OPETTAJAN MATERIAALI 1 KOTIMAISEN LIHAN VIIKKO: OPPIMATERIAALI KOULUIHIN
2 SISÄLTÖ 1. Esipuhe s. 3 2. Tietoa tehtävistä s. 4 3. Tehtäväpaketin vastaukset s. 8 Näiden lisäksi erillisenä kokonaisuutenaan on ladattavissa oppilaille tarkoitettu materiaali. Se sisältää lukumateriaalin ja viisiosaisen tehtäväpaketin.
3 ESIPUHE Hyvä opettaja, Tervetuloa mukaan viettämään Kotimaisen lihan viikkoa! Tämän 3. 6.-luokkalaisille suunnatun oppimateriaalin tarkoituksena on innostaa ja kannustaa oppilaita tutustumaan suomalaiseen lihantuotantoon itsenäisesti työskennellen ja eri oppiaineita yhdistellen. Samalla se herättää tutkimaan elintarvikkeiden alkuperää ja kulutusvalintojen merkitystä omassa elämässä ja suomalaisessa yhteiskunnassa. Oppimateriaaliin kuuluu lukupaketti, johon on koottu tiiviisti tärkeimmät tiedot suomalaisesta lihantuotantoketjusta sekä sen vaikutuksista ihmisiin ja ympäristöön. Lisäksi materiaali sisältää itseopiskelua tukevia tehtäviä, jotka suoritetaan joko koulussa, kotona tai oppilaiden omassa lähiympäristössä. Harjoitukset jakautuvat viiteen eri osioon: (1) tiedonhaku, (2) kouluretki kauppaan, (3) ryhmätyö ja paritehtävä, (4) puuhapaketti ja (5) kotitehtävät. Kotimaisen lihan viikon materiaaliin kuuluu myös hauska Lihamestari-verkkopeli, jossa oppilaat pääsevät testaamaan tietonsa lihantuotannosta. Pelissä he pääsevät kurkistamaan suomalaiseen lihantuotantoketjuun viiden lyhyen YouTube-videon avulla. Videoilla suosittu some-tähti Lateksituppii eli Lauri Kangas tutustuu kotimaisen lihan matkaan alkutuotannosta jatkojalostukseen ja kulutukseen saakka. Materiaali tarjoaa oppilaille mahdollisuuden syventää tietämystään siitä, millaisten vaiheiden kautta liha päätyy tilalta ruokapöytään. Samalla tehtävät opettavat tiedonhakua, lisäävät kuluttajatietoutta ja herättävät pohtimaan jokapäiväisiä ruokavalintoja. Oppimateriaali sopii myös oppilaille, jotka eivät itse syö lihaa. Oppimateriaalin laatimisessa on hyödynnetty useiden suomalaisten toimijoiden, esimerkiksi Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran, Eläinten terveys ETT:n, Lihatiedotusyhdistyksen, Luonnonvarakeskus Luken, Ruokatieto Yhdistyksen ja Suomen broileryhdistyksen, tarjoamaa tietoa lihantuotannosta, maataloudesta ja elintarviketuotannosta. Lisää ajankohtaista tietoa ja keskustelua kotimaisesta lihasta, sen tuotannosta ja kulutuksesta Suomessa löydät Lihasta-hankkeen verkkosivuilta. Hyvää kotimaisen lihan viikkoa! Lihasta-projekti www.lihasta.fi info@lihasta.fi Lihasta on Atrian ja HKScanin viestintähanke, jonka tarkoituksena on kiinnittää huomiota lihan alkuperään ja nostaa suomalainen liha näkyvämmin osaksi ruokakeskustelua. Yhteistyön tavoitteena on antaa ääni suomalaiselle lihantuotannolle ja lisätä tietoa kotimaisesta lihasta ja sen yhteiskunnallisesta merkityksestä. Projektin käytännön toteutuksesta vastaa viestintätoimisto Tekir.
4 TIETOA TEHTÄVISTÄ Tietoa tehtävistä oppituntien suunnittelua ja valmistelua varten. Kuvauksista käy tarkemmin ilmi tehtävien tarkoitus ja ajateltu toteutustapa.
