Virvelinrannan hyvinvointiyrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan edistämishanke VAPA 2 Selvitys yritysten ja kolmannen sektorin käyttäjälähtöisistä innovaatioista Virvelinrannan toimintaympäristössä kuvaus liiketoiminnan mahdollisuuksista Viisi liikeideaa Virvelinrantaan Kari Jääskeläinen, Espoo Enterprises Oy 30.9.2011 1
Tiivistelmä Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) hallinnoiman LEHTI hankekonsortion Vapa2- osahankkeen tavoitteena on vammaispalveluiden liiketoimintalähtöisten innovaatioiden tunnistaminen ja niiden jatkokehittelyn edistäminen tuotteiksi ja palveluiksi. Näihin tavoitteisiin liittyen Hyvinvoinnin koulutus ja tutkimuskeskuksen hyvinvoinnin osaamiskeskittymä ja siihen kuuluva Virvelinrannan hyvinvointiyrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan edistämishanke tilasivat Espoo Enterprises Oy:ltä selvityksen mahdollisiksi Virvelinrannassa tai sen yhteydessä toteutettaviksi liikeideoiksi. Selvityksen tuloksena tunnistettiin seuraavat tässä raportissa kuvatut viisi liikeidearyhmää: Liikeidea 1: Viikonloppu- ja iltahoito (tilapäishoito) ja ohjattu toiminta (tarjotaan mahdollisesti leiri- ja virkistystoimintana) Liikeidea 2: Esteetön matkailu Liikeidea 3: Tapahtumatuotanto sekä tilanvuokraus ja vahtimestaripalvelut Liikeidea 4: Luovat taidot, kädentaidot, voimaannuttavat palvelut Liikeidea 5: Esteettömät liikuntapalvelut Jotta kaikilla yllämainittujen liikeideoiden toteuttajilla olisi kilpailulain mukainen tasapuolinen mahdollisuus tarjota palvelujaan liikeideoiden toteuttamiseksi, kannattaa kiinnostuneita tahoja hakea avoimella haulla tai tämän raportin lopussa kuvatulla hankintaklinikkamenettelyllä. 2
Sisältö 1 Liikeidea 1: Viikonloppu- ja iltahoito (tilapäishoito) ja ohjattu toiminta (tarjoaan mahdollisesti leiri- ja viriketoiminnan nimellä)... 5 1.1 Asiakas ja hänen ongelma / tarve... 5 1.2 Tarjottava ratkaisu... 5 1.3 Liiketoimintamalli... 5 1.4 Visio ja tavoitteet... 6 1.5 Tarvittava tiimi... 6 1.6 Myynti ja markkinointi... 6 1.7 Taloudelliset näkökohdat... 6 1.8 Toteuttamisohjelma... 6 1.9 Riskit... 6 2 Liikeidea 2: Esteetön matkailu... 7 2.1 Asiakas ja hänen ongelma / tarve... 7 2.2 Tarjottava ratkaisu... 7 2.3 Liiketoimintamalli... 7 2.4 Visio ja tavoitteet... 7 2.5 Tarvittava tiimi... 7 2.6 Myynti ja markkinointi... 7 2.7 Taloudelliset näkökohdat... 8 2.8 Eteneminen... 8 3 Liikeidea 3: Tapahtumatuotanto sekä tilanvuokraus ja vahtimestaripalvelut... 9 3.1 Asiakas ja hänen ongelma / tarve... 9 3.2 Tarjottava ratkaisu... 9 3.3 Liiketoimintamalli... 10 3.3.1 Tapahtumatuotanto... 10 3.3.2 Tilanvuokraus ja vahtimestaritoiminta... 10 3.4 Visio ja tavoitteet... 10 3.5 Tarvittava tiimi... 10 3.6 Myynti ja markkinointi... 10 3.7 Taloudelliset näkökohdat... 10 3.8 Eteneminen... 11 3
