ILMASTOINTIJÄRJESTELMIEN KUNTOTUTKIMUS OHJE Mittaus- ja säätölaiteet 18.12.2013
Mittaus- ja säätölaitteet 2 (11) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 2 JÄRJESTELMÄN KÄSITTEITÄ... 4 3 JÄRJESTELMÄN YLEISARVIO... 6 3.1 ASIAKIRJOJEN TARKISTUS... 6 3.2 KOHDEKIERROS... 7 3.3 KÄYTTÖHENKILÖSTÖN HAASTATTELU... 8 4 YKSITYISKOHTEISET KUNTOTUTKIMUKSET... 9 5 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET... 10 6 LIITEET JA LÄHTEET... 10
Mittaus- ja säätölaitteet 3 (11) 1 JOHDANTO Rakennuksen ilmanvaiht- ja ilmastintijärjestelmien kunttutkimuksien yhteydessä tehtävällä rakennusautmaatin tutkimuksella selvitetään täyttääkö järjestelmä nykyisille tai tuleville tarpeille asetetut vaatimukset. Vaatimuksia vi lla esim. energiatehkkuuden, timinnallisuuden, käytettävyyden, muunneltavuuden ja sisäilmastn suhteen. Ilmanvaiht- ja ilmastintijärjestelmien kunttutkimuksen tteuttaja kunttutkija surittaa järjestelmän yleisarviinnin yhdessä hulthenkilöstön kanssa ja kerää tarvittavat lähtötiedt mahdllisille jatktutkimuksille. Rakennusautmaatin asiantuntija surittaa mahdlliset jatktutkimukset ja avustaa tarvittavilta sin yleisarviinnissa. Kuva 1 Arviinti menettely
Mittaus- ja säätölaitteet 4 (11) 2 JÄRJESTELMÄN KÄSITTEITÄ Rakennusautmaatijärjestelmään liittyy ilmanvaiht- ja ilmastintijärjestelmien säätö-, hjaus- ja hälytystiminnat. Järjestelmä kstuu hallintatassta (valvmlaitteistt), autmaatitassta (alakeskukset) ja kenttätassta (kenttälaitteet). Kuva 2 Rakennusautmaatin rakenne Valvntalaitteistt: Valvmlaitteet vat tietknephjaisia ja näiden käyttöjärjestelmänä n yleensä Windws ja valvntahjelmistna valitun laitetimittajan ma hjelmist. Valvntajärjestelmä vi lla paikallisjärjestelmä tai tietliikenteen avulla kiinteistön ulkpulelle keskitetty järjestelmä. Kuva 3 Kiinteistön valvm
Mittaus- ja säätölaitteet 5 (11) Alakeskuslaitteistt: Alakeskuslaitteistilla kerätään tieta ja suritetaan hjauksia fyysisten liityntäpisteiden kautta. Timinnt tapahtuvat ennalta hjelmidun hjelman ja aseteltujen parametrien mukaisesti. Alakeskuksia n mm. kiinteäpisteisiä ja mduulirakenteisia. Mduulirakenteisten alakeskuksien kytkentä I/O-mduulit vivat sijaita alakeskuksen sisällä, ulkpulella erillisessä ktelssa tai sähkökeskuksessa. Alakeskuksia n yleensä mahdllista käyttää paikalliselta näyttöpäätteeltä. Näyttöpäätteet vivat lla yksinkertaisimmillaan muutaman rivin nestekidenäyttöjä ja näppäimistö tai vastaavasti mnipulisimmillaan värillisiä ksketusnäyttöjä. Näiden ksketusnäyttöjen timinnallisuus lähestyy valvmtasa. Kuva 4 Mduulirakenteinen alakeskus Hunesäädöt: Hunesäätimillä kerätään tieta ja suritetaan hjauksia fyysisten liityntäpisteiden kautta. Timinnt tapahtuvat ennalta hjelmidun hjelman ja aseteltujen parametrien mukaisesti. Hunesäätimet vivat lla väyläliitännäisiä ja yksikkösäädin ratkaisuja. Näistä käyttäjä vi yleensä hallita tilan lsuhteita valitsemalla mm. huneen lämpötilan ja puhallinknvektrin pyörimisnpeuden.
