Lannoitus, ravinnetaseet ja maatalouden vesistökuormitus - taustaa ja tutkimustuloksia Eila Turtola Professori MTT (maaperäprosessit ja vesistökuormitus) 28.2.2012
Sisältö Typpitaseiden kehitys MYTVAS 2-tutkimuksen mukaan Taseet huuhtouman indikaattorina Typpihuuhtoumat luomussa Kasvien typenoton ja huuhtoumien yhteys Fosforitaseiden kehitys MYTVAS 2-tutkimuksen mukaan Maan fosfori ja huuhtouma Kotieläinlannan parempi hyödyntäminen, fosforinkierron säätövara Suomessa Fosforilannoitustarve luomussa 2 28.2.2012
Ravinnetaseet Ravinnetaseita lasketaan koko valtakunnan, alueiden, maatilan ja peltolohkon tasolla Taseet kuvaavat ravinteiden käytön tehokkuutta Pitkällä aikavälillä taseiden kehitys kuvaa ravinnehuuhtomariskin kehitystä: laskeva tase kertoo riskin pienentymisestä Huuhtoumaan vaikuttavat myös muut tekijät, kuten säätekijät, viljelykasvi ja viljelykierto ja maassa olevat ravinnevarastot 3 28.2.2012
Typpitaseet ja kuormitus 4 28.2.2012
Miten lannoitus ja ravinnetaseet ovat muuttuneet ympäristötukikausina? MYTVAS 2 SEURANTA- TUTKIMUS 2000-2006 Eila Turtola (MTT/HY) Juha Grönroos (Syke), Risto Uusitalo (MTT), Petri Ekholm (Syke), Laura Alakukku (MTT/HY), Tapio Salo (MTT), Kirsti Granlund (Syke), Katri Rankinen (Syke), Riitta Lemola (MTT), Martti Esala (MTT), Heikki Lehtonen (MTT), Kauko Koikkalainen (MTT), Jussi Lankoski (MTT) Julkaisu: Maa- ja elintarviketalous 120 KOKKOLA Savijoki TURKU 5 28.2.2012 Kinarehenoja Lestijoki HELSINKI JOENSUU Taipaleenjoki Löytäneenoja Yläneenjoki Lepsämänjoki
Suomen peltojen typpitase 1/4 Koko Suomen maataloudessa typpilannoitteiden käyttö väheni ympäristötukikausien aikana lähes 30 kg/ha peltojen keskimääräinen typpitase laski vuodesta 1995 lähtien 80 kg:sta 50 kg:aan hehtaaria kohti Ympäristötukea edeltävään aikaan verrattuna karjanlannan typpimäärä hieman laski ja satojen mukana poistunut typpimäärä nousi 6 28.2.2012
1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 Typpi, kg/ha Suomen peltojen typpitase 2/4 120 Ostolann. Karjanlanta Sato Tase 100 80 60 40 20 0 Lähde: Lemola, Riitta ja Tapio Salo 7 28.2.2012
Suomen peltojen typpitase 3/4 Typpitaseet laskivat eniten Itä- ja Keski-Suomessa, vähemmän Itämeren rannikkovyöhykkeellä 8 28.2.2012
1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 Typpitase, kg/ha Suomen peltojen typpitase 4/4 Itämeren tilaan eniten vaikuttavalla alueella jokivesistöjen typpikuormitus ei pienentynyt ja esimerkiksi Lapuanjoessa se lisääntyi Miksi ei selvää kuormituslaskua? 1. seuranta-alueet rannikolla 2. taseen muutokset voivat 140 120 näkyä kuormituksessa vasta viiveellä. 80 100 60 3. esimerkiksi nurmialan supistuminen laskee taseita 20 40 vaikka todellisuudessa se 0 voi nostaa typpikuormitusta. 4. typpitase vaikuttaa huuhtoutumisriskiin kynnysarvon jälkeen Farma ja FHS Keski-Pohjanmaa Pohjois-Karjala 9 28.2.2012
