nö^^-cenä ja varustett'ana' asanmukasella todstuksella 7 9vä'"äräst jollon se valttajalle annettn, on vnesttlän ^-nnen l.ello 2:: sosaudemokraattken puolue HELSNK PAASVUORENK. 3 r <.. * A-t. ' kahtatosta (12) kolr.antenakynr-enentenä pävänä tedoksantopäväs PUHELMET Puolueshteer 77 24 10 77 39 93 luken, manttua pävää kutenkaan lukumottamatta, valtt?,j?nx Järjestöshteer... 77 47 2 1 Taloudenhotaja. 77 29 95 Kunnallsasat.. 77 47 42 tsensä tah hsjen lallsest valtuuttamansa asamehen jut-^^tt^vä Tomsto... Kassa.. '.. julkasujen tom.. 77 23 47. 77 87 52. 77 87 53 :orke r"an hallnto-okeuden krjaajankonttorn. Helsngssä, okeusmnsterössä toukokuun 10 pcvänä 1958. T' n s t e r J. -jöderhjelm Vaasan läänn pohjonen öosaldemokraattnen Pr r.y. o. o'-'derhjeln Työväentalo K o k k o l a Vt. :'lm"äränen apvlastoastopääl lk^-'; artt 'etälä.' artt etälä Puolueneuvosto on 25. pävänä toukokuuta 1959 ptänä3ar..än kol.ouksodfa orottarut järjestönne Suomen.osuldemokraattsesta uolucesta. Tää päätös on tän'ln t^ältä an»'ettu lelsngaoä 23. pävänä kesäkuuta 1959. /ntt Joonas Turusen valtuuttamalle Ton La- tamäelle. O^BUsmnsterön M KlLt M.. cblll Tl)«PUOLUETOMKUNTA ^hdstysrekstertom^ton'sa 50 pävänä toukolcuuta 1958. Apulaskrjaaja Lemp Vhtnen Lemp Vhtnen Jäl?^ennö>sen o':eaks todstavat todstava
(Olav Hurrl)^ (Sos.-dem. Puolueneuvosto 23.5.-59) M 9 Sosaldemokraattsen Nuorsolton Lahdessa pdetyn 13. edustajakokouksen tapahtumat ja vaheet ovat tulleet julksuudessa monlta osltaan selvtetyks. Vodaan sanoa, että teto kokouksessa käytetystä lattomsta ja räkestä menettelytavosta levs kun kulovalkea kautta maan. Nuorsoltossakn on akojen kuluessa ollut kstoja ja ermelsyyksä, mutta koskaan akasemmn nden ratkasemseks e ole k''ytetty nn kyynllsen kova otteta kun tällä kerralla. Läsnäolleet Jävät ettämättä sellaseen kästykseen, että Lahdessa koe tun rnnalla kalpenevat kakk ne monet normaallle järjestötomnnalle veraat menettelytavat, jota sosaldemokraattsen puolueen hajottamseen pyrkven tomesta vme vuosna on käytetty. Kun nän joudutaan toteamaan nuorsolton kohdalla - lton, jossa puhtatten Ja rehellsten menettelytapojen vaalmsen ptäs olla velä tärkeämpää kun mussa järjestössä - nn e ole lankaan hmettelemstä snä, että asa on saanut tavallsta suuremman huomon osakseen ja että tässä huomossa on ollut suur annos tyrmstystä ja Järkytystä. Sosaldemokraattsen Puolueen Ja Sos.-dem. Nuorsolton suhteet evät vme vuosna ole olleet sellaset, kun nden ols ptänyt olla. Akana, jollon puolue kpeäst ols tarvnnut nuorsoltonkn vomaa tuekseen, sllä e ole stä suurestkaan ollut käytettävssä. Erässä ssästen ermelsyyksen vaheessa nuorsolton johtavat tomhenklöt asennotuvat julksest puoluetta vastaan. Myöhemmn tämä asenne on muuttunut epämääräsemmäks ja on tavallaan parantunut, mutta aktvnen ja puoluetta tukeva se e sunkaan ole ollut. Ottaen huomoon koko ylesen tlanteen Ja puoluetta vastaan käydyn tastelun ankaruuden on ollut ahetta tovoa, että nuorsolton asenne ja suhtautumnen ols lttokokouksessa muuttunut. Sks puolueen prssä tunnettn varsn suurta melenkntoa lttokokousta kohtaan. Melalat lton jäsenstön keskuudessa sekä ennakkotedot Ja arvot lttokokouksen oletetusta kannanotosta puhuvat selvää keltä sen puolesta, että nuorsolttolaset halusvat lttonsa asettuvan tvseen tastelurntamaan puolueen kanssa Ja sen puolesta. Lahden lttokokouksen tapahtumat todstvat, että nän todellsuudessa ols myös tapahtunut. Tällanen tapahtumnen estettn menettelytavolla, jotka nyt ovat ylesest tedossa, mutta josta eräden uus mantsemnen ja kertaamnen slt lenee pakallaan. Nuorsolton lttotomkunta ol 13.5. valnnut valtakrjojen tarkastajks neljä lttotomkunnan jäsentä. Nästä kaks, joukossa tarkastajen puheenjohtaja, e koskaan saanut manttuja valtakrjoja tarkastettavakseen. Lttokokous alotettn l'!! l
' m - 2 - sen tosasallsen tlanteen valltessa, että valtakrjoja evät lallsks tarkastajks valtut olleet voneet tarkastaa. Sen sjaan lmotettn, että lttotomkunta ols muka 15.5. ptänyt uuden kokouksen ja valnnut snä uudet tarkastajat, jotka pkmmten - muutamassa hetkessä - olvat koko suuren tehtävänsä suorttaneet ja päätyneet sellaseen estykseen, kun sttemmn pakolla hyväksyttn. Tosasa on, että kakk lttotomkunnan jäsenet evät saaneet mtään kutsua lttotomkunnan kokoukseen, vakka olvat jopa tätä mahdollsuutta ounastellen lmottaneet olnpakkansa ja puhelnnumeronsa tedoks. Tosen merkttävän vaheen muodost lttokokouksen avaajana tomneen lton puheenjohtajan menettely valtakrjojen ja kokouksen lallsuuden hyväksymseks. Antamatta kokousedustajlle puheenvuoroja hän tukassa tahdssa nuj knn edustusokeudet kakkne nne kymmenne vrheneen ja lattomuuksneen, jotka nhn ssältyvät ja jotka sellasks pystytään kumoamattomast todstamaan, vakka tuomar Kesäsen tomsto arvattavast onkn koettanut suunntella rakennelman tältä osalta vettä ptäväks. Nällä tomenptellä lttokokouksen äänvaltasten edustajen joukkoa muutettn avan oleellsest.. Äänokeus lmotettn rstetyks anakn kahdeltakymmeneltä sellaselta osastolta, jolle se ols ptänyt ta votu myöntää..suurmman muutoksen ^ ^ ^ koussaln ol marsstettu kakkaan n. 60 edust^tpx^^ rtrnrmta ta jopa täysn olemattomsta nuorso-osastosta. Kun parssa myöhemmn suortetussa äänestyksessä kokouksen vomasuhteet olvat n. OO-85 kaappauksen suorttaneden hyväks, nn e ole vakea laskea, mtkä olsvat olleet todellset luvut. Näden paperosastojen verot maksettn lton shteern tomesta puol tunta sen jälkeen, kun lttokokouksen avaus juhlallsuudet kokouskutsussa lmotettuna akana olvat alkaneet, mutta valtakrjojen tarkastajat lmottvat etukäteen tehdyssä lausunnossaan, että kakken näden verot olvat kunnossa. Näden 60 kokousedustajan joukossa ol puolsentostakymmentä, ehkäpä enemmänkn, smonsten erlasssa tomtsjatehtävssä oleva henklötä. Sellä ol kansanedustaja Mkko Hult Srkkamäen nuorsoa edustamassa, sellä ol Sos.-dem. opposton keskustomston ja Pävän Sanomen työntekjötä, TUL:n prshteeretä, jopa kommunsteja. Ekä sllä välä, mssä mes asu ta mtä osastoa edust, kunhan van varmast stu pakallaan ja äänest kuten käskettn. Kakesta tästä tullaan tekemään valtus ja vaatmaan lttokokous julstettavaks lattomaks. Syyteanesto on raskasta, ja vakka - kuten sanon - tapahtumat lenevät olleet suunntellut mahtumaan lton!l 11