5 1. TIEDONHAKU Kesto: 1 2 oppituntia Valmistelu ja tarvikkeet: tietokoneet tai tabletit sekä lukumateriaali Tiedonhakuosio sisältää kahdeksan tehtäväkokonaisuutta, joissa keskitytään etenkin lihantuotantoon liittyvään sanastoon ja faktoihin. Tiedonhakutehtävät on suunniteltu oppitunnilla toteutettaviksi. Tiedonhakutunnin tarkoituksena on ohjata oppilaita etsimään lihaan liittyvää tietoa itsenäisesti. Samalla oppilaat pääsevät harjoittelemaan tietotekniikan käyttöä ja tiedonhakua verkosta. Tiedonhakutunti kannustaa myös tutustumaan lukumateriaaliin, josta löytyy vastauksia kysymyksiin. Tehtävät voidaan siis suorittaa osittain perinteisenä lukutehtävänä. Tulosteen voi jakaa oppilaille myös kotitehtävänä. Hyviä sivustoja tiedonhakua varten: Ruokatieto Yhdistys ry: www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus Lihatiedotus: www.lihatiedotus.fi Lihasta-viestintähankkeen verkkosivut: www.lihasta.fi 2. KOULURETKI Kesto: yksi oppitunti Valmistelu ja tarvikkeet: lähikaupan valinta, lomaketulosteet ja kirjoitusvälineet Kouluretki on suunniteltu noin yhden oppitunnin pituiseksi retkeksi koulun lähellä sijaitsevaan kauppaan. Kouluretkellä voidaan suorittaa kaksi tehtävää: yksi pakkausmerkinnöistä ja yksi lihavalikoimasta. Tehtäviä varten on laadittu valmiit lomakkeet, joihin oppilaat voivat kirjoittaa vastauksensa. Pakkausmerkintöjä käsittelevän tehtävän tarkoituksena on ohjata oppilaita pohtimaan kulutukseen liittyviä teemoja: ruoan ainesosia, alkuperää ja säilytystä sekä erilaisia vaihtoehtoja ja ateriakokonaisuuksia. Lihavalikoimaa käsittelevän tehtävän tarkoituksena on saada oppilaat tutustumaan erilaisiin lihavaihtoehtoihin ja lihan myyntiin sekä pohtimaan omia kulutustottumuksiaan. Kysymykset sopivat myös oppilaille, jotka eivät syö lihaa. He voivat halutessaan tutkia myös muita proteiininlähteitä. Tehtävät voidaan suorittaa itsenäisesti tai ryhmissä. Jos aikaa on rajallisesti, voidaan tehtävät suorittaa kahdessa ryhmässä. Tällöin toinen ryhmä keskittyy pakkausmerkintöihin ja toinen lihavalikoimaan, jolloin tulokset voidaan myöhemmin esitellä toiselle ryhmälle. Tehtävistä voidaan myös valita vain toinen.
6 3. (A) RYHMÄTEHTÄVÄ Kesto: noin 2 oppituntia Valmistelu ja tarvikkeet: tietokoneet tai tabletit, lukumateriaali sekä suuria paperikartonkeja, valkoista paperia, kyniä, tusseja, puuvärikyniä ja muita mahdollisia askarteluvälineitä kuten liimaa ja sakset. Ryhmiin jakaminen. Ryhmätehtävä on suunniteltu tehtäväksi 3 5 hengen ryhmissä oppitunnin aikana. Tehtävälle olisi hyvä varata aikaa ainakin yksi oppitunti tiedonhakuun ja valmisteluun, jolloin ryhmät voivat pitää lyhyen, enintään 10 minuutin esitelmän toisen oppitunnin aikana. Tiedonhaku onnistuu parhaiten tietokoneilla, mutta apuna voi käyttää lukumateriaalia sekä muuta elintarviketuotannosta ja ravinnosta kertovaa oppimateriaalia. Ryhmätehtävän tarkoituksena on tutustuttaa oppilaat eläimiin, joista saadaan suomalaisille ravintoa. Tehtävässä keskitytään lihantuotannossa eniten käytettäviin eläimiin: sikaan, nautaan ja broileriin. Oppilaat tutustuvat eläinten elämään, lihan matkaan kaupan hyllylle sekä lihan hyödyntämiseen ruoanlaitossa. Tehtävä kannustaa oppilaita oma-aloitteiseen tiedonhakuun. Tehtävässä sovelletaan ympäristöoppia ja se tukee vuorovaikutustaitojen kehittämistä. 3. (B) PARITEHTÄVÄ Kesto: työtahdista riippuen noin puoli tuntia. Valmistelu ja tarvikkeet: A- ja B-lappujen tulosteet. Jako pareihin. Paritehtävä on suunniteltu suoritettavaksi oppitunnin aikana pareittain. Oppilaiden on tarkoitus yhdistää omassa lapussaan oleva sana parin esittämään selitykseen. Tehtävään on hyvä varata puolisen tuntia aikaa. Tehtävä on kuitenkin hyvin sopeutettavissa käytössä olevaan aikaan, ja osa kohdista voidaan jättää käsittelemättä. Paritehtävän tarkoituksena on tukea lihantuotantoon ja muuhun elintarviketuotantoon liittyvien käsitteiden hallintaa. Tehtävä kehittää myös vuorovaikutustaitoja. 4. PUUHAPAKETTI Kesto: työtahdista riippuen noin puoli tuntia Valmistelu ja tarvikkeet: tulosteet Puuhapaketti sisältää viihdyttäviä tehtäviä, esimerkiksi sanaristikoita. Tehtävien tavoitteena on tuoda lihaan liittyviä termejä oppilaille tutuksi mukavan ajanvietteen merkeissä osittain myös visuaalisuutta hyödyntäen. Puuhapaketin tehtävät soveltuvat hyvin tehtäväksi oppitunnilla tai kotona. Tehtävät ovat hauskimmillaan värillisinä tulosteina, mutta ne voidaan hyvin tulostaa myös mustavalkoisina.