Onko typpitase hyvä huuhtoutumisen indikaattori? Korkeat taseet lisäävät huuhtoumariskiä Kivennäismailla pienillä taseilla yhteys heikompi Jos maassa on paljon orgaanista ainesta, jo negatiiviset taseet voivat tuottaa korkeita huuhtoumia Kun typpitasetta tulkitaan huuhtoutumisen indikaattorina, tulkinnassa tulisi huomioida maan multavuus ts. typen vapautuminen orgaanisesta aineksesta liukoiseen muotoon 10 28.2.2012
Kok-N, kg/ha Kok-N, kg/ha Kok-N, kg/ha Kok-N, kg/ha Typpitase eri maalajeilla Kivennäismailla N-taseella oli kynnysarvo, minkä jälkeen huuhtoutuminen kasvoi lineaarisesti Turvemaalla jo negatiiviset taseet tuottivat suuria huuhtoumia Tulokset lysimetrikentän laidunkokeesta, Lemola & Turtola (2006) 140 120 100 80 60 40 20 140 120 100 80 60 40 20 Savi 0-200 -100 0 100 200 300 Typpitase, kg/ha Hieta 0-200 -100 0 100 200 300 Typpitase, kg/ha 140 120 100 80 60 40 20 1200 1000 Hiesu 0-200-100 0 100 200 300 Typpitase, kg/ha 800 600 400 200 Turve 0-600 -400-200 0 200 Typpitase, kg/ha 11 28.2.2012
Total N, kg/ha Tutkimustuloksia luomun vaikutuksesta typpikuormitukseen 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi 4. vuosi 5. vuosi 6. vuosi 7. vuosi Nurmi Nurmi/Ruis Ruis Herne/Kaura Ohra/Nurmi Nurmi Nurmi/Ruis 120 100 80 60 40 20 Tavanomainen Luomu Niitty 0 Vertailu Jokioisissa savimaalla 12 28.2.2012
Kokonaistyppi, kg/ha Eri viljelyjärjestelmien vertailuun tarvitaan pitkäaikaisia tutkimuksia 1/2 Vertailututkimus Toholammilla hietamaalla: Luomussa hieman pienempiä typpihuuhtoumia 80 70 Kumulatiivinen typpihuuhtouma, kg/ha, 2001-2008 Tavanomainen, vilja 60 50 40 30 20 10 0 19.4.2001 1.9.2002 14.1.2004 28.5.2005 10.10.2006 22.2.2008 Tavanomainen, nurmi Luomu, vilja A B Luomu, nurmi C D Riitta Lemola, MTT 13 28.2.2012
Eri viljelyjärjestelmien vertailuun tarvitaan pitkäaikaisia tutkimuksia 2/2 14 28.2.2012
Heikko viljelykasvin typenotto altistaa suurelle huuhtoumalle? 1/2 Kasvin puuttuminen (avokesanto) tai säistä johtuva huono kasvu altistavat typpihuuhtoumille nämä tekijät vaikuttavat myös luomuviljelyssä kasvien typenotto on erittäin tärkeä huuhtoumaa torjuva tekijä Lannoittamaton viherkesantonurmi tuottaa pienimmät typpihuuhtoumat 15 28.2.2012
Heikko viljelykasvin typenotto altistaa suurelle huuhtoumalle? 2/2 30 NO 3 N huuhtouma, kg/ha vuodessa A B C D 25 20 avokesanto myöhäinen kylvö kuiva kesä 15 10 5 0 viherkesanto 16 28.2.2012
Maan rakenteen ja vesitalouden vaikutus Maan rakenne ja vesitalous vaikuttavat voimakkaasti satotasoon, typenottoon ja sitä kautta typpitaseeseen Typen huuhtouma reagoi herkästi kasvin typenottoon; maan rakenne puolestaan rajoittaa usein satotasoa ja typenottoa varsinkin sääolosuhteiden puolesta äärimmäisinä vuosina Riittämättömän ja toimimattoman ojituksen vuoksi toimintahäiriöistä kärsiviä peltoja arvioidaan olevan 10 % peltoalasta Ennen kevennettyyn muokkaukseen tai suorakylvöön siirtymistä maan rakenne tulee saada peruspa-rannuksin kuntoon ravinnehävikkien vähentämiseksi 17 28.2.2012