Mrr^ - 3 - erttän pyöretten ja tällasssa tapauksssa myös erttän hekkojen sääntöjen puttesn, nn aukkokohta on slt erttän runsaast. Tätä taustaa vastaan ajatellen on selvää, että Jo Lahdessa synty todellsten okeamelsten nuorsolttolasten keskuudessa myrsky Ja suuttumus väärnpelaaja kohtaan. Se lmen monella sellasella tavalla, Joka e jätä sjaa epälykslle stä, että asanomaset sekä hedän takanaan olevat panostajansa ovat jo ehtneet saada tuomonsa. Lehdssä on kerrottu Jotakn palasa stä, mllasena tämä tuomo kohteensa er tlasuuksssa tavott. Se ol nuorson avon ja vältön vastalause lttonsa hajottajlle. Vääryydellä ja lattomalla menet^elyllä vähemmstöks murrettu kokousedustajen ryhmä pt jo lttokokouksen akana yhtesen kokouksen, Jossa se totes tlanteen Ja valts mm. ertysen tomkunnan valmstelemaan ntä tomenptetä, Jotka tämän Jälkeen olsvat tarpeellsa ja välttämättömä. Tämä tomkunta, jonka puheenjohtajana olen kokousedustajen valtsemana tomnut, on kuluneen vkon akana selvtellyt ntä mona tehtävä ja velvotteta, jotka slle annettn. Se on Jo saattanut julksuuteen kannanottonsa, jossa se lmottaa toteavansa, että uuden nuorsolton perustamnen on anoa käytettävssä oleva te sosaldemokraattsen nuorsotomnnan Jatkuvuuden turvaamseks. Ja koska aka muutenkn vaat sos.-dem. nuorsotomnnan nopeata- nostamsta ja vomstamsta, nn tämän uuden lkkedle lähdön on tapahduttava mahdollsmman pan. Von lmottaa, että sosaldemokraattsen nuorson uuden lton perustava kokous tullaan ptämään puolueemme lppujuhlen yhteydessä Porssa kesäkuun^13 pävärm. Uskomme, että uuden lton perustamnenkn - kuten sen myöhemp tomntakn - tulee tapahtumaan vomalla, joka on tälle Juhlavuottaan vettävlle puolueelle Ja sen nuorsolle kunnaks. f^j^s^-dem. Nuorsoltto on Jo kahdest vallattu. V. 1919 sen vevät kommunstt, mutta kahta vuotta myöhemmn sosaldemokraattset nuoret perustvat tselleen uuden lton. V. 1959 ltto on Jälleen Joutunut väärn käsn, mutta nyt uus ltto syntyy Jo kuukauden kuluttua. Vakeuksa Ja vastuksa tetyst tulee olemaan, mutta Joka el "Lahden hangen" - sekn on mlte oma lukunsa - se e epäle arvodessaan tulevasuutta valkenevaks. Valtaosa tomvsta osastosta ja todellssta Jäsenstä on tämän uudelleen alotettavan työn takana - työn. Jolla vaaltaan vanhoja perntetä ja uurretaan uusa ura. Sosaldemokraattnen nuorso ols jo ajat stten kavannut enem män tukea Ja arvostusta osakseen. Nyt se tarvtsee nätä entstä enemmän. Olen Jo Lahdessa, pan tässä kertomen- tapahtumen jälkeen, puo-
- 4 - luetolmston edustajana katsonut velvollsuudelcsen sanoa, että puolue e Jätä valle turvaa Ja okeuksa stä nuorsoa. Jolla ntä e ollut Lahdessa. Pänvaston puolue on antava kaken tukensa nuorsolleen, kos ka se tarvtsee stä. Sanon tämän snä vakaassa kästyksessä, että asa e vo muuton olla. Kakk, mkä nyt vodaan tämän tärkeän saran kohdalla tehdä, ols myös tehtävä. Tovomme, että puolueneuvosto selvn sanon lmass ajatuksensa Ja tahtonsa Ja että koko puolue nyt sesos nuorsonsa tukena, kuten sekn haluaa sestä tämän puolueen tukena. 4 [rt \ :!
(Jm.- Mn^fläluSl^ H 'snk. Pcöbvuc 11 Posttsrto.r n o 6487 TULEVASUUS T o m t 66 05 T o = m. f ^ Työväen Kukkasrahasto T o p s t o 77 29 8< Puhelm^t: Tomr.to Ltlo$htt-rr. Jöreslöshte-r Oprtoshteer!. Talouclenhotoc Kottolousosastc 77 29 &t 77 77 60 05 76 53 sr 77 /9 6? 77C^?0 Telsngssä toukokuun 20.pnä 1959 Sosaldemokraattnen Pu^^luetolmkunta Paasvuorenkatu 3 H e l s n k Vtaten toukokuun 11.pävänä päyätt::.yn krjeeseenne lmotamme kohtelammn, että koska mantut prjärjestöjen krjeet tulvat lttoomme 11 ja 12.pnä toukokuuta ja ltto tomkuntamme kokous akasemnän päätöksen mukaan pdettn 13-pnä toukokuuta, e ltto tomkunta ennättänyt tutustua krjelmen ssältämn vaatmuksn rttävän hyvn, ja koska ltto tomkuntamme seuraavasta kokouksesta e tähän mennessä ole päätetty, katsomme olevamme pakotetut tedottamaan tästä arvosalle puoluetomkunnalle. Toverllsest tervehten Sos.-dem. Nasltto r.y. l j Varapuheenjohtaja Shteer
1 r 1 ' j 1 1 1 1
PCYTAKRJA Sosaldemokraattnen Puolue t- f jtj 1 f f^f s ' V: tl) ry:n puolueneuvoston kokouksesta, joka pdettn Helsngssä, Helsngn Työväentalon A-salssa, lauantana 2?. pävänä helmkuuta 96O alkaen kello 11. '.-m- -^ja. 1 > 1. Kokooksen avaus Sen jälkeen kun puolueneuvoston jäsenet ja muut kokouksen osanottajat olvat asettuneet pakolleen, Puolueen puheenjohtaja tohtor Vänö T ä n n e r suortt kokouksen avauksen seuraavn H sanon: Jos rajotumme nän ssäpolttsn kysymyksn, vomme saf Arvosat puolueneuvoston jäsenet. Stä on kulunut jonkn akaa, kun rae vmeks olemme olleet koolla. Edellnen puolueneuvoston kokous pdettn vme keväänä. Sen jälkeen e ole tapahtunut l ^ sellasta, mkä ols vaatnut neuvoston uudelleen kokoontumsta. Tämäkään kokous e muodostu asoltaan erkosen raskaaks, koska puoluekokoukseen, joka.tulee kästtelemään tärkemmät polttset kysymykset, e ole enää täyttä kahta kuukautta akaa. Tämä kokous l l tulee kulkemaan pääasassa sääntömäärästen asan merkessä. Me l t olemme velvollset ptämään tämän kokouksen, jolle muuten nn täyttääksemme sääntöjen pykälen määräykset. ' H' Tämä nykynen aka e polttsest ole erkosen mellytf tävää. En puutu ulkopolttsn kysymyksn, nehän ovat omalaatusa, kulkevat omaa tetään; ja jos jonknlasta lohtua koet- taa nstä löytää, nn se esntyy snä muodossa, että e anakaan mtään pakottavan uhkaava plvä tällä haavaa ole näkyvssä. Pänvaston päänäytteljät - pääesntyjät - koettavat etsä lähempää kosketusta tosnsa ja neuvotella asan järjestelystä. f.: 1» ' ns _
noa, että ne ovat erttän sekavalla kannalla. Mellä on päässyt valtaan jonknlanen epädemokraattnen ja vospa sanoa epäparlamentllnenkn komento: e enää kuljeta samolla ratella, mhn olmme akasemmn tottuneet. Tettyjen suotusen olosuhteden auttamana maalasltto on vme presdentn vaalesta alkaen koettanut pyrkä määräävään asemaan valtakunnassa. Edellsssä eduskuntavaalessa ta okeastaan nden jälkeen sattuneden kommellusten jälkeen se onnstu väärää polttsta pelä noudattaen saavuttamaan tämän määräävän asemansa. Harjotetun peln seurausta olvat velä ennen vme syksyä erlaset epäparlamentllset halltukset: presdentn halltukset, vrkameshalltukset ja muut sellaset. Vakka päästn yhtesymmärrykseen laajapohjasesta halltuksesta, e slle suotu ptkää elnkää. Ja jo vähän tosta vuotta mellä on ollut tomnnassa vähemmstöhalltus, jonka maalasltto on mehttänyt. Shen me emme ole lasnkaan olleet tyytyväsä, evätkä sen suorttamat ratkasut sunkaan ole olleet omaan herättämään tyytyväsyyttä medän tahollamme. Jo stä lähten