Vuosikertomus 2004. Luomuliitto ry

Vuosikertomus 2004 Luomuliitto ry

Sisällysluettelo 1 Toiminnanjohtajan katsaus 2 Toiminta-ajatus, visio ja arvot 3 Organisaatio 4 Luomutuotanto ja markkinat 8 Markkinatilanne 10 Edunvalvonta 12 Järjestö 15 Luomulehti 16 Vuoden luomut 17 Hanketoiminta 18 Talouden tunnusluvut 19 Ota yhteyttä Kannen kuva: Tiina Ketola Paino: Priimus Paino Oy, Loimaa 2005

Katseen on oltava tiukasti tulevaisuudessa Vuosi 2004 oli liiton toiminnassa voimakkaan kehittymisen aikaa. Liitto solmi ProAgria Maaseutukeskusten Liiton kanssa yhteistyösopimuksen, joka määrittelee yhteisen panostuksen luomuviljelyä koskevien palvelujen tuotekehityksessä. Tuotekehityksen tavoitteena on saada aikaan entistä parempia palveluja luomuviljelijöille yritystoiminnan kehittämiseksi. Yhteistyösopimuksen myötä liitto pystyy jatkossa tekemään entistä enemmän töitä luomuviljelijän menestymiseksi. Maatalouspolitiikassa luomutuotanto ei noussut erillisenä asiana esille päätettäessä CAP- tukiuudistuksen päälinjoista. Suomeen valitun tasatuen ja tilatuen yhdistelmämalli on luomutuotannolle edullinen, sillä tavanomaisen ja luomutilan välinen epäsuhta CAP-tuessa tulee valtaosin häviämään. Komissio sai valmiiksi kesäkuussa EU:n elintarvikkeita ja maataloutta koskevan luomutuotannon toimintaohjelman (European Action Plan for Organic Food and Farming). Ohjelman avulla komissio vahvistaa perustan tulevien vuosien politiikalle. Toimintaohjelmassa ehdotettiin 21:tä toimenpidettä luomutuotannon edistämiseksi. Listalla olivat luomuelintarvikkeiden markkinoiden kehittäminen, luonnonmukaista maataloutta koskevien standardien ja niiden valvonnan parantaminen sekä luonnonmukaiseen maatalouteen myönnettävän julkisen tuen tehostaminen. Luomuliiton rooli alansa politiikan ja tuotannon asiantuntijana vahvistui. Liiton mielipiteitä ja kannanottoja kuultiin eduskunnassa ja luomutuotantoa koskevan lainsäädännön valmisteluissa. Komission käsiteltävänä olevaan esitykseen maaseudun horisontaalisen kehittämisohjelman ohjelmamuutoksesta sisältyy uutena tukimuotona luonnonmukaisen eläintuotannon tuki. Luomuliitto toimi aktiivisesti tuen aikaansaamiseksi. Edunvalvonnassa tärkein saavutus olikin luomukotieläintuen aikaansaaminen yhteistyökumppaneiden kanssa. Yhteistyö jäsenyhdistysten kanssa lisääntyi tavoitteen mukaisesti. Keskitettyyn jäsenmaksuperintään uusina yhdistyksinä liittyivät Lounais-Suomen Luomu ja Pohjois-Pohjanmaan Luomuyhdistys. Niiden lisäksi keskitetyssä jäsenmaksuperinnässä mukana ovat Ekoviljelijät, ESVY, Kainuun Luomuyhdistys, Kuhilas, Pohjois-Savon Luomuyhdistys ja Saimaan Luomu. Tiedottamista jäsenrekisterin kautta lisättiin. Järjestömappi otettiin käyttöön. Laskusuunnassa ollutta jäsenmäärää yritettiin saada nousuun jäsenhankintakilpailun avulla. Muutamassa yhdistyksessä jäsenmäärä saatiin hienosti lisääntymään, mutta kokonaisjäsenmäärä laski edellisvuodesta. Jäsenmäärän kehityksen turvaamiseksi jatkossa tarvitaan järjestömme menestystekijöiden entistä tarkempaa määrittämistä ja sen mukaista toimintaa. Luomulehteen panostettiin aiempia vuosia selvästi enemmän. Vuosi olikin Luomulehden osalta voimakkaan kehittymisen aikaa. Lehden taitto ja nettisivut uusittiin. Lehden lukijatutkimus netissä aloitettiin loppuvuonna. Erilaisia markkinointikampanjoita toteutettiin syyskaudella ahkerasti. Myös puhelinmarkkinointi aloitettiin. Finfood Luomun kanssa yhteistyössä aloitettiin Luomutuotteiden tarjonta tänään-hanke. Hankkeen tekemässä kartoituksessa selvitettiin sekä luomutuotteiden tuotantomääriä että varastossa ja markkinoitavissa olevien tuotteiden määriä. Kartoituksen pohjalta luotiin Internetiin reaaliaikainen tietokanta luomutuotteiden tarjontatilanteesta alkutuotannossa. Tietokantaan koottiin tietoja noin 1 600 luomutilasta. Tietokantaan perustettiin lisäksi Tuottajatori, jossa tuottajat voivat itse markkinoida tuotteitaan. Tuottajatoriin perustettiin myös hintaseuranta. Tuottajatorilla on esillä yli 200 luomutilan myynnissä olevat tuotteet. Luomua