Järjestöt sote- ja maakuntauudistuksessa

Transkriptio

1 Järjestöt sote- ja maakuntauudistuksessa Kansalaistoiminta ja kumppanuus maakuntauudistuksen tukena tilaisuus, Mikkeli Erityisasiantuntija Jaana Joutsiluoma

2 Esityksessä: 1. Dynaaminen ja uudistuva järjestökenttä 2. Järjestöt sote- ja maakuntauudistuksessa 3. SOSTE suosittelee 4. Lopuksi: Avainkysymyksiä

3 1 Dynaaminen ja uudistuva järjestökenttä

4 Suomen sote-järjestöt lukuina IHMISET jäsentä vapaaehtoista vertaistukijaa ammattilaista työllistettyä YHDISTYKSET yhdistystä 200 valtakunnallista yhdistystä PALVELUTUOTANTO palveluja tuottavaa järjestöä 70 palveluja tuottavaa järjestöomisteista yhtiötä PALVELUTUOTANNON HENKILÖSTÖ palveluja tuottavien järjestöjen työntekijää, joista järjestöomisteisten yhtiöiden työntekijää

5

6

7 Paljon hahmotettavaa järjestölähtöisten yritysten markkinaehtoisesti tuottamat palvelut järjestöjen omana toimintana tuottamat palvelut Järjestölähtöinen auttamistyö = kilpailutuksen ulkopuolelle jäävä toiminta uusien maakuntien perustaminen kuntien tehtävien ja roolin muutos

8 Järjestölähtöinen auttamistyö o Auttamistoimintaa kuten vertais- ja kokemusasiantuntijatoimintaa sekä erilaisille kohderyhmille suunnattua muuta toimintaa o Verotonta, yleishyödyllistä toimintaa usein avustusta julkisista varoista o Toiminnassa tärkeässä roolissa palveluiden käyttäjät ja vapaaehtoiset - osallistuvat toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen o Palveluita tarjotaan yleensä maksutta jäsenille ja muille kohderyhmille

9 Järjestöjen omana toimintana tuottamat palvelut o Yhdistys tai säätiö tuottaa itse palveluita liiketoimintana tai muutoin liiketoiminnan periaatteita noudattaen o Verollista tai verotonta toimintaa, verolliseen toimintaan ei voi saada julkista avustusta o Toimivat yleensä alueilla, joissa voittoa tavoitteleva liiketoiminta ei ole välttämättä kannattavaa

10 Järjestölähtöisten yritysten markkinaehtoisesti tuottamat palvelut o Järjestön omistamat tai omistajaohjauksessa olevat yhtiömuotoiset palvelut, toimivat yleensä kilpailluilla markkinoilla markkinaehtoisesti - elinkeinotoimintaa, toimivat osana julkista palvelutuotantoa o Yhtiö voi jakaa mahdollisen voiton omistajalleen, joka rahoittaa saadulla tulolla omaa yleishyödyllistä toimintaa eli käytetään toiminnan edunsaajaryhmän (asiakkaiden) hyväksi/palvelutoiminnan kehittämiseen

11 2 Järjestöt sote-ja maakuntauudistuksessa

12

13

14 Sote-järjestöjen tuoma lisäarvo uudistukseen SOSIAALI- JA TERVEYSJÄRJESTÖT EDUSTAVAT 1. Erilaisten käyttäjien ja käyttäjäryhmien näkökulmia (kokemusasiantuntijuus) 2. Sisällöllistä ja ammatillista asiantuntemusta 3. Vapaaehtoistoimintaa ja vertaistukea 4. Järjestölähtöistä palvelutuotantoa 5. Arvopohja ja eettisyys toiminnan lähtökohtana

15 Järjestöjen toimintaympäristö on uudistuksen myötä historiallisessa muutoksessa

16

17

18

19 Järjestöjen toimintaympäristön muutos Valtio Järjestöjen valtionavustusjärjestelmä Maakunta Järjestöjen ja maakunnan kumppanuus Kunt a Kunt a Järjestö-kunta-kumppanuus Kunt a SOTE Nuoriso Liikunta Kulttuuri SOTE Nuoriso Liikunta Kulttuuri Osallistumisen uudet muodot SOTE Nuoriso Liikunta Kulttuuri Digitalisaatio Monikulttuuristuminen Ikääntyminen Eriarvoistuiminen