Mittaus- ja säätölaitteet 6 (11) Kuva 5 Yksikkösäädin Kenttälaitteet: Kenttälaiteilla kerätään tieta eri prsesseista ja hjataan näiden timintaa. Kenttälaitteina vat mm. erilaiset mittausanturit ja lähettimet, liiketunnistimet sekä timilaitteet kuten pelti- ja venttiilimttrit jne. Kuva 6 Kenttälaiteasennuksia 3 JÄRJESTELMÄN YLEISARVIO Yleisarviinnin yhteydessä kunttutkija käy läpi rakennusautmaatijärjestelmän yleisellä taslla. Tavitteena n saada susitukset tarvittavista jatktimenpiteistä ja varmistaa riittävät lähtötiedt niitä varten. Jatktutkimuksien tarpeellisuuteen vaikuttaa ilmastintijärjestelmien kunnstuksen laajuus, rakennusautmaatin tekninen käyttöikä, vaikutukset järjestelmän timintaan sekä laajennettavuus ja varasien saanti. 3.1 ASIAKIRJOJEN TARKISTUS Järjestelmän asiakirjista selvitetään järjestelmien laajuus ja tteutustapa. Tarkistettavia asiakirjja vat:
Mittaus- ja säätölaitteet 7 (11) työselstus timintakaavit timintaselstus taskuvat kne- ja laiteluettelt alakeskusten kknpan- ja kytkentäkuvat hultkirja luvutusmateriaali, mm. mittaus- ja säätöpöytäkirjat, timintakkeiden pöytäkirjat Mahdllisia muita asiakirjja vat: kuntarvit ja tutkimukset energiakatselmukset käyttäjäraprtit Rakennusautmaatin suunnitelma-asiakirjista tarkistetaan ilmanvaihtsuunnitelmien vastaavuus ja timinta, sekä mahdllisen käyttötarkituksen muutksen kannalta leellisimmat asiat. 3.2 KOHDEKIERROS Kiinteistöön tehdään tarkistuskierrs jssa selvitetään asiakirjista saatujen lähtötietjen perusteella rakennusautmaatin nykytilanne ja mahdlliset jatktutkimustarpeet. Tarkistus suritetaan pääasiallisesti aistinvaraisia keinja käyttäen ja haastattelemalla tiljenkäyttäjiä. Tarkistuskierrksella valkuvataan mm. seuraavia laitteita ja ngelmakhtia niin että ne vat tunnistettavissa mahdllisissa jatktutkimuksissa. Mikäli laitteita n erimallisia, niin tetaan jkaisesta mallista valkuva. valvmtietkne heislaitteineen grafiikka- ja asetusarvkuvat alakeskukset hunesäätimet kenttälaiteet taajuusmuuntajat ryhmäkeskukset jtka liittyvät autmaatin ngelmakhdat mahdllisine tunnisteineen (esim. tilanumer) Seuraavaa yleistä muistilistaa vidaan käyttää apuna kierrksella. Tarkastettavista asiista kirjataan havainnt ylös. Valvntajärjestelmästä tarkistettava: Laitetimittaja ja malli valvmtietkneen malli, timitusvusi, käyttöjärjestelmä heislaiteet, kirjittimet, mdeemit, jatkhälytyslaitteet tiednsiirt, LAN, GSM, analginen mdeemi valvm-hjelmist (laitetimittaja), järjestelmän malli ja versi mahdllinen kaukkäyttö yhteydet Käyttöliittymä
Mittaus- ja säätölaitteet 8 (11) järjestelmien timinnallisuus, helppkäyttöisyys ja ymmärrettävyys suunnitelmien mukaiset prsessikaavit, taskuvat, järjestelmäkaavit ja pisteet esitetty järjestelmän grafiikkakuvissa käyttöhenkilöstön käyttöikeudet järjestelmän käyttämiseen histriatietjen tallennuksen timinta, esim. keruut määritelty riittävän pitkälle ajalle (susitus 12kk taaksepäin), histriatrendeissä esitetty säätöpiireihin liittyvät pisteet asetusarvineen hälytyshistria, hälytyksien määrä, tistuvuus ja ajankhta histriatrendit (trendiseuranta), säätöpiirien timivuus, esim. seuraak