4 Liikeidea 4: Luovat taidot, kädentaidot, voimaannuttavat palvelut... 12 4.1 Asiakas ja hänen ongelma / tarve... 12 4.2 Tarjottava ratkaisu... 12 4.3 Liiketoimintamalli... 12 4.4 Visio ja tavoitteet... 12 4.5 Tarvittava tiimi... 12 4.6 Myynti ja markkinointi... 12 4.7 Taloudelliset näkökohdat... 13 4.8 Eteneminen... 13 5 Liikeidea 5: Esteettömät liikuntapalvelut... 14 5.1 Asiakas ja hänen ongelma / tarve... 14 5.2 Tarjottava ratkaisu... 14 5.3 Liiketoimintamalli... 14 5.4 Visio ja tavoitteet... 14 5.5 Tarvittava tiimi... 14 5.6 Myynti ja markkinointi... 14 5.7 Taloudelliset näkökohdat... 14 5.8 Eteneminen... 14 6 Hankintaklinikan toimintaperiaatteet... 15 4
1 Liikeidea 1: Viikonloppu- ja iltahoito (tilapäishoito) ja ohjattu toiminta (tarjotaan mahdollisesti leiri- ja viriketoiminnan nimellä) 1.1 Asiakas ja hänen tarpeensa Virvelinranta tarjoaa tällä hetkellä päivätoimintaa arkisin normaaliin työaikaan. Virvelinrantaan on kuitenkin tullut paljon kyselyjä mahdollisuudesta tuoda vammainen omainen myös viikonlopuksi päivä- tai kokoviikonlopun hoitoon. Tämän liikeidean piriin kuuluu siis kaksi erilaista tarvetta. On yhtäältä koko viikonlopun ylittävä pidempiaikainen tarve sekä toisaalta muutaman tunnin kestävä iltapäivän parkkipalvelun tarve. Koko viikonlopun kattavassa hoidossa ostajina ovat todennäköisesti kaupunki ja kuntayhtymä. Parkkipalvelussa ostajina saattavat olla omaisensa hoitoon tuovat yksityishenkilöt. Kaupungin ostaman palvelun suhteen kysyntämäärää voisi arvioida sen perusteella, kuinka moni saa omaishoidon tukea. Toisaalta edellä mainittujen lisäksi on varmasti paljon asiakkaita, jotka eivät ole omaishoidon tuen piirissä ja silti haluaisivat käyttää palvelua. 1.2 Tarjottava ratkaisu Koko viikonlopun yli yltävän palvelun tilaaja todennäköisesti olisivat kaupunki ja kuntayhtymä ja silloin ne luultavasti olisivat mukana avainasemassa palvelun käynnistämisessä esimerkiksi hankintaklinikkaan osallistujana. Todennäköisesti tällainen palvelu tilattaisiin joltain jo toimivalta asumispalveluyksiköltä mahdollisesti niin, että tilauksessa velvoitettaisiin tarjoaja ottamaan toimintaan mukaan HAMKin opiskelijoita kaikille osapuolille sopivalla tavalla. Parkkitoiminnan yhtenä mahdollisena tarjoajana jo olemassa olevien asumispalveluyksiköiden lisäksi voisi olla HAMKin oppilaskunta tai perustettava uusi yrittäjätiimi. Kaiken kaikkiaan tarjoajat voivat olla esim. seuraavista ryhmistä: jo toimiva asumispalveluyksikkö opiskelijoiden osuuskunta uusi tiimi em. toimijat niin, että ne on velvoitettu ottamaan opiskelijoita mukaan hankkeeseen. Mahdollisen hankintaklinikan avulla pyritään varmistamaan, että kaikilla toiminnasta kiinnostuneilla on mahdollisuus tarjota palvelujaan. 1.3 Liiketoimintamalli Kaupunki pyytää potentiaalisilta palveluntuottajilta tarjoukset hinnoista, joilla nämä voivat tarjota koko viikonlopun kestävää hoitoa sekä esimerkiksi arki-iltoihin ja viikonlopun iltapäiviin ajoittuvaa parkkitoimintaa. Palvelun tuottaja kattaa toimintansa kulut kaupungin maksamalla ostohinnalla. 5
