Selvitys 2/2019. ARA-tuotanto *

Transkriptio

1 Selvitys 2/2019 ARA-tuotanto * Norlit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Lyhyen korkotuen as. Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut Kuvio 1. Alkava ARA-tuotanto 2000-luvulla tukimuodon mukaan.

2 Sisällys 1 Vuoden 2018 ARA-tuotanto ylitti asuntoa ARA-tuotannon osuus uudisrakentamisesta 20 prosenttia Yksiöiden osuus ARA-tuotannossa lisääntyi 5 2 Rakennuskustannusten nousu jäi maltilliseksi Erityisryhmien asuntojen rakennuskustannukset Asumiskustannukset uusissa ARA-asunnoissa 7 3 ARAn erityisryhmien investointiavustus 7 4 ARA-asuntojen peruskorjaaminen painottuu kasvukeskuksiin 8 5 ARA-tuotanto 2018 tilastoina 9 Liitteet Liite 1. ARA-uudistuotanto lainalajin ja alueen mukaan vuonna Liite 2. ARAn korkotukivaltuuden käyttö SELVITYS 2/2019: ARA-TUOTANTO 2018 Selvitys sisältää keskeiset tilastotiedot vuoden 2018 ARAtuotannon aloituksista, rakennuskustannuksista ja rahoituksesta uudistuotannon ja perusparannushankkeiden osalta. ARA-tuotannon jakaantumista kasvukeskusalueiden ja muun n suhteen on tarkasteltu erikseen. Lisätiedot: Hannu Ahola asuntomarkkina-asiantuntija p etunimi.sukunimi@ara.fi 2

3 1 VUODEN 2018 ARA-TUOTANTO YLITTI ASUNTOA Vuoden 2018 ARA-tuotanto 1 muodostuu vuokra-asunnosta ja asumisoikeusasunnosta. Määrä on 6 % enemmän kuin vuonna Vuokra-asunnot jakautuvat rahoitusmuodon mukaan: vuokra-asuntoon (pitkä, 40 vuoden korkotuki) 730 vuokra-asuntoon (lyhyt, 10 vuoden korkotuki) erityisryhmien vuokra-asuntoon (40 vuoden korkotuki) 681 takauslainoitettuun vuokra-asuntoon (ei korkotukea) Pitkän korkotuen (norlien) vuokra-asuntojen määrä pieneni 18 % ja asumisoikeusasuntoja 3 % edellisvuoteen verrattuna. Erityisryhmäasuntojen määrä lisääntyi 34 %. Lyhyen korkotuen asuntojen määrä yli kaksinkertaistui. Takauslainoitettujen vuokra-asuntojen aloitukset vähenivät 20 % (taulukko 1). Taulukko 1. Alkava ARA-tuotanto 2018, tukimuoto ja ARAn kasvukeskukset. ARA-uudistuotanto 2 Alueet pitkä korkotuki Korkotuettu tuotanto ARA-vuokra-asunnot lyhyt korkotuki Erityisryhmät Vuokraasunnot yht. Asumisoikeusasunnot Takauslainoitetut vuokraasunnot ARAuudistuotanto yht. Koko yht vuosi muutos -18 % 121 % 34 % 13 % -3 % -20 % 6 % Vuoden 2018 ARA-tuotannosta 91 % kohdistuu kasvukeskuksiin. Puolet uusista asunnoista tulee Helsingin seudun MAL-kuntiin. Pääkaupunkiseudun ARA-tuotanto laski 8 %, mutta Helsingin kehyskunnissa se kaksinkertaistui. Norleista vuokra- (lyhyt ja pitkä korkotuki) ja asumisoikeusasunnoista yli 60 % valmistuu Helsingin seudulle (liite 1). Turun seudulle aloitettiin ARA-rahoitteisen vuokra- tai asumisoikeusasunnon rakentaminen, mikä on 62 % edellisvuotta enemmän. Myös Tampereen seudun ARA-tuotannossa päästiin lähes asuntoon, mikä on 8 % edellisvuotta enemmän (liite 1). Oulun seudun ARA-tuotanto väheni 52 % ja ARAn muissa kasvukeskuksissa 14 %. Muihin kuin ARAn kasvukeskuksiin tulee 800 uutta ARA-asuntoa, joista hieman yli puolet on erityisryhmien asuntoja (liite 1). ARAn korkotukivaltuus vuodella 2018 oli miljoonaa euroa, josta käytettiin miljoonaa euroa. Uudistuotannon osuus valtuuden käytöstä oli 81 % ja perusparannushankkeiden 19 % (liite 2). 1 ARA-tuotannon laskenta perustuu vuodesta 2018 alkaen lainapäätökseen, kun aiemmin tilastot laadittiin osapäätöksen pohjalta. Vuoden 2017 vertailulukuna on käytetty lainapäätöstä. 3

