Voiko syövän todeta verestä? Titta Joutsiniemi LL, erikoislääkäri TYKS

Samankaltaiset tiedostot
Istukkagonadotropiini (hcg) - enemmän kuin raskaushormoni. Kristina Hotakainen, LT. Kliinisen kemian yksikkö Helsingin yliopisto ja HUSLAB

MUNASARJAN EI- EPITELIAALISTEN MALIGNIEN KASVAINTEN KIRURGINEN HOITO

HE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka

TATI ja trypsinogeenit syöpämerkkiaineina

Molekyylidiagnostiikka keuhkosyövän hoidossa. Jussi Koivunen, el, dos. Syöpätautien ja sädehoidon klinikka/oys

Fer$litee$n säästävä munasarjasyöpäkirurgia. Erikoislääkäri, LT Annika Auranen TYKS Naistenklinikka GKS koulutuspäivät

Anti-Müllerian hormoni (AMH) munasarjan toiminnan merkkiaineena

Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa?

Paksu- ja peräsuolisyövän PET/CT

MRI ja kohdunrunkosyövän leikkauksen suunnittelu 1 GKS Helsinki. Arto Leminen

Uusia mahdollisuuksia FoundationOne CDx. keystocancer.fi

PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset. Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala

Immunohistokemia HPV-muutosten ja tavallisten gynekologisten adenokarsinoomien diagnostiikassa. Elisa Lappi-Blanco OYS, patologian osasto

Proteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT. Jukka Kemppainen

Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset. Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS

Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon

Gynekologisen karsinomakirurgian keskittämine. Eija Tomás, Tays LT, naistentautien ja gynekologisen sädehoidon el

Miten uudet verenkuvan viitearvot toimivat. Pirkko Lammi 2004

Labqualitypäivät Riitta Karttunen. HUSLAB, kl. Mikrobiologia Virologian ja immunologian osasto

Autoimmuunitaudit: osa 1

Rintojen kuvantaminen. Rintasyöpä. Rintakuvantaminen HUSalueella LT, radiologian erikoislääkäri Katja Hukkinen YL / Naistenklinikan Röntgen

Uutta lääkkeistä: Palbosiklibi

Gynekologisten syöpien PET/CT. el Johanna Hynninen

Miksi perusverenkuva on tärkeä tutkimus. Anna Lempiäinen Erikoislääkäri, LT HUSLAB, kliininen kemia ja hematologia

Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa

VUODEN TÄRKEÄT SÄDEHOITOTUTKIMUKSET. Jan Seppälä. Sädehoitopäivät 2015

Seminoman hoito ja seuranta. S. Jyrkkiö

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI

Kivestuumorit. Anna Sankila HUSLAB

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA

Kvantitatiivisen PCR:n käyttö mikrobivaurion toteamisessa

Mitä uutta sepsiksen biomarkkereista? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS Infektioyksikkö

Appendisiitin diagnostiikka

Ihotuumorin biopsia vai leikkaushoito

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ

Rintasyöpä Suomessa. Mammografiapäivät Tampere Risto Sankila. Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki

Uusia mahdollisuuksia FoundationOne

Gynekologisten syöpien leikkaushoito K-SKS:ssa

Teijo Kuopio NESTEBIOPSIA

Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät Turku

Borrelia burgdorferi, vasta-aineet seerumista

Molekyyligeneettiset testit syövän hoidon suuntaajina. Laura Lahtinen Molekylibiologi, FT Patologia Keski-Suomen keskussairaala

Sarkoomien onkologiset hoidot onko sarkoomatyypillä väliä? Paula Lindholm TYKS, syöpätautien klinikka

Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos. Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain

Mitä punasolumorfologia kertoo anemian syistä. Pentti Mäntymaa ISLAB, Kuopion aluelaboratorio

rakko ja virtsatiet (C65 68, D09.0 1, D30.1 9, D41.1)

Elimistö puolustautuu

11. Elimistö puolustautuu

Massaspektrometria ja kliiniset proteiinibiomarkkerit

ylilääkäri Teijo Kuopio

Levinneen suolistosyövän hoito

Uudet tutkimusmenetelmät rintadiagnostiikassa

SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET

Tärkeä lääketurvatiedote terveydenhuollon ammattilaisille. RAS-villityyppistatuksen (KRAS- ja NRAS-statuksen

Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehduksen osuus syövän synnyssä. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi

Lymfadenektomiaan liittyvät komplikaatiot. Jyrki Jalkanen


Akuutti vatsa ensihoidossa ja päivystyspoliklinikalla

4. SYÖPÄTAUTIEN ILMAANTUVUUS

- TYÖTÄ JA YHTEISTYÖTÄ

Syöpäseulonnan perusteet

AUTOVASTA-AINEET NIVELREUMASSA. Marja-Kaisa Koivula Sairaalakemisti, FT, dosentti

Meretojan taudin myöhäisvaiheet

Kasvainmerkkiaineet! Kristina Hotakainen, dos., erikoislääkäri! Kliinisen kemian yksikkö; HY ja HUSLAB!