kun tämä vähemmstöhalltus on tomeensa astunut, on puhuttu asan korjaamsesta, jopa suorastaan saneeraamsesta; on puhuttu sellaseen laajapohjaseen halltukseen pyrkmsestä, jonka ptäs saada asat järjestykseen. Tätä kysymystä koskevat neuvottelut evät kutenkaan ole johtaneet mhnkään tulokseen - nn moneen kertaan kun on yhteydenptoa suortettukn. Ja tällä haavaa on käynyt yhä lmesemmäks, ette maalasltto edes ole vakavssaan nätä neuvotteluja käynytkään. E sen vuoks ole hmeteltävää, että puolueen jäsenstön pressä on heman oudoksuen seurattu tätä näytelmää ja että se kästys on levnnyt, ette neuvotteluja kannattas jatkaa. Mekälänen eduskuntaryhmä, joka on lähnnä nätä neuvotteluja hotanut, näyttää par pävää takapern tulleen samaan kästykseen ja on lmesest valms tekemään omat johtopäätöksensä ja katkasemaan neuvottelut. Medän on syytä jo etukäteen torjua se väte, että syy katkeamseen on medän tahollamme. Ne "edellytykset", jota meltä on vaadttu, ovat sellasa, ette ntä voda täyttää. Mellä puolestamme on paljon sellasa edellytyksä vaadttavanamme, jota maalaslton johtava K-lnja e suostu täyttämään. Se luottaa yhä edel. leen tähänastseen menettelyynsä. En luule devan huono profeetta, jos lausun, että snä tapauksessa, että tämä K-lnja jatkuvast jää - takka saa jäädä - valtaan maalasltossa, maalasltto tulee huomaamaan, että se on tehnyt erttän suuren polttsen vrheen ja että se, kostoks stä että se yrttää hajottaa medän puoluettamme, joutuukn tlanteeseen, jossa sen omat äänestäjät evät enää seuraa johtoa. Tämä kysymys neuvottelujen jatkamsesta ja laajapohjaseen halltukseen pyrkmsestä e okeastaan kuulu melle täällä. Päättäköön stä akanaan puoluekokous. Mutta syytä on ollut joka tapauksessa manta tästä asasta ja huomauttaa, että nyt mellä lmesest saadaan kuulla tasteluhuutona entstä vomakkaammn: Uusn vaalehn Nykynen eduskunta on vomaton hotamaan tehtävään. Kun tämä nyt vmestä kokoustaan tässä kokoonpanossaan stuva puolueneuvosto nänä vme tuntenaan slmälee suorttamaansa työtä ja stä akaa, jonka varrella se on suortettu, se lmesest tuntee vssä tyydytystä. Mehän olemme saaneet kokea nänä vuosna verrattan vaketa tapahtuma. Olot omassa puolueessammekn olvat tomeen ryhdyttäessä suorastaan myrskysä. Noudattamalla järjestödemokraattsa vaatmuksa, pysymällä sääntöjen, puolueohjelmen ja okeden menettelytapojen pohjalla, me olemme vähtellen voneet luova rauhallsemmlle veslle. Stä lähten kun pudue- J
< neuvosto non puoltosta vuotta stten tek ratkaseva päätöksä ja joutu sellä sekä työväen polttsten asan että osuusto- suhtautumsesta puolueen ssällä tomva kapnallsa kohtaan, mnnallsten kysymysten parn, hän on suorttanut erttän anso- ovat olot ymmärtääksen yhä suuremmassa määrn kulkeneet selkeentymstä koht. Ja luulen, että me kakk vomme olla stä yksmelsä, että erkosest vme kuukausen tapahtumat ovat antaneet melle vakuutuksen stä, että kun me puoluekokoukseen pakkon käymme, me snä vomme todeta, että eheytymnen puolueessa tulee olemaan hyvn merkttävä. Tetenkään emme vo vaeta stä, että yhä edelleen on myös tyytymättömä, ulkopuolelle jäänetä, mutta anahan vo tovoa, että tulevasuudessa nämä tällasetkn ymmärtävät yhtesen edun. Puoluekokouksemme tulee merktsemään tärkeää vttapylvästä tähänastsessa hstorassamme, ja kun sllä velä tulee kaken lsäks olemaan huomattava kysymyksä pohdttavanaan, luulen jo etukäteen votavan odottaa, että stä muodostuu tärkeä kokous snänsäkn. Nn, me olemme, nn kun sanottu, vmestä kertaa tässä kokoonpanossa saapuvlla. Mellä on tovottavast kaklla hyvä omatunto stä, että vomme luovuttaa puduekokoukselle valtuutemme ja kasta syvämuokkausta sosaldemokratan aatteden hyväks. Me, jotka nona akona joudumme käymään Vpurssa, tunsmne hänet kärkmehenä kakssa työväen kunnallsssa rennossa. Mkkonen ol myös ptkät ajat puolueneuvoston jäsenenä, ja osuuskauppalnjalla hänet nähtn ehtmseen mukana edustajakokouksssa ja mussa tärkessä tehtävssä. Sälyttäkäämme Konsta Mkkosen musto kaunna melssämme ja omstakaamme hljanen hetk hänen mustolleen. Kokouksen osanottajat kunnottvat sesoaltaan hetken hljasuudella vanajan mustoa. Mustosanojen ja hljasen hetken päätyttyä kokouksen avaaja tr Tanner stuutu puheenjohtajan pakalle ja ryhty johtamaan puhetta kokouksessa. 2. Nmenhuuto P u h e e n j o h t a j a : Medän ols todettava, ketä ( vtata suortettuun työhön. Snä tovossa, että tämäkn medän täällä on saapuvlla. Ehkä Väyrynen on hyvä ja suorttaa nmenhuudon. nyt alkava stuntomme vo tätä työtä kartuttaa, pyydän lausua kakk läsnäoljat tervetulleks kokoukseen. Tuomar Väyrysen suorttamassa nmenhuudossa saapuvlla olleks todetusta tehtn asanmukaset merknnät pöytäkrjan Eräs raskas tehtävä on velä suortettava ennen kun käydään ltteenä olevaan osanottajaluetteloon. Lte n:o 1, kohdat Puolueto- varsnaseen työhön. Medän on lausuttava mustosanat rvel^tämtb mkunta ja Puolueneuvoston muut jäsenet. Vastaavat merknnät luetteloon tehtn nmenhuudossa postuneelle Konsta Mkkoselle. Hän ol vme kokouksessa velä terveenä ja tomntahalusena joukossamme. Nyt hän on possa. lmottautuneden Sosaldemokraattsen eduskuntaryhmän edustajan, sosaldemokraattsten lehten edustajen, prjärjestöjen edustajen, Konsta Mkkosen tomnta työväen asan parssa on ptkä ja antosa. En tedä paljonkaan hänen varsnasesta nuoruudestaan, mutta alkaen jo 1920-luvun loppupuolelta, jollon hän srty Vpurn tlntarkastajan puheenjohtajan, sosaldemokraattsten keskusjärjestöjen edustajan ja valtuutettujen puoluetomtsjan koh-
