Tilinpäätös 2013
2 Sisällysluettelo 1. Johdanto...3 2. Toimintakertomus...3 2.1 Toimintakertomuksen pakolliset ja suositeltavat asiat...3 2.2 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa...3 2.2.1 Kunnanjohtajan katsaus...3 2.2.2 Kunnanhallinto ja siinä tapahtuneet muutokset...9 2.2.3 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa...13 2.2.4 Yleinen taloudellinen tilanne...13 2.2.5 Sisäisen valvonnan selonteko tilikaudelta...13 2.3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus...14 2.3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen...14 2.3.2 Toiminnan rahoitus...16 2.4 Rahoitusasema ja sen muutokset...19 2.5 Kokonaistulot ja menot...21 2.6 Kuntakonsernin toiminta ja talous...22 2.6.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä...23 2.6.2 Konsernitulos...24 2.6.3 Konsernirahoitus...25 2.6.4 Konsernitase ja sen tunnusluvut...26 2.7 Tilikauden tuloksen käsittely...28 3. Käyttötalous...29 3.1 Hallintotoimi...29 3.2 Sivistystoimi...41 3.3 Tekninen toimi...52 3.4 Tuloslaskelman toteutuminen...61 3.5 Investointien toteutuminen...63 3.6 Rahoitusosan toteutuminen...66 4. Tilinpäätöslaskelmat...67 4.1 Tuloslaskelma...67 4.2 Rahoituslaskelma...68 4.3 Tase...69 4.4 Konsernituloslaskelma...71 4.5 Konsernin rahoituslaskelma...72 4.6 Konsernitase...73 5. Tilinpäätöksen liitetiedot...75 5.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot...75 5.2 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot...76 5.3 Tasetta koskevat liitetiedot...79 5.3.1 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot...79 5.3.2 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot...83 5.4 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot...84 5.5 Ympäristöasiat...85 5.6 Henkilöstöä koskevat liitetiedot...86 5.7 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot...87 5.8 Laskennallisesti eriytetyn vesihuoltolaitoksen tilinpäätöslaskelmat...89
3 1. JOHDANTO Kuntalain mukaan kunnat noudattavat kirjanpidossaan ja tilinpäätöksessään kirjanpitolakia soveltuvin osin. Kunnan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen tarkoituksena on antaa oikea ja riittävä kuva kunnan toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Kunnan tilinpäätös on laadittava tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi. Valtuuston käsiteltäväksi tilinpäätös on saatettava viimeistään seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Kuntalain 68 :n mukaan kunnan on sisällytettävä tilinpäätökseensä tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitetiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Lisäksi kunnan, jolla on määräämisvalta toisessa kirjanpitovelvollisessa, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. 2. TOIMINTAKERTOMUS 2.1. Toimintakertomuksen pakolliset ja suositeltavat asiat Toimintakertomuksen antamisesta vastaavat kunnanhallitus ja kunnanjohtaja. Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomus on kunnan hallinnon, talouden ja muun toiminnan seurannan runkona. Se on edellytetty laadittavaksi sellaiseen muotoon, että esitettyjen tietojen vertailut eri kuntien välillä ovat mahdolliset. Toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet hyväksytään talousarviossa ja - suunnitelmassa. Toimintakertomuksessa on annettava myös tietoja sellaisista kunnan talouteen ja konsernitaseeseen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa tuloslaskelmassa tai taseessa. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. 2.2. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 2.2.1 Kunnanjohtajan katsaus Lauri Inna aloitti kunnanjohtajana 10.12.2012 ja toimi kunnanjohtajana vuoden 2013. Oili Mölsä toimi vuoden 2013 talous- ja hallintojohtajan virassa. Molemmat jatkavat tehtävissään edelleen toistaiseksi. Väestökehitys Punkalaitumen kunnan väestökehitys on edelleen hieman aleneva, väkiluku on laskenut vuoden 2013 aikana 7 asukkaalla, asukasluvun ollessa kertomusvuoden lopussa 3174 (2011: 3189, 2012: 3181). Kunnassa kirjoilla olevien ulkomaan kansalaisten määrä 31.12.2013 oli 93 henkilöä (vuonna 2012: 93). Kiintiöpakolaisina vastaanotettujen tai kuntapaikan saaneiden lisäksi lukumäärässä on mukana vaihtelevasti vastaanottokeskuksessa asuvia keskuksen sijaintikunnan väestökirjanpitoon kirjattuja henkilöitä, mutta ei kaikkia keskuksessa asuvia turvapaikanhakijoita. Kunnan yli 65- vuotiaiden osuus väestöstä on jo 30,0 prosenttia, mikä vaikuttaa palvelutarpeen kehittymiseen pitkällä aikavälillä sekä kunnan laskennallisen huoltosuhteen tunnusluvun kasvamiseen. Vuoden 2013 aikana kunta vastaanotti kaksi uutta kiintiöpakolaisperhettä, mikä tasapainotti kunnan väkiluvun alenemista 15 henkilöllä.