1.4 Visio ja tavoitteet Kaupungin toive talon rahoittajana on, että se olisi käytössä mahdollisimman paljon. Unelmatavoite voisi olla, että talossa on toimintaa 24/7 ajalla. 1.5 Tarvittava tiimi Kuten aiemmin todettiin, varteenotettava ratkaisumalli on sellainen, jossa jo toimiva asumispalveluyksikkö tarjoaa palvelun. Muita malleja ovat muodostettava uusi yritys, opiskelijoiden osuuskunta tai toimiva yritys yhdistettynä opiskelijoiden mukanaoloon. Jos palvelun tuottamiseksi syntyy uusi yritys, sen ydintiimiin tarvitaan vähintään kaksi mieluummin kolme henkilöä, jotka kukin pystyvät toimimaan vammaishoitajina. Yksi henkilöistä toimii lisäksi ns. lead entrepreneurina, eli henkilönä joka viimekädessä vastaa toiminnasta ja tekee lopulliset päätökset. Tällä henkilöllä olisi hyvä olla mielenkiintoa myös johtamiseen, myyntiin, markkinointiin ja hallintoon. 1.6 Myynti ja markkinointi Uskomme, että palvelulle olisi suhteellisen helppoa löytää asiakkaita. Markkinointikanavina voisi käyttää mm Virvelinrantaa, jonka kautta tavoittaa siellä nyt arkisin päivätoiminnassa mukana olevat asiakkaat sekä mahdollisesti niitä, joille palvelua ei ole tähän asti pystytty tarjoamaan. Yhteistyökumppaneiksi markkinoinnissa voisi myös hakea Hämeenlinnan Kehitysvammaisten tuki ry:tä ja Vammaisneuvostoa. Myös Hämeenlinnan kaupungin vammaispalveluyksikkö voisi todennäköisesti auttaa markkinoinnissa. 1.7 Taloudelliset näkökohdat Palvelujen hinnoittelu riippuu lopulta pitkälle kulloistenkin asiakkaiden tarpeista. Yksi viikonloppu maksaa vähimmillään 600 euroa per henki ja joskus riippuen vammaisuudesta hinta voi olla tuhat euroa päivä. Yksi hyvä tapa määritellä tarjottavia palvelutasoja voisi olla jäljempänä kuvattu hankintaklinikka jossa tilaajat ja tarjoajat yhdessä suunnittelevat konkreettisen julkistettavan tarjouspyynnön. 1.8 Toteuttamisohjelma Toiminta voidaan käynnistää lähettämällä tämä dokumentti (Liikeidea 1:n osa) tunnetuille asumispalveluyksiköille tai toteuttamalla lopussa kuvattu hankintaklinikkamenettely, jossa tilaaja ja mahdolliset tarjoajat yhdessä luonnostelevat tarjouspyyntöä. 1.9 Riskit Liikeidean ainoa merkittävä riski on siinä, että jos sitä valmistellaan liian suppeassa piirissä, saattaa syntyä epäilys kilpailun vääristämisestä. Tämän välttämiseksi olisi tärkeää julkistaa mahdollinen tarjouspyyntö riittävän laajalti. Samoin jos päätetään lähteä toteuttamaan hankintaklinikkaa, on hyvä tiedottaa siitä laajalti ja samassa yhteydessä ilmoittaa, että hankintaklinikan tulokset tulevat olemaan julkisia ja myös kaikkien niiden hyödynnettävissä, jotka eivät pystyneet osallistumaan valmistelutyöhön. 6
2 Liikeidea 2: Esteetön matkailu Liikeideoiden valmisteluprojektissa nousivat vahvasti esiin esteettömän matkailun tarjoamat mahdollisuudet. Virvelinranta itsessään ei ole matkailupalveluyritys, vaan tällainen toiminta luontuisi paremmin olemassa olevalta matkailupalveluyritykseltä, joka ottaisi yhdeksi palvelutuotteekseen esteettömien matkailupalveluiden tuottamisen. Toinen vaihtoehto toiminnan organisoimiseksi olisi alueen matkailupalveluyritysten yhteismarkkinointiponnistus. Koko palvelurepertuaari muodostuisi Hämeen kaikista esteettömistä kohteista ja Virvelinranta olisi yksi kohde muiden joukossa. Tämänkin idean eteenpäinviemiseen olisi hankeklinikka hyvä työkalu. 