Pellon perusparannukset nostavat satotasoa ja pienentävät ravinnetaseita Esimerkkinä salaojituksenkunnostus: HtS/AS, pohjamaa AS 2 ha, kaltevuus 2 % tiiliputkiojitus v. 1962 ojaväli 16 m, syvyys 1-1,15 m 16 salaoja- ja 4 pintavaluntaruutua valunnan jatkuva mittaus v. 1975 lähtien valuntapainotteinen näytteenotto uusintasalaojitus v. 1991 muoviputkella vanhojen ojien viereen ojakaivantoihin pintamaa yläosassa, puuhake alaosassa Kuva: Eila Turtola 18 28.2.2012
Uusinta- ja täydennysojitus saa huonokuntoisen pellon toimimaan Vaikutus ohran satoon ja ravinnetaseisiin (syysmuokkauksena kyntö, kaikki ruudut 1980-1999; Turtola ym. käsikirjoitus) Ennen ojitusta Ojituksen jälkeen N-lannoitus kg/ha 100 91 Sato kg/ha 3 680 4 350 N jyvissä kg/ha 55 68 N-tase kg/ha 45 23 P-lannoitus kg/ha 44 (y-tuki 33) 19 (y-tuki 28) Viljavuus-P 3,4 (huononl.) 5,6 (välttävä) ph 5,9 6,0 P jyvissä kg/ha 12 14 P-tase kg/ha 33 6 19 28.2.2012
Ilmastonmuutos, pienentyvä nurmiala ja vuokrapellot lisäävät riskejä Leudot talvet ja kasvukauden kuivuus lisäävät huuhtoumariskiä talvikauden aikana Nurmialan supistuminen Suomen peltoviljelyssä yhdessä ilmaston lämpenemisen kanssa luo riskejä paitsi vesistökuormituksen myös 1400 Pinta-ala, ha Nurmea Vuokrapeltoa 1600 maan rakenteen suhteen 1200 1000 Luomussa nurmi viljelykierrossa ja maan hyvän 800 600 400 rakenteen ylläpito vähentävät 200 0 typpikuormaa 1930 1940 1950 1960 1972 1980 1990 2000 2006 20 28.2.2012
Fosforitaseet ja kuormitus 21 28.2.2012
Fosforikuormituksen taustatekijänä on lannoitefosforin kertyminen maahan 1930 luvulta lähtien Suomen maatalousmaihin pidättynyt fosforia 800-900 kg/ha, vähintään 1/3 nykyisestä pintamaan fosforimäärästä (Saarela 2002) Fosforilannoitus lisääntyi voimakkaasti 1960 luvulta lähtien, peltomaiden fosforipitoisuutta nostettiin tarkoituksellisesti P-lannoitus voimakasta, kasvi- ja eläintuotannon eriytyminen Laskeuma Maasta Lanta Väkilannoitteet Sato Lähde: Antikainen ym. (2005) 22 28.2.2012
Fosforilannoituksen väheneminen 1/2 Fosforilannoitus väheni nopeasti 1990-luvun alussa, uudelleen vuoden 1995 jälkeen ja myöhemmin edelleen hitaasti Vuodet 1989-1994: uudet, pienemmät P-lannoitus-suositukset suosituimpien NPK -lannoitteiden P-pitoisuutta pienennettiin 1990-luvun alkuvuosina lähes 25 % peltoalasta oli viherkesantona 2008: lannoitteiden hinnannousu vähentänyt edelleen käyttöä 23 28.2.2012
Fosforilannoituksen väheneminen 2/2 Vuosina 1989-1994 Lannoitteet P Vuodesta 1995 -> Ympäristötuen fosforilannoitusrajat Taloudellinen optimi laski Lanta P 24 28.2.2012
1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 Fosfori, kg/ha Suomen peltojen fosforitase Fosforilannoitteiden käyttö väheni ympäristötukikausien aikana noin 10 kg/ha Peltojen keskimääräinen fosforitase laski vuodesta 1995 lähtien 18 kg:sta 6 kg:aan hehtaaria kohti Karjanlannan 35 Ostolann. Karjanlanta Sato Tase käyttö ja satojen mukana 25 30 poistunut 20 fosforimäärä 15 pysyivät lähes 10 ennallaan 5 Lähde: Riitta Lemola, Tapio Salo 0 25 28.2.2012