4 PKS Hgin muut MAL-kunnat Turun MAL-kunnat Tampereen MAL-kunnat Oulun MAL-kunnat ARAn muut kasvukeskukset Muu yht Kuvio 2. ARA-uudistuotanto alueittain ARA-tuotannon osuus uudisrakentamisesta 20 prosenttia Uusia asuntoja aloitettiin vuonna 2018 arviolta noin asuntoa eli lähes saman verran kuin vuonna Asunnoista joka viides on ARA-rahoitteinen. Vapaarahoitteisten asuntojen määrä on arviolta asuntoa (kuvio 3). ARA-tuotanto* Vapaarahoitteinen ARA-tuotanto -% % 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% e Kuvio 3. Alkava asuntotuotanto 2000-luvulla rahoitusmuodon mukaan (vasen akseli) ja ARA-tuotannon osuus (oikea akseli). Lähde: ARA & Tilastokeskus 4

5 1.2. Yksiöiden osuus ARA-tuotannossa lisääntyi Vuonna 2018 norleista vuokra- ja asumisoikeusasunnoista on yksiöitä 30 %, kaksioita 40 % ja perheasuntoja 30 %. Yksiöiden keskikoko oli 35,6 neliötä ja kaksioiden 49,3 neliötä. Erityisryhmäasuntojen keskikoko oli 36,1 neliöitä. Erityisryhmien asunnoista oli yksiöitä 78 % ja kaksioita 20 %. (Taulukko 2) Taulukko 2. Huoneistojakauma (%) ja asuntojen keskikoko ARA-asunnoissa Norlit vuokra- ja ASOasunnot Eritysryhmien asunnot ARAtuotanto yhteensä Pienasunnot Yksiöt Kaksiot Perheasunnot Keski-koko (asm 2 ) ,4 % 44,6 % 33,0 % 54, ,2 % 42,7 % 31,1 % 52, ,6 % 39,6 % 29,8 % 51,9 keskikoko (asm 2 ) 35,6 49,3 72, ,0 % 17,9 % 2,1 % 37, ,4 % 21,7 % 2,9 % 35, ,2 % 19,8 % 2,0 % 36,1 keskikoko (asm 2 ) 29,7 45,4 66, ,6 % 33,4 % 20,0 % 47, ,1 % 34,7 % 20,2 % 46, ,4 % 33,4 % 21,2 % 47,0 keskikoko (asm 2 ) 32,4 % 48,6 71,9 2 RAKENNUSKUSTANNUSTEN NOUSU JÄI MALTILLISEKSI Pääkaupunkiseudulla norlien vuokra- ja asumisoikeusasuntojen rakennuskustannukset olivat noin euroa neliöltä, mikä on 5,9 % edellisvuotta enemmän. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella rakennuskustannukset nousivat 3,9 % ja olivat keskimäärin euroa neliöltä. Taulukko 3. Rakentamisen hinta ( /asm 2 ) ARA-vuokra- ja asumisoikeusasunnot * Koko PKS Muu Alue Rakennuskustannus (oma ja vuokratontti) Hankkeet omalla tontilla Liittymismaksut ja autopaikat Hankkeet vuokratontilla Maapohjakustannus Hankintaarvo Liittymismaksut ja autopaikat Maapohjakustannus Hankintaarvo Vuosimuutos 6,1 % 9,4 % 4,7 % Vuosimuutos 5,9 % 8,6 % 5,7 % Vuosimuutos 3,9 % 4,9 % 3,2 % *) ARAn hyväksymät rakennuskustannukset osapäätösvaiheessa. Hinnat sis. ALV:n. 5