7 5. KOTITEHTÄVÄT Kesto: riippuu tehtävästä ja oppilaan työtahdista Valmistelu ja tarvikkeet: tulosteet Kotitehtävien tarkoituksena on aktivoida oppilaita pohtimaan omia kulutus- ja ruokatottumuksiaan myös omassa lähiympäristössään sekä tarjota liha-aiheisia, eri oppiaineita yhdistäviä aivopähkinöitä. Kotitehtävät on suunniteltu tehtäväksi itsenäisesti kotona. Tehtäviä varten mustavalkoiset tulosteet ovat riittävät.
8 TEHTÄVÄ- PAKETIN VASTAUKSET Tehtävät esimerkkivastauksineen tehtävien tarkistamista ja oppilaiden ohjaamista varten. Joihinkin tehtäviin ei ole yksiselitteisiä valmiita vastauksia. HARJOITUSTEHTÄVÄT JAKAUTUVAT VIITEEN ERI OSIOON: 1. Tiedonhaku s. 9 2. Kouluretki kauppaan s. 14 3. Ryhmätyö ja paritehtävä s. 16 4. Puuhapaketti s. 17 5. Kotitehtävät s. 20
9 TIEDONHAKU 1. KÄSITTÄMÄTTÖMÄT KÄSITTEET Eläinten hyvinvointi tarkoittaa sitä, että eläimet voivat hyvin ja saavat riittävästi ravintoa ja lepoa. Eläinten hyvinvoinnista huolehtimiseksi tulee pitää huolta muun muassa eläinten terveydestä ja siitä, että niillä on tarpeeksi tilaa, virikkeitä ja oikeanlaista ruokaa. Alkutuotanto tarkoittaa lihantuotantoketjun ensimmäistä vaihetta, jossa eläimet kasvavat maatilalla. Hiilijalanjäljen avulla voidaan määritellä ihmisten toiminnan, tuotteiden tai palveluiden vaikutus ympäristöön. Hiilijalanjälkeä mitataan sen mukaan, paljonko esimerkiksi jonkin palvelun tuottaminen tuottaa kasvihuonekaasuja kuten hiilidioksidia ja otsonia, jotka nopeuttavat ilmaston lämpenemistä. Kylmäketju tarkoittaa sitä, ettei helposti pilaantuvia elintarvikkeita säilytetä liian lämpimässä missään vaiheessa, edes kaupasta kotiin kuljettamisen aikana. Kylmäketjun pitäminen ehjänä eli tuotteiden säilyttäminen aina tarpeeksi kylmässä on tärkeää, etteivät terveydelle haitalliset bakteerit pääse lisääntymään. Sopimustuottaja tarkoittaa lihantuotantoketjussa alkutuotannon toimijaa eli eläinten kasvattajaa, joka on tehnyt lihaa valmistavan ja myyvän yrityksen kanssa sopimuksen siitä, että kasvattaa eläimensä yrityksen käyttöön. Lähiruoka on ruokaa, joka on kasvatettu lähellä kuluttajaa. Esimerkiksi omassa kukkapenkissä kasvatettu yrtti tai vääksyläisille Vääksyssä leivottu leipä on lähiruokaa. Myös suomalainen liha ja kasvikset ovat lähiruokaa verrattuna ulkomailta tuotuihin elintarvikkeisiin. Eläinsuojelulainsäädäntö tarkoittaa ryhmää lakeja ja säädöksiä, joiden avulla pidetään huolta siitä, että eläimet voivat hyvin, niillä on esimerkiksi tarpeeksi tilaa ja turvallista ruokaa. Eläinsuojelulainsäädäntö koskee niin ruuantuotantoa varten kasvatettavia eläimiä kuin lemmikkieläimiäkin. Lihavalmiste on lihasta esimerkiksi kuivattamalla, savustamalla tai kypsentämällä valmistettu lihatuote, johon lisätään muitakin raaka-aineita ja jolla ei ole enää tuoreen lihan ominaisuuksia. Esimerkiksi makkarat ovat lihavalmisteita. Elintarvikehygienia tarkoittaa kaikkia niitä toimenpiteitä, joiden avulla voidaan varmistaa ruoan turvallisuus, terveellisyys ja puhtaus pellolta pöytään asti. Hygieenistä ruokaa on turvallista syödä eikä siitä voi sairastua. Hygieenisyyteen kuuluu esimerkiksi se, että ruokaa on säilytetty oikeassa lämpötilassa ja sitä on käsitelty puhtailla välineillä.