ja kestävyyttä matkailuun-hanke päättyi syksyllä. Hanke on edistänyt kolmen vuoden aikana kestävää matkailua luomutiloilla ja muissa ekologisissa kohteissa. Hankkeen jatkoksi aloitettiin suunnitelmat ECEAT Suomi ry:n perustamisesta. Luomuliitto saavutti toimintavuodelle asetetut tavoitteet. Tästä esitän henkilöstön puolesta lämpimät kiitokset hallinnolle, jäsenille ja tärkeille yhteistyökumppaneille. Kentän viesti on ollut, että viljelijän puolta on pidettävä tiukasti maatalouspolitiikan uudistuksessa varsinkin nyt, kun maatalouden kehitys tuntuu epävarmalta. Tämä asettaa haasteita toiminnallemme tulevana vuotena. Odotamme innokkaasti tulevia yhteistyön vuosia. Arja Peltomäki toiminnanjohtaja Kuva: Esa Partanen Toiminnanjohtajan katsaus 1

Toiminta-ajatus, visio ja arvot Esa Partasen kuusivuotinen puheenjohtajakausi päättyi vuoden lopussa, ja uudeksi puheenjohtajaksi syyskokous valitsi Risto Mäkipernaan Kauhavalta. Kuva: Tiina Ketola. TOIMINTA-AJATUS Luomuliitto on luotettava ja yhteistyökykyinen organisaatio, joka uskaltaa katsoa kauas. Luomuliiton tehtävänä on toimia alan erikoisneuvontajärjestönä sekä tuotannonalan asiantuntijaedunvalvojana. VISIO Tavanomaista parempi tulevaisuus. ARVOT Asiantuntevuus, näkemyksellisyys, yhteistyökykyisyys ja keskinäinen kunnioitus 2

LUOMULIITON ORGANISAATIO 2004 Organisaatio Hallitus Toimikausi Toimihenkilöt Puheenjohtaja Esa Partanen, Tuusula 2002-2004 Jäsenet I vpj. Heli Ahonen, Saimaan Luomu ry, Juva 2002-2004 II vpj. Juha Mönkäre, ESVY ry, Pukkila 2003-2005 Risto Mäkipernaa, Ekoviljelijät ry, Kauhava 2004-2006 Ritva Palokangas, Satakunnan Luomutuottajat ry, Huittinen 2003-2005 Juhani Kumpusalo, Pohjois-Pohjanmaan Luomuviljelijät ry, Nivala 2004 (valittiin Pekka Rusilan tilalle toimikauden 2002-2004 viimeiseksi vuodeksi) Eero Tikkanen, Pohjois-Savon luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry, Kiuruvesi 2004-2006 Hallituksen varajäseninä toimivat Heikki Jankkari, Tuomo Karhunen, Ville Kari, Vilho Keränen, Jukka Koli ja Juhani Kumpusalo. puheenjohtaja Esa Partanen 1.1. 31.12. toiminnanjohtaja Arja Peltomäki 1.1. 31.12. päätoimittaja Seppo Rantanen 1.1. 3.2. päätoimittaja Tiina Ketola neuvonnan kehityspäällikkö 1.1. 19.11. vt. päätoimittaja 4.2. 19.11. päätoimittaja 20.11. 31.12. vt. neuvonnan kehityspäällikkö Heikki Koskimies 24.5. 31.12. järjestösihteeri Inka Paananen 1.1. 31.12. hankevastaava Terhi Arell 1.1. 6.9. hankevastaava Juha Mönkäre 9.2. 31.8. erikoisharjoittelija Tinja Saariniemi 19.7. 19.9. 3

Luomutuotanto ja -markkinat Toimintaympäristö Talven jäljiltä paljastuneet nurmet ja syysviljat olivat talvehtineet kohtalaisen hyvin. Suurimmat talvehtimisvauriot olivat syysviljoilla, nurmet olivat selvinneet hyvin. Syysruispeltoja täydennyskylvettiin joissain tapauksissa kevätrukiilla. Kevättyöt aloitettiin normaaliin aikaan, etelässä ehkä hieman etuajassa. Läpäiseville maille päästiin huomattavasti aikaisemmin kuin koville saville. Töiden sujumista haittasi paikoin epävakaa sää. Etelässä työt keskeytyivät sateitten takia viikoksi. Toukokuun loppupuolelle ajoittuneet hallat vioittivat aikaisten kylvösten oraita isoilla alueilla. Viljakasvustot kuitenkin virkosivat henkiin niin, että uusintakylvöjä ei tarvinnut tehdä. Alkukesä oli viileä, josta johtuen suurilta tuholaisvahingoilta vältyttiin. Viileästä säästä oli hyötyä kasvien juuriston kehittymiselle, joten satopotentiaalin odotettiin olevan varsin hyvän. Ensimmäinen säilörehusato oli runsas ja hyvälaatuinen, kuivaheinän kanssa oli jo taistelemista säitä vastaan. Kesän hellepäivät jäivät vähiin. Heinäkuun lopulla sateet yltyivät niin, että syntyi suurimmat kesätulvat vuosikymmeniin. Tulvat vahingoittivat rakennuksia ja teitä ja pilasivat satoa. Koko loppukesä oli hyvin sateista, jonka seurauksena märissä oloissa hyvin viihtyvät kasvitaudit pääsivät pilaamaan satoa. Pahimmin kärsi peruna, johon iski rutto tuhoisin seurauksin. Herneellä ja härkäpavulla oli yleisesti harmaahometta. Sadonkorjuu oli märkyyden