Valumaveteen liuennut fosfori, mg/l 1961-1965 1966-1970 1971-1975 1976-1980 1981-1985 1986-1990 1991-1995 1996-2000 2001-2005 Maan P-luku, mg/l Helppoliukoisen fosforin pitoisuus MYTVAS 2 -tutkimuksen mukaan Tämän hetkisellä fosforitaseella peltojen helppoliukoisen fosforin pitoisuus on keskimäärin hitaassa laskussa Maan helppoliukoisen fosforin pitoisuus vaikuttaa suoraan fosforin liukenemiseen valumavesiin Koska peltojen helppoliukoisen fosforin pitoisuus laski osalla peltoalasta, myös fosforin kuormituspotentiaali pieneni hieman Lähde: Risto Uusitalo 26 28.2.2012 16 14 12 10 8 6 4 2 0 10 1 0.1 0.01 0.001 1 10 100 1000 Maan helppoliukoinen fosfori, mg/l maata
Alueelliset fosforitaseet vaihtelevat 1/2 Fosforitaseiden lasku hidastui 2000-luvulla Fosforitaseet jäivät korkeammiksi intensiivisen kotieläintuotannon alueilla ja erikoiskasvien viljelyssä Näillä alueilla ympäristötuen toimenpiteet eivät ole olleet riittäviä, jotta kuormitus voisi pienentyä lähitulevaisuudessa Keski-Pohjanmaalla tase pysynyt korkeana intensiivisen lypsykarjatalouden vuoksi 27 28.2.2012
Fosforitase (kg/ha) Alueelliset fosforitaseet vaihtelevat 2/2 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Farma ja FHS Keski-Pohjanmaa Uusimaa ja NSL Lähde: Riitta Lemola, Tapio Salo 28 28.2.2012
Peltojen fosforipitoisuus 1/2 Peltojen fosforipitoisuus vaihtelee voimakkaasti eri alueiden välillä Alueellisesti korkeita pitoisuuksia esiintyy Itämeren rannikkoalueella esim. Varsinais-Suomessa pitoisuus ei ole laskenut Peltomaan helppoliukoisen fosforin pitoisuus Suomen kunnissa 2001-2005. Lähde: Viljavuuspalvelu Oy ja Ålands Försöksstation 29 28.2.2012
P-luku (mg/l) Peltojen fosforipitoisuus 2/2 20 15 10 5 0 30 28.2.2012
Suht. frekv. 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 Suht. frekv. 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 Suht. frekv. Helppoliukoisen fosforin pitoisuudet 1/2 Lypsykarjatilojen pelloilla fosforipitoisuudet ovat hieman korkeampia kuin viljanviljelytiloilla Viljatilat 0.11 keskiarvo 12 mg/l 0.10 mediaani 9,5 mg/l 0.09 0.08 0.07 0.06 0.05 0.04 0.03 0.02 0.01 0.00 Lypsykarjatilat 0.09 keskiarvo 15 mg/l 0.08 mediaani 12 mg/l 0.07 0.06 0.05 0.04 0.03 0.02 0.01 0.00 Muu kotieläintalous (ei turkiseläimiä) 0.07 keskiarvo 19 mg/l mediaani 15 mg/l 0.06 0.05 0.04 1 23 1 23 4 56 4 56 7 89 7 89 0.03 31 0.0228.2.2012 0.01 Punaisen linjan oikealla puolella olevalla peltoalalla on hyvin vähän fosforilannoitustarvetta Lähde: Juha Grönroos, Risto Uusitalo