10 2. MONIKÄYTTÖINEN LIHA Oppilaat voivat etsiä eläinten eri osien nimiä ja niille sopivia reseptejä. Esimerkkejä sian osista ja niistä valmistettavista ruoista: Kinkkua syödään usein jouluna kokonaisena joulukinkkuna. Lisäksi siitä tehdään porsaanpaistia, suikaleita tai leivän päälle keitto- ja palvikinkkua. Kinkun osia ovat ulko-, sisä-, kulma- ja paahtopaisti. Sisäfilee kypsennetään usein kokonaisena, mutta se käy myös pihvistä. Ruhon arvokkain osa. Ulkofileetä käytetään pihveihin, leikkeisiin ja pataruokiin. Kyljestä leikataan palvia ja pekonia ja siitä voidaan valmistaa uunikylkeä. Niska/kassler soveltuu kyljyksiin, paisteihin tai pataruokiin sekä nyhtöpossuksi. Potkaa käytetään esimerkiksi savustettuna hernekeittoon. Sitä voidaan myös hauduttaa uunissa. Lapaa käytetään suikaleina ja paloina lihapatoihin ja kastikkeisiin, kuutioituna karjalanpaistiin. Esimerkkejä naudan osista ja niistä valmistettavista ruoista: Entrecote voidaan syödä pihvin tapaan grillattuna tai pannulla paistettuna. Ulkofileetä ja sisäfileetä syödään usein pihveinä. Sisäpaistista saadaan pihvejä, leikkeleitä ja paisteja. Paahtopaisti soveltuu parhaiten kokonaisena uunipaistiksi. Ulkopaistia käytetään esimerkiksi wokeissa suikaleina tai palapaistina. Niskaa voidaan käyttää pataruoissa tai keitoissa. Etuselkä, etupotka ja lapa sopivat hitaasti haudutettaviin ruokiin, esimerkiksi keittoihin ja patoihin. Kylkeä voidaan nauttia grillattuna sellaisenaan. Kuvetta kutsutaan nimellä Flank Steak. Se grillataan kuten pihvit. Rinta soveltuu parhaiten uunipatoihin. Takapotkasta valmistetaan uunipataruokia, kuten osso buccoa. Esimerkkejä broilerin osista ja niistä valmistettavista ruoista: Rintafileetä myydään usein leikkeinä, joita voidaan käyttää hyvin monipuolisesti. Niitä voidaan valmistaa uunissa, grillissä tai pannulla. Sopii suikaleina esimerkiksi wokkeihin. Koipireisi eli luullinen jalkaosa kypsentyy parhaiten uunissa, mutta voidaan myös grillata tai hauduttaa pataruoissa. Sopii myös nyhtöbroilerin valmistukseen. Siivet voidaan nauttia uunissa tai grillissä valmistettuna naposteluruokana. Rintaleike sopii paistettavaksi pannulla tai uunissa sellaisenaan. Voidaan syödä pihvin tapaan. Paistileike eli broilerin reisiosa soveltuu uunissa haudutettaviin ruokiin. Se voidaan myös paistaa pannulla tai grillissä. Entä osat, joita ei voi käyttää ruoanvalmistuksessa? Mitä niille tapahtuu? Naudan painosta noin 46 % hyödynnetään ihmisten ruokana. Siasta hyödynnetään ruoaksi 58 % ja broilerista 65 %. Loppuosa käytetään erilaisten sivutuotteiden valmistukseen. Rasvaa voidaan käyttää energiantuotannossa, kuten biopolttoaineissa, ja vuotia eli nahkaa huonekalujen ja muiden nahkatuotteiden valmistuksessa.