4 Työttömyys kasvoi koko Pirkanmaalla Työttömien työnhakijoiden määrä nousi joulukuussa 2013 korkeammalle tasolle kuin viime vuosikymmeninä on totuttu. Samalla tasolla työttömyys oli viimeksi vuoden 1998 heinäkuussa. Talouden pitkään jatkunut epävarma tilanne heijastuu työllisyyteen niin, että työttömien määrä on kasvanut voimakkaasti koko kuluneen vuoden. Työttömyys kasvoi tarkasteluvuoden aikana lähes kaikissa Pirkanmaan maakunnissa. Pirkanmaalla työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta vuoden lopussa oli 14,8 prosenttia ja koko maassa keskimäärin 12,6 prosenttia. Punkalaitumella suhteellinen työttömyyden kasvu oli voimakasta vuoden 2013 lopulla. Kuitenkin vuoden 2013 aikana Punkalaitumen työttömyysaste säilyi Pirkanmaan maakunnan alhaisimpien joukossa, mutta nousi vuoden loppuun tultaessa 10,2 prosenttiin (vuonna 2012: 7,1 %). Kuntatasolla työttömyysaste oli alhaisin Punkalaitumella (10,2 %), Vesilahdella (10,4 %) ja Sastamalassa (10,7 %), korkein Tampereella (17,1 %). Punkalaitumella oli joulukuun 2013 lopussa 133 työtöntä työnhakijaa (2012: 91). Työttömyyden rakenne Pirkanmaalla Lähtökohtaisesti sekä nuorten työttömyys, yli 50-vuotiaiden työttömyys että pitkäaikaistyöttömyys ovat kaikki huolestuttavasti lisääntyneet. Kasvu on ollut huolestuttavan suurta ja suunta on ollut koko ajan nouseva. Pirkanmaan pitkäaikaistyöttömien osuus on suhteellisesti suuri verrattuna koko maan pitkäaikaistyöttömien määrään. Pitkäaikaistyöttömien osuus koko maan kaikista pitkäaikaistyöttömistä oli Pirkanmaalla 14 % kun väestön osuus koko maasta oli 9 %. Haasteena on, että yleisesti työttömyyden kesto jatkaa pitenemistään. Valtuuston strategiset linjaukset 2020 Uuden valtuustokauden alussa keväällä 2013 kunta laati valtuustokauden strategiset linjaukset 2020. Strategiatyössä hyödynnettiin vuonna 2009 luotua strategiaa (pohjautuu arvoihin kunnan omaehtoisista ratkaisuista) ja luottamusjohdon voimakkaan panoksen lisäksi kunnan työntekijät antoivat panoksensa strategiatyöhön. Uudistettu strategia pohjautuu arvoille kasvamisen kunnasta ja yhteistyöstä ihmisläheisellä otteella. Kunta onnistuu pitkän tähtäimen toiminnassaan, mikäli se pystyy oikeilla valinnoilla vastaamaan kysymyksiin kunnan itsenäisyydestä, laadukkaiden peruspalveluiden turvaamisesta, onnistuneesta kunta- ja kuntayhtymäyhteistyöstä sekä vanhusväestön, lasten ja nuorten elämänlaadun turvaamisesta. Nuorten aseman vahvistaminen kunnassa nähdään tärkeänä tulevaisuuden tekijänä. Strategiansa mukaan Punkalaidun pyrki ennakoivasti tunnistamaan valtiovallan kritiikkiä saanutta kuntaohjausta. Tämä on tarkoittanut mm. vakavasti otettua mutta kriittistä suhtautumista valtiovallan ajamien uudistusten lausuntoihin. Valtiovallan ohjausta pyritään tunnustelemaan siinä hengessä, että kunta pystyisi säilyttämään oman perustuslain mukaisen vallankäytön kunnan peruspalveluiden turvaamiseksi ja välttämään omaa elinvoimaa vähentävät turhat selvitykset. Punkalaitumen kunnassa on ohut, tehokas, joustava ja taloudellinen kuntaorganisaatio, mikä merkitsee sitä, että se onnistuu tehtävässään ainoastaan sujuvan kolmannen sektorin yhteistyön sekä ihmisläheisen yhteistyön kautta. Ohuen organisaation varjopuolena riskienhallinnan näkökulmasta tunnistetaan organisaation haavoittuvuus, mutta kunta voidaan nähdä kuntaorganisaationsa puolesta edelläkävijänä mallista, johon kunnat väistämättä muuttuvat julkisen sektorin kaventamisen kautta koko maassa.
5 Punkalaitumen kunnan vahvuuksia ovat maaseutuosaaminen sekä monipuolinen ja yhteistyökykyinen yrittäjien verkosto. Pienyrittäjyydellä on ratkaiseva tekijä kunnan tasapainoisessa kehittämisessä. Elinkeinopolitiikassa kunnan tulee tunnistaa omat vahvuutensa ja rakentaa niiden ympärille (energiahankkeet sekä keskustan kehittäminen). Visio Kasvamisen kunta 2020 Punkalaidun tavoittelee asemaa arvostettuna asuinkuntana, joka koetaan turvasatamaksi kaikenikäisille. Tulevaisuuden tieto- ja etätyökunnassa mikään ei ole mahdotonta. Punkalaidun tarjoaa mielenkiintoisia uusia mahdollisuuksia. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alue Sotesi Sastamalan kaupunki, Kiikoisten ja Punkalaitumen kunnat perustivat 2012 alkaen Paras-lain vaatimukset täyttävän Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen. Yhteistoiminta-alueen tehtävien hoitamisesta vastaa Sastamalan kaupunki niin sanottuun isäntäkuntamalliin perustuen. Osana yhteistoiminta-alueen toimintaa Punkalaidun siirsi 1.1.2013 lähtien sosiaalityön, lastensuojelun (sis. perheoikeudelliset palvelut), vammaishuollon ja aikuisten kehitysvammayksikön Toukolan sekä niitä tuottavat henkilöt yhteistoiminta-alueelle. Tämä merkitsi sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiomuutosta, minkä yhteydessä 10 työntekijää siirtyi kunnasta Sotesiin. Punkalaitumen kunnan perusterveydenhuollon palveluhankinnan voidaan sanoa olleen kustannustehokasta suunniteltuun tavoitetasoon nähden, koska sosiaali- ja terveyspalveluissa pystyttiin alittamaan kustannustoteuma suhteessa palvelusopimukseen noin 547 000 eurolla. Kustannussäästöjä saavutettiin lähes kaikilla palvelualoilla. Merkittävin kustannussäästö saavutettiin ikäihmisten asumispalveluissa jo vuoden 2013 aikana, vaikka muutos oli suunniteltu vuoden 2014 aikana toteutettavaksi. Kustannukset sen sijaan kasvoivat lapsiperheiden sosiaalityön sekä perhe- ja kasvatusneuvolan osalta, mikä on syytä laittaa merkille. Tämä huolestuttava trendi näyttää toteutuvan