Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.

Samankaltaiset tiedostot
POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

Metsäalan korkea-asteen rakenteellisen kehittämisen esiselvitystyö. Jyrki Ketola, Riitta Kilpeläinen, Eila Lautanen. TTS:n julkaisuja 425

METVIRO-seminaari/TTY Jouni Suoheimo Metsäalan ammatillisen perustutkinnon kehitys 2000 luvulla

MTI-valmistumiskysely

MTI -valmistumiskyselyn alustavia tuloksia 2015

Yrittäjyys ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa (Yrtti-arviointi)

Kysely Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson järjestöille 2015 Saimaan ammattikorkeakoulu Sanna-Leena Mikkonen

Pienryhmätyöskentely

Tutkinnonuudistuksen arvioinnin keskeiset tulokset

Ajankohtaista opiskelijavalinnoista

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

Jaana Muttonen, HAMK Opettajankoulutusfoorumi

Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Yliopisto palveluna University-as-a-Service (UaaS) Eero Eloranta Aalto-yliopisto

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Pedagoginen viitekehys ohjaamassa kielikeskuksen kielija viestintäkoulutusta

Kokemuksia ja havaintoja työelämäläheisyydestä korkeakouluissa

Opettajan pedagogiset opinnot, yliopistopedagogiikka (60 op) Infotilaisuus

Odotuksia ja toiveita

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

Opetus- ja kulttuuriministeriö Lukiouudistuksen maakuntakiertue. Lahden työpajan keskustelun teemoja

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Työpaikalla tapahtuva oppiminen Savon koulutuskuntayhtymässä. Sari Tarvainen

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Ammatillisen koulutuksen ja työelämän kehittyvä yhteistyö (ryhmä 2)

Centria ammattikorkeakoulu

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Urheiluakatemiaopinnot osana korkeakoulujen yhteistä opintotarjontaa

Ammatillinen opettajankoulutus Suomessa: reunaehdot, rakenteet ja profiilit

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Tilaisuuden avaus. VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT , Helsinki, Messukeskus. Pääjohtaja Aulis Pitkälä

OPINTOPOLKU lukuvuosi

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Ammattitaitoa yhdessä -kysely Keskeiset tulokset

Pohjanmaan aluekokeilut hankkeessa

Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa

Työryhmä I Osaamisperusteinen opetussuunnitelmatyö

TULEVAISUUDEN OPETTAJAN OPAS

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA (TTS)

SOTE-ENNAKOINTI projekti

TVT- OPETUSHARJOITTELUSSA Markku Lang

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola

Laatutyö ja opetuksen kehittäminen

1. Kyselyn tausta ja tavoite. 2. Kyselyn rakenne ja vastaajaryhmät

Paja 2. Opinnäytetöiden kehittäminen Tila: huone 247, 2. kerros

Ammatillisten oppilaitosten ja yritysten yhteistyö

Kaksi sykliä kehittyvät ohjauksen rakenteet

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Metsätalousinsinöörien uraseurannan 2018 tulokset

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE

Opettajankoulutuksen kehittämisohjelman seuranta ja arviointi 2005 Perusopetus Ellen Piesanen & Ulla Kiviniemi

Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola

Lukiokoulutuksen kansalliset suuntaviivat Tavoitteena Suomen paras lukiokoulutus vuonna 2022

Ammattireitti. Laajennetun työssäoppimisen kokeilu. Tekemisen meininkiä OSAOn Muhoksen yksikössä

Ajatuksia opetustoimen henkilöstön osaamisien kehittämisestä. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Osaava-hankkeiden sidosryhmäpäivä

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa

OPINTOPOLKU Varhaiskasvatuksen opintosuunnan opiskelijoille kasvatustieteen maisteriohjelmassa Opintojen jakautuminen periodeihin lukuvuonna

Miten ammatillinen opettajankoulutus vastaa opettajuuden uusiin haasteisiin?

Metropolia Ammattikorkeakoulun lausunto eduskunnan sivistysvaliokunnalle hallituksen varhaiskasvatuslakiesityksestä (HE 40/2018)

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta

Verkkokurssin suunnitteluprosessi

Uusi peruskoulu visiotyöpaja Workshop: Visioner för Den nya grundskolan

Urheiluakatemiaopinnot osana korkeakoulujen yhteistä opintotarjontaa case Itä-Suomi

Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma Turku. Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Opetus- ja kulttuuriministeriö Lukiouudistuksen maakuntakiertue. Vaasan työpajan keskustelun teemoja

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017

strategisen muutoksen tukena

Sinustako Master-tason osaaja? Opiskele ylempi AMK-tutkinto!

