Valtion terveiset ja toimenpiteet asumisen kehittämiseen Hannu Rossilahti Kouvola 29.10.2014 johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009
ARA-tuotannon määrä eri vuosikymmeninä 350 000 ARA-tuotanto vuosikymmenittäin 300 000 250 000 200 000 7 000 150 000 100 000 240 000 324 000 186 000 61 000 50 000 111 000 60 000 23 000 1949 1970 1971 1980 1981 1990 1991 2000 2001 2010 ARAVA Korkotuki
ARA-asuntojen osuus eri vuosikymmeninä 70% Valtion tukeman tuotannon osuus kaikista aloitetuista asunnoista 60% 57% 58% 50% 40% 30% 30% 32% 39% 25% 22% 20% 10% 0% 1950-luku 1960-luku 1970-luku 1980-luku 1990-luku 2001-2010 2011-2013
Normaalien ARA-vuokra-asuntojen keskimääräinen vuosituotanto eri vuosikymmeninä Normaalit vuokra-asunnot, as. kpl/vuosi 12 000 11400 10 000 8 000 8500 9800 6 000 4 000 2 000 2300 1970 -luku 1980-luku 1990-luku 2000-luku
As.kpl ARA-tuotanto 2004-2014 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Takauslainat (ei korkotukea) 70 241 162 1000 Välimallin asunnot 4050 3379 Omistus ja osa om. asunnot 512 286 391 321 81 87 10 11 1 Normaalit vuokra-asunnot 1694 1466 881 708 978 2876 2854 2079 1286 1988 1500 Asumisoikeusasunnot 500 415 297 333 563 2897 2123 1359 1170 1306 1600 Eritysryhmien vuokra-asunnot 2062 1898 2 007 1 939 2 367 4152 3677 3206 3722 2953 3000 2014 arvio
ARA-tuotanto alueellisesti vuonna 2013 Yhteensä 6 255 asuntoa Helsingin seutu 40 % Muut suurimmat kasvukeskukset 39 % Muu Suomi 21 % Normaalit vuokra-asunnot 1 988 asuntoa Helsingin seutu 49 % Muut suurimmat kasvukeskukset 46 % Muu Suomi 5 % Asumisoikeusasunnot 1 315 asuntoa Helsingin seutu 64 % Muut suurimmat kasvukeskukset 36 % Muu Suomi 0 % Erityisryhmien vuokra-asunnot 2 953 asuntoa Helsingin seutu 22 % Muut suurimmat kasvukeskukset 38 % Muu Suomi 40 %
Väestönlisäys kaupunkiseuduilla 2013-2030 (Tilastokeskus) Metropoli-alue + 235 000 Muu Suomi - 34 000 Tampere, Turku, Oulu, Jyväskylä, Kuopio, Lahti (kaupunkiseudut) + 163 000 Pori, Joensuu, Lappeenranta, Seinäjoki, Vaasa (kaupunkiseudut) + 31 000 7.11.2014
Asumisen tukijärjestelmän vaikuttavuus -hanke Hankkeen taustalla valtioneuvoston periaatepäätös asuntopoliittiseksi toimenpideohjelmaksi vuosille 2012 2015 sekä kevään 2013 kehysriihen yhteydessä sovittu asuntopoliittinen uudistuspaketti. Tehtävänä on selvittää nykyisen asumisen tukijärjestelmän ja verotuksen vaikuttavuutta ja tehokkuutta sekä tehdä ehdotuksia niiden kehittämiseksi. Tarkastellaan erilaisia suoria asumisen ja rakentamisen tukia sekä välillisesti verotuksen kautta annettavia verotukia. Lisäksi hankkeessa arvioidaan tukiin liittyvää sääntelyä ja sen vaikuttavuutta. Verotusta tarkastellaan siltä osin kuin se vaikuttaa asuntomarkkinoihin ja asuntokauppaan, tonttitarjontaan ja asuntosijoittamiseen. Hankeryhmän puheenjohtajana toimii ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka ja varapuheenjohtajana valtiovarainministeriön talouspolitiikan koordinaattori Jukka Pekkarinen. Jäsenet: Liisa Linna-Angelvuo (YM), Kari Ilmonen (STM), Jarmo Lindén (ARA),Anne Neimala (Kela), Lauri Kajanoja (Suomen Pankki), Ilkka Lehtinen (Tilastokeskus),Elias Oikarinen (Turun yliopisto). Sihteeristö YM:stä, VM:stä ja ARAsta. Hankkeeseen liittyen teetetty kirjallisuuskatsaukset liittyen verotukseen (VATT) sekä muita maita koskeviin tukijärjestelmiin (PTT). Lisäksi kuullaan sidosryhmiä. Hankeryhmän toimikausi päättyy 31.1.2015 ja hankkeen tulokset ovat käytettävissä seuraavaa hallitusohjelmaa laadittaessa.
Asumisen tuki- ja verojärjestelmän tavoitteet Hyvän tukijärjestelmän kriteerit Tukimuodot ovat vaikuttavia ja kustannustehokkaita Mahdolliset vääristymät ovat mahdollisimman pienet Asuntopoliittiset tavoitteet Asuntoja on kysyntään nähden riittävästi Asuntomarkkinat ovat vakaat Tulotason mukainen kohtuuhintaisuus Eheä yhdyskuntarakenne ja monipuolinen asukasrakenne Asuntokannan kunto Esteetön asuntokanta ja asuinympäristö
Asuntopolitiikan näkymiä Resursseja asumisen tukemiseen ei ole tulossa lisää Asuntomarkkinoiden erilaiset tilanteet näkyvät myös tukipolitiikassa tuettu uustuotanto keskittyy vain muutamille kasvupaikkakunnille Erityisryhmäasumisessa tarpeita laajemmin ja investointiavustusten tukivolyymeistä on linjattu liittyen tuleviin vuosiin: 120 milj. euroa 2015, 140 milj. euroon vuonna 2016, 160 milj. euroon vuonna 2017 ja 140 milj. euroon vuonna 2018. Suoria tukia vähemmän, takausten rooli todennäköisesti korostuu Asunto-osakeyhtiötalojen perusparannuksen takauslainat v.2015 Myös uustuotannon takauslainat kiinnostaneet aiempaa enemmän jo tänä vuonna Asumisen ja asuntokannan kehittämistarpeita on kuitenkin myös kasvuseutujen ulkopuolella Valtiolla riskienhalinnnan näkökulma ja tähän liittyvät erilaiset toimenpiteet Asuntokannan kehittämiseen liittyy myös muita näkökulmia (energiatehokkuus, yhdyskuntarakenne, väestön ikääntyminen ja esteettömyys, asumisen terveellisyys) ARA tarjoaa välineitä ja tukea asumisen ja kiinteistökannan kehittämiseen jatkossakin Kuntien rooli on tärkeä (maankäyttö, erityisryhmät, kunnan vuokra-asuntokanta, koordinointi)