Terveellinen, turvallinen ja hyvinvoiva oppilaitos Neuvotteleva virkamies Vesa Pekkola
Hyvinvoiva opiskeluyhteisö sekä terveellinen ja turvallinen opiskeluympäristö ovat oppilaiden ja opiskelijoiden terveen kasvun, kehityksen ja opiskelukyvyn sekä muun hyvinvoinnin välttämättömiä edellytyksiä
Nykyisin tärkeää Terveellisyyteen, turvallisuuteen ja hyvinvointiin huomion kiinnittäminen monialaisesti Varhaisen puuttumisen toimintatavat Yhteisöllinen opiskeluhuoltotyö Tuetaan kasvua - ei kasvateta Erityisryhmät, mm. maahanmuuttajat
Kehittämistarpeitakin on Edelleen oppilaitoksissa on lieviä ja vakavia oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvointia vaarantavia ongelmia. Kiusaaminen, väkivalta ja häirintä Sisäilmaongelmat Tapaturmat Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen on ollut pirstaleista Oppilaitoksia on kuormitettu useilla eri aikaan tehdyillä tarkastuksilla ja velvoitteilla. Kaikkien tarvittavien tahojen mukaan kutsuminen on ollut harvinaista. Toisten toimijoiden tietoja voi hyödyntää nykyistä enemmän. Toimenpide-ehdotusten ja -kehotusten toteutumisen seurannassa on parantamisen varaa. Ennaltaehkäisevää otetta on myös tarpeen tehostaa
Terveellinen, turvallinen ja hyvinvoiva oppilaitos -opas Tarkoituksena on lisätä ja tukea monialaista yhteistyötä ja tiedonvaihtoa sekä toiminnan koordinaatiota. Tehdään eri toimijoiden roolit näkyväksi ja tunnetuksi, edistetään työnjaosta sopimista ja voimavarojen tarkoituksenmukaista käyttöä Vahvistetaan tarkastusten oikeaa sisältöä Tehty yhteistyössä: THL, STM, OPH, Kuntaliitto, OAJ, TTL Ohje, ei sitova normi! https://www.julkari.fi/bitstream/handle/ 10024/126936/URN_ISBN_978-952- 302-505-9.pdf?sequence=1
Toimijoita, joita liittyy oppilaitoksen monialaiseen tarkastukseen
Eri toimijoiden roolit ja tehtävät I Rehtori tai oppilaitoksen johtaja vastaa opiskelun järjestelyistä sekä opiskelu- ja työympäristön terveellisyydestä ja turvallisuudesta. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Huolehtii tarkastusten ja seurannan säännöllisestä toteutumisesta yhdessä muiden toimijoiden kanssa osana oppilaitoksen yhteisöllistä opiskeluhuoltoa tai hyvinvointityötä Tuo tarkastukseen tietoa opiskelijoiden terveydestä sekä yhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden tilanteesta Terveydensuojelu Arvioi ja valvoo oppilaitosten olosuhteita, toimintaa ja tilojen kuntoa sekä terveysriskejä Antaa tarvittaessa määräyksiä terveyshaitan selvittämiseksi tai poistamiseksi
Eri toimijoiden roolit ja tehtävät II Työsuojelu tuo tietoa ja havaintoja omasta näkökulmastaan sekä tehdyistä työsuojelutarkastuksista. Työterveyshuolto välittää tarkastukseen työpaikkaselvityksessä saatua yleistä tietoa työympäristön olosuhteista ja henkilöstön hyvinvoinnista. Kiinteistön omistaja vastaa kiinteistön ja rakennusten ylläpidosta, hoidosta ja huollosta sekä todettujen puutteiden korjauksesta. Opettajat tuovat tarkastukseen tietoa terveellisyyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia edistävistä ja vaarantavista tekijöistä sekä opiskelijoiden tuen tarpeista. Psykologeilla ja kuraattoreilla on tietoa opiskelijoiden sekä yhteisön hyvinvoinnista ja tuen tarpeista.