2.1 Asiakas ja hänen tarpeensa On olemassa selkeästi tunnistettava joukko matkailijoita ja heidän omaisiaan, joille on tärkeää, että kohteet on suunniteltu ja toteutettu esteettömästi. Tämän ryhmän koko on huomattavan suuri laskien siten, että kunkin vammaisen lähipiiriin kuuluu 10 potentiaalista muuta matkustajaa. Tällöin koko ryhmän potentiaali on 50.000 vammaista * 10 lähipiiriläistä = 500.000 matkailijaa. 2.2 Tarjottava ratkaisu Ratkaisu on kaikki Hämeenlinnan seudun esteettömästi toteutetut matkailukohteet sisältävä wwwportaali ja sen brändääminen ja markkinointi. 2.3 Liiketoimintamalli Toimintaan liittyvä liiketoimintamalli olisi samanlainen kuin nyt on esimerkiksi hotellivarausportaaleilla. Olemassa olevat esteettömiä matkailupalveluita tarjoavat yritykset maksavat liikeidean toteuttajalle komissiota esimerkiksi tämän www-palvelun kautta tulleista tilauksista. 2.4 Visio ja tavoitteet Hyvä visio olisi tehdä Hämeestä Suomen johtava esteettömän matkailun kohde. 2.5 Tarvittava tiimi Hanketta voi edistää siitä innostuva yrittäjä tai sen eteenpäin viemiseen voivat matkailupalveluyrittäjät koota yhteisen työryhmän. 2.6 Myynti ja markkinointi Hankkeen markkinointiin osallistuvia tahoja voivat olla esimerkiksi: Hämeen matkailu Matka Vekka Villi Pohjala Mika Soramäki Evolta Maatilamatkailukohteet Erämaailma Vekka Liikenne Elämysmatkailuyrittäjät Factory HAMKin omat matkailupalvelut 7
2.7 Taloudelliset näkökohdat Toiminnan taloudelliset ennusteet voidaan arvioida siten, että selvitetään Hämeen seudun matkailupalvelujen kokonaiskysyntä ja arvioidaan, mikä osuus esteettömällä matkailulla voisi tästä olla. (Lienee joidenkin prosenttien luokkaa.) Jos tällainen portaali siten voisi saada tästä kakusta esimerkiksi 25 %, niin siitä selviäisi liikevaihto. Tyypillisesti hotellien bookaussaitit maailmalla veloittavat siten 15 % provision aikaansaamastaan liikevaihdosta. 2.8 Eteneminen Tässä ideassa Virvelinrannan ei liene mielekästä toimia tilaajana, vaan paras strategia olisi tarjota ideaa potentiaalisten yritysten ja alan yhdistysten käyttöön. Toiminta voidaan käynnistää lähettämällä tämä dokumentti (Liikeidea 2:n osa) tunnetuille matkailupalveluyrityksille ja niiden yhdistyksille. 8
3 Liikeidea 3: Tapahtumatuotanto sekä tilanvuokraus ja vahtimestaripalvelut 3.1 Asiakas ja hänen tarpeensa Yrityksillä ja niiden henkilöstöä valmentavilla tahoilla on tarvetta tuoda valmennettavat tilanteisiin, joissa he kohtaavat itselleen uusia asioita siten, että oppimista perinteisesti estävät puolustusmekanismit ovat alhaalla. Samoin edistykselliset valmennusyhtiöt opettavat asiakkaitaan huomaamaan ja huomioimaan vähempiosaisia ja muita näkymättömissä olevia ryhmiä. Virvelinranta tarjoaa tällaiseen hyvän ympäristön. Lisäksi on käynyt ilmi, että Virvelinrannan tiloille olisi kysyntää Hämeenlinnan alueen muiden toimijoiden piirissä. Erilaiset yhdistykset ja yritykset tarvitsevat kokous-, liikunta-, harrastus ja saunatiloja. Virvelinrannassa on myös uusin