6 2.1 Erityisryhmien asuntojen rakennuskustannukset 2018 ARA tilastoi erityisryhmistä kehitysvammaisten, vanhusten ja opiskelijoiden asuntojen rakennuskustannukset. Opiskelija-asunnot ovat rakennuskustannuksiltaan lähes sa tasoa tavallisten vuokra- ja asumisoikeusasuntojen kanssa. Muiden erityisryhmähankkeiden tilaratkaisut, varusteet sekä pieni hankekoko nostavat niiden rakennuskustannuksia ja vaikeuttavat vertailtavuutta. Opiskelija-asuntojen rakennuskustannukset olivat koko ssa euroa neliöltä, mikä on 1,2 % edellisvuotta vähemmän. Opiskelija-asuntojen rakennuskustannukset olivat pääkaupunkiseudulla 500 euroa neliöltä kalliimmat kuin muualla ssa. Vanhusten asuntojen rakennuskustannukset olivat koko ssa keskimäärin euroa neliöltä, mikä on yli 20 % enemmän kuin vuonna Muutos johtuu osittain pääkaupunkiseudun vanhuskohteiden puuttumisesta vuoden 2017 vertailuaineistosta. Toisaalta myös muun n vanhuskohteiden rakennuskustannukset kallistuivat lähes 20 %. Kehitysvammaisten asuntojen rakennuskustannukset olivat koko ssa keskimäärin euroa neliöltä, mikä on 1,4 % vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. /asm Norm. vuokra-as. Opiskelijat Vanhusten asunnot Kehitysvammaiset Koko PKS Muu Kuvio 4. ARA-tuotannon rakennuskustannukset kohderyhmän mukaan

7 2.2. Asumiskustannukset uusissa ARA-asunnoissa Uusien ARA-asuntojen alkuvuokrien on oltava kohtuuhintaisia saman alueen markkinavuokriin verrattuna. ARA-talojen laskennallinen alkuvuokra oli pääkaupunkiseudulla keskimäärin 13,4 euroa neliöltä ja muualla ssa 11,1 euroa neliöltä. Alkuvuokrien nousu oli koko ssa keskimäärin 8,3 % edellisvuoteen verrattuna. Muutos johtuu rakennuskustannusten kallistumisesta ja yksiöiden osuuden lisääntymisestä ARA-talojen huoneistojakaumassa. Taulukko 4. Uusien vuokra- ja asumisoikeusasuntojen asumiskustannukset. Arvioidut alkuvuokrat ARA-tuotannossa* Norlit vuokratalot Koko PKS Muu Asumisoikeustalot Koko PKS Muu Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat** Koko PKS Muu ,7 11,5 11,9 12,4 12,8 11,5 13,7 18,0 11, ,9 12,6 11,1 12,1 13,3 11,0 14,0 18,6 11, ,8 13,4 12,2 12,2 13,5 11,4 14,2 18,9 12,0 muutos 8,3 % 6,4 % 9,5 % 1,1 % 1,3 % 3,0 % 1,3 % 1,8 % 1,5 % *) ARA-tuotannon 1. vuoden laskennalliset asumiskustannukset. Lopullinen vuokrataso määräytyy kohteen valmistuttua. Vapaarahoitteiset vuokrat, Tilastokeskus 3. neljännes **) Vapaarahoitteiset vuokrat., kolmas neljännes 2017 ja neljäs neljännes (Tilastokeskus) Uusien asumisoikeusasuntojen laskennallinen käyttövastike oli pääkaupunkiseudulla 13,5 euroa neliöltä. Muualla ssa käyttövastike uusissa ASOasunnoissa oli 11,4 euroa neliöltä. Laskennalliset käyttövastikkeet nousivat koko ssa keskimäärin 1,1 % vuodessa. Taulukossa 4 ARA-alkuvuokrien ja ASO-vastikkeiden vertailuna on käytetty vapaarahoitteisten asuntojen toteutuneita vuokria (Statfin, Tilastokeskus). 3 ARAN ERITYISRYHMIEN INVESTOINTIAVUSTUS Vuonna 2018 ARAn erityisryhmien investointiavustusvaltuus oli 104 miljoonan euroa, josta käytettiin 73 miljoonaa euroa. Investointiavustusta myönnettiin erityisryhmäasunnolle. Avustuksen määrä putosi 45 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Avustusta saaneiden asuntojen määrä väheni 1 800:lla (taulukko 5). Vanhuksille tarkoitetut asunnot saivat avustuksia 39 miljoonaa euroa. Vanhusten osuus erityisryhmien investointiavustuksista oli 54 % ja avustettavista asunnoista 37 %. Opiskelijat saivat avustusta 17 miljoonaa euroa, jolla rakennetaan uutta asuntoa ja peruskorjataan Opiskelija-asuntojen osuus avustuksista oli 23 % ja asunnoista 61 %. 7