10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 Suht. frekv. 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 Suht. frekv. 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 Suht. frekv. 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 Suh 0.04 0.03 0.02 0.01 0.00 Helppoliukoisen fosforin pitoisuudet 2/2 Lypsykarjatilat 0.09 keskiarvo 15 mg/l mediaani 12 mg/l 0.08 0.07 0.06 Paikallisesti korkeita pitoisuuksia esiintyy varsinkin 0.05 0.04 0.03 erikoiskasveja 0.01 viljelevillä tiloilla sekä sika- ja kanatiloilla 0.02 0.00 1 23 1 23 4 56 4 56 7 89 7 89 Muu kotieläintalous (ei turkiseläimiä) 0.07 keskiarvo 19 mg/l mediaani 15 mg/l 0.06 0.05 0.04 0.03 0.02 0.01 0.00 Erikoiskasvien viljely keskiarvo 25 mg/l 0.05 mediaani 18 mg/l 0.04 1 23 4 56 7 89 Punaisen linjan oikealla puolella olevalla peltoalalla on hyvin vähän fosforilannoitustarvetta 0.03 0.02 0.01 0.00 1 23 4 56 7 89 P-luku Lähde: Juha Grönroos, Risto Uusitalo 32 28.2.2012
Suuri osa peltoalasta ei hyödy fosforilannoituksesta Lannoitushistoriasta johtuen suuri osa Suomen peltoalasta ei hyödy lisäfosforista Satotasoa rajoittavatkin nykyisin yleensä muut tekijät, mm. maan rakenne, siitä johtuva poudanarkuus tai puutteellisesta ojituksesta johtuva liiallinen märkyys Useilla alueilla lannan fosfori yksinään, kasvien tarpeen mukaisesti levitettynä, riittäisi turvaamaan fosforintarpeen Lannan fosforin käyttökelpoisuus vastaa kemiallista lannoitefosforia 33 28.2.2012
Jyväsato, kg/ha Sato, kg/ha Fosforilannoituksen hyöty turvemailla Jos maan P-luokka on huono tai huononlainen, P-lisäyksellä voi turvemailla saada selviä sadonlisiä 6500 5500 4500 3500 2500 Maan P-luokka "huono" turvemaan kokeet kuivaheinä ohra kaura 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 P kg/ha Maan P-luokan noustessa tyydyttävälle tasolle, fosforin lisäys ei enää juurikaan kasvata satoa 6500 5500 4500 3500 2500 Maan P-luokka "tyydyttävä", turvemaan kokeet kaura ohra 0 10 20 30 40 50 60 P kg/ha 34 28.2.2012
Jyväsato, kg/ha Jyväsato, kg/ha Fosforilannoituksen hyöty karkeilla kivennäismailla Karkeilla kivennäismailla fosforilisäyksen antamat sadonlisät ovat olleet keskimäärin korkeintaan 10 %:n luokkaa matalissa maan P-luokissa Tyydyttävästä P-luokasta lähtien ei fosforilannoituksen voi odottaa antavan minkäänlaisia sadonlisiä 5000 4000 3000 2000 6000 5000 4000 3000 Maan P-luokka "huononlainen", karkeammat mineraalimaat kaura ohra k-vehnä 0 10 20 30 40 50 60 P kg/ha Maan P-luokka "tyydyttävä", karkeammat mineraalimaat ohrakokeet 2001-2007 ohrakokeet 1977-1994 0 10 20 30 40 50 60 P kg/ha 35 28.2.2012
Sato, kg/ha Jyväsato, kg/ha Fosforilannoituksen hyöty savimailla Savimailla edes alhaisten P-luokkien mailla ei juurikaan saada satovasteita fosforilla; ainoastaan hyvin märkinä vuosina voivat satovasteet olla merkittäviä Savimailla sadonlisiä kannattaa ensisijaisesti hakea maan rakennetta ja kuivatusta parantamalla 6500 5500 4500 3500 Maan P-luokka "huononlainen", savimaat k-vehnä ohra 2500 0 10 20 30 40 50 60 P kg/ha 9500 7000 4500 Maan P-luokka "hyvä", savimaat rehunurmi ohra s-vehnä 2000 0 10 20 30 40 50 60 P kg/ha kaura ruis 36 28.2.2012