IMMUUNIPUUTOKSET. Olli Vainio Turun yliopisto

Elimistö puolustautuu

- Jakautuvat kahteen selvästi erottuvaan luokkaan,

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö

Seminooman sädehoito. Paula Lindholm Tyks, syöpätaudit

Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä

Miten syövän hoidon hyötyä mitataan? Olli Tenhunen LT FIMEA/PPSHP

BRCA-kantaja ja hormonihoidot

Syöpäyhdistyksestä tukea rintasyöpäpotilaille

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Kliinikko ja S-korsol/dU-korsol Anna-Mari Koski Keski-Suomen keskussairaala

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri

IAP syyskokous 2008 Lasiseminaari

Syöpä Esipuhe 2. 2 Syöpätilanne Ilmaantuvuus ja kuolleisuus 4. 4 Potilaiden elossaolo 13

RINNAN NGS PANEELIEN KÄYTTÖ ONKOLOGIN NÄKÖKULMA

Syöpähoitojen kehitys haja- Pirkko Kellokumpu-Lehtinen Säde- ja kasvainhoidon professori, ylilääkäri, TaY/TAYS

Paksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio

Rintojen kuvantaminen LT, radiologi Katja Hukkinen

vauriotyypit Figure 5-17.mhc.restriktio 9/24/14 Autoimmuniteetti Kudosvaurion mekanismit Petteri Arstila Haartman-instituutti Patogeeniset mekanismit

Kivessyövän hoidossa tapahtuu

PYLL-seminaari

Kilpirauhasvasta-aineet: milloin määritys on tarpeen? Dosentti, oyl Anna-Maija Haapala

Syöpätautien hoidoista vaikuttavia tuloksia, lisää elinvuosia, odotuksia ja pettymyksiä

Lapsi ja nuori syöpäpotilaana. Carea, Kymenlaakson Syöpäyhdistys, Sylva Toivo Salmi

KLL Lymfosytoosin selvittely KLL:n seuranta ja hoito. Hematologian alueellinen koulutuspäivä Anu Laasonen

Luuston SPECT ja PETCT

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO. Lynparza-valmisteen (olaparibi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

TUTKI 2-KOTITEHTÄVÄN PALAUTUS Tiina Immonen BLL lääketieteellinen biokemia ja kehitysbiologia

Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen

ETURAUHASSYÖVÄN MERKKIAINEET: PSA:n ERI MOLEKYYLIMUODOT Jari Leinonen. Ulf-Håkan Stenman juhlasymposiumi

Transkriptio:

Voiko syövän todeta verestä? 11.1.2013 Titta Joutsiniemi LL, erikoislääkäri TYKS

Esitelmän sisältö Perusverikokeet Kasvainmerkkiaineet (tumor antigens) Uudet menetelmät - TAA vasta-aineet - kiertävät tuumorisolut - nukleiinihapot - perifeerisen veren geeniekpressio Uusien menetelmien kliininen hyödyntäminen tällä hetkellä

Perusverikokeet PVK Hb: anemia Leuk: leukofilia, leukopenia - Neutrofilia, lymfosytopenia - Kohonnut neutrofiili/lymfosyytti-suhde (Walsh ym. 2005) Trom: trombosytoosi, trombosytopenia

CRP Kohoaa nopeasti bakt. infektioissa, muissa tulehdustiloissa ja solutuhossa Myös malignit taudit lisäävät pitoisuutta

La Riippuvainen plasman proteiinien muutoksista ja punasolujen ominaisuuksita Kohoaa kun ns. akuutin faasin proteiinit koholla Tulehdustaudit, maligniteetit, kollagenoosit, maksasairaudet