takia vaikeaa. Monilla pelloilla puimurit rypivät niin, että syvät pyöränjäljet jäivät merkiksi sitkeimmistä sadonkorjuuyrityksistä. Tuulen mukana levinneiden tummanväristen homeiden aiheuttama jyvien harmaasävy rajoitti varsinkin vientikauran laatua. Kaiken kaikkiaan sadon laatu oli kuitenkin melko hyvä Viljamarkkinat olivat hyvin hiljaiset aina loppusyksyyn saakka, vasta vuoden viimeisinä kuukausina kauppa virkistyi. Kaiken kaikkiaan luomumarkkinat näyttivät tasaantuneen, joidenkin tuotteiden kohdalla peräti hieman laskeneet. Viime vuosina voimakkaimmin kasvaneet maitomarkkinatkin tasaantuivat. Tästä johtuen uusia maidontuottajia ei päässyt luomutuotantoon niin paljon kuin halukkuutta olisi ollut. Tukiuudistus Suomi toteuttaa tilatukijärjestelmää vuodesta 2006 lähtien ns. yhdistelmämallin pohjalta. Viljelijän tukioikeus muodostuu alueellisesta tasatuesta ja mahdollisesta tilakohtaisesta lisäosasta. Ratkaisu mahdollistaa viimeinkin luomutilan pääsevän lähelle tavanomaisen tilan CAP-tukitasoa. Ympäristötuen välitarkastelun tehnyt MUHOSryhmä esitti vain pieniä muutoksia ympäristötukeen. Luomutuotantoon ryhmä ehdotti luomukotieläintuen voimaan saattamista vuodesta 2005 alkaen. Esitys otettiin mielihyvin vastaan luomupiireissä. Liitto tarjosi asiantuntemustaan tuen käytännön muotoilussa ja muun muassa tukikelpoisen eläintiheyden määrittelyssä. Loppuvuodesta asiaan tuli kuitenkin mutkia, kun valtionvarainministeriö ei budjettineuvotteluissa hyväksynyt ympäristötuen perustukien viisivuotisia jatkositoumuksia, vaan vaati ne tehtäväksi vain Agenda2000 ohjelmakauden loppuvuosiksi. Tämän ratkaisun yhteydessä komissiolle meni ehdotus, joka sulkee luomukotieläintuen ulkopuolelle tilat, jotka olivat valinneet ympäristötuen perustuen lisätoimenpiteeksi tuotantoeläinten hyvinvoinnin edistämisen. Tämä karsisi tuen ulkopuolelle 2/3 valvonnassa olevista tiloista. Asian ratkaisu jää vuoden 2005 alkupuolelle. Suurimmat kesätulvat vuosikymmeniin nousivat pelloille heinäelokuun vaihteessa. Sateisen kesän hellepäivät jäivät vähiin pitkän ajan keskiarvoihin verrattuna. Kuva: Esa Partanen. 4

Luomutuotanto ja -markkinat Sitkeimmät korjuuyritykset näkyivät syvinä puimurin pyörien urina pellossa. Jälkien vaikutukset haittaavat viljelyä useana tulevana vuotena. Kuva: Esa Partanen. VUOSI Luomu- Osuus tilat kaikista lkm tiloista % 1990 671 0,5 1991 950 0,8 1992 1 305 1,1 1993 1 599 1,4 1994 1 818 1,6 1995 2 793 2,8 1996 4 452 4,7 1997 4 381 4,9 1998 4 975 5,5 1999 5 197 5,9 2000 5 225 6,5 2001 4 983 6,4 2002 5 071 6,8 2003 4 983 6,8 2004 4 929 6,9* VUOSI Luonnon- Osuus mukaisessa kokonais viljelyssä oleva peltoalasta peltoala ha % 1990 6 726 0,3 1991 13 281 0,6 1992 15 915 0,8 1993 20 153 0,9 1994 25 822 1,2 1995 44 696 2,1 1996 84 589 3,9 1997 102 343 5,8 1998 126 175 5,8 1999 136 665 6,2 2000 147 423 6,7 2001 147 943 6,6 2002 156 692 7,2 2003 159 987 7,2 2004 168 521 7,6* * 3.12.2004 ennakkotietojen mukainen arvio 5

KASVINTUOTANNON TARKASTUSKESKUS LUOMUTILAT (kpl) JA LUOMUTUOTANTOALA (ha) 03.12.2004 ennakkotietoja Luomu- Luomuviltutiloja jelty pelto- Tilakoko yhteensä ala osuus uusia poistuvia LUOMU+ osuus LUOMU SV uusi poistuva TE-keskus kpl m-% % kpl SV kpl ha m-% % ha m-% ha m-% ha ha ha/tila m-% 01 Uusimaa 386-2 8,3 10 16 13228-3 7,2 12789-1 440-37 189 837 34,3-2 02 Varsinais-Suomi 400-2 5,1 6 13 16099 12 5,5 15359 13 741-2 375 505 40,2 14 03 Satakunta 234-1 4,5 4 7 8367-4 5,4 7849-4 518-15 213 213 35,8-3 04 Häme 206-3 3,9 5 12 7208 7 3,9 6842 9 366-11 153 184 35,0 11 05 Pirkanmaa 471 0 9,5 8 7 16597 10 11,2 15260 11 1337-4 195 137 35,2 10 06 Kaakkois-Suomi 274-2 5,9 2 8 10584 5 7,6 9883 11 702-40 54 125 38,6 7 07 Etelä-Savo 296-4 8,4 5 16 6516 7 9,1 5682 11 834-13 228 159 22,0 11 08 Pohjois-Savo 404-1 7,8 9 15 13411 8 9,6 11671 14 1740-19 390 293 33,2 10 09 Pohjois-Karjala 330 1 10,8 11 7 11440 12 13,5 9200 13 2240 6 509 100 34,7 11 10 Keski-Suomi 232-4 6,1 3 10 6087 11 6,6 5556 9 532 46 44 204 26,2 16 11 Etelä-Pohjanmaa 356 0 4,3 6 6 11508 5 