myös laajemmin Suomessa, ja lasten ja nuorten pahoinvointi on ehdottomasti tarkasti seurattava tulevaisuuden kustannushaaste. Kuitenkin erikoissairaanhoidon kustannukset nousivat n. 300 000 euroa verrattuna edelliseen vuoteen. Kokonaisuutena, kun lasketaan yhteen Punkalaitumen kunnan sekä sosiaali- ja perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon kustannukset, päästään vertailuun, jossa kustannukset vuonna 2012 olivat 11 727 871 euroa ja vuonna 2013 11 681 886 euroa. Laajakaistahankkeen eteneminen Valtion, kunnan ja teleoperaattoreiden rahoituksella toteutettava nopeiden laajakaistayhteyksien rakentamishanke jatkui kunnassa vuonna 2013. Hanke sisältää Punkalaitumella kaksi pääsuuntaa: Liitsola-Oriniemi ja Vanttila, mutta hanke laajeni markkinaehtoisesti kunnan pohjoisosissa runkoverkon valmistuttua. Pirkanmaan liitto kilpailutti hankealueet vuonna 2012 ja valitsi toteuttajaoperaattoriksi Etelä-Satakunnan Puhelin Oy:n. Kunta päätti osallistumisesta hankkeeseen jo vuonna 2011. Valokuiturakentamisen käynnistyminen edellytti, että kunnanhallitus ja ESP tekivät sopimuksen hankkeen toteuttamisesta. Sopimus allekirjoitettiin syksyllä 2011. Vuoden 2013 aikana kunta hyväksyi vuoden 2014 talousarviossa 50 000 euron investoinnin myös kunnan eteläisten alueiden saamiseksi valokuidun piiriin. Tämä tarkoittaa, että rakentaminen mahdollistuisi myös Kanteenmaan ja Murronhajun pääteiden suunnissa niillä alueilla, joilla se ei kaupallisesti ole kannattavaa harvan asutuksen vuoksi. Seudullinen jätevesihuolto Kunnanvaltuusto päätti 10.6.2010 osallistua Huittisten ja Sastamalan kaupunkien ja Punkalaitumen kunnan yhtiöperusteisen jätevedenpuhdistuksen yhteistyöhankkeeseen ja hyväksyi osakeyhtiön pe-
6 rustamista koskevat asiakirjat. Punkalaitumen kunnan näkökulmasta yhteistyöhankkeella oman puhdistamon rakentamiseen verrattuna saavutetaan edullisempi jätevesien käsittelyhinta, mahdollistetaan uusien alueiden liittäminen sekä viemäri- että vesijohtoverkostoon, luodaan paremmat edellytykset toimintavarmuuden ylläpitämiseksi ja tulevaisuuden haasteisiin vastaamiseksi sekä vähennetään ympäristöhaittoja. Punkalaitumen ja Huittisten välisen osaurakan toteutuksen rakennustyöt saatettiin valmiiksi vuoden 2013 loppuun mennessä, ja siirtoviemäriyhteys otettiin onnistuneesti käyttöön vuoden 2014 alkupuolella. Kunta varasi talousarviovuodelle 2014 investointirahaa 65 000 euroa oman pääoman korottamiseksi Huittisten Puhdistamo Oy:ssä. Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alue Maaseututoimi hoitaa osana integroitua hallinto- ja valvontajärjestelmää ja maaseutuhallinnon paikallisena viranomaisena erilaisia EU:n ja kansallisten tukien hakemiseen, käsittelyyn maksatukseen ja hallinnolliseen valvontaan liittyviä tehtäviä. Maaseututoimi huolehtii maataloustuotannolle aiheutuvien vahinkojen arvioinneista sekä korvausten maksatuksesta. Lisäksi työkenttään kuuluu viljelijöiden opastamista tuki-, rahoitus-, eläke- ja muissa asioissa sekä maaseudun kehittämiseen liittyviä tehtäviä. Maaseututoimen tehtäviä on hoitanut 1.1.2012 alkaen Huittisten kaupunki perustuen yhteistoimintasopimukseen maaseutuhallinnon tehtävien järjestelyistä. Palvelut ostetaan Huittisten kaupungilta, mutta maaseutusihteeri työskentelee pääasiassa Punkalaitumen toimipisteessä. Vuoden 2013 aikana yksi tila on vähentynyt ja tukea saavia maatiloja Punkalaitumen kunnassa on ollut 277 kappaletta. Maaseutuhallinnon lopulliset menot vuodelta 2013 ovat vähentyneet verrattuna vuoteen 2012. Toteumavertailussa menojen nousu johtuu siitä, että vuoden 2012 lopullinen maksu on kirjattu vuodelle 2013. TV-ohjelma Kunta nimeltä Punkalaidun -hanke Keväällä 2011 kunta päätti osallistua TV-ohjelma Kunta nimeltä Punkalaidun hankkeeseen. Tavoitteena oli kahdeksanosaisen tv-ohjelman kautta saada vierailijoita, asukkaita ja yrittäjiä kuntaan. Kunta oli mukana rahoittamassa hanketta ja haki rahoitusta myös Joutsenten Reitti ry:n kautta. Lisäksi yritykset ja yhdistykset olivat hankkeessa mukana. Ohjelma näytettiin televisiossa elokuussa 2012, kuitenkin vasta tuottajalle esitettyjen TV-esitystä koskevien pyyntöjen jälkeen. Vuoden 2012 lopussa kunta haki Joutsenten Reitti ry:ltä hankkeelle jatkoaikaa 30.6.2013 saakka selvittääkseen mahdollisuutta sarjan uudelle TV-esitykselle talousarviotavoitteiden mukaisesti. Tavoiteltua TV-aikaa ei sarjalle saatu, koska alkuperäisessä sopimuksessa oli sovittu vain yhdestä näyttökerrasta, mikä oli toteutunut loppukesästä 2012. Sen sijaan kunta hyödynsi tehtyä sarjaa järjestämällä jättinäytöllä TV-iltamat Punkalaitumen torilla sekä siirtämällä kaikki tehdyt jaksot viestintäkampanjana sähköisiin kanaviin Facebookiin ja Youtubeen. Hankkeen loppuraportti toimitettiin syksyllä 2013. Maahanmuuttajat Kylille hanke Maahanmuuttajat kylille -hanke aloitti toimintansa 1.10.2011 ja hankkeen oli tarkoitus jatkua lokakuuhun 2013 asti. Hanke valittiin Joutsenten Reitti ry:n vuoden hankkeeksi 2013 ja sille myönnettiin sekä lisärahoitusta että lisäaikaa vuoden 2014 loppuun saakka. Hankkeen tavoitteena on edistää maahanmuuttajien työllistymismahdollisuuksia maatiloilla, pienyrityksissä ja kolmannella sektorilla. Huomioon otetaan myös mahdollisuudet yrittäjyyteen esim. yritysten omistajanvaihdosten kautta. Hanke edistää kotoutumista opastamisella arjen hallinnassa, opiskelussa ja työnhaussa. Vapaaehtoistoimijoiden kanssa kartoitetaan mahdollisuuksia ja halukkuutta osallistua maahanmuuttajatyöhön.