Biomarkkerit syövässä molekulaarisia indikaattoreita, joita voidaan todeta mm. verestä, muista kehon nesteistä ja kudoksista syntyvät joko esim. tuumorin tuotoksena tai ns. isännän reaktiona tuumorille kliinisessä käytössä potentiaalia parantamaan ja aikaistamaan diagnoosia ja hoidon valinnassa ja seurannassa

verestä voidaan määrittää useita elementtejä kuten proteiineja, vastaaineita, kiertäviä tuumorisoluja, solunulkoista DNA:ta ja RNA:ta, peptidejä, metaboliitteja

Kasvainmerkkiaineet proteiineja, tumor associated antigens seerumin tuumorimarkkerit käytössä syövän seulonnassa,diagnoosissa, hoidon valinnassa, hoidon seurannassa ja uusiutumisen havaitsemisessa usein eivät sovellu varhaisvaiheen syövän toteamiseen proteomiikka etsii uusia proteiineja kasvainmerkkiaineiksi (TAA=tumor associated antigens)

Tuumorimarkkerit gynekologisessa syövässä Ca 12-5 Munasarjasyöpä (seroosi) Munanjohdin, syöpä< 35 ku/l usein koholla haima-, maksa-, rinta-, keuhko-, ruoansulatuskanavansyövissä, raskaudessa, endometrioosissa HE-4 (human epididymal antigen 4) Munasarjasyöpä TATI Munasarjasyöpä (musiini)< 16 µg/l, usein koholla kohdunkaulan, kohdunrungon, haima-, maha- ja maksasyövässä SCC Levyepiteelisyöpä (kohdunkaulansyöpä,ulkosynnyttimien syöpä) < 1.5 µg/l kohonneita arvoja maksan- ja mun. vajaatoiminnassa, eipienisoluisessa keuhkosyövässä, muissa sis. elin syövissä, psoriasis ja vaikeat tulehdustilat nostavat pitoisuutta HCG, β-hcg Trofoblastisairaudet, Itusolukasvaimet AFP Itusolutuumori Laktaattidehydrogenaasi (LD) Itusolutuumori Estradioli Granuloosasolukasvain FSH Granuloosasolukasvain Inhibiini Granuloosasolukasvain

Muita Antimullerian hormoni (AMH) granuloosateekasolukasvaimet VEGF (vascular endothelial growth factor) cervixca CYFRA 21.1 (fragment of intracellular cytokeratin 19) paksusuoli, haima, maha, maksa, rinta, keuho, prostata, pää, kaula, virtsarakkoca Endom ca: ei spesifistä markkeria (Ca 12-5 koholla 60%:lla, Ca 15-3 koholla 36%:lla), YKL-40 (Diefenbach 2007), HE4

CEA GI-syövät mus. munasarjasyöpä< 3.4 µg/l käyttökelpoisin paksusuolen syövissä, lievästi kohonneita arvoja runsaasti tupakoivilla, kroon. tulehduksissa Ca 19-9 Haimasyöpä, GI-syövätmus. munasarjasyöpä Ca 15-3 Rintasyöpä kohonneita pitoisuuksia myös munasarja-, maha-, maksa-, paksusuoli- ja keuhkosyöpien yhteydessä, myös hyvänlaatuiset rintakasvaimet ja maksa- sairaudet nostavat pitoisuutta Ca 72-4 Mahalaukun syöpä (mus. munasarjasyöpä)

Ovarioca ja Ca 12-5 ovarioca dg usein jo taudin ollessa levinnyt Ov ca diagnosoimisen aikaistamiseksi biomarkkereiden etsiminen tärkeää (Clarke- Pearson 2009) Ca 12-5 sensitiivisyys ja spesifisyys rajoittunut diagnoosissa Ov Ca seurannassa Ca 12-5 ei tällä hetkellä suositeltava (Duffy ym. 2005)

Ovarioca:ssa muita mahd tuumorimarkkereita HE4 (human epididymis protein 4), B7-H4, Spondin 2, DcR3

HE4 (epididymaalinen antigeeni 4) HE4 glykoproteiini, joka ekspressoituu epit. ovariocarsinoomassa Määrittämällä sekä Ca 12-4 ja HE4 erotusdiagnoosi ov ca vs ov endometrioosi tarkentuu (Huhtinen ym. 2009) Koholla ovario- ja endometriumcapotilailla, ei muissa syövissä HE4 endometriumsyövässä tarkin biomarkkeri (Moore ym. 2008)

Miksi uusia menetelmiä? syöpien aikainen diagnosointi ennusteen parantamiseksi uusien non-invasiivisten menetelmien kehittäminen varhaiseen syövän toteamiseen, taudin progression ja regression seurantaan sekä uusiutumisen toteamiseen