Puheenjohtaja : Valtaan kaks pöytäkrjan tarkstajaa. Ehkä puolueshteer tekee ehdotuksen. Ptsnk : Paavo lo ja Valtter Latnen. Ehdotus hyväksyttn. dalta. Nmenhuudon päätyttyä lausu P u h e e n j o h t a j a : Pyydän knnttää huomota, mtä säännöt - nden 36 - sanovat täällä oleven lausunto- ja estysokeudesta ja myclskn läsnäolo-okeudesta. P u h e e n j o h t a j a : Kolme ääntenlaskjaa. 3, Kokouksen lallsuuden toteamnen P u h e e n j o h t a j a : Kokouksen lallsuus ols todettava. Kokouskutsu on lähetetty 16. pävänä helmkuuta ja sen sanamuoto seuraava: "Sosaldemokraattsen Puolueen puolueneuvosto kutsutaan sääntömääräseen kokoukseen, joka pdetään Helsngn Työväentalon A-salssa lauantana 2? pävänä helmkuuta 1960 alkaen kello 11. Sosaldemokraattnen puoluetomkunta Vänö Tanner." Kokous lenee kakken melestä lallnen ja päätösvaltanen. Kokouksen lallsuus ja päätösvaltasuus vahvstettn yksmelsest. h. Kokouksen järjestäytymnen P u h e e n j o h t a j a : Stten kokous järjestäytyy. Pue- Ptsnk : Lemp Lehto, Snkka Luja ja Juho Lukkarnen. Hyväksyttn. P u h e e n j o h t a j a : Työjärjestykseen on merktty myöskn menettelytapavalokunnan vaal. E ole velä selvyyttä stä, tullaanko stä tarvtsemaan. Ehdottasn, että asa jätetään rppumaan stä, tarvtaanko stä va e. Vodaanko tehdä nän? Puheenjohtajan ehdotus hyväksyttn. 5> Työjärjestyksen hyväksymnen P u h e e n j o h t a j a : Työjärjestyksen hyväksymnen. Käykö osanottajlle jaettu ehdotus (Lte n:o 2), kohdat 6-13? Saako pysyä sellasenaan? Työjärjestys hyväksyttn ehdotuksen mukasena. luetomkunnan puheenjohtajan omnasuudessa mnun tehtävän on johtaa puhetta tässä kokouksessa. Merkttn. 6. Puoluetomkunnan kertomus vuoden 1959 tomnnasta ja «tlestä sekä tlntarkastajen lausunto nden johdosta à f P u h e e n j o h t a j a : Ols S^^tf^^ kokoukselle myöskn shteer. Ehdotetaan kahta shteerä. Jos mnä ratkasun P u h e e n j o h t a j a : Tulee asa: Puoluetomkunnan helpottamseks sasn ehdottaa Väyrysen ja Kärkkäsen. (Kokouk- kertomus vuoden 1959 tomnnasta ja tlestä sekä tlntarkastajan lausunto nden johdosta. sesta: Hyväksytään!) - E ole mustuttamsta. Puheenjohtajan ehdotus hyväksyttn. Kertomuksessa on 31 luskaa» Stten tulee erkseen sen lttee- 1,' «
nä Sos.-dem. Nasten Keskuslton tomntakertomus ja Maaseutuvaltuuskunnan kertomus. Ehkä asakrja ols käytävä lävtse vähän ykstyskohtasemmnkn, kun se on nän laaja. Onko yleskeskusteluun mtään sanottavaa. Kukaan e pyytänyt puheenvuoroa. Mennään stten läp ykstyskoh- P u h e e n j o h t a j a : tasest, otsakkeden mukaan. Haluasn velä manta, mtä tamperelanen sanomaleht krjott het vaalen jälkeen tästä kysymyksestä: "Oreellsta ol, että lähes kakkalla sellä, mssä sosaldemokraatt evät voneet sopa yhtesestä pohjasta ja menettelytavosta vaalen suhteen, merkts erseurasuus kommunstelle käytännöllstäkn vottoa. Tämä ol vaalen suur opetus, joka yksn kansanvallan sälymstä ajatellen antaa e-kommunstslle prelle vakavaa mettmsen ahetta. Ottaako tästä opkseen kukaan, sen näyttää aka..." Tampereella olemme pyrkneet ottamaan tästä oppa, ja sen vuoks haluasn tavallaan saattaa mudenkn tetoon, että harktssvat asaa tällasssa yhteyksssä. H n!' Menettelytapa hyväksyttn. Kohdasta "Yleskatsaus" kohtaan "Puolueneuvosto" kertomus hyväksyttn keskustelutta. P u h e e n j o h t a j a : Tähän kertomukseen on tetyst Kohta "Puoluetomkunnan apuelmet". Keskustelu; Lndholm: Koskettelsn lyhyest svulla 17 olevaa, osuuskauppavaaleja koskevaa kohtaa. Tässä on ensnnäkn manttu, mtenkä TPSL:n osalta tehtn er pakossa vaallttoja. Sen jälkeen tässä on seuraava vrke: "Kun he lsäks kakkalla selläkn, mssä olvat yhtesssä vaalltossa, häkälemättömäst hyökkäsvät puoluetta ja osuuskauppalkettä vastaan, joudumme käymään kahden rntaman sotaa." Halusn puuttua tähän sanontaan snä melessä, ette sana "kakkalla" nyt han ylesest, e anakaan Tampereella, ptänyt pakkaansa, e anakaan non panavast sanottuna. Tampereella käytn yhtesstä vaalltosta neuvottelua ptkänkn akaa, joskn täytyy myöntää, että neuvottelut olvat ankaran luontesa. Tampereella käytn Osuuslke Voman vaalehn yhtesellä vaalltolla. Nän päästnkn vaalessa myönteseen tulokseen. Kaken todennäkösyyden mukaan ols menetetty yks pakka, jolle ols menty yhteseen vaallttoon. tarpeetonta ottaa mtään, mkä e pdä pakkaansa, ja velä vähemmän käyttää snä mtään vomasanoja. Mnusta ol hyvä," että asaan knntettn huomota. Mnä ehdottasn lauseelle seuraavan sana- muodon: "Kun he Mks monn pakon yhtesssäkn vaalltossa ollessaan hyökkäsvät puoluetta vastaan" - jätettäsn tuo sana "häkälemättömäst" ss pos. Tyydyttäskö tämä Lndholma? Lndholm: Tyydyttääl P u h e e n j o h t a j a : Hyväksyykö kokous tämän ehdotuksen? Hyväksyttn. P u h e e n j o h t a j a : Ja "Apuelmet", "Puoluetomsto". Hyväksyttn. P u h e e n j o h t a j a : "Järjestötomnta". Kohta hyväksyttn keskustelutta alkaen kohdasta "Ylestä" ja päättyen kohtaan **Muu julkasutomnta". A M (
; Työväenlehdstö Keskustelu: Ttnen : Ekös tämä Työn Voma lopettanut tomntaan- harrastukset ovat kutenkn monssa pakossa hyvn vakavana esteenä. Saako tämä kohta "Työväenlehdstö" mennä? Hyväksyttn. sa jo kertomusvuoden akana? P u h e e n j o h t a j a : Stten tulee kohta "Taloudellset! P u h e e n j o h t a j a : Tässä on tekstä vähän muutettu. asat". Ptsnk : Shen versoon, joka on lähetetty akanaan Kohta hyväksyttn alakohtneen keskustelutta sellasenaan. Kansanvälset suhteet. P u h e e n j o h t a j a : Stten tulee velä selostus kansanvälsstä suhtesta. Hyväksyttn keskustelutta. F l puolueneuvoston jäsenlle, on puoluetomkunta myöhemmn tehnyt muutoksen, Muutos on svulla 26 otskon 5* Työväenlehdstö, alla, tonen kappale, joka alkaa; "Savon Kansan lsäks - - - Uus muoto on seuraava: "Savon Kansan lsäks lehden uudelleen järjestämnen srty kertomusvuoteen. Kesk-Suomen työväen prlehden Työn Voman panattamnen omassa krjapanossa lopetettn vme vuoden P u h e e n j o h t a j a : Tämä puoluetomkunnan kertomus vahteessa. Työn Voman julkasemsen jatkamnen järjestettn on nän läpkäyty ja parlla korjauksella hyväksytty. Merkttn. Osuuskunta Työn Voman ja Tampereen Työväen Sanomaleht Oy:n välsellä sopmuksella Kansan Leht - Työn Vomana. Prtomkunnan päätöksen mukaan se on prleht." Lsäks tähän tulee seuraava kappale lsäystä: "Pohjanmaan Kajsa, j)ta välllä panettn Jyväskylässä, srty vuoden akana takasn omaan krjapanoonsa Vaasaan. Leht lmestyy ltapävälehtenä." P u h e e n j o h t a j a : Tässä muodossa se nyt ss estetään hyväksyttäväks. Kertomus So3«-dem. Nasten Keskuslton tomnnasta vuodelta 1959 P u h e e n j o h t a j a : Stten seuraa erään uuden tulokkaan kertomus tomnnastaan, nmttän Sosaldemokraattsten Nasten Keskuslton tomnnasta. Stäkn on täällä tostakymmentä svua. Tarjotaan tlasuutta yleskeskusteluun. Ttnen : Kyllä tämä kohta nyt vastaa todellsuutta. Yleskeskustelua e synt3myt. Hyväksyn sen muuten. Haluasn tässä yhteydessä kutenkn lausua hartaan tovomuksen, että puolueen johto knnttäs vastasuudessa entstä enemmän huomota lehtensä taloudellseen tukemseen» P u h e -e n j o h t a j a : Sen tukemsen lata on vähän nn ja nän. Se vaat paljon rahaa, mutta jos sas muta järjestelyjä Ykstyskohtanen kästtely. P u h e e n j o h t a j a : Mennään ykstyskohtasest läp tämäkn kertomus. Hyväksyttn kokonasuudessaan sellasenaan. M suortetuks, nn se vos auttaa paljon enemmän. Nurkkakuntaset