tulilman lämpötila muuttunutta asetusarva, lämmitetäänkö ja jäähdytetäänkö yhtä aikaa raprtintihjelmistilla selvitetään mm. järjestelmien pisteet jtka vat käsikäytöllä ja vimassa leva hälytykset kneiden ja laitteiden aikahjelmien vastaavuus tdelliseen käyttöön järjestelmän mittauksien, tilatietjen ja hjauksien paikkaansa pitävyys, tdennus esim. asetusarva muuttamalla tai hjausta muuttamalla Kne- ja hunetilista tarkistettavia: Alakeskukset / säätimet malli, timitusvusi, kytkentäpiirustukset laitemerkintöjen vastaavuus suunnitelma-asiakirjihin laitteiden asennuspaikka ja tapa, nk asennettu ikein ja humiitu sujaetäisyydet mahdllinen laajennusvara ja hullt kknpan- ja kytkentäkuvien paikkaansa pitävyys pistkelunteisesti Kenttälaitteet malli, timitusvusi laitemerkintöjen vastaavuus suunnitelma-asiakirjihin laitteiden asennuspaikka ja tapa, nk asennettu ikein ja humiitu sujaetäisyydet käsihjaus mahdllisuudet ja asennn situkset Muut havainnt suunnitelmien vastaavuus nykyiseen käyttötarkitukseen lsuhteet, esim. hunelämpötilat (kuuma / kylmä), vedn tunne, haju mahdlliset virheet ja puutteet, esim. vutavat venttiilit, krkeat sisäänpuhalluksen lämpötilat, laitteiden pakk-hjaukset käsikäytöllä esim. ryhmäkeskukset 3.3 KÄYTTÖHENKILÖSTÖN HAASTATTELU Khteen kierrksella haastatellaan tiljen käyttäjiä ja hulthenkilöstöä. Haastattelulla tarkennetaan kierrksella tehtyjä havaintja, sekä selvitetään käyttöhenkilöstön tekemiä havaintja. Haastattelun aikana vidaan selvittää myös henkilöstön kulutustarpeita. Seuraavaa yleistä muistilistaa vidaan käyttää apuna haastattelussa: Kk autmaatijärjestelmä hulthistria ja mahdllisesti tehdyt muutkset
Mittaus- ja säätölaitteet 9 (11) timinnalliset puutteet ja mahdlliset esiintymisien ajankhdat viihtyisyys- ja lsuhdetekijät, kylmä / kuuma, vedn tunne, haju havaintjen esiintymisajankhdat 4 YKSITYISKOHTEISET KUNTOTUTKIMUKSET Jatktutkimukset suritetaan js yleisarviinnissa näin n tdettu. Tutkimukset suritetaan yleisarviinnissa saatujen lähtötietjen ja tehtyjen suunnitelmien phjalta. Mikäli vastaavalla kunttutkijalla ei itsellään le erityistä rakennusautmaatin asiantuntemusta, niin tutkimukset surittaa riittävän kkenut rakennusautmaatin asiantuntija. Riittävänä kkemuksena vidaan pitää autmaatin sveltuvaa kulutusta ja yli 6 vuden työkkemusta tteutuksesta, hjelminnista sekä suunnittelusta. Sähköinf n julkaisut rakennusautmaatin liittyviä hjeistuksia ST- krttien mudssa. Lähdeluettelssa n lueteltu esimerkkejä IV-kunttutkimuksiin sveltuvista ST- materiaaleista. Seuraavaa yleistä muistilistaa vidaan käyttää apuna jatktutkimuksissa. Tarkistuksessa havaitut asiat kirjataan ylös. Asiakirjat: suunnitelmien mititusperusteet ja timintaperiaatteet suunnitelmien mukaiset asetusarvt ja hälytysrajat Valvntajärjestelmä: järjestelmän laajennettavuus tai päivitettävyys trendiseurannan tarkistaminen tarvittavien säätöpiirien salta eri käyttötilanteissa. kneiden seis ja käynnistys tilanne kneiden käytön aikainen tilanne paluuvesi säädön timinta edellisissä tilanteissa lämmityksen ja jäähdytyksen timinta, ei yhtäaikaista käyttöä jatkhälytysten