Koonti kaupunginjohtajan talousarvioehdotuksesta 2016 Vetovoimaisuuden palvelualue Tuottavuutta lisäävät toimenpiteet Yrityspalvelun henkilöstömäärä pyritään pitämään vuoden 2015 tasolla, vähennystä vuodesta 2014 on 1,4 htv. Ostopalvelusopimus Juankosken kanssa puretaan ja maaseudun yritystoiminnan kehittämisen päävastuu keskitetään yhdelle henkilölle. Tähän tehtävään pyritään siirtämään henkilö Juankosken kaupungilta. Kaupunkitasoista asiakaspalvelua kootaan ja palvelukonseptia (mm. sähköistä asiointia) kehitetään. Suunnitelma ulkoisten palvelujen käytöstä Markkinointi, viestintä ja asiakaspalvelut vastuualueella matkailun kehittämiseen varataan 600.000 euroa. Määrärahasta on enintään 500.000 euroa Kuopio-Tahko Markkinointi Oy:lle kaupungin rahoitusosuutena. Kaupunkiympäristön palvelualue Kaupungin toimitilojen käyttöön liittyvien tarpeiden muuttuessa korostuu tarve kiinteistöjen uusiokäyttöön ja myyntiin. Kiinteistökehitysryhmä työskentelee tiiviissä yhteistyössä tilakeskuksen kanssa kaupungin kiinteistöomaisuuden kulujen ja riskien karsimiseksi sekä tuoton lisäämiseksi. Valmistelussa otetaan huomioon käynnissä olevat palveluverkkotarkastelut. Vesihuoltolain muutoksella on vaikutusta kaupungin toimintaan ja vesihuollon resursointiin, mm. hulevesien kokonaishallinnan osalta. Jätehuollon viranomaispalvelujen toiminta-alue on todennäköisesti laajentumassa. Savo-Pielisen jätelautakunnasta tulee myös näiden kuntien jätehuoltoviranomainen. Jätehuollon viranomaispalveluissa jatketaan jätelainsäädännön ja kuntien jätepoliittisen ohjelman edellyttämää kiinteistöjen jätehuollon järjestämisen kattavaa seurantaa. Tämän myötä asiakaspalvelun tarve kasvaa. Tuottavuutta lisäävät toimenpiteet Asiakaspalvelun ja kaupungin henkilöstövoimavarojen tuottavan käytön parantamiseksi kehitetään edelleen sähköisiä palveluita. Sähköinen asiointi lisää ja tasavertaistaa palvelutarjontaa myös laajenemisalueilla. Lisäksi tavoitteena on kehittää erityisesti laajenemisalueilla uusia kevyempiä toimintamalleja. Vesihuollon kehittämissuunnitelman toimenpiteiden toteuttaminen edellyttää lisääntyvää yhteistyötä vesihuoltolaitosten ja viranomaisten kesken. Neuvontaa ja tiedostusta kohdistetaan erityisesti liitos- ja sopimuskuntien alueille muuttuneiden ympäristösuojelumääräysten osalta. Myös muuttuvaan lainsäädäntöön liittyvissä asioissa sekä luonnon monimuotoisuuden edistämisessä on tarpeen tehostaa neuvontaa, ohjausta ja yhteistyötä. Vesihuoltolain sekä maankäyttö- ja rakennuslain hulevesien hallintaa ja käsittelyä koskevat muutokset aiheuttavat uusia järjestelyjä tehtävänjaossa kaupungin ja Kuopion Veden välillä, hulevesien hallinnan suunnittelua mm kaavoituksen yhteydessä sekä lisää viranomaistehtäviä. Kaikki tämä aiheuttaa myös lisäkustannuksia. Tavoitteena on kuitenkin hulevesien hallinnan ja sitä kautta niiden aiheuttamien haittojen vähentäminen. Joukkoliikenteen toiminnan päätavoite vuonna 2016 on Kuopion seudun joukkoliikennestrategian laatiminen. Strategia tulee sisältämään mm. joukkoliikenteen palvelutason määrittelyn koko viranomaisalueella, koulukuljetusten suunnittelun osana avointa joukkoliikennettä sekä liikenteiden hankintamallivaihtoehtojen vertailun.