Eri toimijoiden roolit ja tehtävät III Oppilaat ja opiskelijat otetaan mukaan monin eri tavoin Mukana opiskeluhuoltoryhmässä ja opiskelijan hyvinvointityöryhmässä Kyselyt ja selvitykset ennen tarkastusta, mahdollisuus näkemysten ja mielipiteiden antoon Mukaan tarkastustilaisuuteen Oppilaskunnat ja ylioppilaskunnat mukaan kyselyjen toteuttamiseen, tulosten tulkintaan ja tiedottamiseen Huoltajat tärkeitä toimijoita esi- ja perusopetuksessa sekä toisella asteella Kyselyt ennen tarkastusta Mukaan tarkastustilanteeseen Tiedottaminen
Lainsäädäntö velvoittaa huolehtimaan oppilaitoksen terveellisyydestä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista Oppilaalla ja opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön Perusopetuslaki Lukiolaki ja laki ammatillisesta peruskoulutuksesta Yliopistolaki, ammattikorkeakoululaki ym. Myös opetussuunnitelmien perusteissa Terveydensuojelulaki ja -asetus velvoittavat terveydensuojelua oppilaitosten tarkastamiseen Samansuuntaisia oppilaitoksiin liittyviä tehtäviä on myös muiden viranomaisten työtä ohjaavissa säädöksissä
Oppilaitosympäristöstä ja -yhteisöstä huolehtimiseen velvoittavia säädöksiä Toimija- tai viranomaistaho Koulutuksen järjestäjä ja oppilaitoksen henkilöstö Pääasiallinen ohjaava lainsäädäntö Perusopetuslaki 628/1998 Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 630/1998 Lukiolaki 629/1998 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 Ammattikorkeakoululaki 351/2003 Yliopistolaki 558/2009 Pelastuslaki 628/1998 Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Terveydenhuoltolaki 1326/2010 Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta VNA 338/2011 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 Terveydensuojelu Terveydensuojelulaki 763/1994 Terveydensuojeluasetus 1280/1994 Työsuojelu Työturvallisuuslaki 738/2002 Työterveyshuolto Työterveyshuoltolaki 1383/2001 Kiinteistön omistaja Maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999 ja asetus 895/1999 Pelastuslaki 628/1998
Oppilaitosympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä yhteisön hyvinvoinnin tarkastus On kolmen vuoden välein jokaisessa oppilaitoksessa toteutettava tarkastus Työotteena ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen Velvoite työtapaan tulee Terveydenhuoltolaista, jossa tarkastus on määritelty koulu- ja opiskeluterveydenhuollon yhdeksi tehtäväksi Asetus 338/2011 velvoittaa tekemään tarkastuksen laajassa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa, myös oppilaiden ja opiskelijoiden kanssa Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Koskee esi- ja perusopetusta, lukioita ja ammatillisia oppilaitoksia Velvoittaa kaikkia opiskeluhuollon toimijoita yhteisölliseen opiskeluhuoltotyöhön, jolla edistetään oppilaitos- ympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä hyvinvointia yhteisössä
Monialainen tarkastusmalli Keino vastata yhteiseen velvoitteeseen. Hyödyttää kaikkia osapuolia antaa paremman kokonaiskuvan voidaan ottaa paremmin huomioon toisten tarpeet säästää aikaa ja kustannuksia Korvaa osittain eri tahojen yksin tekemiä tarkastuksia Ei kaikilta osin pysty poistamaan erillisten tarkastusten tarvetta
Tarkastuksen osa-alueita