tarkistaminen, timiik jatkhälytykset tivtusti ja nk tarpeelliset pisteet määritelty jatkn meneviksi / kriittisiksi järjestelmässä esitettyjen pisteiden ja asetusarvjen ikeellisuus ja muutettavuus, esim. pistekiinnityksien määrittelyt asetusarvjen ja hälytysrajjen määrittelyt, tarvittaessa selvitetään pikkeamat suunnitelma-asiakirjihin nähden ilmamäärämittaukset ja kanavapaineet, vastaavatk mittaus- ja säätötyössä mitattuja ilmamääriä ja pitpaineita puhaltimien väliset hjelmalliset lukitukset, jäävätkö tilat mahdllisesti alipaineiseksi turvalukituksien timinta puhaltimien llessa seis, menevätkö raitisilmapellit kiinni, paluuvesisäätö seis asetuksella, käykö lämmityspumppu yötuuletuksen timinta, lähteekö päälle kun asetusarva muuttaa ja nrmaaliaikahjelma n pis päältä
Mittaus- ja säätölaitteet 10 (11) mahdlliset kerrskhtaiset pakk-hjaukset hunesäädöissä, vidaank kestustilanteessa ajaa jäähdytys- ja lämmitysventtiilit auki tilakhtaiset huneasetusarvt, pelkkä ryhmämuuts ei susiteltava mikäli eriarvisia tilja kerrs sulkupeltien tai ilmamääräsäätimien timinta tiljen llessa käytössä, timiik mahdllinen tehstuspainike tai hiilidiksidipitisuus hjaus puhaltimien tilatietjen vastaavuus hjauksiin nähden, mudstuvatk ristiriitahälytykset pikkeavassa tilanteessa (hjaus ja tilatiet eri tilassa) ilmamäärien riittävyys, nk käytössä ns. pakkaspulitus ulklämpötilan mukaan jäähdytyslaitteiden hjauksien ja säätöjen timinta, vatk ulklämpötila ehdt käytössä, timiik kastepistesäädöt suunnitellusti (susitus, kaste- ja asetusarvpisteen ertus +2 C) Kne- ja hunetilat mittauksien paikkaansa pitävyys, tarvittaessa tarkistetaan pistkelunteisesti erillisellä mittalaiteella, nk mittalaitteiden mittayhtyeet kytketty ikein lämmön talteenttlaitteiden timinta ja hyötysuhteet turva-, jäätymissuja- ja pumppulukituksien timinta myös taajuusmuuntajakäytöllä taajuusmuuntajien parametrinti, nk aseteltu mm. mttrien virta-arvt säätö- ja sulkupeltien timinta, kneikn llessa seis sulkeutuvatk pellit tiiviisti palpeltien ja näiden hjauskeskuksien timinta, nk peltejä lauenneena, vatk liitettynä autmaatin hunetilat ja niiden käyttö, kuinka mnta hunesäädintä hjaa samaa tilaa (yhtäaikainen timinta), vastaak tiljen käyttö määriteltyä käyttötarkitustaan, vatk tiljen väliseinät muuttuneet hiilidiksidimittauksien ikeellisuus, miten mittauslaitteet n sijiteltu, nk kalibrinti vimassa kneiden ja laitteiden hullt, esim. puhallinknvektreiden sudattimien puhtaus käytönaikainen pastus, nk tiljen käyttäjä saanut tarpeellisen pastuksen laitteiden käyttämiseksi ilmamääräsäätimien timinta, nk hjelmitu vastaamaan autmaatin säätöviestiä, vatk mittausyhtyeet ikein päin patteritermstaattien timinta, nk alue valittu ikein, nk näiden lukitukset tettu käyttöön (yhtäaikainen lämmitys ja jäähdytys), nk termstaattien esteenä esim. paksut verht 5 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET Jhtpäätökset ja susitukset kirjataan lppuraprttiin. Raprtinnissa esitetään timenpidesusitukset kustannusarviineen. 6 LIITEET JA LÄHTEET Liite 1 Lähdeluettel ST-Krtistn materiaali Liite 2 Kiinteistöautmaatin arviinti, malli