7 Tavoitteena on myös saada maahanmuuttajat kunnan vakinaisiksi asukkaiksi ja näin vaikuttaa kunnan väestökehitykseen myönteisesti. Vuoden 2013 lopussa palkallisessa työssä oli viisi maahanmuuttajaa. Työpaikkojen myötä oman kodin hankki itselleen yksi perhe, joten tällä hetkellä kahdella maahanmuuttajaperheellä on oma koti. Ammatillisesta koulutuksesta valmistui kaksi maahanmuuttajaa. Ammatillisen koulutuksen aloitti neljä ja yksi valmistuu vuonna 2014. Maahanmuuttajat ovat joko työssä, ammatillisessa koulutuksessa, suomen kielen opinnoissa tai jossain muussa toiminnassa. Vuoden aikana tehtiin yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa useiden tapahtumien merkeissä. Integroitumisen keinoja haettiin hankkeen myötä myös median kautta ja osallistuttiin Duudsonit tuli taloon -ohjelmaan, jonka avustuksella pyritään saamaan Punkalaitumen väestöä tutustumaan enemmän maahanmuuttajiin ja tällä keinolla saada murrettua muuria. Koekuvaukset tehtiin kesäkuussa 2013 ja itse kuvaukset heinäkuussa, jakso nähdään 22.4.2014. Kunnan omistuksessa olevalle pienviljelypalstalle aloitettiin loppuvuodesta suunnittelua viljelyksen laajentamisesta siten, että yhteistyössä 4H-n kanssa saataisiin kantaväestöä mukaan viljelyyn sekä opetettaisiin viljelytekniikoita kuten lavaviljely ym. ja tätä kautta saataisiin yhteistyötä kantaväestön ja maahanmuuttajien keskuudessa. Lisänä palstalle suunniteltiin paria mehiläispesää, jotta päästäisiin tutustumaan mehiläistarhaukseen ja sen myötä voisi innostusta löytyä myös itsenäisesti jopa tarhaajaksi asti. Kertomusvuonna Romanian Leader -hankkeen delegaattiryhmä tutustui Punkalaitumen maahanmuuttotyöhön sekä yrityksiin jotka työllistävät maahanmuuttajia. Lisäksi työtämme on esitelty Ruotsin Leader -hankkeelle. Suomesta erilaiset hankkeet ovat vierailleet tutustumassa Punkalaitumen maahanmuuttotyöhön eri tahoilta. Punkalaitumen kunnan henkilöstölähtöisen toimintatavan kehittäminen Punkalaitumen kunnassa käynnistyi syksyllä 2011 Sitran osaksi rahoittama Työelämän laadulla tuottavuutta eli LATU -hanke. Hanke päättyi vuoden 2013 lopussa. Kunnan koko henkilöstö oli hankkeessa mukana. LATU-hanke oli osa Sitran Julkishallinnon johtamisohjelman toimintaa ja se toteutettiin yhdessä Lieksan kaupungin sekä Hollolan, Maskun ja Siikajoen kuntien kanssa. Hankkeen tavoitteena oli parantaa henkilöstölähtöisesti työelämän laatua ja yhteisön johtamista sekä lisätä työn tuottavuutta. Vuoden 2012 loka- marraskuun aikana suoritettiin LATU mittaus, minkä tarkoituksena oli mitata ja kuvata työyhteisön hyvinvoinnin tasoa. Vuonna 2013 järjestettiin vastaava mittaus, ja tuloksista havaittiin, että kunnassa oli kehitytty ja edistytty monella henkilöstön hyvinvointia kuvaavalla mittarilla. Itse asiassa mittaus antoi viitettä siitä, että Punkalaitumen kunnan henkilöstö on motivoitunut ja kiinnostunut työtehtävistään, mikä taas on ehdoton edellytys kustannustehokkaan toiminnan aikaansaamiseksi. Henkilöstömittauksen tulokset vahvistuivat entisestään vuoden 2013 tilinpäätöstietojen vahvistumisen myötä, koska vuoden 2013 ennakko-odotuksiin nähden näinkin hyvä tulos ei olisi ollut mahdollinen, mikäli kunta ei onnistuisi vakuuttamaan työntekijöitään määrätietoisen kustannustehokkuuden tavoittelussa kaikilla toimialoilla. Hankkeen aikana kunnassa valittiin kustakin työyhteisöstä sisäisiä uudistajia, joiden tehtävänä on jatkossakin esimiesten tuen avulla kerätä uusia kehitysideoita ja varmistaa kehitysideoitten eteenpäin vienti. Punkalaitumen kunnassa toimii nyt 14 sisäistä uudistajaa. Henkilöstömittauksissa tuli ilmi korkeahko sairauspoissaolopäivien määrä kunnassa. Hankkeen tavoitteena on saada aikaan kustannustehokkuutta, ja kustannustehokkuuden saavuttamiseksi yksi vaikuttava keino jatkossa on sairauspoissaolojen vähentäminen. Hankkeen myötä on kiinnitetty huomiota myös kunnan työntekijöiden korkeaan keski-ikään, jolloin työterveyshuollon ennaltaehkäi-
8 sevien keinojen kuten kuntoutuksen mahdollisuuksia tulee kartoittaa ja hyödyntää entistä aktiivisemmin. Kertomusvuoden aikana valmisteltiin ja suunniteltiin henkilöstön hyvinvointia parantavia toimia, ja mm. ASLAK -kuntoutusvalmennus järjestetään vuoden 2014 aikana. Yksi LATU-hankkeen annista olivat säännölliset hankkeen puitteissa organisoidut henkilöstötapaamiset, joiden kautta kunnan henkilöstö sai tilaisuuden miettiä kunnan kehittämistä ja kustannustehokkaiden toimintamallien toteuttamista. Talouden toteuma lyhyesti Kertomusvuoden tilinpäätös oli 66 464 euroa ylijäämäinen. Kunnan toimintakate kertomusvuonna oli -18 079 144 euroa. Toimintakate heikkeni kertomusvuonna vain 12 424 euroa, kun sitä verrataan edellisen tilinpäätöksen tasoon. Edellisvuonna toimintakate heikkeni 427 425 euroa ja sitä edellisenä jopa 1 129 342 euroa, joten tässä suhteessa parannusta on saavutettu huomattavasti. Kertomusvuoden 2013 toimintakatteen kasvu edellisvuoteen nähden oli siis alle 0,1 prosenttia. Vuoden 2013 talousarvio oli mitoitettu nollatulokseksi, mikä olisi edellyttänyt 783 000 euron positiivista vuosikatetta ja sisältänyt vastaavat poistot. Kertomusvuoden lähes odotetun mukainen verokertymä johti kuitenkin siihen, että jo vuosikatteen ollessa 815 174 euroa ennen poistoja, terveen talouden kriteerit täyttyivät ja tilikauden tulos on 66 464 euroa ylijäämäinen. Vuoden 2013 verotulokertymä oli 8 126 153 euroa. Verotulot laskivat vain 283 487 euroa alle talousarviossa olevan verotuloarvion, mikä ei kertomusvuonna kuitenkaan johtanut alijäämäiseen tulokseen. Kertomusvuoden osavuosikatsauksessa ennakoitiin huomattavasti suurempaa vajausta verotuloihin, ja osin tämän perusteella ennakoitiin vuoden 2014 tilannetta ja päätettiin kunnallisveron korotuksesta 0,75 prosenttiyksiköllä kuluvalle vuodelle. Talousarviossa ennakoitu