Jätehuollon viranomaispalvelujen keskeisimpiä tehtäviä vuonna 2016 on vuonna 2015 uudistettujen jätehuoltomääräysten toimeenpanosta huolehtiminen. Jätehuollon seurannassa erityiseen tarkasteluun otetaan taloyhtiöiden hyötyjätehuolto sekä vasta valmistuneiden asuin- ja vapaa-ajan rakennusten liittäminen jätehuoltojärjestelmään. Valtuustoon nähden sitovat strategiset tavoitteet vuonna 2016: Tulevaisuuteen suunnattu ja kestävä kaupunkirakenne Lähiöiden ja keskustaajamien omaleimaisuus ja täydennysrakentaminen Kuntaliitosten myötä tapahtunut Kuopion alueellinen kasvu ja alueiden erilaisuus otetaan huomioon maankäytön, palvelurakenteen ja palvelujen tuottamistavan kehittämisessä. Keskustaajamien asemakaavojen päivittäminen ja kehittäminen omina kokonaisuuksinaan. Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue Asukasmäärän kasvu ja kuntaliitoksen myötä laajentunut alue sekä ikääntyneiden suhteellisen osuuden lisääntyminen luovat haasteen palveluiden järjestämiselle. Nuorten tukeminen aktiivisiksi kansalaisiksi vaatii yhteistyötä eri toimijoilta ja palvelualueiden välillä. Kumppanuuteen perustuvien yhteistyöverkostojen rakentaminen on välttämätöntä kaupungin talouden kiristyessä. Ennaltaehkäisy, varhainen tukeminen ja moniammatillinen yhteistyö ovat keskeisiä keinoja. Kuopion laajat maaseutualueet asettavat suuria haasteita hyvinvointia ja terveyttä edistävien palveluiden järjestämiselle. Kansalaisopisto tarjoaa kurssitoimintaa lähipalveluperiaatteella myös maaseutualueilla. Asukastoiminnalla pyritään saamaan eri alueiden asukkaat toimimaan hyvinvointinsa edistämiseksi. Vapaaehtois- ja vertaisohjaajatoiminta ja järjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö on avainasemassa. Tapahtumapalveluiden toiminnan pääpaino on tapahtumajärjestäjien valmiuksien edistämisessä, tapahtumakaupungin kilpailukyvyn vahvistamisessa sekä uusien tapahtumien hankkimisessa ja kaupungin vetovoimaisuuden kasvattamisessa tapahtumakaupunkina. Liikunta-, ulkoilu- ja virkistyspaikkaverkoston laajuus ja hoitotaso mitoitetaan käytettävissä olevien resurssien mukaisesti. Palveluverkostoa kehitetään asiakastarpeiden mukaisesti resurssien puitteissa. Kansalaisopiston painopisteenä ovat kansalaisopistotoiminnan laadun kehittäminen, yhteistoimintakuntien ja Kuopion kansalaisopistotarjonnan tarvelähtöinen suunnittelu sekä edelleen ennaltaehkäisevän toiminnan vahvistaminen.