Liite 3 Yksityiskhtainen tarkistuslistaus, malli Mittaus- ja säätölaitteet 11 (11)
IV- KUNTOTUTKIMUKSIIN SOVELTUVAA KIRJALLISUUTTA JA LÄHTEET, ST- MATERIAALI ST 21.33 EC- ja PM-mttrit talteknisissä järjestelmissä. Krtissa kerrtaan EC- ja PM-mttreista, jiden avulla n mahdllista parantaa mm. muuttuvailmamääräisten ilmastintijärjestelmien energiatehkkuutta. 2012 ST 51.25 ST 98.17 Sähkö- ja tietteknisten järjestelmien laitteiden ja tiljen merkitseminen Krtissa annetaan hjeita ja susituksia sähkö- ja tietteknisten järjestelmien laitteiden, kaapeleiden, jhtjen ja eristettyjen jhtimien tunnusten mudstamisesta. Lisäksi annetaan hjeita keskusten ja tiljen merkinnöistä sekä merkitsemiseen käytettävistä tarvikkeista. Ohjeistuksen peruslähtökhtana n käyttää S2010-nimikkeistön mukaisia järjestelmätunnuksia. Rakennusautmaatijärjestelmän kunttutkimushje Krttia vidaan sveltaa sellaisenaan rakennusautmaatijärjestelmien kunttutkimuksen surittamiseen ja siinä annetaan hjeita rakennusautmaatijärjestelmän kunttutkimuksen sisällön, menetelmien, tavitetasn ja tulsten esittämisen määrittelyyn ja tteutukseen. 2012 2010 ST 98.50 Energiatehkkuusvaatimusten humiiminen rakennusten sähkö- ja tietteknisten järjestelmien käytössä ja kunnssapidssa Krtissa esitetään näkemyksiä energiatehkkuusvaatimusten huminttamisesta rakennusten sähkö- ja tietteknisten järjestelmien käytössä ja kunnssapidssa. 2010 ST 710.10 Rakennusautmaatijärjestelmän hyödyntäminen 2007 Tässä krtissa esitetään rakennusautmaatijärjestelmän perustiminnt ja kuinka niitä vidaan eri sa-alueilla hyödyntää. Lisäksi kuvataan tehkas käyttöliittymä sekä susiteltava timintamalli rutiineineen ja tulstuksineen. ST 710.12 Rakennusautmaatin peruskrjauksen tteutus 2007 Krtissa käydään läpi rakennusautmaatijärjestelmän peruskrjauksen tteutukseen liittyvää prsessia sekä esitetään järjestelmän hankintaan, rakennuttamiseen, suunnitteluun ja teknisiin ratkaisuihin liittyviä näkökhtia. Tarkastelun lähtökhtana n llut rakennus, jssa n useita IV-kjeita, lämmönjakkeskus ja jssa n mahdllisesti myös hunesäätölaitteita, esimerkiksi timistrakennus. Lunnllisesti krtin tietja vi
sveltaen käyttää myös pienempiin peruskrjauskhteisiin. ST 711.15 Ohjelmistjen dkumentinti 2009 Yleishjeita taltekniikan tietteknisten järjestelmien hjelmistjen dkumentinnin laadintaan ja laitskhtaisten hjelmistjen tteutuksen suunnitteluun. ST 711.20 Selstusesimerkit S2010-nimikkeistön mukaan. T810, rakennusautmaatijärjestelmät 2012 Selstusesimerkit n laadittu järjestelmäkhtaisesti, S2010-nimikkeistön mukaisella järjestelmäjalla. Lisäksi n julkaistu selstuksen yleinen sa sekä viitemateriaali, jhn n mahdllista päästä myös tekstissä levien linkkien avulla. Järjestelmäkhtainen esimerkki urakkarajaliitteestä n selstustekstin lpussa. Käytön helpttamiseksi selstustusteksti n tallennettu.rtf- mudssa levaan tiedstn jka n PDF-tiedstn liitteenä (klemman takana). ST 712.10 Rakennusautmaatijärjestelmän ylläpit 2005 Tämä ST- krtti n suunnattu ensisijaisesti käytöstä, ylläpidsta ja hullsta vastaavalle henkilöstölle sekä k. tehtäviä tekeville urakitsijille. ST 715.00 Taajuusmuuttajakäytöt. Yleistä 