11 3. EROTTAVA TEKIJÄ A. Mitä eroa on hieholla ja lehmällä? Hieho on sukukypsä naaraspuolinen nauta, joka ei ole vielä poikinut eli saanut vasikoita. Lehmä tarkoittaa poikinutta naarasnautaa. B. Mitä eroa on sika-nautajauhelihalla ja nauta-sikajauhelihalla? Kummatkin ovat jauhelihaa. Sika-nautajauheliha sisältää enemmän sikaa, nauta-sikajauheliha enemmän nautaa. Sian- ja naudanlihan määrä ilmoitetaan prosentteina pakkauksesa. Sika-nautajauheliha on Suomen suosituin jauheliha. C. Mistä kukon ja kanan erottaa toisistaan? Kummallakin on harja ja heltta. Kukolla harja ja heltta ovat kuitenkin isommat. Kukko on usein myös muutenkin isokokoisempi lintu. D. Mitä eroa on karjulla ja emakolla? Karju on urossika ja emakko on naarassika, joka on jo porsinut eli saanut porsaita. Parhaiten siat erottaa toisistaan siitä, että emakolla on nisät ja karjulla on kivekset. Lisäksi karju on usein isokokoisempi. E. Mitä eroa on lannalla ja lannoitteella? Lanta tarkoittaa eläinten ulostetta. Lannoite puolestaan tarkoittaa ravinnetta, jota levitetään pelloille tai esimerkiksi kukkapenkkiin auttamaan kasvien kasvua. Eläinten lantaa hyödynnetään pelloilla lannoitteena. 4. MIKÄ SANA EI KUULU JOUKKOON? A. Joukkoon ei kuulu: pulu. B. Joukkoon ei kuulu: sisäfileepihvi. C. Joukkoon ei kuulu: pastörointi. D. Joukkoon ei kuulu: kuplamuovi. 5. NIPPELINAPPELITIETOA A. Kuinka monta kiloa lihaa suomalainen kuluttaa vuodessa? Keskimäärin 79 kiloa. Määrästä ei ole vähennetty hävikkiä tai luita. Kun hävikki ja luut huomioidaan, suomalaisten vatsaan lihaa päätyy noin 40 kiloa vuodessa henkilöä kohden. B. Kuinka monta naudanlihan tuotantoon erikoistunutta tilaa Suomessa on? Yli 3 000. C. Kuinka monta sikatilaa Suomessa on? 1 300. D. Kuinka monta broileritilaa Suomessa on? 230. E. Kuinka monta suomalaista lihantuotanto työllistää yhteensä suoraan ja epäsuoraan? Lihantuotantoketju pellolta pöytään työllistää yhteensä 300 000 suomalaista: lihantuottajia, maanviljelijöitä, eläinlääkäreitä ja rehuntoimittajia, pakkaajia ja vähittäiskaupan työntekijöitä. Suoraan lihantuotanto työllistää 10 000 suomalaista. F. ETT ry edistää sitä, että Suomessa on mahdollisimman vähän eläintauteja ja että eläimet voivat hyvin ja pysyvät terveinä. Mistä ETT ry on lyhenne? ETT ry on lyhenne Eläinten Terveys Ry:stä.
12 6. MERKILLISET MERKIT Joutsenmerkki: Pohjoismainen ympäristömerkki, joka annetaan tietyt ympäristövaatimukset täyttävälle tuotteelle tai palvelulle, kuten paperituotteille ja pesuaineille. Merkki kertoo ympäristöystävällisyydestä. Merkkiä ei anneta elintarvikkeille, mutta tätä suunnitellaan. Leppäkerttu-merkki: Luomuliiton merkki, joka kertoo, että tuote on luomua ja suomalainen. Jalostettujen tuotteiden pitää olla vähintään 75-prosenttisesti suomalaisia, muiden 100-prosenttisesti. Voidaan antaa elintarvikkeille, myös lihalle. Laatuvastuu-merkki: Laatuvastuu-merkki annetaan sianlihalle, jonka tuotannossa on panostettu eläimen terveyteen ja lihan tuoteturvallisuuteen enemmän kuin mitä laissa määrätään. Merkin saanut liha on tuotettu Suomen omaan laatujärjestelmään kuuluvilla tiloilla. Tilat kuuluvat sikojen terveydenhuolto- ja seurantajärjestelmään Sikavaan. Lue lisää www.laatuvastuu.fi. Hyvää Suomesta -merkki: Vapaaehtoinen ruoan alkuperämerkki, joka kertoo, että elintarvike on valmistettu ja pakattu Suomessa. Voidaan antaa lihalle. Eläimistä saatavien tuotteiden on oltava täysin kotimaisia, ja muiden tuotteiden raaka-aineista vähintään 75 prosenttia tulee olla tuotettu Suomessa. Aurinkomerkki: Suomen oma kansallinen luomumerkki. Merkki kertoo, että elintarvike on suomalaisen viranomaisen valvonnassa. Merkkiä voi hakea toimija, joka tuottaa, valmistaa, valmistuttaa, pakkaa tai tuo maahan luomutuotteita ja kuuluu luomutuotannon valvontajärjestelmään. Aurinkomerkki ei kerro siis kotimaisuudesta, vaan siitä, että elintarvikkeen maataloudessa tuotettavista raaka-aineista vähintään 95 prosenttia on tuotettu luonnonmukaisesti. Se voidaan myöntää suomalaiselle tai Suomeen tuodulle luomutuotteelle, myös lihalle. Avainlippu-merkki: Vapaaehtoinen alkuperämerkki, joka kertoo, että tuote tai palvelu on valmistettu Suomessa. Ei kerro, mistä maasta raaka-aineet ovat peräisin. Voidaan antaa ruoalle. Sirkkalehtimerkki: Vapaaehtoinen merkki, joka annetaan kotimaisille kasviksille ja niistä tehdyille jalosteille. Tuotteiden on oltava täysin kotimaisia ja ykkösluokan laatua. Ei voida siis antaa lihalle. Lehtimerkki: Euroopan unionin luomutunnus, joka on pakollinen kaikissa Euroopan unionissa valmistetuissa, valmiiksi pakatuissa luomuelintarvikkeissa. Maataloustuotteiden pitää olla vähintään 95-prosenttisesti luomua.