4,8 10647 11 861-36 281 122 32,3 5 12 Pohjanmaa 529-1 7,7 9 14 17436 0 9,1 15960 4 1477-29 108 446 33,0 1 13 Pohjois-Pohjanmaa 504-1 8,3 16 20 19871 3 9,7 18351 6 1521-18 489 534 39,4 4 14 Kainuu 111-2 9,2 4 6 4651 4 15,8 4041 12 609-30 144 173 41,9 6 15 Lappi 84-8 4,1 2 9 3468 14 8,4 2655 10 813 31 79 78 41,3 24 20 Ahvenanmaa 107 10 16,3 12 2 2046 9 15,5 1640 22 406-23 230 38 19,1-1 Yhteensä 2004 4924-1 6,9 112 168 168521 5 7,6 153384 8 15137-16 3682 4148 34,2 7 Yhteensä 2003 4983-2 6,8 177 214 159987 2 7,2 142054 5 17933-16 5440 5104 32,1 4 Yhteensä 2002 5071 2 6,8 238 152 156692 6 7,1 135434 12 21258-23 8203 2507 30,9 4 Yhteensä 2001 4983-5 6,6 176 418 147943 0 6,6 120438 3 27505-10 7900 8300 29,7 5 Yhteensä 2000 5225 1 6,5 405 339 147423 7 6,7 117235 17 30188-17 16700 8800 28,2 7 Luomutila m-% osuus LUOMU SV Luonnonmukaisen tuotannon valvontaan kuuluva viljelmä Muutos prosentteina edelliseen vuoteen verrattuna Luomutilojen osuus koko maan aktiivitiloista/ koko maan peltoalasta Luomuhyväksytty ala eli ala, jonka satoa voidaan markkinoida luomutuotantoon viitttaavin merkinnöin Siirtymävaiheessa (alaa viljellään luonnonmukaisesti, mutta satoa ei vielä voida markkinoida luomutuotteena) KASVINTUOTANNON TARKASTUSKESKUS 31.12.2004 Luonnonmukainen eläintuotanto 2003-2004 Vuonna 2004 Vuonna 2003 muutos %, 2003-2004 Tiloja, Eläimiä, Eläimiä/tila, Tiloja, Eläimiä, Eläimiä/tila, Tiloja, Eläimiä, Eläimiä/tila, kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl Eläinryhmittäin Lypsylehmä 181 5052 27,9 193 4990 25,9-6 1 8 Nauta alle 8 kk 299 3893 13,0 274 3879 14,2 9 0-8 Hieho(lypsy- tai emolehmäksi) 259 3758 14,5 275 3814 13,9-6 -1 5 Siitossonni 115 185 1,6 113 160 1,4 2 16 14 Lihanauta 155 2449 15,8 165 2598 15,7-6 -6 0 Emolehmä 105 2457 23,4 107 2376 22,2-2 3 5 Uuhi (karitsoineen, 0-6 kk) 46 2864 62,3 51 3386 66,4-10 -15-6 Pässit 32 108 3,4 35 121 3,5-9 -11-2 Kuttu (kileineen, 0-6 kk) 7 35 5,0 9 40 4,4-22 -13 13 Pukki 2 2 1,0 3 3 1,0-33 -33 0 Lihasika 17 2130 125,3 18 2628 146,0-6 -19-14 Emakko, ensikko 14 416 29,7 14 584 41,7 0-29 -29 Karju 7 8 1,1 9 11 1,2-22 -27-6 Munivat kanat 53 74418 1404,1 57 75120 1317,9-7 -1 7 Kalkkuna 2 4 2,0 4 17 4,3-50 -76-53 Ankka 1 13 13,0 2 14 7,0-50 -7 86 Hevonen 7 11 1,6 7 8 1,1 0 38 38 Poni 2 2 1,0 2 3 1,5 0-33 -33 Mehiläiset, pesiä 18 1264 70,2 22 1190 54,1-18 6 30 tiloja koko maassa, kpl 386 413-7 6

KASVINTUOTANNON TARKASTUSKESKUS 02.12.2004 ennakkotietoja LUOMUHYVÄKSYTTY TUOTANTOALA 2004, ha Muut TE-keskus Ruis m-% Vehnä m-% Kaura m-% Ohra m-% Seosvilja m-% Herne m-% Rypsi m-% Nurmi m-% kasvit m-% 01 Uusimaa 1018 10 1986-4 1823 0 174-6 625 5 453 11 526 12 3213 4 2970-3 02 Varsinais-Suomi 1316 22 2368 24 1961-19 686 45 348 1 598 10 438-18 3640 10 4004 32 03 Satakunta 740 27 438 138 2222-12 270 7 255-9 55 58 132 17 2290 5 1447-27 04 Häme 491 6 552 23 1392-2 202 64 196-18 83-33 95-32 1856 0 1974 32 05 Pirkanmaa 765 15 753 54 4221 2 283 5 208 11 96 14 408 88 4963 6 3562 19 06 Kaakkois-Suomi 486 5 1380 35 1816-14 268 33 359-16 151 20 113 302 2959 16 2350 17 07 Etelä-Savo 222-8 134 168 655 19 331 32 361-14 1-20 7 33 3125 13 847 2 08 Pohjois-Savo 251-3 158 75 1578 9 667 1 562-12 5-48 54-33 6071 7 2325 68 09 Pohjois-Karjala 263 48 550 16 1529-3 360 68 322 4 3-15 84-19 4466 20 1624 5 10 Keski-Suomi 307-8 134 56 936-4 203-16 57 3 11-38 88 152 2089-26 1733 224 11 Etelä-Pohjanmaa 286-11 264 32 2140-2 743 12 653 45 21-31 186 41 4711 14 1644 8 12 Pohjanmaa 410 23 441-3 1987-5 1714 12 925-9 62 139 640-6 7604 6 2177 3 13 Pohjois-Pohjanmaa 609 15 424 254 3249-8 2153-1 767 17 11 691 219-19 8210 9 2708 7 14 Kainuu 30 97 1-31 239-18 509-3 166 55 1.. 1 0 2479 11 614 40 15 Lappi 4-13 1 13 35-41 223 4 4 64 0.. 