2010 Yleistieta taajuusmuuttajista ja taajuusmuuttajakäytöistä. Krtti n suunnattu kiinteistöjen ylläpidsta ja kehittämisestä vastaaville sekä LVI,- sähkö- ja rakennusautmaatisuunnittelijille. ST 715.11 Taajuusmuuttajien yleiset timitushjeet ja -vaatimukset 2011 Hankinta- ja timitushjeeseen n kttu taajuusmuuttajien hankintaan ja timitukseen liittyviä asiita. Ohje n tarkitettu käytettäväksi yhdessä sähköselstuksen kanssa, selstuksen viitemateriaalina. Hankinta ja timitushjeteksti löytyy myös krtin liitteestä (klemman takana) rtf- tiedstna. ST 715.30 Taajuusmuuttajakäytöt rakennusautmaatissa. Asennus ja käyttööntt 2010 Taajuusmuuttaja n vimakas häiriölähde. Suurtaajuisten häiriöiden vaimennus edellyttää myös asennuksilta ja kytkennöiltä suurta hulellisuutta, kska virheet näkyvät talverkn häiriöinä. Krtissa annetaan laite- ja asennustekniikan hjeita nnistuneen lpputulksen aikaansaamiseksi. ST 721.01 Taltekniikan tietjärjestelmien käyttöliittymät 2007 Ohjeita taltekniikan tietjärjestelmien käyttöliittymien vaatimusmäärittelyä, suunnittelua
ja tteutusta varten. STkäsikirja 17 Rakennusautmaatijärjestelmät Käsikirjaan n kttu keskeisimmät rakennusautmaatijärjestelmiä kskevat perustiedt ja käytännön tteutusperiaatteet. Kirjan alkusassa n kattava luettel aihepiirin keskeisimmistä säädöksistä, määräyksistä, standardeista ja hjeista. Pääsan kirjasta mudstaa käytännönläheinen tiet rakennusautmaati-järjestelmän rakenteesta, suunnittelusta, asennuksesta, dkumentinnista ja ylläpidsta. Mukana n myös käyttäjän näkemys rakennusautmaatijärjestelmällä saavutettavista eduista kiinteistön hidn näkökulmasta. Käsikirjan kirjittajat n esitelty PDF-tiedstn liitteessä, jka löytyy PDFklemman takaa. 2012 STkäsikirja 21 Kiinteistön tiednsiirtväylät Perustieta väylätekniikista ja hajautettujen tiednsiirtteknlgiiden sveltamisesta taltekniikan suunnittelussa ja asennuksessa terminlgiaa unhtamatta. Kirja antaa kknaiskuvan järjestelmien tekniikista, niiden sumista mahdllisuuksista ja järjestelmäprjektien hallitusta tteutuksesta. 2006 STkäsikirja 22 Kiinteistöjen valvmjärjestelmät Valvmjärjestelmän tehkas ja ikea käyttö vat rakennuksen energiatehkkuuden, timivuuden ja ympäristöystävällisyyden perusedellytyksiä. Järjestelmiä n lemassa lukuisia ja niissä n paljn minaisuuksia, mutta varsin usein ne jäävät hyödyntämättä, kska käyttäjät eivät niitä tiedsta tai saa suunnitellulla tavalla käyttää. Kirjasta n pyritty tekemään mahdllisimman laaja rakennusautmaatijärjestelmiä käsittelevä perustietlähde jnka tavitteena n vastata käytännön työssä usein esiintyviin kysymyksiin. Käsikirjaan sisältyy myös erillinen liite "ST-käsikirjan 22 liite", jka sisältää runsaasti kiinteistövalvmihin liittyvää perustieta sekä esimerkkejä valvmiden grafiikka- ja trendinäyttöjen sekä säätimien virityksen tulkinnasta, kulutusraprteista, energia- ja vutlaskelmista ym. Liitteen perustiettarjntaa täydentää viiden valvmtimittajan järjestelmäesimerkit. 2008 STkäsikirja 22 liite SThjeist 14 Kiinteistöjen valvmjärjestelmät ST-käsikirjan 22 liite sisältää runsaasti kiinteistövalvmihin liittyvää perustieta sekä esimerkkejä valvmiden grafiikka- ja trendinäyttöjen sekä säätimien virityksen tulkinnasta, kulutusraprteista, energia- ja vutlaskelmista ym. Perustiettarjntaa täydentää viiden valvmtimittajan järjestelmäesimerkit. Sähköisen taltekniikan ylläpit-hjeet. Timitilakiinteistön hultkirja Julkaisu n tarkitettu hjeeksi ja työkaluksi timitilakiinteistön hultkirjaan sisällytettävien sähkö- ja tietjärjestelmien tietjen kerääjälle ja ylläpitäjälle. 2008 2010