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Opetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus. Esipuhe 3. Johdanto 4

Insinööri (AMK) / Rakennusmestari (AMK), älykäs rakentaminen -muuntokoulutus

Taitajakilpailutoiminta. ammatillisessa koulutuksessa

Valmis tutkinto työelämävalttina - VALTTI. Toimenpiteet ja toiveet Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Diakonia ammattikorkeakoulun Oulun yksikkö

OSATA. Osaamispolkuja tulevaisuuteen

Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Työelämälähtöistä oppimista ympäristötehokkuuspajassa. Susanna Vanhamäki Lahden ammattikorkeakoulu

Hankkeen linkit ohjelman tavoitteisiin ja painopisteisiin

VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kuntien varhaiskasvatuksen kehittämisja koulutusyhteistyö

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Keskisuomalaisen bioenergiaklusterin osaavan työvoiman turvaaminen, BEV-osaaja

Insinööri (AMK) / Rakennusmestari (AMK), älykäs rakentaminen -muuntokoulutus

Kirjastoala ja korkea-asteen peruskoulutus Laitos lopetetaan, opetussuunnitelma uusiksi - kirjastoalan koulutus yliopistouudistuksen pyörteissä

1-vuosi. 2-vuosi. 3-vuosi. 1- jakso 2- jakso 3- jakso 4- jakso 5- jakso AMMATILLINEN TYÖSSÄOPPIMINEN AMMATILLINEN LÄHIJAKSO ATTO-OPINNOT LÄHIJAKSONA

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Turun ammattikorkeakoulu

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen

OPINTOPOLKU lukuvuosi

Kirjastoalan koulutuksen vastaavuus uusiin tavoitteisiin ARI HAASIO YLIOPETTAJA SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, Helsinki Pasila, ylempi AMK-tutkinto

Yksilölliset erilaiset oppimispolkut URPO EPPA TOPI. LapinAMK RKK/LAO RKK (LAMO) RKK/LAO LAPPIA PTO YHTEISET YHTEISTYÖKUMPPANIT

Jatkoväylä sujuvasti ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun Aluekokeilu Pohjois-Karjala.

Ryhmän työskentelytapa ja tulokset

Transkriptio:

Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.2016

Tausta Kansallinen metsästrategia 2025: uudet koulutuksen ja työelämän yhteistyömallit sekä koulutusorganisaatioiden väliset yhteistyömallit keskeisellä sijalla metsäalan tulevaisuuden kehittämistyössä Resurssien niukentuminen uudet metsäalan kehittämistarpeet? Aiemmissa selvityksissä esille nousseet yhteiset kehittämisalueet

Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön kysely Tavoitteena saada mahdollisimman laaja käsitys metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkemyksistä koulutuksen kehittämiseen ja oppilaitosten väliseen yhteistyöhön Kysely toteutettiin syksyllä 2016 Vastaajia 36 (32,7 %) vastaajia kaikista ammattikorkeakouluista ja yliopistoista Vastaajista puolet yliopistosta ja puolet ammattikorkeakouluista 62 % työskennellyt tehtävässä vähintään viisi vuotta

YO AMK Oppilaitosten välisen yhteistyön sisältö Yhteiset opintojaksot Koulutuksen markkinointityö Opetussuunnitelman kehitystyö Opiskelijavalintojen toteuttaminen Yhteinen koulutusohjelma Opinnäytetyön ohjaaminen Yhteistyö harjoitteluissa 38,9 94,4 88,9 83,3 77,8 66,7 55,6 61,1 5,6 11,1 16,7 22,2 33,3 44,4 Yhteistyö harjoitteluissa Koulutuksen markkinointityö Yhteiset opintojaksot Opiskelijavalintojen toteuttaminen Opetussuunnitelman kehitystyö Opinnäytetyön ohjaaminen Yhteinen koulutusohjelma 44,4 44,4 38,9 27,8 83,3 77,8 88,9 55,6 55,6 61,1 72,2 16,7 22,2 11,1 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Kyllä Ei