Maalajijakauma, % Onko luomupelloilla puute fosforista? Selkeää fosforin puutetta voisi esiintyä turvemailla ja karkeammilla kivennäismailla, jos maan fosforiluku on huono tai huononlainen 55 50 Mr Hk Ht He Hs S Elop. maat 45 40 35 30 25 20 15 10 5 Kuvassa maalajijakauma tutkimukseemme osallistuneilla luomutiloilla 0 Pohjanmaa Häme 37 28.2.2012
Luomupeltojen fosforipitoisuudet 1/2 Ovatko luomupeltojen fosforipitoisuudet laskeneet luomuviljelyn aikana Pohjanmaalla? Pohjanmaan alueella luomutilojen fosforiluvut eivät olleet laskeneet kasvinviljelytiloilla löytyy peltolohkoja, joilla annettu fosfori voi kasvattaa satoa Lähde: Ylivainio ym. (2009) fosforiluku, mg l -1 Fosforiluku, mg l -1 160 120 80 80 70 60 50 40 30 20 10 0 80 70 60 50 40 30 20 10 0 (a) vuosi 1992 vuosi 2004 vuosi 1992 vuosi 2004 Pienimmän fosforiluvun peltolohko Suurimman fosforiluvun peltolohko (b) Kotieläintilat Kasvinviljelytilat Vuosi 1992 Vuosi 2004 Vuosi 1992 Vuosi 2004 Pienimmän fosforiluvun peltolohko Suurimman fosforiluvun peltolohko 38 28.2.2012
Luomupeltojen fosforipitoisuudet 2/2 Ovatko luomupeltojen fosforipitoisuudet laskeneet luomuviljelyn aikana Hämeessä? Hämeen alueella luomutilojen fosforiluvut olivat laskeneet niillä lohkoilla, joilla ne olivat alun perin olleet suurimmat; peltojen kuormituspotentiaali oli siten myös laskenut Hämeen luomutiloilla löytyy Pohjanmaata enemmän sellaisia peltolohkoja, joille annettu fosfori voi kasvattaa satoa; näitä peltoja olisi ekologisesti järkevä lannoittaa kotieläinten lannalla tai muilla soveltuvilla fosforilähteillä Lähde: Ylivainio ym. (2009) Fosforiluku, mg l -1 Fosforiluku, mg l -1 80 70 60 50 40 30 20 10 0 80 70 60 50 40 30 20 10 0 (a) vuosi 1995 vuosi 2005 vuosi 1995 vuosi 2005 Pienimmän fosforiluvun peltolohko Suurimman fosforiluvun peltolohko (b) Kotieläintilat Kasvinviljelytilat vuosi 1995 vuosi 2005 vuosi 1995 vuosi 2005 Pienimmän fosforiluvun peltolohko Suurimman fosforiluvun peltolohko 39 28.2.2012
Lannan fosforin hyödyntäminen on puutteellista 1/2 Koko Suomessa fosforilannoituksen kokonaismäärä oli vuonna 2005 moninkertainen biologiseen tarpeeseen verrattuna Lannan fosforisisältö riittäisi turvaamaan kasvien tarpeen 5-10* vuotta * ensimmäisinä vuosina säästöön jäävä lannan P käytettäisiin myöhemmin 40 28.2.2012
Lannan fosforin hyödyntäminen on puutteellista 2/2 Lannoitustarve ja lannan, lihaluujauhon ja ihmisten ulosteiden sisältämät kasveille käyttökelpoiset fosforimäärät eri aikoina sekä vuoden 2005 lannoitus Lähde: Lemola ym. (2009) 41 28.2.2012
Fosforitarpeen arvio v. 2005 tiedoilla Kasvien tarpeen mukaisessa lannoituksessa lannan fosfori riittäisi Uudenmaan alueella tällä hetkellä Varsinais- Suomessa 20 vuotta Pohjanmaalla yli 20 vuotta Lähde: Lemola ym. (2009) 42 28.2.2012