Anti-TAA -vasta-aineet immuunisysteemi tunnistaa maligniin transformaatioon liittyvää solujen antigeenien muutoksia, mikä manifestoituu eri tavoin, kuten kiertävinä vasta-aineina tuumoriin liittyviä antigeeneja kohtaan (TAAs) seerumin anti-taa vasta-aineita voidaan käyttää varhaisvaiheessa serologisina syövän biomarkkereina

Vasta-aineiden edut kasvainmerkkiaineisiin verrattuna Vasta-aineiden parempi serologinen pysyvyys ja pitoisuuksien vähäisempi fluktuaatio Kasvaimiin liittyviä antigeeneja havaittu jopa 2800 (Jongeneel 2001) ja ongelmana antigeenien epäspesifisyys Vasta-aineita voidaan todeta kuukausia tai jopa vuosia ennen kliinistä diagnoosia Kasvainmerkkiaineet sopivat usein vasta edenneen syövän toteamiseen tai syövän hoitovasteen arviointiin

anti-taa tunnistettu biomarkereita useissa syövissä kuten maksa-, keuhko-, rinta-, prostata- ja ovariosyövässä (Zhang ym. 2003, 2007) Imai ym. 1993: vasta-aineita voidaan havaita vuosi ennen syövän varsinaista toteamista (hepatocellular ca)

Keuhkosyövässä todettu vasta-aineita viisi vuotta ennen CT:ssa näkyvää muutosta (Zhong ym. 2006) Rintasyövässä vasta-aineita 4 v ennen mammografiassa havaittua muutosta (Robertson y. 2005, Chapman ym. 2007) Autoantibodien esiintyminen jo karsinogeneesin alkuvaiheessa

Desmetz et al 2009 Clin Cancer Res 235 potilasta Proteomiikalla tunnistettiin tuumorikudoksen proteiineja eli antigeeneja ja katsottiin serologinen vaste rintasyöpäpotilailla, ca in situ potilailla ja verrokeilla Serologinen vaste erilainen eri ryhmissä etenkin CIS:ssa Mahdollistaa varhaisvaiheen mammaca diagnoosin

Boyle ym. 2010 Annals of Oncology keuhkosyöpäpotilaiden perif. verestä eristettiin vasta-aineita kuutta eri antigeenia vastaan spesifisyys 90%, sensitiivisyys 40% ei eroa eri syöpälevinneisyysasteissa

Lopez-Arias ym. 2012 TAA rintasyöpäpotilaiden seerumista Alfa-1-antitrypsiini vasta-aineet, sensitiivisyys 96%

Vapaat tuumorisolut eli circulating tumor cells (CTC) perifeerisessä veressä kiertävät tuumorisolut ensimmäinen havainto v. 1869 (Ashworth) moderni tunnistus perustuu spesifisiin pintasolumarkkereihin

Fan ym. 2009 Gynecol Oncol CTC analyysi perif verestä potilailta, joilla epäily ovariomaligniteetista 71 potilasta 60% oli todettavissa CTC, 10% varhaisvaiheen syöpä, 73% levinnyt ovariosyöpä Stage III/IV suurempi CTC määrä kuin Stage I/II CTC määrä korreloi myös CA 12-5 pitoisuuteen

Liu ym. 2009 J Clin Oncol Metastaattisessa mammaca:ssa >5 CTC / 7.5 ml verta lyhyempi PFS (progressionfree survival) CTC määrä korreloi radiologisten progressiolöydösten kanssa

Zhang ym. 2012 Clin Cancer Res Meta-analyysi CTC ennustemerkityksestä rintasyövässä 6825 potilasta, CTC vähensi elinikää koko populaatiossa CTC esiintyminen periferisessä veressä liittyy huonoon ennusteeseen sekä paikallisessa että levinneessä rintasyövässä

Tulevaisuudessa mittamalla CTC pitoisuuksia syöpähoidon eri vaiheessa saattaa ohjata hoitolinjoja

Solunulkoiset nukleiinihapot (RNA, DNA, micro-rna) Solunulkoinen nukleiinihappo (RNA ja DNA) verenkierrossa Lähtöisin joko norm soluista, primaarimaligniteetista, metastaasista Mandel ja Metais v. 1948: ensimmäinen havainto solunulkoisesta DNA:sta Aiemmin jo todettu esim. reuma ja glomerulonefriittipotilailla