vammaisten hoitoon suunniteltu laitteisto, jonka avulla muut vammaispalveluja alueella tarjoavat toimijat saattaisivat tarjota palveluja iltaisin ja viikonloppuisin. Virvelinrantaan täytyisi myös saada vahtimestaripalvelut käyntiin jo pelkästään siksi, että sinne illoiksi ja viikonlopuiksi kaavailtu leiri- ja virkistystoimina olisi mahdollista. Jo pelkästään tämän mahdollistamiseksi tapahtumatuotanto ja tilanvuokraus ovat tärkeitä. Virvelinrannan rahoittaneilla Hämeenlinnan kaupungilla ja Kuntayhtymä Etevalla on myös intressinä varmistaa, että talon käyttöaste olisi mahdollisimman korkea. 3.2 Tarjottava ratkaisu Virvelinrannalla on ainakin seuraavat kahdeksan tilakokonaisuutta, joille on markkinoilla kiinnostusta: kokouskäyttöön soveltuva suuri ruokasali liikuntakäyttöön soveltuva palloilusali sekä sen yhteydessä oleva kuntosali palloilusali, joka sopii myös kokous- ja seminaaritilaksi saunatilat porealtaineen aistihuoneet studiotila keramiikkauunilla ja höyläpenkillä varustettu askartelutila fysioakustinen tuoli Järjestettäviä tapahtumia voivat olla esimerkiksi vuosittaiset tapahtumat, vappurieha, avoimien ovien päivät, diskot, ym. Tilaisuudet voisivat olla suunnattu tilanteen salliessa kokonaan muulle väelle kuin Virvelinrannan nykyisille asiakkaille - esimerkiksi eläkeläisille. Tavoitteena olisi yksinkertaisesti saada talon käyttöastetta nousemaan ja pimeitä hetkiä mahdollisimman vähiksi. Tällöin tässä yhteydessä pitää vahtimestaripalvelun lisäksi ratkaista ravintolapalveluiden tarjonta. Tällaista tarjoajaa voisi myös kartoittaa hankeklinikalla. Talon ensisijainen käyttäjäryhmä ovat 9
kuitenkin vammaiset ja siksi kokonaan muille ryhmille suunnattuihin palveluihin liittyvät sopimukset tulisi laatia niin, että tarpeen vaatiessa talon alkuperäinen käyttäjäryhmä pystytään pitämään etusijalla. 3.3 Liiketoimintamalli 3.3.1 Tapahtumatuotanto Tapahtumatuotannossa palvelujen tuotanto olisi varmasti hajautettua eikä muuta koordinointia ehkä tarvittaisi kuin tilojen vuokraus- ja vahtimestaripalvelut. Tavoitteena olisi saada eri ryhmät tuomaan tilaisuuksiaan mahdollisimman paljon Virvelinrantaan. Vahtimestariasian selvittäminen on perusedellytys myös viikonlopputoiminnan käynnistämiselle. Vahtimestari voidaan järjestää kolmella tavalla: Vahtimestarin palkka on vuokrissa sisällä. Tilataan palvelu huolto- tai vartiointiliikkeeltä. Palvelua tarjoava olemassa oleva yritys (asumispalveluyksikkö) palkkaa vahtimestarin. 3.3.2 Tilanvuokraus ja vahtimestaritoiminta Yrittäjä(t) vuokraavat / markkinoivat Virvelinrannan tiloja esimerkiksi 15 % provisiopalkkiolla niin, että heille itselleen ei synny tilojen vuokrista koituvaa riskiä. Vahtimestarin palkkakulut sisällytetään vuokrahintoihin. 3.4 Visio ja tavoitteet Myös tähän liikeideaan liittyvä tavoitetaso löytyy kaupungin toiveesta kasvattaa talon käyttöastetta. Hyvä visio olisi, että talossa on toimintaa arkisin vähintään klo 21.00 asti ja viikonloppuisin molempina päivinä. 