Valtuustoon nähden sitovat strategiset tavoitteet vuonna 2016: Asiakaslähtöiset ja omaehtoisuuteen kannustavat ja ennaltaehkäisevät palvelut Palvelukumppanuus järjestöjen ja yritysten kanssa Kuntalaisten yhteisöllisyyttä, aktiivisuutta ja osallisuutta lisätään. Lähidemokratiamallin kehittäminen saadaan valmiiksi. Edetään 2015 hyväksytyn projektisuunnitelman mukaisesti siten, että lähidemokratiamalli on valmis maaliskuussa ja viedään käytäntöön vuoden 2016 aikana. Kasvun ja oppimisen palvelualue Kuntaliitokset ovat viime vuosina tuoneet palveluiden järjestämiselle uusia haasteita, jotka liittyvät yhtäältä maaseutumaisten alueiden ominaispiirteiden huomioimiseen, toisaalta kuntalaisten yhdenvertaiseen kohteluun. Alueeltaan laajeneva ja väestöltäänkin kasvava kaupunki edellyttää uusia johtamiskäytäntöjä ja tietotekniikan tarjoamien mahdollisuuksien laajamittaista käyttämistä. Kuntaliitosten myötä verkosto laajenee yhä enemmän maaseutualueelle ja pienten yksiköiden osuus kasvaa. Esi- ja perusopetuksessa siirrytään uuden tuntijaon ja uusien opetussuunnitelmien mukaiseen opetukseen syyslukukauden 2016 alusta lukien. Uudistuksella on vaikutusta henkilöstörakenteeseen mm. alakoulun ruotsin opetuksen järjestämisen osalta. Opetuksen ja oppimisen digitalisoituminen on yhä vahvemmin osa uuden opetussuunnitelman mukaista pedagogiikkaa ja edellyttää osaamisen ja oppimisympäristön kehittämistä. Hallitusohjelman linjaus lakkauttaa perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen myönnetty avustus tarkoittaa 590 vuosiviikkotunnin menetystä ja 25 opettajan työpanosta vuonna 2016. Opetusteknologian /tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen osana lukiopedagogiikkaa ja valmistautumista uudistuvaan ylioppilastutkintoon on keskeinen toimintaympäristön muutos. 2016 syksyllä ensimmäiset tutkinnon kokeet suoritetaan sähköisesti. Ylioppilastutkinnon sähköistyminen 2016 alkaen edellyttää edelleen tutkintoon sopivia tilaratkaisuja ja infraa sekä tvt:n opetuskäytön ja koko oppimisympäristön jatkuvaa kehittämistä. Digitaalisuus ja osallisuus - oppimisen avoin infrastruktuuri pilvessä hanke jatkuu. Avoimien varhaiskasvatuspalveluiden kehittäminen ja määrällinen lisääminen jatkuu. Kehittäminen painottuu vuonna 2016 seurakuntayhtymän kanssa tehtävään yhteistyöhön; uutena yhteistyömuotona on seurakuntien päivä- ja perhekerhojen työntekijöiden osallistuminen lastenneuvolan ja päivähoidon alueellisiin yhteistyöryhmiin. Avoimien varhaiskasvatuspalveluiden sisältö ja tarjonta säilytetään sellaisella tasolla, että se voi olla todellinen vaihtoehto perheille, joilla ei ole päivähoitopalveluiden tarvetta työn tai opiskelun vuoksi. Perusopetuksessa siirrytään uuden tuntijaon ja uusien opetussuunnitelmien mukaiseen opetukseen syyslukukauden 2016 alusta lukien. Opetussuunnitelmatyö on kunta- ja koulukohtaisen työn vaiheessa ja saatetaan päätökseen keväällä 2016. Olemassa olevien tilojen yhteiskäyttöä kehitetään ja optimoidaan sekä mahdollisista tarpeettomista tiloista luovutaan. Verkostoselvitystyö jatkuu. Lukiokoulutuksen toiminnan painopisteitä ovat mm. tieto- ja viestintätekniikan pedagoginen käyttö ja sähköiseen ylioppilastutkintoon valmistautuminen, opettajien osaamisen kehittäminen tulevaisuuden lukion tarpeita vastaavaksi, verkostoratkaisujen toimeenpano ja kehittäminen, resurssien käytön kehittäminen osaamisen, tilojen ja välineiden kokonaishallinta. Keskeisiä kehittämiskohteita ovat myös korkeakouluyhteistyön kehittäminen, kansainvälinen verkostoituminen ja työelämäyhteistyön kehittäminen.