Leon ym.1977: ex-dna tasot korkeammat syöpää sairastavilla kuin terveillä verrokeilla (Leon ym.) Plasman ja seerumin ex-dna tasot kohonneet rintaca (Kohler ym. 2009), keuhkoca (Yoon ym. 2009) ja metast. colonca potilailla (Yen ym. 2009)

Kohler ym. Mol Cancer 2009 cell-free nuclear DNA (ccf ndna) ja mitokondriaalinen DNA (mtdna) potilailta, joilla mammca, beningi tuumori ja terveiltä verrokeilta ccf ndna merkittävästi korkeampi syöpäpotilailla, pitoisuus korreloi myös tuumorin kokoon ccf DNA spesifisempi ja sensitiivisempi kuin mitokondriaalinen

micro-rna (mi-rna) 17-24 nukleotidia sisältäviä ei-koodaavaa RNA:ta, kontrolloi mm. geeniekspressiota tuumoreihin liittyvä mi-rna kudosspesifinen, mitä voidaan hyödyntää metastaasipaikan selvittelyssä (Rosenfeld ym 2008) mi-rna stabiilia, mikä helpottaa erottelua ja analyysia (Chen ym 2008)

Häusler et al 2010 Br J Cancer 24 ov ca potilasta, joilla relapsoiva tauti 15 kontrollia mi-rna -profiili erilainen syöpäpotilailla tarkkuus yli 76%, serooseilla tuumoreilla yli 85 %

Perifeerisen veren geeniekpressio Perustuu olettamukseen, että maligniteetti muuttaa veren biokemiallista ympäristöä Verisolujen, etenkin leukosyyttien geeniekspressio muuttuu syöpäpotilailla vs terveillä

Sharma ym. 2005 Breast Cancer Res 1368 eri geeniä analysoitiin perifeerisestä verestä mammacapotilailta (N=24) ja verrokeilta (N=32) identifioitiin 37 geeniä, jotka esiintyivät 82% näytteissä usein syöpäpotilailla geeniekpressio oli vähentynyt tiettyihin proteiineihin liittyen ja lisääntynyt solupuolustukseen liittyen

Aaroe ym. 2010 Breast Cancer Res perifeerisen veren geeniekpressio mammaca potilailla 121 potilasta, 67 mammaca, 54 tervettä 738 probea, tarkkuus 79.5%, sensitiivisyys 80.6% ja spesifisyys 78.3% BCtect kehitetty kliiniseen käyttöön osin tämän tutk datan perusteella

Biomarkkereiden kehittely kliiniseen käyttöön

Uusien menetelmien kliininen hyödyntäminen Tällä hetkellä lupaavimmat tulokset RNA:n (mrna ja mi-rna) käytössä biomarkkerina mahdollisesti yhdistettynä CTC-analyysiin

BCtect, breast cancer early detection kvantitatiivinen geeniekpression määrittäminen verestä potilailla, joilla epäillään rintasyöpää tunnistaa 96 eri geeniä

BCtect Kehitetty toteamaan varhaisvaiheen mammaca Käytetään yhdessä muiden kliinisten tutkimusmenetelmien kanssa Tarkkuus 75-85% Tunnistaa jo stage 0 ja stage 1 syövän, myös lobulaarisen syövän, jonka dg mgr:lla usein vaikea

CellSearch CellSearch on FDA:n hyväksymä, standardoitu ja validoitu. ASCO ei suosittele vielä kliiniseen käyttöön mammaca dg ja hoidon valintaan (Harris ym. 2007) mammaca CellSearch system: CTC count 5 / 7.5 ml verta ennustaa lyhyttä tautivapaata ja survival-aikaa (Cristofanilli ym. 2004, Budd ym. 2006) Criscitiello ym. 2010: CellSearch ei ennustanut hoidon tulosta mammaca potilailla

Prostatasyövässä CTC (CellSearch) korreloi ennustetekijänä ja myös aiempien tuumorimarkkereiden kanssa (Goodman ym. 2009) CTC prognoosin ennustamisessa metastasoituneessa kolorektaalisyövässä (Cohen ym. 2008) ja muissa suolistosyövissä (Hiraiwa ym. 2008)

Yhteenveto tuumoriantigeenit jo laajassa kliinisessä käytössä uusien menetelmien kehittely

During the last few years a lot of research has been done identifying new cancer biomarkers with the aim to identify high risk individuals, detect cancer at an early stage, predict outcome, monitor treatment and screen for disease recurrence