3.5 Tarvittava tiimi Yrittäjätiimiin tarvitaan 1-2 myynti- ja markkinointihenkistä henkilöä. Lisäksi tiloja katsomassa voisi vahtimestari tyyppisissä tehtävissä olla esimerkiksi Virvelinrannan päivätoiminnan asiakkaana oleva kehitysvammainen. 3.6 Myynti ja markkinointi Tilojen markkinointi edullisesti vaatii tiimiltä hieman luovuutta keksiä edullisia kanavia ilmoittaa palveluista. Nopeimmin alkuun pääsee etsimällä sopivista hakemistoista (Hämeen yrittäjät ja Kehittämiskeskus) Hämeenlinnan seudulla toimivat kutakin tilatyyppiä mahdollisesti käyttävät tahot (yhdistykset, yritykset, fysioterapeutit, jne...). 3.7 Taloudelliset näkökohdat Virvelinrannan tilojen vuokrahinnat ovat alla. Kokoushuone 20 /h Liikuntasali 25 /h Kylpylä 150 / 3h Kuntosali 20 /h Aistitila 30 /h 10
Musiikkitila 30 /h Savi/puutila 30 /h Hinnoista voi arvioida, että jos tilojen teoreettinen maksimikysyntä olisi 4h / arki-ilta ja 12 h / viikonloppu, niin viikon teoreettinen maksimivuokratuotto olisi 3000 euroa. Kaikkia tiloja ei tietenkään kysytä samalla volyymillä, joten maksimiin tullaan tuskin koskaan pääsemään. Liiketoiminnassa kysyntä aina myös käynnistyy hitaammin kuin on odotettu ja siksi ensimmäisenä vuonna jo 10% käyttöasteen saavuttaminen voi olla hyvä tulos. Tällöin kuukausivuokrat olisivat 1200 euroa. Jos vuokrausta harjoittava taho saisi provisionaan esimerkiksi 25% vuokratuotoista, niin silloin alkuvaiheessa sen palkkio olisi 300 / kk ja täyskapasiteetti savutettaessa tulos olisi 25% * 12.000 = 3.000. Toiminta ei siis olisi yksinään kannattavaa, mutta saattaisi sopia jonkin järjestön toiminnoksi. 3.8 Eteneminen Järjestetään avoin tarjouskilpailu palvelun tuottamisesta. 11
4 Liikeidea 4: Luovat taidot, kädentaidot, voimaannuttavat palvelut 4.1 Asiakas ja hänen tarpeensa Tämän palvelun kohderyhmänä ovat vammaiset. He tarvitsevat kädentaitoja kehittävää toimintaa, esteettömästi suunniteltuja liikuntamahdollisuuksia sekä voimaannuttavia palveluja. Näitä palveluja voisivat tarjota Virvelinrannassa ulkopuoliset toimijat ulkopuoliselle yleisölle. Vammaiset voivat olla toiveidensa mukaan mukana, mutta palvelu ei rakennu heidän suunnalta tulevan kysynnän varaan. Lisäksi esimerkiksi Wetterhoffin myymälä on ilmoittanut, että sillä voisi olla tarvetta esimerkiksi lankojen niputukseen ja muuhun kehitysvammaisten tekemään alihankintaan. 4.2 Tarjottava ratkaisu Voimaannuttamisella tarkoitetaan yksilön auttamista saavuttamaan vahva sisäinen voimantunne eli saada voimaa itselleen. Tämä voi tapahtua esimerkiksi valokuvaamalla yksilöä tämän parhaita puolia korostaen tai luomalla tälle onnistumisen tilaisuuksia. Konkreettisia palveluita voisivat olla esimerkiksi voimaannuttava valokuvaus, nukketeatteri, saven muotoilu, keramiikka, huovutus, kirjansidonta, kankaiden värjäys jne. Sisältö voisi olla uutta ja luovaa, eikä välttämättä perinteistä puhdetyötoimintaa. Esimerkkiä voi hakea myös Tallinnan kehitysvammaisten keskuksesta tai Hollannin Hedenplazista. 