13 7. NIMETÄÄN VASIKAT! Vuonna 2016 vasikat nimetään N-kirjaimella alkavilla nimillä. 8. SIKAVA JA NASEVA Vastaukseksi riittää esimerkiksi: Sikava on sikojen ja Naseva nautojen terveydenhuollon seurantajärjestelmä. Sikava on sikojen terveydenhuollon seurantajärjestelmä, Naseva nautojen. Järjestelmien avulla valvotaan kansallisen eläinten terveydenhuollon ETU:n toteutumista ja pidetään siitä rekisteriä. ETU:a toteuttavat tilat laativat eläinlääkärin kanssa eläimilleen terveydenhuoltosopimuksen ja -suunnitelman sekä sopivat, että eläinlääkäri käy tilalla säännöllisesti tarkistamassa eläimet. Tuotannolle Suomen ja EU:n lainsäädäntöä tiukempia vaatimuksia asettava ETU on vapaaehtoista, mutta nauta- ja sikatuottajat sitoutuvat siihen sopimustuotannossa. Myös broileritilat voivat tehdä ETU-sopimuksen eläinlääkärin kanssa. Sikavaan kuuluu yli 90 prosenttia suomalaisista sikatiloista ja Nasevaan noin 60 prosenttia suomalaisista nautatiloista.
14 KOULURETKI KAUPPAAN 1. PAKKAUSMERKINNÄT MITÄ NE OVAT? Oppilaiden on tarkoitus kirjata ylös löytämiään pakkausmerkintöjä. Kohtiin ei siis ole valmiita vastauksia. Yleistä tietoa pakkausmerkinnöistä: Tavanomaisimmat pakkausmerkinnät: tuotteen nimi, ainesosaluettelo, valmistaja, valmistuttaja tai myyjä, alkuperämaa, pakkauspäivä ja parasta ennen -päiväys tai viimeinen käyttöpäivä, sisällön määrä. Muut mahdolliset merkinnät: ravintosisältö, säilytysohje (merkitään tarvittaessa herkästi pilaantuvista elintarvikkeista), käyttöohje (tarvittaessa), EAN-viivakoodi, erätunnus. Pakolliset merkinnät: Elintarvikkeiden alkuperämaa on pakollinen merkintä kalassa, maidossa, kananmunissa, porkkanoissa, omenoissa, mansikoissa, mustikoissa ja sienissä. Jos ulkomaista raaka-ainetta on käytetty Suomessa valmistettuun tuotteeseen, eli esimerkiksi lihavalmisteeseen, sitä ei ole pakko ilmoittaa. Raa assa, jäähdytetyssä ja jäädytetyssä lihassa on ilmoitettava syntymä- kasvatusja teurastusmaa. Jos nämä ovat samoja, merkintä alkuperämaasta riittää. Lihavalmisteista tulee ilmetä valmistusmaa, mutta raaka-aineen alkuperän ilmoittaminen ei ole pakollista. Lisää pakkausmerkinnöistä esimerkiksi Ruokatieto Yhdistyksen sivuilla: www.ruokatieto. fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta-poytaan/kauppa/pakkausmerkinnat/ alkupera ja www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokavisa-vastuullisuus-ruokaketjussa/ vastuullinen-kuluttaja/ostoksilla/pakkausmerkinnat-kertovat-tuotteista Suuntaa-antavat vastaukset E-kohdan avoimiin kysymyksiin: Miksi joissain tuotteissa on parasta ennen -päiväys ja joissain viimeinen käyttöpäivä? Parasta ennen -päiväys annetaan tuotteille, jotka eivät pilaannu kovin herkästi, kuten jauhoille tai sokerille. Merkintä kertoo, että tuote on turvallinen vähintään päiväykseen asti. Tuote säilyy usein hyvänä päiväystä pidemmällekin, mutta sen maku ja ulkonäkö voivat muuttua. Viimeinen käyttöpäivä puolestaan annetaan herkästi pilaantuville tuotteille kuten lihalle. Tuotetta ei tule syödä päiväyksen jälkeen, sillä terveydelle haitalliset bakteerit ovat saattaneet päästä lisääntymään, niitä ei voi havaita haistamalla tai maistamalla, eikä tuotteen turvallisuutta voida taata. Puuttuiko joistain tuotteista jokin merkintä? Miksi? Esimerkiksi lihavalmisteista saattaa puuttua siinä käytetyn lihan alkuperämerkintä. Lihavalmisteiden tai muiden jalostettujen tuotteiden raaka-aineiden alkuperää ei ole pakko merkitä. Miksi tuotteisiin on tärkeää merkitä nämä tiedot? Pakkausmerkinnät antavat kuluttajalle tärkeää tietoa elintarviketurvallisuudesta: mihin asti tuote säilyy hyvänä ja miten sitä pitää säilyttää oikein. Lisäksi pakkausmerkinnöistä saa hyvää tietoa, joiden pohjalta voi tehdä vastuullisia valintoja. Esimerkiksi lihan alkuperä kertoo, onko tuotteella tuettu suomalaista työtä tai onko se valmistettu tiukkojen kotimaisten kriteerien mukaan. Ainesosaluettelo ja ravintosisältö kertovat, onko tuote terveellinen tai esimerkiksi allergikoille turvallinen.