33 223 1905 4 452 58 20 Ahvenanmaa 25 28 125 25 170 25 4 47 16 26 1 0 0-980 34 250 26 Yhteensä 7224 12 9709 26 25952-5 8789 10 5825 1 1551 10 3022 7 60561 8 30750 19 Yhteensä, 2003 6424 7686 27292 6659 5748 1411 2815 56251 24663 m-% muutos prosentteina vv. 2003-2004 KASVINTUOTANNON TARKASTUSKESKUS LUOMUHYVÄKSYTTY TUOTANTOALA 2004, ha Peruna ja puutarhakasvit 02.12.2004 ennakkotietoja TE-keskus Peruna m-% Porkkana m-% Sipuli m-% Kaalit m-% Mansikka m-% Mustaherukka m-% Omena m-% 01 Uusimaa 29-4 2,3-11 4,2-13 0,6-16 19,5-20 14,9-2 7,8-9 02 Varsinais-Suomi 38 3 2,2 36 5,3-27 1,1-27 15,4-11 5,7-3 6,7 10 03 Satakunta 50-6 1,5 8 2,0-23 1,1 40 6,4 1 2,4-1 0,7 12 04 Häme 46 2 1,7-36 4,7-10 3,3-14 18,5-12 13,7-12 3,2-4 05 Pirkanmaa 23 11 0,2-84 0,3-32 0,2-82 15,9-13 31,7-17 7,1 31 06 Kaakkois-Suomi 16-28 0,8-29 3,2 12 0,5 14 6,5-12 78,4 22 14,3-2 07 Etelä-Savo 25-1 7,6 25 11,2-20 8,3-2 23,7-1 49, 6-43,1-3 08 Pohjois-Savo 19-9 1,9-14 3,9-48 0,6-24 29,1-11 35,9 28 5,1 98 09 Pohjois-Karjala 10-9 1,1-9 5,6 22 0,3-18 12,4-5 17,7-26 1,2-8 10 Keski-Suomi 14-11 4,3-19 4,3-32 0,0.. 13,1-31 22,3 3 3,9-4 11 Etelä-Pohjanmaa 40-20 1,8-65 17,7 18 0,0.. 2,9-13 6,8-4 0,0.. 12 Pohjanmaa 130-17 10,7-26 5,3 23 12,7-6 10,4 8 19,5 0 0,0.. 13 Pohjois-Pohjanmaa 43 8 8,2-8 4,5 32 0,2-13 13,5 30 133,7 24 0,1 60 14 Kainuu 6-32 0,1-68 0,1-20 0,0.. 6,1-2 2,1 4 0,6 5 15 Lappi 7-33 0,6-75 0,7-54 0,0-89 4,3-25 1,4-2 0,1 0 20 Ahvenanmaa 11 0 1,5 0 1,0 0 0,7 0 -.. -.. -.. Yhteensä 506-9 46,5-21 73,8-9 29,8-10 197,6-11 395,7 9 53,8 7 Yhteensä 2003 558 58,6 80,8 33,0 222,3 363,9 50,3 m-% muutos prosentteina vv. 2003-2004 7

Luomutuotanto ja -markkinat Markkinatilanne Vuonna 2004 Suomessa oli 4924 luomutilaa. Tämä on 6,9 prosenttia Suomen maatiloista. Suurin osa tiloista oli viljatiloja. Maitoa tuottavia tiloja oli 181 ja naudanlihaa tuottavia tiloja 165. Lihasikoja kasvatettiin 17 tilalla. Vuonna 2004 luonnonmukaisesti viljeltyä peltopinta-alaa oli 168 521 hehtaaria, mikä on kaikesta maatalouden peltopinta-alasta 7,6 prosenttia. Suurin osa peltopinta-alasta kasvoi nurmea ja kauraa. Perunaa ja puutarhakasveja viljeltiin 1 303 hehtaarilla. Luomutilojen määrä väheni 59 tilalla, mikä on 1 % luomutiloista. Luopuneiden osuus on pienempi kuin vastaava prosenttiosuus tavanomaisella. (Lähde: KT- TK, 3.12.2004). Luomutuotteista osa tulee markkinoille tavanomaisina tuotteina. Tilanne ei luonnollisestikaan tyydytä luomuviljelijöitä, mutta raaka-aineen saannin jatkuvuuden kannalta on tärkeää, että tuottajat jatkavat luomutuotannossa. Markkinoiden kehitys ilman riittävää raaka-aineen tuotantoa ei ole mahdollista. Syksyllä 2003 kantautui sekä viljelijöiden että tiedotusvälineiden keskuudesta uhkakuvia siitä, että odotettavissa olisi viljelijöiden laajamittainen luopuminen luomutuotannosta. Gallup Elintarviketiedon Finfood Luomulle tekemässä tutkimuksessa keväällä 2004 todettiin kuitenkin, että noin 15 prosenttia viljelijöistä harkitsee luopumista luomutuotannosta. Luomutuotannosta luopuvien määrä oli odotettua pienempi, eikä se tuntunut hälyttävältä, sillä luomukotieläintuen toteutuminen oli tuossa vaiheessa epävarmaa. Tutkimuksen mukaan luomutuotanto kiinnosti lisäksi noin 5000 tavanomaista viljelijää. Luomutuotteiden myynti on ohittanut nopean kasvun vaiheen. Luomutuotteista on tullut osa päivittäisiä valintoja ruokakaupassa ja luomutuotteiden esiintuonti uutuutena on ohi. Vuoden 2002 aikana myynnin kasvu hidastui ja vuonna 2004 päivittäistavarakaupan luomumyynti laski 5 prosenttia. Ilmeisesti myynnin kasvu taittui jo vuoden 2002 aikana. Suurimalla osalla luomutuotteista alueellinen saatavuus vaihtelee, koska monet markkinoilla olevista tuotteista ovat paikallisia. Tuotteiden saatavuuteen vaikuttavat myös sesongit. Tällaisten tuotteiden saatavuus vaihtelee myymäläkohtaisesti. Kaupan ketjut pitävät perusvalikoimissaan vain tuotteita, joilla on tasainen saatavuus vuoden jokaisena päivänä. Näitä ovat esimerkiksi maito, jauhot, hiutaleet, peruna ja porkkana. Vihannekset ovat suurin yksittäinen ryhmä luomutuotteiden myynnissä. Kokonaisuudessaan vähittäiskaupan luomumyynti on noin prosentin koko elintarvikemyynnistä. Luomun kokonaismyynti ( ) on laskenut viime vuodesta 5 prosenttia (FinfoodLuomu/A.C. Nielsen, Kotitalouspaneeli roll12kk, 30.6.2004). Viljantuotanto Kuva: Tiina Ketola