Ö. Kertomus SQ3>»dem> ^'aaseutuvaltuuskunnan tomnnasta vuodelta Puheenjohtaja : Täällä on velä Sosaldemokraattsen Maaseutuvaltuuskunnan tomntakertomus. Onko kenelläkään sanottavaa? E tunnu olevan. Keskustelua e syntynyt. luottavat shen, mtä tlntarkastajat ovat sanoneet, ja ovat valmt puolestaan hyväksymään ne, ja tässä suhteessa jättämään ne puoluekokouksen kästeltävks. Hyväksyttäneen? Hyväksyttn ja päätettn jättää edelleen puoluekokouksen kästeltäväks. 10. Puoluetomkunnan ehdotus tulo- a menoarvoks vuodelle 1960 Maaseutuvaltuuskunnan kertomus vuoden 1959 tomnnasta hyväksyttn keskustelutta yksmelsest. P u h e e n j o h t a j a : Stten mens samalla kertaa 9. Tl- ja vastuuvapauden myöntämnen puoluetomkunnalle vuoden 959 tomnnasta ja tlestä Puheenjohtaja : Esttelen nyt tlnpäätöksen ja asan, joka koskee tl- ja vastuuvapauden myöntämstä. Snä akana kun te tutustutte varsnasn tlehn, jota parakaa jaetaan, mnä luen tlntarkastajan antamat lausunnot. Nätä on neljä kappaletta. Yks koskee puoluetta, toset stä lähellä oleva yrtyksä. (Luk.) a Puheenjohtaja : Puolueen hallnnosta ja tlestä velä tulo- ja menoarvo tätä kuluvaa vuotta varten. Tulo- ja menoarvo vuodelle 96O on myös osanottajlle jaettu (Lte n:o 6). Kuten näkyy, lasketaan menoja olevan vähän päälle 70.000.000 markkaa, ja kun tulopuolta katsellaan, nn havataan, että hankttavaks jää enemmän kun puolet stä, mtä mellä on odotettavssa varmoja tuloja. Jos joku vo antaa paremman neuvon stä, mten talousarvo vodaan saada tasapanoon, nn neuvo otetaan ktollsuudella vastaan, - Vodaanko talousarvoehdotus hyväksyä? Hyväksyttn keskustelutta, (Papert kerättn takasn ja jätettn taloudenhotaja Paanaselle, ) P u h e e n j o h t a j a : Otetaan tunnn välaka ruokalua varten ja jatketaan sen jälkeen kokousta. Kokous keskeytettn kello 12,05.! antavat tlntarkastajat, jona ovat tomneet Vänö V. Salovaara, A. Srjola ja Vänö Ahde, ss kuulemanne tlntarkastuslausunnon. Musta yhtesöstä annetut lausunnot on myös kuultu. Ne koskvat Osakeyhtö Karhaaraa, Osakeyhtö Kattaraa ja Työväen Arkston Säätötä, Puheenjohtaja : Nyt on myös tlkertomus jaettu. Snä on ensmmäsenä omasuustase - ensn omasuuspuol, stten velkapuol - stten tulostase, menot ja tulot. Aheuttaako keskustelua? Keskustelua e syntynyt. puheenjohtaja: asemamme on kovn vahva nunveroden Nn kun näkyy, e medän fnanss- valossa. - Luultavast kakk 11. Polttnen tlannekatsaus Ruokalun jälkeen kello 13,20 f 'fr
Puheenjohtaja : Kokousta jatketaan. Seuraavana asana on polttnen tlannekatsaus. Sen antaa puolueshteer Ptsnk. Ptsnk : Aon käyttää tämän kokouksen akaa van kutenkaan päästään. Kansanvälnen talouselämä on sekn parantunut ja vlkastunut ja puolestaan vakuttanut oman maamme talouselämään. Melläkn on päästy hyötymään tapahtmeesta konjunktuuren noususta. Tuotanto, joka takavuosna ol laskussa ta jonka nousu ol pysähdyksssä, ' ^ ' t muutaman mnuutn. Nän stä syystä, että runsaan kuuden vkon kuluttua on puoluekokous, jossa luonnollsest perusteellsemmn paneudutaan polttseen tlanteeseen. Tosekreen stä syystä, on alkanut jälleen nousta. Työttömyyden kasvu on pysähtynyt tostaseks. Ylenen hntataso on sälynyt verrattan vakaana ja valtontalous vahvstunut. Vältytty on myös työtastelulta. Työehto- ' jonka puheenjohtaja jo mants. Nyt e ole nnkään tärkeätä te- sopmukset on vme vuosna ja tässäkn vuodenvahteessa näköjään tää, mnkälasa melaloja on puoluetomkunnassa, vaan tärkeäm- suurmmalta osalta kyetty saavuttamaan lman manttavampa työ- pää on tetää, mltä maalma näyttää kentältä käsn katsellen. Olskn ss tovottavaa saada ytmekäs keskustelu ja sen kautta ku- tasteluja. Pokkeuksen tekee okeastaan van rakennustyöntekjöden melko ptkäakanen lakko. va näky^stä kentän kannalta. Näden myöntesten, lähnnä kansanvälsten konjunktuuren ko- Tässä lyhyessä katsauksessan koskettelen van muutama sek- hentumseen lttyven sekkojen ohella on tetyst todettava, että koja nstä, jotka on manttu jo tomntakertomuksessa sekä erä- medän taloutemme rakennevrheet ovat kakesta huolmatta jatkuvast tä asota, jotka ovat tapahtuneet kertomusvuoden päätyttyä, ss näkyvssä. Työttömyyttä on edelleenkn, ja se on entstä korostetum- kuluvan vuoden puolella. mn maaseututyöttömyyttä. Rakennehärö, rakennevrhe, on tetyst Kansanvälnen tlanne on veraludplomatan, korkealla ta- myös näkyvssä snä, että matotaloustuotteden vent on jatku- solla tapahtuvan veraludplomatan ansosta melkosest muuttu- vast ja nn ptkälle kun nähdään edelleenkn kallks käyvä nut stä, mkä se ol velä runsas vuos takka puoltosta vuot- asa. Taloudellsella sektorlla valltsee tlapäsyyden ja odotuk- ta stten. lmestä on, että jänntyksen vähenemstä on tapahtunut ja että tällä jänntyksen vähenemsellä epälemättä on vakutuksensa myös medän maamme olohn ja asemaan. Jänntyksen vähenemsestä e kutenkaan odoteta välttömä nopeta tuloksa avomen sen lmapr, teollstamskysymyksessä e okeastaan ole tapahtunut mtään myöntestä uutta stten Fagerholmn kolmannen halltuksen. Tämän halltuksen akanahan luotn luottamuksen lmapr myös ta- J ) a kstakysymysten ratkasemsen muodossa. Kesk-eurooppalanen melpde ja varsnkn sosaldemokraattnen melpde Kesk-Euroopassa tuntuu olevan suunnlleen sellanen, että tästä eteenpän ehkä useden vuosen ajan jatkuu alentuneen kansanvälsen paneen m ajanjakso, jonka kuluessa pakallsa ongelma kentes vodaan ratkoa, mutta että nopesn tuloksn suurssa kysymyksssä tuskn loudellsessa melessä ja sllon saatn er kenon alulle varsn laaja teollnen nvestontohjelma, jonka myöntesä tuloksa on päästy ja päästään edelleenkn velä ptkälle nauttmaan. Myös polttnen tlanne odottaa ratkasuaan. K-lnjan kommunsten ja smoslasten ulkopolttsesta provokaatosta syntynyt halltusasetelma, maalaslttolanen vähemmstöhalltus, on jatku- ^^t jo tosta vuotta. Usemmat oppostoryhmät eduskunnassa ovat * j}' j