ILMASTOINTIJÄRJESTELMIEN KUNTOTUTKIMUSOHJE MITTAUS- JA SÄÄTÖLAITEET Yleisarvi 1 ARVIOINTI Tämä arviinti n rajattu kskemaan autmaatitekniikan suutta ilmastinnin kunttutkimuksessa. Tässä käytetyt kuntlukat (KL) vat seuraavat: 1 = Ei kunnssa 2 = Timii välttävästi 3 = Timii tyydyttävästi 4 = Timii melk hyvin 5 = Timinta n kunnssa
2 JOHDANTO 3 YHTEENVETO TULOKSISTA 4 ASIAKIRJA TARKISTUS 4.1 AUTOMAATIOSUUNNITELMAT: Asiakirja OK EI Kmmentti Työselstus Timintakaavit Timintaselstus Taskuvat Kne- ja laiteluettel Alakeskusten kytkentäkuvat 4.2 KÄYTTÖÖNOTTO- JA LUOVUTUSMATERIAALI: Asiakirja OK EI Kmmentti Tarkistusasiakirjat Luvutusmateriaali Hultkirja Muu materiaali, mikä? 5 KOHDEKIERROS 5.1 VALVONTAJÄRJESTELMÄ Järjestelmä Malli Vusi Kmmentti Tietkne Käyttöjärjestelmä Laitetimittajan hjelmist Lisähjelmistt Jatkhälytyslaiteet, tiednsiirt Etäkäyttöhjelmistt, tiednsiirt Lisälaitteet 5.2 KÄYTTÖLIITTYMÄ Khde KL Kmmentti Käyttöliittymä Suunnitelmien vastaavuus Käyttöikeudet Hullt, varmuuskpit Mittaukset Ohjaukset ja tilatiedt Asetusarvt ja säädöt Histriatrendi seuranta Hälytyshistria Raprtinti, mm. käsikäytöt
Aikahjelmat 5.3 ALAKESKUKSET JA SÄÄTIMET Järjestelmä Malli Vusi Kmmentti Säädin Mdulli(t) Khde KL Kmmentti Käyttöliittymä Hullt, varmuuskpit Laajennusvara Asennustapa ja paikka Kknpan- ja kytkentäkuvat Laitemerkinnät 5.4 KENTTÄLAITEET Järjestelmä Malli Vusi Kmmentti Kenttälaiteet Khde KL Kmmentti Hullt Asennustapa ja paikka Mittauksien tarkkuus, kalibrinnit Kknpan- ja kytkentäkuvat Laitemerkinnät Timilaitteiden käsihjaus 5.5 MUUT HAVAINNOT 6 JOHTOPÄÄTÖKSET 6.1 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET KUSTANNUSARVIOINEEN 7 LIITTEET
ASIAKIRJAT OK Ei 1 Suunnitelmien vastaavuus ilmanvaihtsuunnitelmiin ja paikkaansa pitävyys 2 Määriteltyjen timintjen ja säätöpiirien ikeellisuus 3 Määriteltyjen asetusarvjen ja hälytysrajjen ikeellisuus 4 Luvutusmateriaali 5 Itselleluvutus materiaali VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 Järjestelmän laajennettavuus 2 Järjestelmän päivitettävyys 3 Käytettävyys ja timinta 4 Suunnitelmien mukaiset prsessikaavit ja taskuvat hjelmitu järjestelmään 5 Käyttöikeudet määritelty 6 Histriatrendin timinta 7 Hälytyshistrian timinta 8 Asetusarvt ja hälytysrajat muutettavia 8 Raprtintihjelmistjen timinta 9 Etäkäyttö yhteyksien timinta 10 Jatkhälytyksien timinta 11 Aikahjelmien ikeellisuus 12 Yötuuletuksen timinta 13 Varasien saanti 14 Varmuuskpit 15 Hullt KENTTÄLAITTEET, ASENNUS 1 Putkistn lämpömittarit 2 Putkistn lämpötila-anturit 3 Putkistn paine-ermittarit 4 Putkistn paine-anturit (LTO) 5 Putkistn virtausanturit 6 Kanavistn lämpömittarit 7 Kanavistn paine-ermittarit/-kytkimet 