Luomuviljelijöiden usko viljantuotantoon on ollut koetuksella parin viime vuoden aikana huonon markkinatilanteen seurauksena. Viljamarkkinat kuitenkin piristyivät syksyllä koko Eurooppaa koetelleen katovuoden jälkeen. Huonojen viljan korjuuolosuhteiden seurauksena viljojen ylituotanto tasapainottui koko Euroopassa. Laadukasta viljaa oli keskivertoa vähemmän markkinoilla. Paras kysyntä loppuvuodesta oli etenkin USDA - kauralla ja rukiilla. Luomuviljojen vientiä osaltaan vaikeutti yllättäen laivojen huono saatavuus. Kauran hintataso oli syksyllä alhainen, lähes tavanomaisen kaura tasoinen. Syynä oli suomalaisen kauran tarjonta halvalla hinnalla Euroopan markkinoilla. Kauran hinnan odotetaan nousevan satovuoden jälkeen kevään edetessä. Kaura teki USA:ssa läpimurron terveellisenä ruoka-aineena. USDA - kauraa tuotettiin noin 3 500 hehtaarilla, mutta huonot korjuuolot pienensivät sadon määrää. Rukiin kysyntä piristyi syksyllä hintatason noustua hiukan. Syksyisistä huonoista kylvöolosuhteista johtuen ensi vuoden satonäkymät ovat heikot. Toivottavasti rukiin kevätkylvöllä voidaan tarvittaessa paikata tilanne niin, että voidaan turvata teollisuudelle riit- 8

tävä rukiin saanti raaka-aineena. Vehnää viljeltiin kertomusvuonna ennätyksellisen laajasti, noin 10 000 hehtaarilla. Syksyllä vehnän hinta oli alhainen ja markkinat olivat seisahduksissa. Rehuvehnästä oli selkeästi ylituotantoa. Kysynnän odotettiin piristyvän keväällä. Myllylaatuiselle luomuvehnälle odotettiin erityisesti markkinoita Euroopan huonojen sadonkorjuuolojen vuoksi. Rehuvehnää oli tarjolla alhaisella hinnalla. Syksyn sateet pilasivat suuren osan ohrasadosta. Hyvänlaatuisesta rehuohrasta on ollut puutetta eläinten rehuksi. Sitä yritettiin paikoitellen paikata rehuvehnällä. Myös herneen sato menetettiin useissa tapauksissa syksyn sateiden seurauksena. Rypsipuristetta ei pystytty tuottamaan eläinten rehuksi riittävässä määrin. Mikäli rypsiöljylle voitaisiin löytää lisämarkkinoita, voitaisiin myös rypsipuristetta tuottaa riittävästi eläinten tarpeeseen rehuksi. Rypsiä on kysytty myös vientiin. Soijan toistaiseksi korkea hinta varmistaa kotimaisille valkuaiskasveille hyvät markkinat rehuna. Luomukotieläintuen toteutumista odotettiin sekä viljamarkkinoiden tervehdyttäjäksi että eläintilojen määrän lisäämiseksi ja eläinperäisten tuotteiden lisäämiseksi markkinoilla. Tuen odotetaan lisäävän kiinnostusta siirtää eläimet luomuun, mikä tulisi lisäämään rehuviljan kysyntää merkittävästi. Luomutuen merkitystä ei pidä väheksyä. Mikäli kaikki luomutiloilla olevat tavanomaisessa tuotannossa olevat eläimet siirrettäisiin luomutuotantoon, hupenisi luomuviljan ylituotanto lähes kokonaan luomukarjan rehuksi. Tällä olisi myös tervehdyttävä vaikutus luomuviljan hintaan. Maito Vuonna 2004 Valio vastaanotti maitoa 27,5 miljoonaa litraa. Toinen kotimainen luomumaidon jalostaja Milka vastaanotti maitoa noin 3 miljoonaa litraa. Meijereiden vastaanottaman maidon määrä oli suurempi kuin aikaisimpina vuosina eli 30,5 miljoonaa litraa. Maidon luomulisä pysyi valiolaisilla tiloilla edellisvuotisella tasolla ollen 5,9 senttiä litralta. Luomusopimuksia uusien maidontuottajien kanssa ei tehty eli maitotilojen määrä pysyi edellisvuotisella tasolla. Maidontuotannon kehitystä on jarruttanut tavanomaiseen tuotantoon jalostettavan maidon määrän suuri osuus. Kerman myynti on kehittynyt suotuisasti, mutta emmentaljuuston myynti ei ollut odotetun laajuista. Viilin sesonki ajoittui aikaisempien vuosien tapaan vain kesään. Appelsiinimehun myynti kasvaa tasaisesti. Liha Lihantuotannon osalta viljelijöitä huolestutti teurastamoiden linjaukset luopua luomulisien maksamisesta, mitkä osittain toteutuvatkin. Suurin valtakunnallinen teurastamo vetäytyi vuoden lopulla luomutuotteiden myynnistä ja markkinoinnista kokonaan. Teurastamo vastaanotti vuonna 2004 luomunautaa noin 505 000 kiloa, mikä oli noin 65 70 prosenttia teurastetusta luomulihan määrästä. Samalla teurastamo pudotti luomulisän 5 senttiin kilolta. Teurastamo