kunnallisverotulokertymä alittui yhteensä 88 512 eurolla eli hieman yli prosentilla, vastaavasti osuus yhteisöverosta alittui 108 190 eurolla eli jopa 23 prosentilla. Kiinteistöveron tuotto jäi 86 785 euroa alle tuloarvion eli alitus oli vajaat 18 prosenttia. Edelliseen tilinpäätökseen verrattuna kokonaisverotulot kasvoivat 515 640 euroa. Valtionosuudet kertomusvuonna olivat yhteensä 10 788 758 euroa eli ne kasvoivat 412 275 euroa. Valtionosuuksien kasvu oli vajaat neljä prosenttia edelliseen tilinpäätökseen verrattuna, mutta reilun prosentin talousarviossa arvioitua vähemmän (TA 2013: 10 912 000 euroa). Valtionosuudet 10 788 758 euroa ovat noin 2 662 245 euroa (vuonna 2013: 2 765 610 euroa) suuremmat kuin verotulot. Toimintatuottojen ja toimintakulujen suhde oli 14,8 prosenttia. Ylijäämäinen vuosikate riitti kattamaan kasvaneet suunnitelman mukaiset poistot. Vuosikate muodostui ylijäämäiseksi 257 euroa asukasta kohden, mikä on 282 euroa enemmän verrattuna edelliseen vuoteen. Kertomusvuonna pitkäaikaisten lainojen vähennys oli 473 750 euroa. Kertomusvuoden nettoinvestoinnit olivat yhteensä 1 619 730 euroa. Talousarviossa varauduttiin investointimenoihin 2 270 000 eurolla. Lainakanta kokonaisuudessaan nousi 1 026 250 eurolla 2 734 375 euroon, joka on 861 euroa/asukas (TA 2013: 901 euroa/asukas), mikä on investointeihin nähden varsin alhainen taso. Kassavarat vähenivät n. 433 000 euroon. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Vuoden 2013 tilinpäätöksen perusteella voidaan tehdä johtopäätös, että kunnalla on mahdollisuus taloudellisesti tasapainoiseen toimintaan vielä vuonna 2014, mikäli sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset saadaan pidettyä nykytasolla tai että kasvuprosentti jää alle kolmen. Kertomusvuonna 2013 päästiin perusterveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon kokonaiskustannuksissa jopa pienempiin kustannuksiin kuin vuonna 2012 kokonaiskustannusten ollessa molempina vuosina noin 11,7 M euroa. Talousarviovuosi 2014 on suunniteltu hyvin maltillisen verokertymän (7 950 000) pohjalta sisältäen 0,75 prosenttiyksikön kunnallisveron noston, mutta kunnan verokertymä tullee kehit-
9 tymään vielä hieman viimevuotisesta (2013: n. 8 126 000). Lisäksi perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen talousarviota kuluvalle vuodelle ei ole tehty liian tiukaksi, kun sitä verrataan viime vuoden toteumaan, joten em. tekijät yhdessä tulevat tasapainottamaan kuluvan vuoden taloutta. Riskinä on kuitenkin erikoissairaanhoidon kustannusten jatkuva kasvu. Kertomusvuonna ESH:n kustannukset kasvoivat noin 300 000 euroa. Vuoden 2015 talouteen ja toimintaan vaikuttaa voimakkaasti meneillään oleva valtionosuusuudistus. Vaikka uudistus on vielä kesken, ja kunnat lausuvat näkemyksensä suunnitelluista leikkauksista ja niiden perusteista kevään 2014 aikana hallitukselle, on olemassa vahvat viitteet siitä, että Punkalaitumen kunta menettää valtionosuuksia merkittävästi tulevien vuosien aikana. Kriittinen kysymys tulee olemaan se, kuinka pitkän ajan kuluessa valtionosuudet tulee sopeuttaa uudistuksen mukaiselle tasolle. Esim. 150 000 euron vuoden vuosittaisista leikkauksista kunta voi selvitä vielä muutaman vuoden ajan, mutta alustavan linjauksen mukaisen jopa 960 000 euron nopea leikkaus olisi hyvin kriittinen tekijä kunnan taloudelle ja vaatisi nopeita strategisia rakennemuutoksia. Niinpä vuoden 2015 talousarvion valmistelun keskeisin kysymys on mille tasolle talousarviovuoden sekä suunnitelmavuosien valtionosuudet asettuvat. Konsernin osalta merkittävin muutos tulee olemaan asunto-osakeyhtiöiden fuusioiminen. 2.2.2 Kunnanhallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Perustietoa kunnasta Perustamisvuosi 1639 Asukasluku 31.12.2013 3 174 Pinta-ala 362,85 km 2 - maata 358,14 km 2 - vettä 4,71 km 2 Asukastiheys 9,7 as/maa-km 2 Maakunta Pirkanmaa Seutukunta Lounais-Pirkanmaan seutukunta Tuloveroprosentti 19,75 % Työttömyysaste 12/2013 10,2 % Ikärakenne 2011 2012 2013 lkm % lkm % lkm % 0 14 425 13,3 424 13,3 422 13,3 15 64 1838 57,6 1811 56,9 1807 56,9 65 74 411 12,9 428 13,5 432 13,6 75-515 16,1 518 16,3 513 16,2 yhteensä 3189 100,0 3181 100,0 3174 100,0 Lähde: Tilastokeskus 2013
10 Organisaatiorakenteet Toimielinorganisaatio
Toimialat ja osastot 11
12 Toimielinten kokoonpanot 2013 Kunnanvaltuusto Suomen Keskusta Perussuomalaiset Kansallinen Kokoomus Ali-Rantala Sami Anttila Tomi Asa Arto Karunen Timo Myllyniemi Sari Lumme Harri, II vpj. Kouvo Juha Mölsä Martti, I vpj. Madekivi Sirkka Lehtelä Martti Ojanen Sami Yli-Parri Juha Salioja Sanna Prihti Ari Seppä Matti Seppä Ville Törmä Martti Uusi-Kouvo Outi, pj. SDP Vasemmistoliitto Korhonen Petri Mäkelä Jouko Wakkala Marja Kunnanhallitus Sivistyslautakunta Tekninen lautakunta Madekivi Sirkka, pj Seppä Matti, pj. Ojanen Sami, pj. Karunen Timo, vpj. Hyyti-Suojanen Kaisa, vpj. Ekilä Jaana, vpj. Korhonen Petri Lehtinen Kari Pärssinen Hanna-Riitta Kouvo Juha Suominen Riikka Salo Maria Myllyniemi Sari Rantanen Reijo Jonkka Heikki Salioja Sanna Uusikartano Virva Reunanen Antti Seppä Ville Wakkala Marja Yli-Parri Juha Esittelijä: Esittelijä: Esittelijä: Kunnanjohtaja Sivistystoimenjohtaja Tekninen johtaja Rakennuslautakunta Asa Arto, pj. Anttila Tomi, vpj. Räsänen Eeva-Liisa Multanen Mauri Koisti Marita Esittelijä: Rakennustarkastaja Tarkastuslautakunta Ali-Rantala Sami, pj Prihti Ari, vpj. Männistö Soili Esittelijä: Lautakunnan puheenjohtaja Keskusvaalilautakunta Henttinen Tapani, pj. Uusikartano Virva, vpj. Pihlajamaa Marju Rantanen Mikko 30.9.2013 saakka, Laakso Hanna 30.9.2013 alkaen Multanen Mauri Kunnanvaltuuston voimasuhteet: Keskusta 8 Perussuomalaiset 6 Kokoomus 4 SDP 2 Vasemmistoliitto 1 Muutosta edelliseen valtuustokauteen: Keskusta -1, Perussuomalaiset +4, Kokoomus - 1 ja SDP -2.