J osottautuneet tänä akana lojaaleks ja vastuuntuntosks ryhmks. Tässä suhteessa ne ovat ss olennasest pokenneet stä oppostosta, jota Fagerholmn kolmas halltus sa kokea. Jos opposto suurmmalta osaltaan on ollut lojaala ja vastuuntontosta, nn tosaalta vo perustellust vättää, että halltus käytännön poltkassaan on ollut pokkeuksellsen röyhkeä ja pttaamaton, pttaamaton ja röyhkeä enemmstöhalltuksekskn, puhumattakaan stten stä, että halltus on tetonen vähemmstöhalltuksena kokemstaan vakeukssta ja hekkoudesta. Halltuksen talouspoltkka on ollut ykspuolsta talouspoltkkaa. Sen ssäpoltkka on ollut syrjvää ja saalstavaa ssäpoltkkaa. Rajottamsen ja halltsemsen poltkka on paras määrtelmä tämän halltuksen lnjalle. Tätä hajottamsen ja halltsemsen poltkkaa on jatkuvast harjotettu ulkopolttsten vhjalujen merkessä. Sanossa halltus on korostanut välakasuuttaan ja auluttaan lähteä, teossa se on ollut stkeän välnptämätön eduskunnallssta tapposta ja stä, että asat ovat jääneet hotamatta. Uskaltasn vättää, että tlannekuvan eräs olennanen prre on halltuspuolueen oma umpkuja. Ensnnäkn näyttää sltä, että tärkessä asossa maalaslttoa puolueena, myös ja ehkä nmenomaan halltuspuolueena, johdetaan ulkopuolelta puolue-elnten. Mustettakoon van, että nykysen halltuksen henklökokoonpanosta evät päättäneet maalaslton asanomaset puolue-elmet ekä lon edes päämnster, jolle olennanen osa halltuksen tuleven jäsenten lstasta pantn valmks kouraan«tonen sekka, joka lttyy maalaslttoon, on se, että sen k-lnja on lmesestkn ajanut tuon puolueen tlanteeseen, jossa kakkea tomntaa halltsee pelko seuraaven vaalen tulol^bsta. Kukaan e tetenkään vo ntä ennakkoon vekata, mutta näyttää sltä, kun anakn maalaslton johdon ja k-lnjan taholla nykysn pdettäsn Vennamon aheuttamaa uhkaa paljon suurempana kun velä vuos stten. Tämä uhka, tämä vaara sävyttää sekä halltuksen että maalaslton poltkkaa stä syystä, että nähtäväst e ole saatu mtään tet oa uussta vaalesta velä. Samasta syystä halltus pystyttelee teollstamskomteota ta -tomkunta, juur sellasa vaalprejä varten, jossa Vennamon taholta pelätään enten vahnkoa. Samasta syystä, tästä maalaslton omasta umpkujasta, nähtäväst aheutuu myös jatkuva ulkopolttnen parjauskampanja. Nykysen halltuksen akana ja vmeks kuluneen puolen vuoden akana on käyty keskusteluja halltuskysymyksen ja polttsen tlanteen ratkasemseks tosaalta kestävämmältä parlamentaarselta ja tosaalta puhtaammn ssäpolttselta pohjalta. Ensmmäj>»5& el kansanpuolueen alote vme keväänä ol laadussaan varsn omalaatunen, sehän nmttän tähtäs shen, että halltuksen asemaa koskeva keskustelu jätettäsn slleen ja sen sjaan ryhdyttäsn kaavalemaan eräänlasta eduskuntaryhmen muodostamaa varjohalltusta, joka laats omat ohjelmansa nn budjetta kun talouselämääkn varten ja pyrks stten toteuttamaan ne halltuksen estyksstä rppumatta. On selvää, ette tällanen saanut laajempaa kannatusta osakseen, ja asa lykättn - kansanpuolueen alote nmttän - eduskuntaryhmen hotoon. Myöhemmn halltuksen ja maalaslton taholta tehtn uus alote. Ehdotettn neuvotteluja ja sopmusta budjetsta.-kun medän taholtamme e katsottu votavan stoa oppostossa olevan puolueemme käsä budjettkysymyksssä ta mussa ykstyskysymyksssä, lmottvat maalaslttolaset melellään keskustelevansa polttsesta tlanteesta kokonasuudessaaj. Sen jälkeen on stten pdetty paljon porua nästä ns. edellytyksstä. Maalasltto on nästä varsnkn puhunut. Kauan kyseltn, mtä nämä edellytykset okeastaan ovat, jota maalasltto melellään
-V' : näks, ennen kun se vos osallstua parlamentaarseen ratkasuun. Vhdon nästä edellytyksstä saatn jonkn verran enemmän tetoa. Ensmmänen edellytys ol tetyst se, että medän puolueemme muuttas johtoaan ja lnjaansa. Tonen edellytys, heman myöhemmn esntullut, on melle tyrkytetty eräänlanen ulkopolttnen synnntunnustus. Se tarkottaa. Vrolasen tulkntaa lanataksen, stä että medän sosaldemokraatten puolueena ptäs julksest todeta, että vuoden 195Ö syksyn krs e ollut alkuperältään kotmasta laatua. Ja kolmas tärkeä edellytys - sekn tullut esn avan vme akona - on maalaslton estys uuden maataloustulolan säätämsestä sen tlalle, joka nyt on vomassa asallsest ottaen vmestä * 1 satovuottansa. Kuukausmäärä jatkuneet tuloksettomat keskustelut ovat okeuttaneet tekemään johtopäätöksä medän tahollamme. Sekä puoluetomkunta että eduskuntaryhmä ovat määrtelleet kantansa tlanteeseen, todenneet, että keskustelut ovat olleet tuloksettoma ja ette näytä olevan edellytyksä nden johtamseks myönteseen tulokseen. Tästä syystä nämä neuvottelut on medän taholtamme katkastu. Maa on jatkuvast polttsessa vaarassa, sen demokrata ja parlamentarsm ovat epänormaallla kannalla. Teollstamspoltkan toteuttamnen vpyy, avanasemassa oleva suurn porvarllnen puolue, maalasltto, on kykenemätön rakentamaan parlamentllseen poltkkaan. Van vaalt näköjään vosvat tuoda selvyyttä tlanteeseen, ja tältä osn jälleen on ratkasun avan k-ryhmän kässsä. Halltuksen tukena eduskunnassa on kaks ryhmää: kommunstt ja smonstt. Nlle näyttää olevan tärkeämpää hyökätä sosaldemokraattsta puoluetta kun halltusta vastaan, k-lnjan kaks vme päven argumentta, tosn keskenään rstrtasa, ovat nämä: mks ette kaada halltusta oppostosta käsn, kun kerran pdätte tlannetta epätyydyttävänä? Tonen parn kolmen vmeks kuluneen pävän akana esntullut väte on se, että halltus kutenkn aotaan kaataa ja ennen muuta puhutaan sosaldemokraatten suunnttelemasta välkysymyksestä. Kokemus vme ajolta ja vme vuoslta osottaa, ette nykysen halltuksen kaatumnen lmesestkään johtas parlamentarsmn kannalta parempaan tlanteeseen. Jos nykynen halltus kaatuu, on seurauksena lmesestkn velä puhtaamman presdentnhalltuksen muodostamnen. En ptäs ollenkaan yllättävänä, ettekö k-lnjan taholta suorastaan pyrttäs pos nykysestä halltustlanteesta ja jo ennen kunnallsvaaleja luomaan sellanen maalaslttolanen vrkameshalltus, josta mellä on jo akasemmlta ajolta kokemtksa. On mona merkkejä, jotka vttaavat shen, että k-lnjan taholla valmstauduttasn tällaseen manöövern, jonka muodosta e olla tetenkään velä perllä. Demokrata ja parlamentarsm ovat ss jatkuvast umpkujassa ja maalle vaarallsella tolalla, mutta mtä enemmän tätä tlannetta jatkuu, stä varn^emmalta n^ttää, että nämä asat ja nden takana olevat hmset ja ryhmät kykenevät ravaamaan tensä ulos tästä umpkujasta het ensmmäsessä sopvassa tlasuudessa, ja sellanen tlasuus on tetyst sllon, kun pdetään eduskuntavaaleja ta presdentn valtsjamesten vaaleja. Medän tehtävämme tässä tlanteessa kästtääksen^on vahvstaa puoluetta tuon tlanteen kottamsen varalta. Ensmmänen etapp ja tärkeä sellanen on tulossa oleva puoluekokous. Sellä on esllä kolme tärkeätä kysymystä: teollstamsohjelma, maaseutuohjelma sekä puolueen sääntöjen muutosta koskevat estykset. On tarpeetonta käydä nässä kysymyksssä selostamaan ykstyskohta. Nehän ovat stä pats juur parhallaan järjestössä alustavan lähetekeskustelun alasna. Näden täsmällsempen estysten ohella tulee tetyst puoluekokouksen eräänä keskesenä tehtävänä olemaan vetää selvä polttnen lähvuosen lnja kakken sellasten edellytysten ( l.p