20 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on yhteinen tehtävämme Kuntalaiset / kohderyhmät / asiakkaat Hyvinvointi ja terveys Lakisääteiset & markkinaehtoiset palvelut Konseptoitu, vertaisuuteen ja vapaaehtoisuuteen perustuva, matalan kynnyksen järjestölähtöinen auttamistyö Kumppanuus Harrastus- ja kansalaistoiminta Maakunta Kunta Järjestöt Oppilaito kset Yritykset Yhteisöt Monet eri tuottajat

21 Nyt on järjestö-kunta-maakunta kumppanuuden momentum o SOTE-uudistuksen myötä lakisääteisten sote-palveluiden järjestäminen siirtyy kuntien vastuulta maakunnille. o Järjestöt ovat merkittäviä palveluntuottajia. Järjestöjen palveluntuotanto on erityistä ja se on turvattava jatkossakin. o Kuntien ja maakunnan tehtävänä on jatkossakin kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. o Kunnat ja järjestöt ovat kautta historian edistäneet kuntalaisten hyvinvointia erilaisilla toimintamalleillaan. o Kaikkein parhaita hyvinvointia edistäviä toimintamalleja syntyy, kun niitä kehitetään kohderyhmälähtöisesti yhdessä eri toimijoiden kesken. o Tällainen kumppanuus ei kuitenkaan synny itsestään.

22 Askelmat kohti hyvää järjestö-kunta-maakuntakumppanuutta Asukkaiden kannalta saumattomasti toimivat, monitoimijaiset, sektorirajat ylittävät, tulokselliset hyvinvointiketjut. K U M P P A N U U S Yhteiskehittäminen ja yhteistoteuttaminen Yhteisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyön koordinointi Osallistaminen (kokemus- ja hiljaisen tiedon kerääminen) Resurssien ja rakenteiden varmistaminen (resilienssin vahvistaminen) Legitimointi juhlapuheissa ja strategioissa mm. Arjen pelastajat mm. kumppanuuspöydät mm. hyvinvointikertomukset mm. järjestöavustukset, toimitilat, neuvottelukunnat, yhteistyösopimukset Tiedostamattomuus yhteisistä hyvinvoinnin edistämistavoitteista ja yhteisistä kohderyhmistä

23 3 SOSTE suosittelee

24 Järjestöjen asiantuntemus osaksi uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa o Sosiaali-ja terveysjärjestöt otetaan mukaan sote- ja maakuntauudistuksen suunnitteluun ja toteutukseen sekä valtakunnan että maakuntien tasolla o Jokaiseen maakuntaan perustetaan järjestöasian neuvottelukunta ja resursoidaan järjestöjen yhteistoimintaverkosto o Sote- ja maakuntauudistuksissa varmistetaan, että kunnat ja maakunnat rahoittavat jatkossakin kuntalaisia tukevaa, monimuotoista järjestötoimintaa

25 Järjestöt sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa työtila -Innokylässä o Helpottaa tiedon jakamista ja järjestötoimijoiden keskinäistä vuoropuhelua sekä maakuntien sisällä että eri maakuntien välillä o Lisää uudistuksen valmistelun avoimuutta o Antaa tietoa valtakunnallisesta valmistelusta o Mahdollistaa alueellisten järjestötoimijoiden asiantuntemuksen hyödyntämisen o Toimii materiaalipankkina

26 4 Lopuksi: Avainkysymyksiä?

27 Yhdessä pohdittavaksi 1. Missä sovitaan järjestöjen roolista: maakuntatasolla ja kuntatasolla 2. Miten huolehditaan, että järjestöjen eri roolit ymmärretään ja huomioidaan: o Osallisuus, demokratia ja yhteisöllisyys o Vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki o Järjestölähtöinen auttamistyö ja asiantuntijuus o Palvelutuotanto 3. Miten turvataan asukkaan, palvelunkäyttäjän ääni uudistuksessa

28 Kiitos.