4.3 Liiketoimintamalli Palvelujen tarjoajilla on nyt omat veloituksensa palveluille. Saattaa olla, että tässä ei ehkä ole riittävästi roolia erityiselle palvelujen koordinoijalle tai yhteismarkkinoijalle. Sen sijaan palvelujen tarjonta voitaisiin organisoida Virvelinrantaan suunniteltuun nettipohjaiseen innovaatiojärjestelmään, jolloin se toimisi kysyntää ja tarjontaa yhdistävänä markkinapaikkana. 4.4 Visio ja tavoitteet Hyvä visio olisi sellainen, että talossa tapahtuisi viikon jokaisena päivänä useampi tapahtuma, koulutustilaisuus tai muu sellainen tilaisuus, joita siellä ei vielä ole. 4.5 Tarvittava tiimi Toiminnassa voisivat olla mukana kaikki asiasta kiinnostuneet tahot. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi taidetoimikunta, Kettuki, HAMK, Luotsisäätiö, Nasty Puppet Oy, Kulttuurista hyvinvointia verkosto, Hyvinvointiyritykset, erityisryhmät sekä vammaisryhmä. Alueella on varmasti edellä mainittujen lisäksi vielä paljon muita potentiaalisia toimijoita ja hankkeen lanseeraamisessa on tärkeää toimia niin, että kaikki kiinnostuneet tulevat siitä tietoisiksi ja saavat mahdollisuuden tarjota palvelujaan. 4.6 Myynti ja markkinointi Palveluja pystytän varmasti parhaiten myymään ja markkinoimaan siten, että niitä varten toteutetaan oma yhteinen verkkosivusto. 12
4.7 Taloudelliset näkökohdat Tämä toiminta ei alussa siis todennäköisesti yksinään elätä mitään yritystä, mutta se voi tuoda merkittäviä lisätulolähteitä monellekin yritykselle. 4.8 Eteneminen Järjestetään yhteinen hankintaklinikka tähän mennessä tunnistetuille toimijoille sekä avoimella haulla muillekin halukkaille. 13
5 Liikeidea 5: Esteettömät liikuntapalvelut 5.1 Asiakas ja hänen tarpeensa Vammaisten ja heidän läheistensä piirissä on kysyntä esteettömille liikuntapalveluille. 5.2 Tarjottava ratkaisu Virvelinranta tarjoaa esteettömät mahdollisuudet liikunnan harrastamiseen. Palvelun yksi osa voisi olla liikuntavälineiden (esim. vammaisille soveltuvien polkupyörien) vuokrauspalvelu. Virvelinranta voisi olla myös paikka tapahtumille, joissa esitellään tällaisia laitteita. Tämä on idea, jonka joku olemassa oleva liikuntapalvelujen tuottaja voisi hoitaa lisätoimenaan. Markkinat ovat kuitenkin rajalliset ja vammaisilla ei ole suurta kulutuskykyä tällaiseen. Toisaalta vammaisille soveltuvat palvelut tulevat tarpeeseen myös aivovamma ja dementiapotilaille ja erityisesti jälkimmäisen ryhmän koko kasvaa koko ajan. 5.3 Liiketoimintamalli Toiminta voisi käynnistyä parhaiten niin, että joku Hämeenlinnan alueen jo toimivista kuntosaliyrittäjistä organisoisi tunteja Virvelinrantaan. Liiketoiminnan volyymi ei ehkä olisi kovin suurta, mutta se toisi taloon käyttöä ilta- ja viikonloppuaikoina. 5.4 Visio ja tavoitteet Visiona voisi olla, että viikon jokaisena päivänä Virvelinrannassa pidetään yleisölle avoimia ohjattuja liikuntatunteja. 5.5 Tarvittava tiimi Tarvittavan toimijan löytämiseksi kannattaa olla yhteydessä jo toimiviin kuntosaleihin. (Ehkä voitaisiin tavoitella myös yrittäjyydestä kiinnostuneita liikunnan ohjaajia.) 5.6 Myynti ja markkinointi Jos toiminta organisoidaan jo toimivan kuntosalin yhteyteen, markkinointi hoituu sen olemassa olevilla kanavilla täydennettynä alla olevilla vammaisia lähellä olevilla kanavilla. Hämeenlinnan Kehitysvammaisten tuki ry Vammaisneuvosto Hämeenlinnan kaupungin vammaispalveluyksikkö Virvelinranta 5.7 Taloudelliset näkökohdat Palvelua voisi tarjota kuukausikorttiperiaatteella esimerkiksi 50-70 /kk. 5.8 Eteneminen Ideaa voisi tarjota aluksi muutamalle kuntosaliyrittäjälle. 14