vastaa edelleen lihan hankinnasta, muuta jatkossa pienempien teurastamoiden ja lihanjalostajien odotetaan ottavan aktiivisempi rooli lihan myynnissä ja markkinoinnissa. Sianlihantuotanto ja kysyntä ovat pysyneet vakaana usean vuoden ajan. Sianlihantuotanto lisääntyy perinteisesti loppukesästä alkaen, kun tähtäimessä ovat joulumarkkinat. Vaikka tuotantomäärät ovat pysyneet vakaana, on joulukinkkujen myynti lisääntynyt pari prosenttia vuosittain. Sianlihaa jalostetaan vuosittain noin 200 000 kiloa. Tuottajahinta on sianlihan osalta pysynyt tähän asti vakaana, muuta jatkossa hinta tulee alenemaan. Kananmunat Kananmunien myynti on yllättäen yhä jatkanut kasvuaan. Markkinaosuus on muutaman viime vuoden ajan lisääntynyt tasaisesti. Kananmunia tuotettiin vajaalla 60 tilalla. Myös luomun osalta munantuotanto on herkkä ylituotannolle ja sen aiheuttamalle hinnan alennuksille. Luomutuotannon osalta alaa on pystytty kehittämään pitkäjänteisesti ja maltillisesti, minkä johdosta tuottajahinta on pystytty pitämään vakaana. Kananmunantuotannossa EU- säädökset ovat kiristymässä lähivuosina, mikä aiheuttaa painetta tuotannon sopeuttamiselle ja tuottajahinnan korottamiselle. Kuva: Arja Peltomäki Luomutuotanto ja -markkinat 9

Edunvalvonta Luomuliitto luovutti 17.12.2004 luomujoulukinkun luomuväen joulutervehdyksenä maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaojalle. Kuvassa ministerin lisäksi vasemmalla toiminnanjohtaja Arja Peltomäki ja keskellä liiton puheenjohtaja Esa Partanen. Kuva: Tiina Ketola. Tukikysymykset työllistivät Puheenjohtaja Esa Partasen ollessa täysipäiväisesti liiton työntekijänä, liitto pystyi toimimaan aktiivisesti asiantuntijana luomutuki- ja sopimusehtojen kehittämisessä ja kotieläintuotannon tuen valmistelussa. Liitto teki esityksiä ja aloitteita luomutuotannon kehittämiseksi sekä laati lausuntoja luomutuotantoa koskevista mietinnöistä ja asetusluonnoksista. Liitto osallistui luomutuotantoa ja kulutuskysyntää edistävien hankkeiden ja työryhmien työhön. Tukivalmistelussa pääpaino kohdistui luomukotieläintukeen, kesannon ympäristötuen palauttamiseen sekä luomutukitason tarkistukseen. Liiton laatimaa ehdotusta tuotannon ohjeiden ja sopimusehtojen yhdenmukaistamisesta käytettiin pohjana MMM:n luonnonmukaisen elintarviketuotannon yhteistyöryhmän käsitellessä po. määräysten yhteensopivuutta. Yhteistyöryhmän loppuraporttiin koottiin käsittelyn tulos omaksi otsikokseen. Liitto seurasi tukiuudistusta ja kommentoi sitä liiton ja MTK:n yhteisissä palavereissa, MTK:n luomuvaliokunnan kokouksissa sekä artikkelein lehdissä. Vaikka liittoa ei hyväksytty hakemuksesta huolimatta MU- HOS- ryhmään eikä kansallista tukijärjestelmää valmistelevaan työryhmään, saatiin liiton tavoitteet MMM:n virkamiesten tietoon erityisissä luomuasioita Lausuntoja, esityksiä ja kannanottoja annettiin mm. seuraavista asioista: kansallinen eläingeenivaraohjelma, luomutuotannon kansallinen kilpailukyky, luomutuotannon erityisvaatimukset maatalouspolitiikan uudistuksessa, luomumaidon d-vitaminointi, kotieläinten seleenin saanti, luonnonmukaisen kasvituotannon ohjeistus, luomuviljelysopimuksen avokesannointivaatimuksen muuttaminen ja luomututkimuksen rahoittaminen. käsitelleissä kokouksissa maa- ja metsätalousministerin erityisavustajan sekä muiden virkamiesten kanssa käydyissä kahdenkeskisissä neuvotteluissa. Luomuliitto on tyytyväinen CAP- tukiratkaisuun. EU:n komission tulkintaan Suomen ja EU:n välisen liittymissopimuksen 141-artiklasta ei voida olla tyytyväisiä, sillä sitä ei hyväksytty pysyväksi. Kansallisen tuen epävarmuus aiheuttaa niin suuren tukivajeen suomalaiselle viljelijälle, että se estää tuotannon tehokkaan suunnittelun pitkäjänteisesti. Valtion tulo- ja menoarvio vuodelle 2005 sallii kaikkien päättyvien luomusopimusten uusimisen ja strategiatavoitteen mukaisen alan kasvun. Mahdolliseen luomukotieläintukeen tarvittava 2 miljoonaa euroa rahoitetaan muista ympäristötuesta käyttämättä jäävistä varoista. Liiton edustaja osallistui MMM:n luomualajaoston kokouksiin viisi kertaa käsittelemään luomuasetuksen 2092/91 liittyviä muutosesityksiä. Luomualajaosto kokosi ad hoc -työryhmän käsittelemään geenimuunneltujen organismien tahattoman sekoittumisen pitoisuusrajoituksia luomulisäysmateriaalissa ja -tuotteissa. Ryhmä päätti esittää kantanaan lisäysaineistossa 0,1 % ja tuotteissa 0,9 % merkintärajaa. Merkintäraja on samalla luomumerkinnän hylkäysraja. Finfood LUOMUn ohjausryhmässä oli Luomuliiton 10