Fosforiyhteenveto 1/2 Jotta vesistökuormitusta voidaan pitkällä aikavälillä vähentää tehokkaasti, fosforilannoituksen tulisi perustua kasvien todelliseen tarpeeseen ympäristötuen lannoitusrajoja tulisi tarkistaa erityisesti kotieläinten lannan kohdalla lantafosforia kannattaa levittää ottamalla huomioon fosforin koko lannoitusarvo, ts. lannan kokonaisfosfori Kun kotieläinten lanta ja muut fosforipitoiset sivutuotteet levitetään ensisijaisesti tarpeen mukaan, ostolannoitteiden käyttöä Suomen pelloilla voidaan edelleen vähentää tarpeenmukainen käyttö ja kotieläinten lannan suosiminen fosforilähteenä sulkevat fosforikiertoa ja hidastavat rajallisen luonnonvaran ehtymistä 43 28.2.2012
Fosforiyhteenveto 2/2 Koska luomussa ei käytetä kemiallisia fosforilannoitteita, fosforitaseet ovat yleensä pieniä tällä hetkellä luomutiloilla onkin peltoja, joilla on todellista fosforilannoitustarvetta Sellaisilla luomutiloilla, joilla ei ole kotieläimiä, lannan vastaanottaminen voisi parantaa satotasoa ennen kaikkea lannan sisältämän typen vuoksi 44 28.2.2012
Kirjallisuutta 1/3 LEMOLA, R., NOUSIAINEN, J., HUHTANEN, P. & TURTOLA, E. (2009). Fosforikierron biologinen säätövara ja sen vaikutus maatalouden fosforikuormitukseen. Maa- ja elintarviketalous 138: 224-244. SAARELA, I. (2002). Phosphorus in Finnish soils in the 1900s with particular reference to the acid ammonium acetate soil test. Agricultural and Food Science in Finland 11, 4: 257-271. SAARELA, I., JÄRVI, A., HAKKOLA, H., RINNE, K. (2004). Phosphorus status of diverse soils in Finland as influenced by long-term P fertilisation 2.Changes of soil test values in relation to P balance with references to incorporation depth of residual and freshly applied P. Agricultural and Food Science 13, 3: 276-294. 45 28.2.2012
Kirjallisuutta 2/3 TURTOLA, E. & LEMOLA, R. (2008) (toim.) Maatalouden ympäristötuen vaikutukset vesistökuormitukseen, satoon ja viljelyn talouteen. Maa- ja elintarviketalous 120. 103 s. TURTOLA, E., YLIVAINIO, K. (2009) (toim.) Suomen kotieläintalouden fosforikierto - säätöpotentiaali maatiloilla ja aluetasolla. Maa- ja elintarviketalous 138: 244 s. UUSITALO, R., AURA, E. (2005). A rainfall simulation study on the relationships between soil test P versus dissolved and potentially bioavailable particulate phosphorus forms in runoff. Agricultural and Food Science 14, 4: 335-345. UUSITALO, R., TURTOLA, E., GRÖNROOS, J., KIVISTÖ, J., MÄNTYLAHTI, V., TURTOLA, A., LEMOLA, R., SALO, T. (2007). Finnish trends in phosphorus balances and soil test phosphorus. Agricultural and Food Science 16, 4: 301-316. 46 28.2.2012
Kirjallisuutta 3/3 VALKAMA, E., UUSITALO, R., YLIVAINIO, K., VIRKAJÄRVI, P., TURTOLA, E. (2009). Phosphorus fertilization: a metaanalysis of 80 years of research in Finland. Agriculture, ecosystems & environment 130, 3-4: 75-85. YLIVAINIO, K., NIKUNEN, U., TURTOLA, E. (2009). Peltojen viljavuuden kehitys Pohjanmaan ja Hämeen luomutiloilla. Maa- ja elintarviketalous 138: 161-189. 47 28.2.2012