6 Hankintaklinikan toimintaperiaatteet Järjestetään valituilta liiketoiminta-alueelta hankintaklinikka, eli avoin tilaajista ja palveluntuottajista koostuva vuorovaikutteinen työpaja. Työpajojen tavoitteena on tuottaa analyysi hankintaongelmasta sekä laatia tilaajan käyttöön tarjouspyyntö, joka dokumentoidaan ja saatetaan vapaasti alan toimijoiden käyttöön. Hankintaklinikka ajatusta on Suomessa kehittänyt Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Hankintaklinikassa hankalasti laadittavaa tilausta / tarjouspyyntöä lähestytään käytännön hankintatilanteiden kautta. Tyypillisesti hankintaklinikkaa käytetään esimerkiksi hankkeissa, joihin liittyy: ennen koettelemattomia teknisiä ratkaisuja, palveluinnovaatioita tai teknologioita haastavaa vastuiden tai riskien hallintaa poikkeuksellisen laaja tai pitkä sopimus vaikeasti määriteltävä hankinnan laajuus ja tuoteominaisuudet vaikeasti määriteltävä hankintamuoto ja sen ehdot hankintalähteitä ja toimivaa kilpailua vaikea löytää Suomesta tai ulkomailta hankintaketjujen ja yhteistyöverkostojen hallinta vaikeaa laatu-kustannussuhteen tai tarjousvertailun perusteiden määrittely vaikeaa. Hankintaklinikalla analysoidaan ja ratkaistaan tilaajien hankintatehtäviä ja ongelmia. Tapausta pohtimaan kootaan tilaajista, konsulteista, urakoitsijoista ja muista palveluntuottajista koostuva avoin, vuorovaikutteinen työpaja. Klinikka toteutetaan hankintalain hengessä niin, ettei kukaan osallistujista saa klinikkatyöskentelyn seurauksena ansiotonta etua. Suurissa hankkeissa, kuten isot rakennushankkeet, työpajat kokoontuvat 4-5 kertaa ja osallistujat tekevät välillä taustatehtäviä. (Virvelinrannan liikeideoiden toteuttajien hakemisessa varmaankin 1-2 tapaamista riittää.) Työpajoissa kuullaan tarvittaessa myös erityisasiantuntijoita. Työpajat tuottavat hankintaongelman analyysin ja ratkaisusuosituksen, jotka dokumentoidaan. Työpajan tulos julkistetaan vapaasti kaikkien alan toimijoiden käyttöön, erityisesti myös niiden potentiaalisten tarjoajien, jotka eivät osallistuneet hankintaklinikkaan. Hankintaklinikka ajatusta kehittäneeltä RAKLI:lta voi tarvittaessa ostaa konsultointia hankintaklinikan toteuttamiseen. Tällöin hankintatapaukset liittyvät yleensä rakennettuun ympäristöön: asuntoihin, toimitiloihin tai infraan. Hankinnat voivat olla olemassa olevan ylläpitoa, uusinvestointeja tai palvelutuotantoa. RAKLI järjestää klinikalle intressivapaat puitteet ja työskentelyprosessin vetäjän. Alla oleva kaavio esittää prosessia, jolla Jätkäsaaren kehittämishanketta jalostettiin hankintaklinikan avulla. Virvelinrannan tapauksessa prosessia voisi varmasti keventää 1-2 tapaamiseen. 15
16