Monialaisen tarkastustoiminnan käynnistäminen ja eteneminen Opiskeluhuoltoryhmä: rehtori, opettajia, terveydenhoitaja, lääkäri, kuraattori, psykologi, oppilaiden/opiskelijoiden edustus, huoltajien edustus, tarvittavat yhteistyökumppanit
Oppilaitoksen tarkastustilaisuus
Tarkastuksen tietolähteitä
Dokumentointi Tarkastuksiin on kehitetty sähköiset yhteenvetolomakkeet, jotka kokoavat oppilaitoksen näkökulmasta yhteen kaikki tarkastuksen sisällöt Lomakkeet ohjaavat myös kiinnittämään huomiota tarvittaviin asioihin Peruskouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin tarkoitettu lomake on THL:n lapset, nuoret ja perheet aihesivustolla www.thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/tyon_tueksi/lomakkeet/lomakkeet_koulu_ja_opiskeluterveydenhuoltoon Korkeakouluissa käytetään YTHS:n lomaketta www.yths.fi/terveystieto_ja_tutkimus/yhteisoterveys/opiskeluymparisto Lisäksi tarkastukseen osallistuvat tahot laativat omia asiakirjojaan siten, että kunkin tahon ohjeet ja velvoitteet tulevat täytetyksi
Tuloksista tiedottaminen Tulosten tiedottamisesta sovitaan oppilaitoksen opiskeluhuoltoryhmässä tai opiskelijan hyvinvointityöryhmässä (kuka, mitä ja miten?) Pyritään mahdollisimman avoimeen ja laajaan tiedottamiseen Tiedotettava ainakin: Oppilaille ja opiskelijoille Huoltajille Henkilöstölle Opiskeluhuollon ohjausryhmälle tms. Oppilaitoksen johtoryhmälle tms. Oppilas- ja opiskelijakunnalle & vanhempainyhdistyksille Yhteistyökumppaneille
Jatkotoimenpiteet ja seuranta Tarkastustilanteen yhteenvetopalaverissa sovitaan tarvittavista jatkotoimista, vastuutahosta, toimenpiteiden seurannasta Seuranta dokumentoidaan Oppilaitoksen opiskeluhuoltoryhmä tai opiskelijan hyvinvointityöryhmä palaa tarkastusdokumenttiin viimeistään vuoden kuluttua tarkastuksesta toteaa jatkotoimien etenemisen tilanteen on tarvittaessa yhteydessä sovittuihin vastuutahoihin Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto osallistuu seurantaan ja on tarvittaessa aloitteellinen seurantatilaisuuden järjestämiseksi Jatkotoimista ja seurannasta myös tiedotetaan
Terveysvalvonnan rooli terveellisyyden, turvallisuuden ja yhteisön hyvinvoinnin tarkastuksella? Yksi toimija muiden joukossa terveydensuojelun näkökulma Koordinaatiovastuu tarkastuksesta on lähtökohtaisesti kouluterveydenhuollolla Voi olla myös terveydensuojelussa, jos katsotaan toimivammaksi tavaksi (esim. terveysvalvonta lähettää tiedon seuraavan vuoden tarkastuksista muille tarkastukseen osallistuville tahoille) Tarkastus on yksi terveysvalvonnan suunnitelmallisista tarkastuksista Mittaukset ja muut tarkemmat selvitykset syytä tehdä erikseen.
Lopuksi Hyviä toimintatapoja voi olla useita ja niitä saa soveltaa joustavasti. On eduksi, että eri toimijat löytävät toisensa ja käyvät vuoropuhelua siitä, miten yhteistyö hoidetaan ja miten sitä voidaan hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla. Kun yhteistyö käynnistyy, muovautuu se vähitellen yhä toimivammaksi. Osa asioista on sellaisia, että ne on syytä käydä läpi vain asianosaisten kesken (esim. ilmapiirikysymykset). Yhteistyö on syytä rakentaa niin, että se mahdollistuu (esim. tarkastuksen rytmittäminen). Digitaalisia apuvälineitä kannattaa hyödyntää.
Kiitoksia! Vesa Pekkola Neuvotteleva virkamies SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ vesa.pekkola@stm.fi p. +358 2951 63282