VOIKUKKIA-vertaistukiryhmän ohjaajakoulutus Ryhmänohjaajan voimavarat ja jaksaminen VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto Tekijä: Virpi Kujala
SISÄLTÖ Auttajana toimisen haasteita Auttajan asenteet ja tunteet Auttamistyön vaikutukset auttajaan Oma hyvinvointi ja jaksaminen
AUTTAMISTYÖN HAASTEITA Tasapainon löytäminen empaattisuuden, autettavan tunnetilaan mukaan menemisen ja oman levollisuuden säilyttämisen välillä Omien voimakkaiden tunteiden hallitseminen Sulkeminen versus auki pitäminen Lohduttaminen sulkee > Älä itke itke vaan Mielipiteen, kannan ilmaisu > tulkinta sulkee Ei tarvitse kiirehtiä
MITEN AUTTAJA VOI TOIMIA? Todellisuuden kohtaamisen tukeminen vaikuttaa todellisuuden väärentämistä vastaan Auttaa ilmaisemaan tunteita; surua, tuskaa, häpeää, syyllisyydentunteita, pelkoja ja vihaa Kriisioireet eivät ole sairaita tai vaarallisia, vaan luonnollisia > reaktioiden normalisointi Toiveikkuuden ilmaiseminen > sijaistoivo, erityisesti vertaisohjaaja
MITEN AUTTAJA VOI TOIMIA? (Bion) Auttaja toimii astiana (container) sille, mitä ottaa vastaan > ei ota tuskaa ja kärsimystä omakseen, vaan hän oman asenteensa ja turvallisuutensa välityksellä muodostaa kaikupohjan toisen epätoivolle, jakaa toisen tuskan ottamatta sitä omakseen Ihminen voi ymmärtää toista ilman, että hänellä itsellään täytyisi olla samoja kokemuksia
MITEN AUTTAJA VOI TOIMIA? Tunteiden ja kokemusten ilmaiseminen sanoin merkitsee sitä, että tunteet saavat konkreettisemman sisällön. Ns. kiellettyjen tunteiden, esim. viha ja pettymys, ilmaisemisella toiselle ihmiselle, joka hyväksyy ja ymmärtää niitä, on suuri merkitys omien kokemusten ja tunteiden tunnistamisen ja myöntämisen kannalta.
AUTTAJAN ASENTEET JA TUNTEET Omien asenteiden ja tunteiden sekä oman elämänkulun tapahtumien vaikutuksen tunteminen on tärkeää toisia autettaessa Omat vaikeudet ja aiemmat traumat (käsittelemättömät ja akuutit) vaikuttavat taustalla > vaikea erottaa, mitkä ovat omia ja mitkä asiakkaan ongelmia Oma hyvinvointi vaikuttaa työskentelyyn Itselleen virheiden ja epäonnistumisen salliminen Rakentavan kritiikin kestäminen
AUTTAJAN ASENTEET JA TUNTEET Auttamisen halu - vastenmielisyys - tarve paeta tilanteesta Liiallinen identifioituminen kriisissä olevaan > ei pysty näkemään ihmisen todellisia tarpeita Liian vähäinen identifioituminen > ei kykene myötäelämään Autettavien regressoituneen (vaativa, syyttelevä) käyttäytymisen vastaanottaminen
TYÖNTEKIJÄN OMAT TUNTEET LASTENSUOJELUTYÖSSÄ Oman taustan, historian, elämänkokemusten, arvojen ja ajattelu- ja toimintatapojen tunteminen on välttämätöntä, jotta työntekijänä säilyttää työkyvyn ja taidon reagoida tavalla, joka auttaa asiakasta eteenpäin Tunnistamattomina tunteet ohjelmoivat käyttäytymistä eivätkä omat reaktiot ja toimintatavat silloin ole asiakasta auttavia
TYÖNTEKIJÄN OMAT TUNTEET LASTENSUOJELUTYÖSSÄ Asiakkaiden kertomuksia kuunnellessa joutuu kohtaamaan ja jakamaan ahdistusta ja avuttomuutta Samaistuu vanhemman ja/tai lapsen asemaan Vanhemman kyvyttömyys huolehtia lapsesta herättää vahvoja tunteita Myös vihaa ja raivoa, surua ja pettymystä, yksinäisyyttä, häpeää ja inhoa Itkettää, pala juuttuu kurkkuun, hengitys käy vaikeaksi tai pulssi nousee Olo voi tuntua epätodelliselta, maailma tuntuu vääristyvän, kun mikään, mitä on aiemmin pitänyt itsestään selvyytenä, ei enää sitä olekaan Sijaistraumatisoituminen ja myötätuntouupumus
MYÖTÄTUNTOSTRESSI JA MYÖTÄTUNTOUUPUMUS Auttaja taakoittuu empatiakykynsä vuoksi Johtuu tietoon tulleesta traumaattisesta tapahtumasta ja sen yksityiskohdista Tapahtuman kokija on itselle läheinen (esim. asiakas, potilas, ryhmäläinen) Kyseessä on stressi, joka seuraa kärsivän ihmisen auttamisesta tai auttamisen halusta
SIJAISTRAUMATISOITUMINEN Syntyy erityisesti pitkissä työntekijä-, asiakas- ja potilassuhteissa Laajat vaikutukset: identiteetti, maailmankäsitys, henkisyys/hengellisyys Voi heikentää tunteiden kestokykyä Voi häiritä keskeisiä tarpeita ja uskomuksia itsestä ja toisista ja vaikuttaa sitä kautta ihmisten välisiin suhteisiin Voi heikentää muistia
KUULUTKO RISKIRYHMÄÄN? Voitko joskus myöntää, että nyt et ehdi, pysty, jaksa, osaa tai hallitse asioita? Pystytkö tällöin luopumaan jostakin? Koetko työssäsi tyytyväisyyttä? Pystytkö toteuttamaan työssäsi riittävästi asioita, jotka ovat sinulle tärkeitä? Onko sinulla kokonainen elämä? Ehditkö ja jaksatko muutakin kuin työtä? Tunnistatko ja kunnioitatko omia inhimillisiä rajojasi? Hyväksytkö oman vireesi aaltoilun, etenkin silloin, kun muilla elämänalueilla on vaikeaa?