edustaja. Ohjausryhmä käsitteli menekinedistämisvarojen käytön suunnittelua ja toteutusta. Luomuliitto käynnisti Finfood LUOMUn kanssa Luomutuotteiden tarjonta tänään -hankkeen, jonka tarkoituksena on parantaa luomutuotteiden kysynnän ja tarjonnan kohtaamista markkinoilla. Liiton edustaja osallistui elokuun lopulla Development of Nordic-Baltic market for organic food -projektin kansalliseen työkokoukseen. Hankkeen tarkoituksena on edistää Pohjolan ja Baltian yhteisiä luomumarkkinoita. Laatutyötä ja vientikauppaa edistettiin Luomuviljan kysyntä ja tarjonta tasapainoon -hankkeelle toteutetussa Luomuviljan markkinat ja sertifiointi koulutuksessa Loimaalla joulukuussa. Liha-alan toimijoihin pidettiin tiivistä yhteydenottoa luomulihan markkinoinnin kehittämiseksi. Liitto valmisteli ja oli osallisena Luomuliha ruokapöytään -hankkeen hankehakemuksien valmistelussa. Lihahanke ei saanut rahoitusta. Liitto suunnitteli ja toteutti myös Satakunnan ammattikorkeakoulun kanssa eluomu hankkeen, jonka tarkoituksena oli sähköisellä palvelulla auttaa kysyntää ja tarjontaa kohtaamaan toisensa internetin välityksellä. Tämäkään hanke ei saanut rahoitusta. Luomutuotannon, jalostuksen ja markkinoinnin yhteyteen liittyy yhä kasvavassa määrin valvontaan liittyvää dokumentointia, joka työllistää yrittäjää. KTTK aloitti kehitystyön luomusuunnitelmakokonaisuuden sisältämien asiakirjojen järjestämiseksi osaksi laatujärjestelmää. Tavoite on linjassa Luomuliiton tavoitteen kanssa. Liitto on eri tilaisuuksissa ja tiedotteissaan tukenut pyrkimyksiä saada luomutiloille toiminnan hallintajärjestelmiä, jotka helpottavat yrityksen asiointia markkinoinnin, valvonnan ja hallinnon kanssa. Liitolla oli edustus myös Valtion ravitsemusneuvottelukunnassa, Laatuvarma ry:ssä ja Luomuleppis Osuuskunnassa. Liitto oli mukana MMM:n Luonnonmukaisen elintarviketuotannon yhteistyöryhmässä ja elintarviketalouden laatustrategian yhteistyöryhmässä. Lisäksi liitto oli jäsenenä elintarviketalouden laatustrategian ympäristötyöryhmässä. Liitto osallistui aktiivisesti myös maaliskuussa aloitettuun Tutkimusmaatalouspolitiikkadialogiin. Tavoitteena oli parantaa tutkimuksen mahdollisuuksia tukea harjoitettua maatalouspolitiikkaa tai tuoda keskusteluun tutkimuksen uusimpia näköaloja politiikan arvioitavaksi. Toimintastrategiat 2004 SYYSKOKOUKSEN HYVÄKSYMÄT STRATEGIAT LUOMULIITON TOIMINNALLE: 1.LUOMUALAN KEHITTÄMINEN Luonnonmukaisen peltoviljelyn ja kotieläintuotannon lisääntyminen kansallisen luomustrategian tavoitteiden mukaisesti. 2. LUOMUTUKIJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Tukijärjestelmää kehitetään EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisen yhteydessä nykyistä paremmin luonnonmukaisen viljelyn periaatteisiin soveltuvaksi CAP-tuen, ympäristötuen ja luomusopimusehtojen osalta. Luomuviljelijän saaman peltokasvituen määrän tasoittuminen tavanomaisen viljelyn tasolle. Osallistutaan kotieläintuen valmisteluun. 3. LUOMUTUOTANNON NEUVONTA Luomuneuvonnan tavoitteena on menestyvä luomuviljelijä. Syvennetään luomuneuvonnan yhteistyötä neuvontajärjestöjen kanssa. 4. VIESTINTÄ Kehitetään Luomuliiton imagoa. Kehitetään Luomulehteä koko järjestön ja elintarvikeketjun lehdeksi. Kehitetään Luomuliiton viestintää mm. jäsenkirjeiden, lehdistötiedotteiden, sähköpostin ja www-sivujen avulla. Edunvalvonta Luomuliitto oli 15.6.2004 mukana Eduskunnan luomuryhmän kokouksessa, kun ryhmä käsitteli EU:n maatalousuudistuksen ja horisontaalisen maaseutuasetuksen muutosten vaikutusta. Kuva: Esa Partanen. 11