Valtuustoon nähden sitovat strategiset tavoitteet vuonna 2016: Tulevaisuuteen suunnattu ja kestävä kaupunkirakenne Lähiöiden ja keskustaajamien omaleimaisuusja täydennysrakentaminen Kuntaliitosten myötä tapahtunut Kuopion alueellinen kasvu ja alueiden erilaisuus otetaan huomioon maankäytön, palvelurakenteen ja palvelujen tuottamistavan kehittämisessä. Kuntaliitossopimusten mukaan turvataan kasvun ja oppimisen palvelujen kohtuullinen saavutettavuus (mm. päivähoito ja perusopetus). Asiakaslähtöiset ja omaehtoisuuteen kannustavat ja ennaltaehkäisevät palvelut Palvelukumppanuus järjestöjen ja yritysten kanssa Palvelukumppanuutta yritysten ja järjestöjen kanssa lisätään. Avoimien varhaiskasvatuspalveluiden tarjontaa parannetaan yhteistyössä seurakuntayhtymän lapsiperhetyön kanssa. Perusturvan palvelualue Tuottavuutta lisäävät toimenpiteet Vuoden 2016 aikana jatkuu vanhusten, vammaisten, kehitysvammaisten sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien tuetun asumisen ja kotiin toteutettavien palvelujen laajentaminen. Samalla raskaampia laitostyyppisiä sijoituksia ja niiden osuutta vähennetään. Asumisen palvelusetelin tarjontaa lisätään soveltuvissa asiakastilanteissa ja esim. tilapäisesti tuen tarpeiden ruuhkautuessa ns. tulppaantumistilanteissa. Pitkäaikaisen laitoshoidon ostopalveluja vähennetään muuttamalla niitä sopimuksin palveluasumisen paikoiksi. Perhehoidon osuutta asumispalveluissa lisätään suunnitelmallisesti. Vanhusten hoivan ja palveluohjauksen asiakasprosesseja kehitetään yhdessä kuntoutuksen ja sairaalapalvelujen kanssa siten, että asiakkaiden tarkoituksen mukainen ohjautuminen palveluissa varmistetaan ja toimintakyvyn parantamiseen liittyvät mahdollisuudet optimoidaan. Toimenpiteiden oikea-aikaisuudella ja tarvittavien kuntoutuksellisten interventioiden käytöllä pyritään vähentämään ohjautumista kohti raskaampia palveluita. Terveydenhuollon palvelualue Maakunnallisen 24/7 päivystysasetuksen mukaisen lääkäripäivystyksen järjestää Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri (PSSHP). Kuopiolla on virka-ajan ulkopuolinen oma akuutti ilta- ja viikonloppuvastaanotto omatoimisille kiireellistä hoitoa tarvitseville potilaille KYS:n tiloissa. Tukipalvelut (kuvantaminen, laboratorio, vartiointi) ovat yhteisiä erikoissairaanhoidon päivystyksen kanssa. Virka-aikana kiireellistä apua tarvitsevat omatoimiset potilaat hoidetaan vastaanottojen tiimeissä terveysasemilla. Kuvantamispalvelut tuotetaan pääterveysasemalla, Harjulassa ja Nilsiän terveysasemilla (loppuu uuden terveysaseman valmistuttua). Kuvantamispalvelut hankitaan vuoden 2016 aikana sekä ostopalveluna että sairaanhoitopiirin kautta kilpailutettuna. Itä-Suomen laboratoriokeskus (ISLAB) tuottaa laboratoriopalvelut aikaisempien vuosien tapaan.
Suun terveydenhuollossa virka-ajan ulkopuolinen päivystys on hoidettu vuoden 2015 alusta Pohjois-Savon alueellisena yhteistyönä samalla tavalla kuin arkipyhä- ja viikonloppupäivystys toteutettiin aiemmin. Virkaajan ulkopuolinen sekä arkipyhien ja viikonloppujen aktiiviajan ulkopuolinen hoidon tarpeen arviointi tapahtuu KYS:in päivystyksessä. Maaseutualueiden keskuksissa neuvola-, seksuaaliterveys- ja papa-seulontapalvelut sekä koulu- sekä opiskeluterveydenhuollon palvelut toimivat lähipalveluperiaatteella. Nilsiässä ja Maaningalla käytetään Lync yhteyttä ammattilaisten väliseen yhteydenpitoon. Nilsiän ja Maaningan alueiden mielenterveys- ja päihdepalvelujen integrointia Kuopion