15 2. KAUPAN LIHAVALIKOIMA Tehtävän tarkoituksena on, että lapset tutustuvat lihavalikoimaan ja kirjaavat löydöksensä muistiin. Kohtiin ei siis ole valmiita vastauksia. Alla kuitenkin suuntaa-antavat vastaukset kysymyksiin A F. Kohtien G ja H tarkoituksena on herätellä oppilaita kiinnittämään huomiota omiin valintoihinsa. A. Lihavalmisteita ovat savustamalla, kuivattamalla tai kypsyttämällä käsitellyt tuotteet, joihin on mahdollisesti lisätty muitakin raaka-aineita ja joilla ei ole enää raa an lihan ominaisuuksia. Esimerkiksi: lauantaimakkara, palvikinkku, maksamakkara, metvursti, (grilli)makkara, nakki ja kalkkunaleike. B. Mahdollisia muita kaupassa myytäviä lihatuotteita (ei lihavalmisteita) ovat esimerkiksi kanansiivet, marinoidut kanasuikaleet, sisäfilee- ja ulkofileepihvit, jauheliha ja pekoni. C. Onko kaupassa palvelutiskiä ja mitä lihaa siellä myydään? Palvelutiskissä myydään tuoretta ja pakkaamatonta lihaa, joka säilyy lyhyemmän aikaa. Palvelutiskiltä ostettu liha olisi hyvä käyttää 2 3 vuorokauden kuluttua ostohetkestä. Liha pakataan ostettaessa suojapaperiin. Tiskissä voi olla esimerkiksi kylkipaloja tai fileitä. D. Myydäänkö lihaa pakasteena? Pakasteena myydään esimerkiksi lihavalmisteita, kokonaisia joulukinkkuja tai lammaspaistia. Pakastettuja lihavalmisteita ovat muun muassa kananugetit, joita myydään myös pakastamattomana. E. Minkä kaikkien eläimien lihaa kaupassa myydään? Mitä niistä on eniten tarjolla? Suomessa myydään eniten sian-, naudan- ja broilerinlihaa. Kaupoissa myydään myös kalkkunanlihaa, lampaanlihaa ja poronlihaa, joita tuotetaan Suomessa jonkin verran. F. Missä lämpötilassa lihaa säilytetään? Liha ja lihatuotteet tulee säilyttää alle + 4 asteessa eli jääkaapin kylmimmässä osassa, lihavalmisteet alle + 6 asteessa. Lisätietoa Ruokatieto Yhdistyksen sivuilta www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta-poytaan/keittio/raaka-aineiden-sailytys-kotona/raaka-aineiden-sailytys. G. Oppilas voi vastata vapaasti, mitä valitsisi ostoskoriinsa. H. Oppilas voi suunnitella mieleisensä monipuolisen aterian kauppalistan.
16 RYHMÄTEHTÄVÄ Tehtävään ei ole valmiita vastauksia. PARITEHTÄVÄ KÄSITTÄMÄTTÖMÄT KÄSITTEET JA MAINIOT MÄÄRITELMÄT Alla oikeat sanojen ja selitysten yhdistelmät. Kirjaimet merkitsevät sanoja, numerot selityksiä. A-lapun selityksiä vastaavat B-lapun sanat: 1F, 2M, 3J, 4E, 5D, 6A, 7L, 8H, 9I, 10K, 11G, 12C, 13B. B-lapun selityksiä vastaavat A-lapun sanat: 1K, 2G, 3E, 4F, 5I, 6L, 7A, 8M, 9B, 10H, 11D, 12J, 13C.
17 PUUHAPAKETTI 1. SANAT PIILOSILLA Sanaristikkoon piilotetut 15 sanaa ovat korvamerkki, karsina, pehku, emakko, rehu, pihatto, navetta, kanala, hautomo, broileri, puimuri, tuottaja, Sikava, Naseva, eläinlääkäri. 2. LIHA ON HELPPO JA MONIPUOLINEN MIKÄ? A. Rauta B. Vastustuskyky C. Vitamiini D. Kivennäisaine E. Proteiini F. Lautasmalli G. Sekasyöjä H. Pehmeä I. Vegaani Vastaus: Liha on helppo ja monipuolinen RAVINNONLÄHDE 3. LIHASANAPILVI 15 sanan pilveen piilotetut kolme sanaa, jotka eivät liity lihantuotantoon, ovat: pastörointi, hiilihapotus ja puutarhuri. Lihantuotantoon liittyvät sanat ovat: eläinkuljetus, siipikarja, navetta, karsina, laidun, pihatto, rehu, proteiini, lihakarja, vasikka, eläinlääkäri, porsas 4. SELVITÄ KUVARISTIKKO Kuvissa: Saparo Heinäseiväs Talikko Sorkka Maatila Traktori Vastaus: Jos elää kuin elo pellossa, vanhempasi voivat väittää, että huoneesi näyttää aivan tältä: SIKALA. Voit kuitenkin kertoa heille, että sen asukkaat ovat todellisuudessa varsin siistejä eläimiä!