8 Taulukko 5. Eritysryhmien investointiavustukset kohderyhmittäin 2018*. Erityisryhmä Muistisairaat vanhukset Muut vanhusten asunnot Asuntoja yht. Avustus yht. Uustuotanto Perusparannus + hankinta As. kpl osuus milj. osuus As.kpl milj. As.kpl milj % 16,5 23 % ,4 10 0, % 22,6 31 % , ,5 Opiskelijat % 17,0 23 % , ,9 Kehitysvammaiset Muut erityisryhmät % 7,4 10 % 108 6,8 24 0, % 9,0 12 % 283 9,0 0 0,0 Yhteensä % 72,8 100 % , ,2 *) Erityisryhmien avustuspäätökset ja korkotukilainojen lainapäätökset voivat ajoittua eri vuosille, mikä selittää taulukoiden 1 ja 5 eron erityisryhmien asuntojen lukumäärissä. 4 ARA-ASUNTOJEN PERUSKORJAAMINEN PAINOTTUU KASVUKESKUKSIIN Korkotukilainoilla peruskorjattiin ARA-asuntoa vuonna Se on asuntoa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Norlien, pitkän korkotuen vuokra-asuntojen peruskorjaaminen lisääntyi yli asunnolla. Peruskorjauksista 39 % kohdistui erityisryhmien asuntoihin. Vain 2 % vuoden 2018 peruskorjauksista tehtiin kasvukeskusten ulkopuolelle. Taulukko 6. Perusparannushankkeet kohderyhmittäin Kasvukeskus Tukimuoto as. kpl % as. kpl % as. kpl % Erityisryhmät , , ,3 Norlit vuokra-asunnot , , ,5 Asumisoikeusasunnot , , ,0 Koko yhteensä , , ,8 Hissiavustukset Vuonna 2018 ARA myönsi 11,5 miljoonaa euroa avustuksia uusien hissien rakentamiseen. Sen avulla rakennettiin 116 uutta hissiä. Taulukko 7. Uusien hissien rakentaminen Hissejä (kpl) Hankkeita (kpl) Milj. euroa 24,0 11,4 11,5 8