psykiatrian keskuksen ja Kuopion seudun päihdepalvelusäätiön toimintojen kanssa jatketaan huomioiden näiden alueiden erityistarpeet mm. eri ikäryhmien ja lähetekäytäntöjen osalta. Suunnitelma ulkoisten palvelujen käytöstä Nilsiän hammaslääkärivajetta hoidetaan vuokrahammaslääkäreillä tarpeen mukaan. Nilsiän ravitsemussuunnittelupalvelut ostetaan ostopalveluna KYS:ltä. Nilsiän psykiatripalvelut tuotetaan edelleen ostopalvelupsykiatrin toimesta. Konsernipalvelu Sosiaali- ja terveysministeriö on valmistelemassa lomitusjärjestelmien uudistamista. Muutoksen taustalla ovat nykyisen kilpailulainsäädännön vaatimukset ja Euroopan unionin valtiontukisäännöt sekä toisaalta Sipilän hallitusohjelman mukaiset säästötavoitteet (v.2016 20 milj. ). Järjestelmämuutoksella ja säästötavoitteilla tulee toteutuessaan olemaan vaikutuksia lomituspalveluihin ja sen henkilöstöön. Kuntademokratian kehittäminen Paikallisdemokratiamalli ja sen käyttöönoton valmistelu Valtuustoon nähden sitovat strategiset tavoitteet vuonna 2016: Tulevaisuuteen suunnattu ja kestävä kaupunkirakenne Lähiöiden ja keskustaajamien omaleimaisuus ja täydennysrakentaminen Kuntaliitosten myötä tapahtunut Kuopion alueellinen kasvu ja alueiden erilaisuus otetaan huomioon maankäytön, palvelurakenteen ja palvelujen tuottamistavan kehittämisessä. Palveluverkostosuunnitelman maaseutualueita koskevaa osuutta päivitetään. Asiakaslähtöiset ja omaehtoisuuteen kannustavat ja ennaltaehkäisevät palvelut Palvelukumppanuus järjestöjen ja yritysten kanssa Kuntalaisten yhteisöllisyyttä, aktiivisuutta ja osallisuutta lisätään. Lähidemokratiamallin kehittäminen saadaan valmiiksi. Lähidemokratiamallin suunnittelu ja päätöksentekoon valmistelu.
Tilakeskus Kuopion kaupungin kiinteistöstrategiassa peruslinjauksena on, että tilankäyttöä tehostetaan ja tarpeettomista kiinteistöistä luovutaan. Tällä tavoitellaan muun muassa kaupungin investointitarpeen ja käyttökustannusten pienenemistä. Samaan aikaan pyritään myös vähentämään kaupungin palvelualueiden kannalta tarpeettomien toimitilojen määrää ja sitä kautta pienentämään nykyistä, noin 52 miljoonan euron korjausvelkaa. Vuosien 2016-2019 investointitarve on talonrakennuksen osalta 20-60 miljoonaa euroa/vuosi. Kyseiseen investointitasoon nykyisessä taloustilanteessa ei kuitenkaan ole varaa. Tulevina vuosina on edelleen tarkasteltava vaihtoehtoisia investointi ja omistajuusmalleja. Yleishallinto Kaupunginhallitus/toimikunnat - määrärahasta osa on varattu mm. Nilsiän neuvottelukunnan toimintamenoihin Jäsenmaksut ja osuudet - sisältää mm. Nilsiän kaupunkikeskustan kehittämisyhdistys NIKE ry:n avustuksen (13.000 euroa) Investointiosa 2016 Yhdyskuntarakentaminen Urheilu- ja virkistysalueet Liikunta- ja ulkoilualueet - Nilsiä-Tahko matkailuympäristön kehittämisinvestoinnit, 100.000 euroa Kunnallistekniikka Saneeraus - Nilsiän katujen perusparannus, 200.000 euroa - Ulkoilu-, virkisty ja liikuntapaikkojen kunnostus, 100.000 euroa - Nilsiän tulevien hankkeiden suunnittelu, 50.000 euroa Tilakeskus Peruskorjaus - Nilsiän kirjasto, 100.000 euroa: kirjaston korjaustyöt, hankesuunnitelma valmis 29.11.2015 mennessä. Vuoden 2016 määräraha on suunnitteluun. OPM:n avustuksen ehtona, että peruskorjaus on valmiina vuonna 2017. Uudisrakentaminen - Nilsiän terveys- ja palvelukeskus, 4 milj. euroa. Rakentaminen käynnistyy vuonna 2016. - Nilsiän päiväkoti, 100.000 euroa. Uusi päiväkotirakennus, raha suunnitteluun, myös vuokrausvaihtoehto harkinnassa.