18 5. SELVITÄ SANA-ARVOITUKSET, NIIN OLET OIKEA MIKÄ? Sanat: karjalanpaisti, kanawokki, lihapullat, kanapasta, uunimakkara, lasagne, kinkkukiusaus, lihakeitto, jauhelihakastike, lihaperunalaatikko, pihvi Vastaus: Taidat olla oikea LIHAMESTARI! 6. KUVAPARIT Oikeat kuvaparit ovat: Nauta ja naudan korvamerkki Porsas ja saparo Traktori ja heinäpaali Broileri ja reisikoipi 7. PIIRRÄ OIKEA REITTI Oikea reitti kulkee seuraavasti: 1. alkutuotanto, 2. teurastus ja leikkuu, 3. jalostus ja pakkaus, 4. myynti, 5. ruokapöytä
19 8. RUOKAKOLMIO AIVAN KALLELLAAN! 9. MIKÄ ON KENENKIN HERKKUA? Oikeat kuvaparit: Nauta ja nurmi Broileri ja vehnä/kaura Sika ja ohra
20 KOTITEHTÄVÄT 1. RUOAN ALKUPERÄ RAVINTOLASSA, KAHVILASSA TAI KOULUSSA Tehtävään ei ole yksiselitteistä vastausta,sillä jokainen oppilas kuvailee omia löydöksiään. Merkittävää on huomata se, ettei ruoan raaka-aineiden alkuperää ole pakko merkitä ruokalistaan. Vastuullisessa ravintolassa, kahvilassa tai ruokalassa kuitenkin henkilökunta voi tietää tarkemmin, mistä ruoassa käytetyt raaka-aineet ovat peräisin. Tehtävän tarkoituksena on kannustaa oppilaita pohtimaan ruoan alkuperää aktiivisemmin. Ruoan alkuperä on kuluttajille tärkeää tietoa, sillä se kertoo, onko tuotteella tuettu suomalaista työtä tai onko se valmistettu tiukkojen kotimaisten kriteerien mukaan. 2. ELINTARVIKEHYGIENIA PUHDASTA JA TURVALLISTA RUOKAA Oikeat vastaukset: A, C, E, G, H, I, L, M Väärät vastaukset: B, D, F, J, K, N 3. RUOKAPÄIVÄKIRJA Tehtävään ei ole valmiita vastauksia. Tehtävän tarkoituksena on kiinnittää huomiota omiin ruokavalintoihin. Ruokapäiväkirjan voi pitää myös kuvamuodossa, jos kaikilla oppilailla on esimerkiksi kännykkäkamera. Oppitunnilla oppilaat voivat lisäksi esitellä lempiateriansa ruokapäiväkirjastaan muille. 4. MILLAISTA LIHAA KOULUSSA SYÖDÄÄN? Tehtävään ei ole valmiita vastauksia. Tehtävän tarkoituksena on kiinnittää huomiota lähiympäristössä tehtäviin ruokavalintoihin. 5. LASKE LIHAFAKTOILLA A. Vastaus: 100 kiloa painava sika on syönyt elämänsä aikana 300 kiloa rehua. B. Vastaus: Sian-, naudan- ja siipikarjanlihaa tuotettiin yhteensä 395 miljoonaa kiloa. C. Vastaus: Suomalainen kuluttaa lihaa keskimäärin 6,6 kiloa kuukaudessa. D. Vastaus: Suomalaisen vatsaan päätyy lihaa keskimäärin 3,3 kiloa kuukaudessa, kun määrästä on vähennetty hävikki ja luiden paino. E. Vastaus: Jos lihantuotannon omavaraisuusaste on vuonna 2019 kasvanut 100 prosenttiin vuoden 2014 94 prosentista, se olisi kasvanut tänä aikana 1,2 prosenttiyksikön verran. F. Vastaus: Maitorotuisen sonnin teuraspaino on liharotuisen sonnin teuraspainosta 75 prosenttia. G. Vastaus: Vuonna 2015 Suomen kasvihuonekaasupäästöt olivat noin 55,5 miljoonaa tonnia. H. Vastaus: Suomalaiseen Sikavaan kuuluu 1 170 sikatilaa.