13 Henkilöstö Punkalaitumen kunnan koko henkilöstön määrä oli vuoden 2013 päättyessä 151 henkilöä. Heistä 113 oli vakinaisessa ja 38 määräaikaisessa palvelussuhteessa. Vakinaisen henkilöstön osuus oli 74,8 %. Osuus on sama kuin edellisenä vuonna. Määräaikaiset työntekijät sisältävät sijaiset, muut määräaikaisessa työsuhteessa olevat sekä työllistetyt. Taulukkoa tarkasteltaessa on syytä muistaa, että se ei kerro absoluuttista totuutta henkilöstön määrästä, koska siinä on mukana myös kaikki sijaiset. Henkilöstön määrän kehitys vuosina 2010-2013 on seuraavan taulukon mukainen: 2010 2011 2012 2013 Hallintotoimi 9 9 9 35 Perusturvatoimi 37 47 26 Sivistystoimi 79 72 98 98 Tekninen toimi 26 26 26 18 Yhteensä 151 154 159 151 Sivistystoimi on toimialoista suurin, kun sitä mitataan henkilöstön määrällä. Sivistystoimen alalla työskentelee noin 64,9 % Punkalaitumen kunnan työntekijöistä. Vuoden 2013 alusta lukien perusturvatoimesta siirtyi kymmenen henkilöä Sastamalan kaupungin palvelukseen. Vuonna 2013 toteutettiin myös organisaatiomuutos, jossa ruoka- ja puhtaanapitopalveluista muodostettiin yksi osasto hallintotoimeen. Ruokahuollon työntekijät siirtyivät perusturvatoimesta ja puhtaanapitopalveluiden henkilöstö teknisestä toimesta. 2.2.3. Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Talousarvioasetelmaan vaikuttava muutos oli perusturvatoimen toimialan loppuminen ja toimintojen siirtyminen hallintotoimen alaisuuteen. Myös ruoka- ja puhtaanapitopalveluiden osaston perustaminen ja toimialamuutos näkyy tilinpäätöksessä. 2.2.4. Yleinen taloudellinen tilanne Talousarviossa oli varauduttu 1 700 000 euron pitkäaikaisten lainojen lisäykseen. Kertomusvuonna pitkäaikaista lainaa nostettiin 1 500 000 euroa. Lainojen vähennys oli 473 750 euroa, joten lainakanta nousi 2 734 374 euroon eli 861 euroon/asukas. 2.2.5 Sisäisen valvonnan selonteko tilikaudelta Kertomusvuonna on noudatettu kunnanhallituksen 4.4.2011 hyväksymää toimintaohjetta sisäisen valvonnan järjestämisestä. Ohjeistuksen ajantasaisuutta ja käytännön toimenpiteitä selvitettiin kertomusvuoden aikana tarkastuslautakunnalle. Päätöksentekoprosessin sisäinen valvonta Kunnan päätöksenteko perustuu kunta-, hallinto- ja julkisuuslain sekä hyvän hallintotavan mukaisesti julkisuusperiaatteeseen ja avoimuuteen. Päätöksenteko on toteutunut lakien ja kunnan omien määräysten ja ohjeiden sekä kunnan johtosääntöjen mukaisesti. Kunnanhallitus on valvonut kunnanvaltuuston päätösten lainmukaisuutta.
14 Henkilöstöasioiden sisäinen valvonta Henkilöstön oikeudenmukainen kohtelu edellyttää voimassa olevien lakien ja asetusten, virka- ja työehtosopimusten sekä muiden henkilöstöasioita koskevien määräysten, päätösten ja ohjeiden noudattamista. Hallintosääntö määrittelee henkilöstörekrytointia koskevan päätösvallan. Palkanmaksu määräytyy virka- ja työehtosopimusten, kunnan hallintosäännön, paikallisten sopimusten ja palkkausta koskevan ohjeistuksen mukaisesti. Henkilöstöpolitiikan toteutumisesta ja henkilöstövoimavaroista laaditaan vuosittain henkilöstökertomus. Kirjanpidon ja maksuliikenteen sisäinen valvonta Kirjanpito ja sisäinen laskenta on järjestetty niin, että ne tuottavat toiminnan ohjauksessa ja valvonnassa tarvittavat tiedot. Investointien seuranta on järjestetty riittävällä tarkkuudella hankekohtaisesti niin, että seurannasta ilmenee alkuperäinen kustannusarvio ja seurantahetken toteumatilanne. Tilinpäätös ja toimintakertomus Tilinpäätöksen laatimisessa noudatetaan kuntalakia, soveltuvin osin kirjanpitolain ja asetusten säännöksiä sekä kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antamia yleisohjeita. Tilinpäätös laaditaan kuntalain edellyttämässä aikataulussa kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Osavuosikatsaus laadittiin elokuun lopun tilanteen mukaisesti ja se esitettiin valtuustolle 30.9.2013. Maksuvalmius Kunnan maksuvalmiussuunnittelua on hoitanut hallinto- ja talousjohtaja yhdessä maksuliikennettä hoitavan palvelusihteerin kanssa. Tietohallinnon, tietoturvan ja tietosuojan sisäinen valvonta Kunnanhallitus on hyväksynyt 12.4.2010 63 erilliset Punkalaitumen kunnan tietoturvaohjeet. Ohjeissa on käsitelty myös kunnan ja Sastamalan Tukipalvelu Oy:n työnjakoa. Toimialajohtajat ja osastojen esimiehet huolehtivat siitä, että henkilökunta, myös uudet palvelukseen tulevat henkilöt, tuntevat ohjeiden sisällön ja toimivat niiden mukaisesti. 2.3. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostumista kuvataan tuloslaskelmassa ja toiminnan rahoitusta kuvataan rahoituslaskelmassa. Molempien laskelmien ja niistä laskettavien tunnuslukujen tehtävänä on osoittaa kunnan rahoituksen riittävyyttä. Rahoituslaskelmassa osoitetaan edelleen miten investoinnit, sijoitukset ja lainanlyhennykset tulorahoituksen lisäksi muutoin rahoitetaan. 2.3.1. Tilikauden tuloksen muodostuminen Tilikaudelle jaksotettujen tulojen riittävyys jaksotettuihin menoihin osoitetaan tuloslaskelman välitulosten eli toimintakatteen, vuosikatteen ja tilikauden tuloksen avulla. Seuraavaksi on esitetty Punkalaitumen kunnan vuoden 2013 tilinpäätös taloudellisine tunnuslukuineen sekä osastoittain tapahtuvalla sekä taloudellisten että toiminnallisten tavoitteiden analysoinnilla.