NALLE PUHIN OHJEET Tee Ei Mitään. (Se on sinulle hyväksi) Sano Ahaa ja itsetuntosi kohoaa! Päästä runot ja hyrinä elämääsi. Syö terveellisiä pikku välipaloja. Lyö synkkyys ja kevennä taakkaasi.
tyytyväisyys elämään ja työhön aktiivisuus HENKISEN HYVINVOINNIN MERKKEJÄ myönteinen perusasenne kyky sietää myös epävarmuutta ja vastoinkäymisiä itsensä hyväksyminen puutteineen ja vahvuuksineen
YKSILÖN VOIMAVARAT Fyysiset voimavarat - hyvä kunto Psyykkiset voimavarat Sosiaaliset voimavarat Henkiset voimavarat - vakaa itsetunto, hyvä itsetuntemus, myönteinen perusasenne, tunneäly, ammatillinen pätevyys, monipuolinen stressinhallinta - perhe, ystävät ja työyhteisö, pyrkimys rakentavaan vuorovaikutukseen, työn ohella muitakin tärkeitä elämänalueita - maailmankatsomus ja henkinen vakaumus
MITÄ VOIT TEHDÄ? Aseta selkeät rajat! Kuuntele itseäsi ja jaksamistasi. Varaa aikaa levolle ja virkistykselle. Pohdi omia arvojasi. Mieti, mikä on riittävän hyvä suoritus. Puhu. Tartu asioihin.
HUOLIHETKI Kirjoita ylös huolet ja keskeneräiset asiat, niiden merkitykset ja niihin mahdollisesti liittyvät pelot. Kirjaa myös ratkaisukeinot ja ajankohdat, milloin ryhdyt ratkomaan pulmia.
HARJOITUS: MINUN VOIMAVARANI? Mitkä osa-alueet ovat mielestäsi riittävän hyvässä kunnossa? Mihin asioihin tarvitset parannusta? Valitse edellisistä yksi asia, jota ryhdyt muuttamaan/ parantamaan. Miten paljon haluat muutosta (asteikolla 1-10)? Millainen tilanne on nyt (asteikolla 1-10)? Mikä numero asteikolla kuvaa tavoitetasoa, joka on mielestäsi realistinen ja johon haluat päästä? Mikä on pienin mahdollinen käytännön askel kohti muutosta? Aikataulu? Mahdollisimman pian? Milloin on ensimmäinen mahdollinen hetki ottaa ensimmäinen askel?
LÖYDÄ ITSESI Puh, joista alkoi yhä enemmän tuntua, että hän oli jossakin poissa, nousi hitaasti ylös ja alkoi etsiä itseään.
TYÖN IMU Innostusta ja hyvää mieltä työpäivän alkaessa Työn kokeminen haasteellisena ja inspiroivana Työstään voi olla ylpeä Tarmokkuus ja energisyys Työlle omistautuminen ja siihen uppoaminen Työstä nauttiminen
TYÖN IMUA SYNNYTTÄVÄT TYÖ JA TYÖOLOSUHTEET, JOISSA VOI TYYDYTTÄÄ itsemääräämisen tarpeita = riittävästi päätäntävaltaa yhteenkuulumisen tarpeita = arvostusta ja kannustusta pärjäämisen tarpeita = mahdollisuus nähdä työn tulokset
TYÖHYVINVOINNIN PORTAAT/ TYÖTURVALLISUUSKESKUS TTK.FI Perustarpeet terveyden edistäminen, työkuormituksen hallinta Turvallisuuden tarve Liittymisen tarve Arvostuksen tarve Kehittymisen tarve työsuojelulla hyvinvointia ja tulosta, muutosten hallinta hyvän työyhteisön tunnuspiirteet, johtaminen ja työhyvinvointi työn arvo ja merkitys, rakentava palaute ja palkitseminen osaamisen kehittäminen, kehityskeskustelut, luovuus
* VOIMAHETKI Kirjoita ylös voimavarasi ja vahvuutesi. Kirjaa myös ilon aiheet ja yhteiset saavutukset / onnistumiset.
ARVOSTUS Voi Karhu! sanoi Risto Reipas. Että minä pidän sinusta! Niin minäkin, sanoi Puh.
LÄHTEET Hakanen Jari ym.: Voiman lähteet. Työn voimavarojen ABC. Työterveyslaitos. Liukkonen Jarmo ym.: Taitolajina työ. Johtaminen ja sisäinen motivaatio. Marshall Janette: Nalle Puh ja elämisen taito. www.ttk.fi: Työhyvinvoinnin portaat viisi vaikuttavaa askelta. Työturvallisuuskeskus. www.traumaterapiakeskus.com/auttajat