etsjöden näkyvn, jotka ovat spekuloneet sosaldemokraattsen puolueen puoluekokouksella ja sen tulevlla päätöksllä. Tämän lnjan määrttely kästtääksen tulee antamaan välttämättömän, okean ja tehokkaan lähtökohdan slle kampanjalle, joka tulevan puoluekokouskauden akana täytyy saattaa ratkasuun. Velä muutama sana ammattyhdstyslkkeessä valltsevasta tlanteesta. Kukaan e tällä hetkellä tedä, mkä on lähvkkojen ta edes lähkuukausen lnja ammatllsella puolella ammatllls- «ten järjestöjen suhtessa. Mutta on kästtääksen syytä muutamn sanon korostaa vme vkkojen ja vme kuukausen tapahtuma ja stä polttsta lnjaa, mkä on tullut näkyvn.» % Ensnnäkn se tärkeä sekka on syytä ptää melessä,'kun tlannetta analysodaan, että uus ns. Vhtor Rantasen ryhmä on selväst ja alusta ptäen haluttu tehdä polttseks välkappaleeks tastelussa ammatllssta järjestöstä. Tätä välkappaletta käytettn tostaseks näkyvmmn ja havannollsmmn hyväks snä yhteydessä, jollonka neljä ammattlttoa ano SAK:n jäsenyyttä. On syytä korostaa ja mustaa, että nämä neljä lttoa olvat nn sanoaksen selvä tapauksa. Nden kohdalla e ptänyt olla mtään sellasta lttorajartaa ta muuta epäselvyyttä, joka ols estänyt myöntesen kannan omaksumsen jäsenanomuksn. Kun kutenkn jäsenanomukset hylättn, se osottaa, että koko tämän kysymyksen taustana smonsten ja kommunsten yhtesrntaman taholla ol pelkästään määrätetonen häkälemätön polttnen pyrkmys tehdä mtä tahansa ja mllasn perusten tahansa ammatllsten valtaamseks ja hallussa ptämseks. ' järjestöjen Vme pävät ovat osottaneet, että nällä väärntekjöllä Johtopäätös lyhyest sanottuna on se, että tämä Rantasen kuutosten sekä kommunsten polttnen yhtestyö on paljastunut näyttää edelleenkn jatkuvan SAK:n johdon rvessä ja että tämän ryhmttymän 6+3 todellnen luonne ammattyhdstyspoltkkaa ajatellen on ammattyhdstyslkettä hajottava ekä stä takka sen yhtenäsyyttä lujttava. Kästtääksen sosaldemokraatten tulee ammatllsten järjestöjen jäsennä sellä, mssä hellä on tlasuutta vakuttaa asohn ja melptesn, olla valppata ja aktvsa ammatllsssa järjestössä nän syntyneen uuden tlanteen hotamseks. Täytyy lähteä stä - se on anakn mnun kästyksen - että demokraattset vomat ammattyhdstyslkkeessä - ta sanotaan nyt sosaldemokraattset vomat - täytyy kyetä yhdstämään ja hotamaan lkettä näden vomen avulla. Mkä tämä muoto on, stä e tällä hetkellä lene kenelläkään täsmällstä kuvaa ja kästystä, mutta uskon, että kentes jo lähkuukaudet paljastavat sen ten, joka osottautuu välttämättömäks ammatllsenkn lnjan tomnnassa. Tämän kysymyksen hotamnen on pats ammatllsten järjestöjen kannalta myös polttselta kannalta erttän tärkeää, sllä vme pävnä julksuuteen saatetut tedot Rantasen ryhmän ja kommunsten propagandasta osottavat, ette ole penntäkään epälystä stä, ja ettevätkö nämä ryhmttymät tuls käyttämään ammatllsa järjestöjä kakkalla sellä, mssä ne ovat hedän halussaan, välkappaleenaan polttsessa tastelussa - vaaltastem lussa ja mussa sekä puolueelle että koko maalle tärkessä ratkasussa. P u h e e n j o h t a j a : Kokous on okeastaan jo antanut ktoksensa tästä alustuksesta. Srrytään stten keskusteluun, jotta saadaan kula, mtä maakunta ajattelee. L on ollut tettyjä vakeuksa' selttäessään kantaansa, ja stä johtuu tetyst se ankara propaganda, joka on ollut käynnssä lehdstössä ja jota nyt vahvstetaan myös lentolehtsllä työpakolla. 'j : \ n.
'1 ' l f Keskustelu; läht lkkeelle sosaldemokraatten alotteen pohjalta. Tapahtu R o m p p a n e n : Karjalan puolessa ajatellaan, että ollaan nn, että ol jo oma "kukkasensa", pentalonpojat, jotka ovat sen f oppostossa nn kauan, kunnes kansa on vaalessa sanonut sanansa. Koska medän polttnen vomamme, eduskuntaryhmämme vahvuus, e valtaan vemässä sen valta-aluella, se tuns, että terästehdasasa velä lsäks murtaa sen valtaa. Tämän taka se keks keno- t tee metä enempää halltusneuvottelussa kun halltuksessakaan ta- ja, jotka ovat läsnäoljolle hyvn tunnettuja. Tämä terästehdas f sapuolseks maalaslton kanssa, nn ohjat saavat olla nyt hellä. jätettn jollakn tavalla pos päväjärjestyksestä ja muodostet- Halltusneuvotteluhn mentäköön vasta stten, kun kansa on sanonut tn tlalle uus rautaruukkkompott va mkä se on, ja asota sanansa vaalessa. Tällaset eväät mnulle on annettu, e tämä m- on stten hodettu nssä merkessä. Näyttää kutenkn sltä, että nun henklökohtanen melpteen ole, mutta yhdyn shen. Jos on jollakulla ratahousuja kävä, odottakoon vähän akaa, ne kestävät tälläkään ruukkpuuhalla e kansan polttsta näkemystä saatu lsääntymään, Joukot evät luottaneet enää maalaslttoon. Tarvt- : vaalen jälkeen paremmn kun tähän ast ovat kestäneet. Lujtetaan tn nn kova otteta, että pt ottaa maalaslton entnen pääm nyt van puolueen rntamaa, jotta ollaan todella skukykysä, kun mes, nykynen presdentt puhdstamaan maalaslton polttsta. on mteltävä voma vaallppujen avulla. manetta (Kokouksesta: Nn on hätä kässsäl). Mutta sekn yrtys r' P u h e e n j o h t a j a : Romppaselle von vakuuttaa, ette on onnstunut hekost, ja valta tuntuu edelleen lusuvan maalas- kukaan "latvassa'^ kapaa ratahousuja. Sosaldemokraattnen Puolue lton kässtä. e ole tällä kertaa se, jolla on vakea olla ja hätä kässsä. Mel- Mantssn velä - tämä on kovn nurkkapatroottsta - että lä on akaa olla oppostossa. On parasta van katsoa, kunka asat menevät ja ptää huol stä, ette nyt vallassa oleva ryhmä tee Sosaldemokraattseen Puolueeseen on Raahen seudulla käynnssä suorananen ryntäys. Kun sellä vuoden 195^ lopussa ol sosalde- «vallankumousta. Se, jolla nykyään on hätä, on maalasltto. Maa- mokraattsssa yhdstyksssä jäsenä alle 50, nssä on tällä het- r laslttolaset tetävät, että hetä odottavat omassa keskuudessaan paljon pahemmat rdat kun mtä mellä konsanaan on keskuudessamme ollut. Evät talonpojat hyväksy stä poltkkaa, mtä maalasltossa nyt harrastetaan. kellä jo tosta sataa jäsentä, ja sosaldemokraatten lnjolle on tullut yks ja tonen semmonenkn hmnen, joka akasemmn e ole joklaakso, tämä Raahen ympärstö, joka on ollut kakken mustm- ollenkaan tänne pän kurkstanutkaan. Kalajok - Skajok - Pyhäm V e t o s a l m : Herra puheenjohtaja, hyvät puolueneuvos- pa alueta sosaldemokratalle ja kakken parhampa maalaslf» ton jäsenet! Mnä olen täällä ensmmästä kertaa ja nän varamehenä. Mnä olen tullut tähän puolueneuvoston kokoukseen kaukaa pohjolasta, Raahen seudulta, seltä mssä kovast puhutaan asasta, joka tuntuu olevan keskenen kysymys ylesemmnkn, nmttän te- tolle ja kommunstelle, on nyt murtumassa ja muuttumassa tosaalle pän, ja se johtuu sosaldemokraatten tellstamspoltkasta. Olskn tovottavaa, että puoluekokouksessa, joka lähakona kokoontuu, saatasn akaan onnstunut teollstamsohjelma - että se «M rästehdaskysymyksestä. Merklle pantavaa ol, että tämä tärkeä asa tosaan sas käyntn vallankumousta laajemmallakn alueella ekä van Raahessa. l'