15 TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2009 2010 2011 2012 2013 Toimintatulot 2 729 715 3 110 042 3 062 454 3 435 916 3 134 810 Toimintamenot -19 230 393-19 620 178-20 701 932-21 502 818-21 213 954 Toimintakate -16 500 678-16 510 136-17 639 478-18 066 902-18 079 144 Verotulot 7 539 177 7 688 161 7 681 687 7 610 873 8 126 513 Valtionosuudet 9 312 513 10 219 215 10 101 888 10 376 483 10 788 758 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 11 755 11 361 26 361 9 264 7 705 Muut rahoitustuotot 37 801 38 121 42 626 36 085 12 433 Korkokulut -83 764-14 861-55 939-45 384-37 660 Muut rahoituskulut -2 245-18 -66-1 503-3 430 Vuosikate 314 559 1 431 843 157 079-81 084 815 174 Poistot ja arvonalentumiset -561 246-595 129-591 140-557 298-767 536 Satunnaiset erät 12 335 0 109290 0 0 Tilikauden tulos -234 352 836 714-324 771-638 382 47 639 Poistoeron muutos 14 498 14 498 14 498 14 498-96 492 Vapaaehtoiset varaukset -500 000 115 317 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -219 854 351 212-310 273-623 884 66 464 2009 2010 2011 2012 2013 Toimintatuotto/toimintakulut % 14,2 15,9 14,8 16,0 14,8 Vuosikate/poistot % 56,0 240,6 26,6-14,5 106,2 Vuosikate, e/asukas 94 430 49-25 257 Asukasmäärä 3340 3333 3189 3181 3174 Toimintakate Tuloslaskelman välituloksena esitettävä toimintakate ilmoittaa, paljonko käyttötalouden kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Tilikauden tulot toteutuivat arvioitua paremmin, ja menot pysyivät jokseenkin talousarviossa. Toimintakate oli -18 079 144 euroa. Alkuperäiseen talousarvioon verrattuna tulot kasvoivat jopa 17,8 %. Tuloja kertyi ennakoitua enemmän mm. puun myynnistä ja asuinhuoneistojen vuokrista. Talousarviosuunnittelusta poiketen perustoimeentulotuen valtionosuus maksettiin suoraan kunnalle eikä Sotesille. Vuosikate Vuosikate on kuntatalouden tärkein tunnusluku. Se on kunnan kokonaisrahoitusta kuvaava välitulos. Vuosikate ilmoittaa, riittääkö kunnan tulorahoitus kattamaan pitkävaikutteisista tuotannontekijöistä aiheutuneet kulut eli käyttöomaisuuden poistot.
16 Vuosikatteen määrä oli 815 174 euroa. Tunnusluku on merkittävästi parempi kuin edellisenä vuonna, jolloin vuosikate oli miinusmerkkinen. Talousarviossa vuosikatteen määräksi oli arvioitu 783 000 euroa. Tilikauden tulos Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen menojen ja tulojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan varauksia tai vapaata pääomaa. Tilikauden tulos muodostui 47 639 euroa ylijäämäiseksi. Tilikauden tulos oli 15 euroa/asukas. Edellisenä vuonna tunnusluku oli kuntataloudessa 249 euroa/asukas. Toimintatuotot prosentteina toimintakuluista = 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut Valmistus omaan käyttöön) Tunnusluku on 14,8 %. Erityisen tärkeää olisi, että tunnusluku vakiintuisi tietylle stabiilille tasolle, jolloin talouden ennustaminen olisi pitemmällä tähtäimellä helpompaa. Edellisenä vuonna tunnusluku oli koko kuntataloudessa keskimäärin 24,4 %. Vuosikate prosenttia poistoista = 100 * Vuosikate / Poistot Kun tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan kunnan tulorahoituksen olevan riittävän. Kertomusvuonna tunnusluku oli 106,2 %. Kunnan tulorahoitus on ylijäämäinen, kun vuosikate ylittää poistot ja alijäämäinen, mikäli vuosikate alittaa poistot. Näin ollen kertomusvuonna tulorahoitus oli ylijäämäinen. Edellisenä tilikautena tunnusluku oli koko kuntataloudessa 71 %. Oletusta tulorahoituksen riittävyydestä voidaan kuitenkin pitää pätevänä vain, mikäli poistot vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Kertomusvuonna poistomäärä kasvoi merkittävästi. Poistosuunnitelmaa muutettiin vuoden 2013 siten, että poistoajat lyhenivät, mutta poistojen määrä ei ole suuri verrattuna kunnan keskimääräiseen investointitasoon. Vuosikate e/asukas Kyseistä tunnuslukua käytetään yleisesti tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Keskimääräistä, kaikkia kuntia koskevaa tavoitearviota ei kuitenkaan voida asettaa. Kunnan koko, taajama-aste, tekniset verkostot ja toimintojen organisointi ovat esimerkkejä tekijöistä, jotka vaikuttavat vuosikatteen määrittämiseen kunnassa. Kertomusvuonna kuntamme tunnusluku vuosikate/asukas oli 257 e ja tunnusluku parani edellisvuoteen verrattuna. Vuoden 2012 tilinpäätöstietojen mukaan kuntatalouden keskimääräinen arvo oli 249 euroa/asukas. 2.3.2. Toiminnan rahoitus Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoitusosassa osoitetaan, kuinka paljon tarvitaan tulorahoituksen lisäksi pääomarahoitusta investointeihin ja lainanlyhennyksiin ja miten rahoitustarve katetaan ja kuinka suuri on rahoitusjäämä ja miten se käytetään. Rahoituslaskelmaan tuodaan tuloslaskelmasta vuosikate. Investointiosasta rahoituslaskelmaan tuodaan käyttöomaisuusinvestoinnit sekä investointimenoihin saatavat rahoitusosuudet.
17 RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2013 2012 Toiminnan ja investointien rahavirta Toiminnan rahavirta Vuosikate 815 174-81 084 Satunnaiset erät 0 0 Tulorahoituksen korjauserät -9 396 Investointien rahavirta Investointimenot -1 766 688-896 546 Rahoitusosuudet investointeihin 141 500 Pysyvien vast. hyöd. luovutustulot 5 458 454 252 Toiminnan ja investointien rahavirta -804 556-532 774 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainauksen lisäykset -13 832 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 1 500 000 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -473 750-473 750 Lyhytaikaisten lainojen muutos 0 0 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset -684 243 824 254 Rahoituksen rahavirta 342 007 336 672 Rahavarojen muutos -462 549-196 102 Rahavarat 31.12. 433 030 895 579 Rahavarat 1.1. 895 579 1 091 681 Rahoituslaskelman tunnusluvut 2013 2012 Investoinnit Investointien tulorahoitus, % 46,1-9,0 Pääomamenojen tulorahoitus, % 36,4-5,9 Toiminnan ja investointien rahavirta 5 vuodelta -1 356-551 Lainanhoito Lainanhoitokate 1,7-0,1 Maksuvalmius Kassavarat 31.12. 433 030 895 579 Kassasta maksut, e 25 437 161 22 933 868 Kassan riittävyys, pv 6 14 Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen tulorahoituksen ja investointien nettomäärä ja rahoitustoiminnan eli anto- ja ottolainauksen, oman pääoman ja maksuvalmiuden muutosten nettomäärä. Näiden kahden nettomäärän erotus tai summa osoittaa kunnan kassavarojen muutoksen tilikaudella.
