudutaan oman kunnan ohella Jyväskylän ja Joutsan seutujen työvoimatarjontaan. Tarvittaessa palveluja voidaan tuottaa myös lähikuntayhteistyönä Joutsan kunnan kanssa. Kunta suosii kouluttautumista työn ohessa. 8.3 Kehitysvammaisten erityishuollossa ja muissa sosiaalihuollon erityispalveluissa? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? Kehitysvammaisten erityishuollon järjestämisalueena on Keski-Suomen vammaispalvelusäätiön toiminta-alue. Luhangan kunta ostaa erityishuollon asumispalveluja säätiöltä. Säätiö vastaa palveluiden järjestämisestä ja tarvitsemastaan henkilökunnasta. Toimintakeskus- ja asumispalveluja ostetaan myös Joutsasta sekä Korpilahdelta. Kunta huolehtii osaltaan vastaavan kotihoidon toteutumisesta. kkk 8.4 Erikoissairaanhoidossa? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? - Keski-Suomen sairaanhoitopiiri vastaa palveluiden järjestämisestä ja tarvitsemastaan henkilökunnasta.

19 8.5 Ammatillisessa peruskoulutuksessa? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? - Jyväskylän koulutuskuntayhtymä vastaa palveluiden järjestämisestä ja tarvitsemastaan henkilökunnasta 8.6 Kunnan päättämissä opetus- ja kulttuuritoimen tehtävissä? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? Kunnalla on kaksi alakoulua, Tammijärven ja Kirkonkylän koulut. Tammijärven koulu on myös seudullinen alakoulu. Oppilaita tulee Luhangan lisäksi Korpilahdelta, Hartolasta ja Joutsasta. Henkilöstö kouluihin tulee omasta kunnasta ja opettajien osalta lähinnä Jyväskylän seudulta. Kouluissa on pätevät opettajat ja viimeaikaiset hakukierrokset ovat myös osoittaneet, että päteviä hakijoita Luhangan koulutoimeen on saatavissa riittävästi. Opetus- ja kulttuuritoimessa ei ole merkittävää eläkkeelle poistumaa. Luhangan alakoulusta oppilaat siirtyvät yläkouluun Joutsaan ja Sysmään ja vastaavasti lukio käydään lähinnä Joutsassa, yksittäisten oppilaiden osalta myös Sysmässä. Kunnalla on pääkirjasto kirkonkylällä sekä sivukirjasto Tammijärvellä, jotka ovat vuoropäivin avoinna. Muun kulttuuritoiminnan osalta Luhanka tukeutuu vahvasti vapaan kansalaistoiminnan tarjoamiin mahdollisuuksiin. Kunta on rakentanut alakoulun ja vapaan kansalaistoiminnan toiminnalliseksi keskukseksi Kylätalo kiinteistön vuonna 2006. Keskus kokoaa kulttuurin, kädentaitajien ja pienimuotoisen kuntoliikunnan harrastajat yhteiseen tilaan. Kunta tukeutuu kulttuurin tarjonnassa ja kehittämisessä myös Pohjois-Päijänteen kansalaisopistoon (Korpilahden ja Luhangan kuntien yhteinen opisto). Opisto siirtyy hallinnollisesti osaksi Jyväskylän seudun kansalaisopistoa Jyväskylän kaupungin ja Korpilahden kuntaliitoksen johdosta. Korpilahden toimipiste jatkaa toimintaansa. 8.7 Muissa kunnan toiminnan ja talouden kannalta keskeisissä palveluissa? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? Kunnan tekninen toimi on lähikuntayhteistyön piirissä. Tekninen johtaja toimii 50% työajastaan Joutsan kunnan työpäällikkönä ja vastaavasti Joutsan kunnan rakennustarkastaja toimii 20 % työajastaan Luhangan kunnan rakennustarkastajana. Vastaavasti Leivonmäen tekninen johtaja toimii myös Joutsan kunnan teknisenä johtajana ja rakennustarkastus on järjestetty samalla tavoin kuin Luhangan kunnan kanssa. Leivonmäen ja Joutsan kuntaliitoksen johdosta edellä mainittua yhteistyösopimusta muutetaan vastaamaan Joutsan ja Luhangan kuntien välistä sopimussuhdetta. Alkuperäisen suunnitelman mukaisesti tavoitteena on myös ollut yhteinen teknisen toimen lautakunta v. 2009 alusta alkaen. Kunnalla on omana palveluna kiinteistönhoito ja sen mukaisesti kaksi kiinteistönhoitajaa, yksi Tammijärven koulukeskuksessa ja yksi kirkonkylällä. Ympäristönsuojelu toteutetaan ostopalveluna 1.1.2009 lukien. Teknisessä toimessa ei ole merkittävää eläkkeelle poistumaa. Kunnan yleishallinnossa on yksi määräaikainen viranhaltija sekä kolme toimihenkilöä, joista yhden työstä 60% kohdistuu yleishallintoon ja 40% sosiaalitoimeen sekä yhden työstä 50 % yleishallintoon ja 50 % tekniseen toimeen. Sosiaalijohtajan työstä kohdistuu 15 % yleishallintoon. Yleishallinnossa ei ole merkittävää eläk-keelle poistumaa. Maaseutuasiamiehen palvelut Luhangan kunta ostaa Joutsan kunnalta. Maatalouslomitus on järjestetty Joutsan lomatoimen kautta. Kunnan tukipalveluiden (tietohallinto, kirjanpito, palkanlaskenta) tuottamisesta on käyty keskusteluja Joutsan kunnan kanssa. Tältä osin myös oman toiminnan kehittäminen ja ostopalvelut ovat mahdollisia. Edellä mainittujen palveluiden henkilöstö rekrytoidaan pääosin Joutsan seudulta. Mahdollista on hyödyntää myös Jyväskylän seudun työmarkkinoita. Kunnalla on vuokra-asuntoja sekä vapaita tontteja, jotka mahdollistavat hyvin paikkakunnalle muuton ja siten henkilöstön laadullinen ja määrällinen riittävyys ei ole vain mainittujen kahden seutukunnan varassa. 8.8 Jos kunta perustellusta syystä käyttää muita kuin Kuntien eläkevakuutuksen tietoja, se voi esittää oman näkemyksensä näihin tietoihin perustuen. III Selvitys organisoinnista ja yhteistoiminnasta henkilöstön kanssa Vastaus on: jkunnan oma jyhteinen seuraavien kuntien kanssa: Miten selvitysten ja suunnitelmien valmistelu kunnissa ja alueilla organisoitiin sekä toteutettiin yhteistoiminnassa kuntien henkilöstön edustajien kanssa?

20 Suunnitelmaa on valmisteltu kunnanhallituksen asettamassa työryhmässä. Huomioon on otettu myös seututerveyskeskus-hankkeen, sairaanhoitopiirin sekä ammatillisen koulutuksen koulutuskuntayhtymän näkemyksiä. Suunnitelma on käsitelty kunnan johtoryhmässä ja esitelty henkilöstöjärjestöjen edustajille ja henkilöstölle. Mitkä muut yhteistyötahot osallistuivat valmisteluun? chaluan lähettää vastaukset <-- Edellinen Lähetä