Mitä muuta yhteistyö voisi sisällöllisesti olla? Yliopisto-opettajat Täydennyskoulutus Laboratorioiden yhteiskäyttö Opettajien kouluttaminen Oppimateriaaliyhteistyö Koulutusvienti Amk-opettajat Kv-matkat / opintomatkat Työnjako (käytännönläheinen opetus ammattikorkeakouluille) Valinnaisia opintoja kesäopintotarjontaan Enemmän henkilösuhteiden hoitoa oppilaitosten välille Asiantuntijan lainaaminen Yhteisopettajuus esim. opinnäytetöissä Ammatillisten osaamistarpeiden määrittely Yhteiset kehittämishankkeet

Yhteistyön hyödyt Yliopisto-opettajat Markkinointiin liittyvät hyödyt Opintojen monipuolistuminen ja joustavoituminen Resurssien yhdistäminen perusopinnoissa osaamisen syventäminen erikoiskursseissa Opintopolut ammattikorkeakouluista yliopistoihin Yliopisto-opettajille käytännönläheisempää osaamista tutkimustietoa ammattikorkeakouluopettajille Amk-opettajat Laajemmat valintamahdollisuudet opiskelijoille Yhteisen verkko-opetusmateriaalin tekeminen Mahdollisuus laajempiin kehittämishankkeisiin Oppilaitosyhteistyön myötä laajemmat yhteydet työelämään työelämää paremmin vastaava opetussuunnitelma, opinnäytetyöt työelämän tarpeisiin, opettajien oman osaamisen päivittäminen käytännön työelämässä Yo:n ja amk:n yhteinen opettajien pedagoginen koulutus

Yhteistyön esteet Yliopisto-opettajat Opiskelijoiden valmiuksien eroavuudet Toimintakulttuurien väliset erot Välimatkat Taloudelliset esteet Opetustilat Amk-opettajat Asenteet Ajanpuute Taloudelliset esteet Toimintakulttuurien väliset erot

Kenen kanssa yhteistyöhön? Yliopistot Toinen metsäalan koulutusta tarjoava yliopisto, työelämä, ammattikorkeakoulut, oman yliopiston toinen tieteenala Ammattikorkeakoulut Työelämä, toinen ammattikorkeakoulu, yliopisto

Metsäalan koulutuksen yhteiset kehittämistarpeet Koulutuksen sisältöjen kehittämistyö (mm. metsien uudet käyttötavat, digitalisoituminen, ilmastonmuutos, kansainvälistyminen, yrittäjyys) Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välinen työnjako uudelleen arvioitavaksi Opettajuuden ja opetusmenetelmien kehittyminen

Yliopistokoulutuksen kehittämistarpeet Menetelmäopintojen lisääminen ja sisältöjen päivittäminen Taloustieteet pakollisiksi Lisäresursseja tutkimukseen kehittää tutkijakoulutusta Opetussuunnitelmien päivittäminen Harjoittelujaksojen kehittäminen

Ammattikorkeakoulutuksen kehittämistarpeet Opettajien työskentelytapojen kehittäminen Yhteistyötä lisää toisten koulutusalojen kanssa Hyvien käytäntöjen hakeminen toisista metsäalan oppilaitoksista Opettajuuden muuttuminen oppimisen mahdollistajaksi tai ohjaajaksi

Voivatko metsätalousinsinööritutkinnon sisällöt ja tavoitteet olla tulevaisuudessa metsätieteiden kandidaatin tutkinnon asiaydin? YO AMK 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Kyllä Ei

Perustelut edelliseen vastaukseen Yhdistämiseen liittyy ongelmia: Opiskelijoiden osaamistason erot Opetussuunnitelmien väliset erot Oppilaitoksissa jo tehty kehitystyö menetettäisiinkö se? Yhdistämisen etuja: Perusasiat samat kaikissa metsäalan koulutuksissa voimavaroja voitaisiin saada parempaan käyttöön Opintopolut eri oppilaitosten välillä selvemmiksi Harjoittelukäytäntöjen selkiytyminen ja yhtenäistyminen

Mitä metsäalan korkea-asteen koulutuksen kehittämiseksi tulisi tehdä? 1. Oppilaitosten välisen yhteistyön lisääminen 2. Oppilaitosten välisen työnjaon tarkasteleminen (määrä ja sisällöt) 3. Koulutuksen kehittämisen painopiste sisältöihin, ei rakenteisiin