18 Investoinnit Investointien tulorahoitus % = 100 * Vuosikate / Investointien omahankinta-arvo Tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman käyttöomaisuusinvestointeja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Kertomusvuonna tunnusluku oli 46,1 %, joten tulorahoituksella on pysytty kattamaan noin puolet investointimenoista. Tunnusluku on merkittävästi parempi edelliseen vuoteen verrattuna. Koko maan tasolla kuntatalouden edellisen vuoden keskimääräinen arvo oli 38 %. Investoinneista toteutui n. 80 % verrattuna talousarvioon. Pääomamenojen tulorahoitus % = 100 * Vuosikate / (Investointien omahankintameno + Antolainojen lisäys + Lainanlyhennykset) Tunnusluku kertoo vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainan lyhennysten yhteismäärästä. Kertomusvuonna tunnusluku oli 36,4 % ja tunnusluvun arvo nousi tuntuvasti edelliseen vuoteen verrattuna. Lainanhoito Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Tunnusluku kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on yksi tai suurempi. Kertomusvuonna tunnusluvun arvo oli 1,7 eli arvo parani edellisvuodesta. Tulorahoitus on riittänyt kattamaan vieraan pääoman aiheuttamat kustannukset. Lainanhoitokyvyn sanotaan olevan hyvä, kun tunnusluku on yli kaksi, tyydyttävä, kun tunnusluku on 1 2 ja heikko, jos se jää alle yhden. Edellisvuonna kuntien keskimääräinen arvo 1,0. Maksuvalmius Kassavarat 31.12. = Rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset Kassavarat olivat kertomusvuoden viimeisenä päivänä pienemmät kuin edellisvuotena. Kertomusvuoden aikana kunta nosti pitkäaikaista lainaa 1 500 000 euroa. Lisäksi jouduttiin turvautumaan kassalainoihin. Kassavarat olivat asukasta kohden n. 136 euroa, kun se v. 2012 oli kunnissa keskimäärin 621 euroa. Kassasta maksut Kassasta maksut kootaan seuraavista tilikauden tuloslaskelman ja rahoituslaskelman eristä: Tuloslaskelmasta: Toimintakulut Valmistus omaan käyttöön Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoituslaskelmasta: Käyttöomaisuusinvestoinnit Antolainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys (lyhennykset) Kassasta maksut olivat v. 2013 n. 25,4 milj. euroa ja ne nousivat n. 2,5 milj. euroa verrattuna edelliseen vuoteen.
19 Kassan riittävyys = 365 pv * Kassavarat 31.12. / Kassasta maksut tilikauden aikana Tunnusluku kuvaa kunnan maksuvalmiutta ja se ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan kassavaroilla.tunnusluku on vain 6 päivää, joka on hyvin alhainen. Edellisvuonna kuntien keskimääräinen tunnusluku oli 30. 2.4. Rahoitusasema ja sen muutokset Kunnan rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoitusasemassa tilikaudella tapahtuneet muutokset kuten sijoitukset, pääoman lisäykset ja palautukset käyvät ilmi rahoituslaskelmasta. TASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA 2013 2012 Pysyvät vastaavat 16 642 920 15 790 726 Aineettomat hyödykkeet 1 652 3 305 Aineettomat oikeudet 1 652 3 305 Aineelliset hyödykkeet 13 380 531 12 685 581 Maa- ja vesialueet 1 375 418 1 368 376 Rakennukset 8 686 254 8 540 206 Kiinteät rakenteet ja laitteet 2 064 117 2 207 485 Koneet ja kalusto 44 234 57 791 Muut aineelliset hyödykkeet 29 433 29 433 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 1 181 076 482 290 Sijoitukset 3 101 840 3 101 840 Osakkeet ja osuudet 2 872 890 2 872 890 Muut lainasaamiset 226 728 226 728 Muut saamiset 2 222 2 222 Toimeksiantojen varat 0 2 405 Valtion toimeksiannot 0 Lahjoitusvarat 0 2 405 Vaihtuvat vastaavat 1 774 234 1 795 899 Vaihto-omaisuus 98 650 92 274 Aineet ja tarvikkeet 98 650 92 274 Saamiset 1 242 554 808 047 Pitkäaikaiset saamiset 0 56 316 Muut pitkäaikaiset saamiset 0 56 316 Lyhytaikaiset saamiset 1 242 554 751 731 Myyntisaamiset 470 457 381 401 Muut saamiset 171 144 149 987 Siirtosaamiset 600 954 220 343 Rahat ja pankkisaamiset 433 030 895 579 Vastaavaa yhteensä 18 417 154 17 589 030
20 VASTATTAVAA 2013 2012 Oma pääoma 12 017 901 11 951 437 Peruspääoma 9 791 451 9 791 451 Liittymismaksurahasto Arvonkorotusrahasto Edellisten tilikausien ylijäämä 2 159 986 2 783 870 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 66 464-623 884 Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset 930 611 949 436 Poistoero 545 928 449 436 Vapaaehtoiset varaukset 384 683 500 000 Toimeksiantojen pääomat 182 616 245 458 Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat 182 616 245 458 Muut toimeksiantojen varat Vieras pääoma 5 286 026 4 442 699 Pitkäaikainen 2 522 496 1 509 506 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 2 228 125 1 234 375 Liittymismaksut ja muut velat 294 371 275 131 Lyhytaikainen 2 763 531 2 933 193 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 506 250 473 750 Saadut ennakot 54 641 32 271 Ostovelat 1 135 771 1 602 737 Liittymismaksut ja muut velat 111 619 111 797 Siirtovelat 955 249 712 638 Vastattavaa yhteensä 18 417 154 17 589 030 Taseen tunnusluvut 2013 2012 Omavaraisuusaste, % 70,5 73,5 Rahoitusvarallisuus, e/asukas -1 120-851 Suhteellinen velkaantuneisuus-% 23,7 20,6 Lainakanta 31.12., e 2 734 375 1 708 125 Lainat, e/asukas 861 537 Lainasaamiset 31.12., e 226 728 226 728 Asukasmäärä 3174 3181 Taseesta laskettavat tunnusluvut kuvaavat kunnan omavaraisuusastetta, rahoitusvarallisuutta ja velkaisuutta. Omavaraisuusaste % = 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot) Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan kuntataloudessa