9 5 ARA-TUOTANTO 2018 TILASTOINA Selvityksen tiedot on saatu ARAn päätöksenteossa käyttämistä tietokannoista. Muut selvityksessä käytetyt tietolähteet on mainittu erikseen. Muutokset edellisvuoteen verrattuna: Vuoden 2018 ARA-tuotannon asuntomäärien laskenta perustuu ARAn lainapäätöksiin, kun aiemmin tilastot laadittiin ARAn osapäätösten pohjalta. Rakennuskustannustilastot pohjautuvat edelleen osapäätöksiin. Jos vertailulukuna on käytetty vuoden 2017 asuntomääriä, ne on laskettu lainapäätöksen mukaan vertailukelpoisuuden varmistamiseksi. Muutoksen takia tämän selvityksen luvut eivät ole suoraan verrannollisia selvityksen 1/2018 ARA-tuotanto 2017 ( ) kanssa. Lainapäätökseen pohjautuva tilastointi yhtenäistää ARA-tuotantoa ja ARAn korkotukivaltuuden käyttöä koskevat tilastot asunto- että lainamäärien osalta. Muita vuoden 2018 ARA-tuotantoon liittyviä tilastoja, taulukoita ja kuvioita löytyy ARAn sivuilta, myös kohdekohtaisina listauksina. ARA-tuotannon tilastot: ara.fi/fi- FI/Tietopankki/Tilastot_ja_selvitykset/ARAtuotanto ARAn myöntämät tuet ja avustukset: ara.fi/fi- FI/Tietopankki/Tilastot_ja_selvitykset/ARAn_myontamat_tuet_ja_avustukset ARAn kasvukeskukset ( alkaen) Helsingin seudun MAL-kunnat: Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti Tampereen seudun MAL-kunnat: Tampere, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Vesilahti, Ylöjärvi ja Orivesi Turun seudun MAL-kunnat: Turku, Kaarina, Lieto, Masku, Naantali, Paimio, Raisio, Rusko, Sauvo, Aura, Mynämäki, Nousiainen ja Parainen Oulun seudun MAL-kunnat: Oulu, Hailuoto, Ii, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos ja Tyrnävä MAL-kuntien ulkopuoliset kunnat*: Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Seinäjoki, Porvoo, Vaasa, Rovaniemi, Joensuu, Hämeenlinna ja Kokkola. *) Kasvukriteerit: 1. Väkiluku on kasvanut > hlöä (5 vuoden toteuma) 2. Väkiluku kasvaa > hlöä (25 vuoden ennuste, Tilastokeskus) 9

10 Liite 1. ARA-uudistuotanto lainalajin ja alueen mukaan vuonna 2018 (lainapäätökset) ARA-uudistuotanto Asunnot (kpl) 1-12 / 2018 Norlit vuokraasunnot Erityisryhmien asunnot 10-vuoden korkotuki ARAvuokraasunnot yht. Asumisoikeusasunnot Takauslainat ARAuudistuotanto yht. Osuus ARAtuotannosta Edellinen jakso Muutos edelliseen jaksoon Koko yht % % ARAn kasvukeskukset yht % % Helsingin MAL-kunnat yht % % PKS yht % % Espoo Helsinki Vantaa Helsingin muut MAL-kunnat yht % % Hyvinkää Järvenpää Kerava Kirkkonummi Nurmijärvi Sipoo Tuusula Tampereen MAL-kunnat yht % % Tampere Tampereen muut MAL-kunnat yht % % Kangasala Nokia Turun MAL-kunnat yht % % Turku Turun seudun muut MAL-kunnat % % Kaarina Lieto Paimio Raisio Oulun MAL-kunnat yht % % Oulu Oulun seudun muut MAL-kunnat % % ARAn muut kasvukeskukset yht % % Hämeenlinna Joensuu Jyväskylä Kuopio Lahti Porvoo Rovaniemi Seinäjoki Muu yht % % 10

11 Liite 2. ARAn korkotukivaltuuden käyttö 2018 KORKOTUKI Valtuus (milj. euroa) Valtuutta käytetty Lainapäätökset v milj. euroa asunnot Norlit vuokra-asuntolainat (rakentaminen) 373, Erityisryhmien vuokra-asunnot (rakentaminen) 378, Norlit vuokra-asuntolainat (perusparantaminen) 155, Erityisryhmien vuokra-asuntolainat (perusparantaminen) 76, Vuokra- ja asumisoikeusasuminen (hankintalaina) 0,0 0 Asumisoikeustalolainat (rakentaminen) 274, Asumisoikeustalolainat (perusparantaminen) 26,0 666 Lyhyt korkotuki, vuokra-asunnot (rakentaminen) 98,9 730 TAKAUSLAINAT Lainapäätökset v milj. euroa asunnot Valtuus v Valtuutta käytetty ,