8 Kanavistn paine-anturit 9 Kanavistn ksteusanturit 10 Kanavistn virtausanturit 11 Kanavistn pitisuusanturit, CO2 12 Hunelämpötila-anturit 13 Hunepitisuusanturit, CO2 14 Käsikäyttökytkimet 15 Käsikäyttökytkimet 16 Turvakytkimet 17 Laitemerkinnät, timilaitteet, anturit 18 Laitemerkinnät, puhaltimet 19 Laitemerkinnät pumput, venttiilit 20 Laitemerkinnät termstatit, käsikytkimet, turvakytkimet 21 Säätöventtiilien käsikäyttö ja asennnsitus 22 Peltimttreiden asennustapa, asennnsitus 23 Sudattimien lukat ja tiiveys 24 Yleinen asennustapa, sähköjhdt jne. PYÖRIMISSUUNNAT 1 LTO-pumppu 2 Lämmityspumppu 3 Jäähdytyspumppu 4 Tulilmapuhallin
5 Pistilmapuhaltimet 6 Erillispuhaltimet 7 Muut SEISONTATILANNE 1 Raitisilmapellit vat kiinni 2 Jäätymisvaaratermstaatti säätää patteriveden lämpötilaa, säätöventtiilin hjaus 3 Jälkilämmityspatterien säätöventtiilit kiinni 4 Jälkijäähdytyspatterien säätöventtiilit kiinni 5 Kstuttimen säätöventtiili kiinni 6 Kstuttimen magneettiventtiili kiinni OHJAUKSET JA LUKITUKSET 1 Tulilmakneen hjaus käsin 2 Tulilmakneen hjaus aikahjelma 3 Etulämmityspatterin pumppu käy 4 Tulilmakne pysähtyy, kun jäätymissuja timii, jakk. / taajuusm. lukitus, kuittaus 5 Tulilmakne pysähtyy, kun palvaara timii, hjelmallinen lukitus, kuittaus 6 Tulilmakne pysähtyy, kun pumppu pysähtyy, jakkeskus / taajuusm. lukitus 7 Tulilmakne pysähtyy, pistpuhaltimet pysähtyvät, virtausvahti, kuittaus 8 Raitisilmapeltien lukitukset k. puhaltimiin, hjelma, jusipalautus 9 Tulilmakne pysähtyy, kstuttimen säätöventtiili kiinni, virtausvahti 10 Tulilmakne pysähtyy, kstuttimen magneettiventtiili kiinni, virtausvahti 11 Lauhteen lämpötila ylittää termstaatin raja-arvn, kstutuksen säätöventtiili kiinni 12 Yötuuletus timint, aikahjelma 13 Seisntajaksjen aikana pumpput käy asetellut kerrat viikssa 14 Kerrs sulkupeltien tai IMS yksiköiden timinta SÄÄTÖTOIMINNOT 1 Tulilman lämpötilan sarjasäätö 2 Asetusarvn muuts ulklämpötilan mukaan, säätökäyrä 3 Tulilman lämpötilan lämpötilansäätö, sarjasäätö jälkilämmitys-jälkijäähdytys 4 Asetusarvn muuts hunelämpötilamittauksen mukaan, säätökäyrä 5 Tulilman suht. ksteuden hjaus, kstuttimen venttiili 6 Asetusarvn muuts huneksteusmittauksen perusteella, säätökäyrä 7 LTO-piirin nesteen lämpötilan alarajasäätö, säätöventtiilin timinta 8 Tulilman kuivatus säätö, jäähdytys- ja jälkilämmitysventtiili 9 Ilmavirtausvirtaussäädöt, IMS, painesäädöt 10 Tulilma- ja pistilmapuhaltimien pyörimisnpeuden säädöt HÄLYTYSTOIMINNOT 1 Tulilma- ja pistilmapuhaltimien sudattimien painelähettimet 2 LTO:n liuspaineen alaraja 3 LTO:n liuksen lämpötilan alaraja 4 LTO-pumpun ylivirtasuja 5 LTO- häiriöhälytys (hjauskeskus) 6 Etulämmityspatterin pumpun ylivirtasuja 7 Lämmityspatterin jäätymisvaara 8 Tulilmapuhaltimen ylivirtasuja 9 Pistpuhaltimien ylivirtasujat 10 Tulilma- ja pistilmapuhaltimien ristiriita hälytykset 11 Erillispuhaltimien ristiriita-/lämpörelehälytykset 12 Pitisuusmittauksiin asetetut raja-arvt 13 Lämpötilamittauksiin asetetut raja-arvt 14 Ksteusmittauksiin asetetut raja-arvt 15 Palvaara
16 Virtausvahdit 17 Taajuusmuuttajan häiriö Muita humiita;