1«. - ; P u h e e n j o h t a j a : Puhujalstalla on velä tlaa. Tämä on tällasen tavallsen mehen näkemys työpakolla vallt- Jos mnä auttasn alkuun. Mltä tuntuu puolueen ssänen olo ml- sevsta melalosta. 11 läkn pakkakunnalla? M 1 k k o 1 a : Kun täällä evät vanhemmat puoluehmset ha- R o m p p a n e n : Osuuskauppavaalt osottvat, että skoglaslla on paljon kenraaleja mutta vähän joukkoja. E nllä mtään lua puhua tässä asassa, nn mnä ehkä puolueneuvoston nuormpana uutta huomenta rakenneta ekä paremmlle pävlle päästä. Kun raha ÖJ jäsenenä ja työmehen tttelä kantavana uskallan muutaman sanan sa- väsyy, väsyy myös sen porukan tomntal noa puolueshteer Ptsngn vmeks käyttämästä aheesta, ammatt- Sanosn, että Karjalassa odotetaan van vomankoetuksa: nn yhdstyslkkeestä. Mnulla on kunna kuulua SAK:n valtuustoon, josta ana on saanut määrättyjä vttetä ja ajatuksa, jota ptäs soveltaa puoluetomnnankn prn. Päätökset, jotka SAK:n työvalokunta tek uusen lttojen hyväksymstä SAK :n prn koskevassa asassa, kunnallsvaaleja kun eduskuntavaalejakn. Sanosn, että medän rntama sllä puolen Suomea kestää, se-e tule murtumaan. Puolue on entstä yhtenäsemp ja skukykysemp. Vasta stten alotetaan halltusneuvottelut, kun on käyty vaalt. (Kokouksesta: han oken)! 'a ')l m11" l' h tl!ln ovat kentällä herättäneet rstrtasa tunteta. Sellä ovat mo- P u h e e n j o h t a j a : Tataa olla nn, että kokous on net vanhat ammattyhdstysmehet olleet hyvn katkera stä, ette tyytyvänen nykyseen asantlaan ja toteaa sen. yhtenäsyyttä saatu rakennetuks Vhtor Rantasen tempauksen taka. Puheenvuoroja e pyydetty ja keskustelu Snä SAK:n valtuuston kokouksessa, julstettn päättyneeks. jossa SAK:lle valttn sen nykynen puheenjohtaja Henonen, Vhtor Rantanen kärs valtuuston edessä tappon, jota hän nyt on lähtenyt pakkalemaan. Hän on läh- 12. Kokouksen päättämnen 1 t : tenyt rakentamaan omaa tulevasuuttaan ens vuonna pdettävää SAK:n kokousta slmällä ptäen. Nän kaukaa täyty ruveta junttaamaan, jotta SAK saatasn nden käsn, jotka sellä nyt rynnstävät yhdessä kommunsten kanssa. Seuraavat kunnallsvaalt tulevat ehkä näyttelemään jonknlasta osaa myöskn ammattyhdstyslkkeen prssä. Messä pääluottamusmes- ja mussa sellasssa pkkutehtävssä työpakolla olevssa ammattyhdstysmehssä on paljon henklötä, jotka evät halua ta evät uskalla olla er meltä ammattyhdstyslkkeen johtajen kanssa. Työväestö on oppnut luottamaan nähn pkkujohtajn, ja hetä tullaan varmast käyttämään hyvn suuressa mtassa ns. skoglasten hyväks. P u h e e n j o h t a j a : Estyslstalla e olekaan enää muta asota. Lausun muutaman sanan velä kokouksen lopettajäsks, Puolueneuvosto on, kuten jo alussa totesn, ptänyt vmesen kokouksensa ja suorttanut ne välttämättömät tomenpteet, jotka melle tätä vuotta varten ovat olleet tarpeellsa. Mnusta tämä kokous on jättänyt myöntesen vakutelman. Tosn ols odottanut heman enemmän puhelasuutta, mutta jo sekn, mtä on sanottu, ja ennen kakkea, mtä e ole sanottu, osottaa, että ollaan tyytyväsä asan menoon ja odotetaan, että asossa selvydytään. Sllä, jolla tämän jälkeen on puheenvuoro, puoluekokouksella, tulee olemaan nyt sanottavana panava sanansa nn hyvn maamme s- Í»l -l f, 1) : '1Í «;.H,; f lr''- } \ ^^ h f.l.í.í/'l h m T m
säpolttsssa asossa kun myöskn puolueen ssässsä asossa. Kokous merkttn päättyneeks kello U. Täällä on moneen kertaan todettu, että ssäpolttnen tlanne e ole terveellä pohjalla, snä kavataan rattmpaa lmaa, kavataan <puksen pufclesta: Puheenjohtaja rehellstä tomntaa, tomntaa joka e käytä hyväkseen kakenlasa kertotetä ja jossa e pelata väärllä kortella nn kun nykyään tehdään. Kun muuta ulospääsyä e näytä olevan, nn lmesest mellä on tärkempänä tehtävänä^toma shen suuntaan, että uudet vaalt tulevat olemaan pakosta edessä. Vapaaehtosest shen evät ne, jolla valta.tässä asassa on, alstu. Tahtosn.lopettaa tovomukseen, että me huolehtsmme stä, että ssäpolttnen elämä tulee todella terveeks ja että snä noudatetaan kansanvaltasa menettelytapoja. Parlamentllnen elämä on saatava tommaan motteettomast. Puolueemme ssäsessä elämässä me kuljemme avan lmesest tervehtymstä koht, ja kun me van jaksamme odottaa, nn kyllä medän joukkommekn ymmärtävät, että me olemme se joukko, jonka ympärlle kannattaa kerääntyä. Pöytäkrja tarkstettu ja hyväksytty. Panetaan palketa, kuljetaan elämän tervehtymstä koht - se olkoon tämän kokouksen päättäjässana. Nällä sanolla pyydän lopettaa kokouksen. Vahvstettuaan kokouksen päättymsen nujanskulla puheenjohtaja Tanner lausu velä: Tovotan puolueneuvoston jäsenlle hyvää rauhallsta jatkoa sen jälkeenkn, kun tämä luottamustehtävä nyt M anakn tällä kertaa on päättynyt. Puoluekokouksen asana on katsoa, ketä pannaan kantamaan vastuuta seuraavasta tomnnasta. Ktoksa kokouksessa oljolle. Kokous on päättynyt. Kokouksen osanottajat laulovat puheenjohtajan kehotuksesta Työväen marssn ensmmäsen ja vmesen säkestön.
Sosaldemokraattsen Puolueneuvoston kokous / Helsngn Työväentalon A-salssa 27.2.1960 alkaen kello 11. Puoluetomkunta Vaknaset jäsenet: Tanner, Vänöt Lesknen, Vänö Kavola, Ova ^ f \ \ ' Lndblom, Olavt Paaso, Rafael^ Karjalanen, EetuU Hltunen, Onn ^ Vtanen, Martt^ Helle, Vekko^ Ptsnk, Kaarlo^^ Rantala, Yrjö^ Sltanen, Sylv Henrksson, Gunnar ^ Kalavanen, Meer ^ Oksanen, Onn ^ Varajäsenet: ' \ \ Kuoppala, Erkkä Latnen, Valtter Paasvuor, Tyyne< Saarnen, Erkk^ Mannnen, Sulo ^ Hätnen, Yrjö^ Snkka, Paavo Lehto, Lemp L Puolueneuvoston muut,-jäsenet Sukkola, Vekko Sr^n, Eno Helsngn r Turun ^r: Latnen, Valtter ^ &a«ne,-aeksan^ey Lehto, Lempt- LyytkäHeÄ,-Oekar ' '1 varalla: (Hetanen, Tauno) varalla: (Vptaneny Pekka) J (Lesknen, Lala) (RaHdel,-Vökke) Uudenmaan l Satakunn an_pr Kaln, Vljo Fallla, Vhtor ^ uja, Snkka ^ Suvanto, Leo ^ varalla: varalla: (Hautsala, Johannes) (Lehto, Albert) f (Palonen, Laur) (Oksanen, Eerol) 1